Julkaistu: 25.11.2004
Aseista kiinnostuneen hämeenlinnalaismiehen parinkymmenen vuoden uurastus palkittiin käräjäreissulla keskiviikkona. Hän onnistui rakentamaan akkuporakoneen voimalla toimivan pikakiväärin, jonka teoreettinen tulinopeus on noin 420 laukausta minuutissa.
Akkuporakoneen voimalla toimiva 22-kaliiperinen konetuliase on varsin erikoinen ja tulivoimainen laite.
Lähes 80-vuotias mies jätettiin tuomitsematta, mutta ase tuomittiin valtiolle. Keskusrikospoliisin laboratorion lausunnon mukaan ase on monimutkainen, siinä on paljon liikkuvia osia ja se toimii hyvin. Ase määriteltiin erityisen vaaralliseksi, mutta mihinkään aseluokkaan sitä ei saatu sopimaan.
Koska rakenne on perin erikoinen, ase jäänee rikoslaboratorion vertailuasekokoelmaan.
Syyttäjä vaati miehelle tuomiota törkeästä ampuma-aserikoksesta juuri aseen vaarallisuuteen vedoten. Oikeus katsoi, ettei mies ollut ymmärtänyt, että aseen rakentaminen ilman lupaa on kiellettyä. Sen sijaan hän tiesi ja myönsi ettei sitä saa käyttää.
Mikäli hänet olisi tuomittu, vähimmäisrangaistus olisi ollut neljä kuukautta ja maksimirangaistus neljä vuotta vankeutta. Enintään kahden vuoden vankeus voidaan tuomita ehdollisena.
Luvan asemesta takavarikko
Saatuaan aseen valmiiksi mies oli käynyt Hätilän ampumaradalla kokeilemassa sitä ja todennut sen toimivaksi. Tämän jälkeen hän oli mennyt valokuvan kanssa poliisiasemalle hakemaan pyssylle lupaa.
Miehen yllätykseksi hän pääsikin poliisikyydillä kotiinsa ja ase takavarikoitiin saman tien.
Mies oli tarjonnut keksintöään sekä Sakon asetehtaalle että puolustusvoimille ennen kuin oli yrittänyt hankkia sille lupaa poliisilta.
Oikeudessa mies kertoi kiinnostuneensa aseista ja etenkin moottorikäyttöisistä konetuliaseista sodan aikana asevelvollisena. Kiinnostus oli jatkunut siviilissä ja hän oli hankkinut aseliikkeestä tehdastekoisen piipun kokeilujaan varten jo vuonna 1978. Kaikki muut osat porakonetta lukuunottamatta hän teki itse. Patruunoille hänellä oli ostolupa.
Aseen tuomitsemista valtiolle hän piti aikamoisena menetyksenä siksi, että oli nähnyt paljon vaivaa sitä "rustatessaan". Hän oli myös huolissaan siitä, että keksintö joutuu jonkun ulkopuolisen käsiin niin, että tämä voi hyödyntää sitä kaupallisesti ja keksijä itse jää ilman korvausta.
Kiväärimallinen ase on varustettu kahdella tukijalalla pikakiväärin tai kevyen konekiväärin tapaan ja siinä on kiikaritähtäin. 22-kaliiperiset patruunat syötetään konekiväärin tapaan metallivyössä. Koneistoa pyörittävä akkuporakone on sijoitettu pistoolikahvan tapaan aseen perän ja lukkokoneiston väliin.
Esikuvana amerikkalainen Gatling-konekivääri
Pikakiväärin rakentanut kertoi oikeudessa kiinnostuneensa mm. monipiippuisesta amerikkalaisesta Gatling-konekivääristä. Hän päätti kuitenkin rakentaa yksipiippuisen aseen.
Gatling-konekivääri on suunniteltu vuonna 1868. Toisen maailmansodan edellä siitä kehitettiin Yhdysvalloissa ase, joka toimi sähkömoottoreilla. Konekivääri pystyi teoreettiseen 5800 laukauksen tulinopeuteen. Käytännössä se ampui noin 50 laukauksen pursketulta.
Tämä ei riittänyt Yhdysvaltain armeijalle. Vuonna 1945 käynnistettiin edelleen Gatlingin pohjalta projekti, jonka tuloksena syntyi 20-millinen konetykki lentokonekäyttöön. Sen tulinopeus oli 4000 laukausta minuutissa eli 67 laukausta sekunnissa. Nykyisillä konetykeillä päästään 6000 laukauksen tulinopeuteen.
Jalkaväen tarpeisiin jatkokehiteltiin Miniguniksi nimitetty nopea kuusipiippuinen konekivääri ajoneuvoihin tai tukikohtajalustoihin kiinnitettäväksi. Asejärjestelmä painaa vähintään 60 kiloa ja sen kova rekyyli edellyttää jalustaa.
Hämeenlinnalaismiehen pikakivääri on mielenkiintoinen taidonnäyte, mutta tuskin sen enempää. Tavallinen rynnäkkökivääri toimii ilman ulkopuolista voimanlähdettä ja sen tulinopeus on noin 600 laukausta minuutissa.
www.hameensanomat.fi…nepikakivaarille-lupaa-hakenut-hameenlinnalaismies-paatyikin-karajille
www.is.fi
