Tykistö

[hillhead]

En ajatellut, että Katanalla tai Vulcanolla välttämättä tarvisi upottaa sotalaivoja. Niillä ylipäätään on mahdollista osua ja toisaalta kun kranaatit asetetaan räjähtämään esimerkiksi 12-15 m korkeudessa vedenpinnasta niin tuollainen korvetti muuttuu aika hyödyttömäksi välineeksi nykyisessä sodankäynnissä menettäessään mahdollisesti kaikki sensorinsa.

Sen jälkeen ohjuksilla on helpompaa tuhota maali mikäli näin halutaan tehdä.

Pelkästään varoituksena yksi laukaus joka räjäytetään 100 m maalin yläpuolella ja jos ei toimi pelotteena niin seuraavalla osuma on suhteellisen hyvä lähtökohta.

Katso liite: 98179

Luulisi että bonus yms vastaavat kranaatit pystyisi ohjelmoimaan niin että hakeutuisivat ns hyödyllisiin kohtiin laivassa...

 

[mechanicus]

Luulisi että bonus yms vastaavat kranaatit pystyisi ohjelmoimaan niin että hakeutuisivat ns hyödyllisiin kohtiin laivassa...

Ei taida käytössä olevissa tykistökranaateissa olla niin paljoa älyä. Bonus ei varsinaisesti hakeudu mihinkään, räjähtää ainoastaan silloin kun alle sattuu sopiva lämpöheräte. Muut ovat sitten GPS/inertia-vehkeitä tai menevät tyhmänä sinne minne laserilla ohjataan.

 

[SatSotHist]

Meille jäi keisarin perintönä laivastonsa menettäneen suurvallan vahva rannikkopuolustus, jolla ei kuitenkaan milloinkaan ollut Nenosen kaltaista vetäjää. Siten jäivät lähes kehittämättä tarvittavat tulenjohtovälineet (lähinnä maalin sijainnin mittaus) sekä ampumamenetelmät, joilla olisi johonkin osuttu aivan lähietäisyyksiä lukuunottamatta. Rt piirtelee mielellään kantamakaaria kaluston max ametin mukaan, mutta ne ovat lähinnä hämäystä!
Esimerkkinä voisi mainita vaikka, kuinka Merivoimien (johon siis rt kuului vuoteen 1952 asti) tehtävä jatkosodan aikana oli estää meriliikenne Lavansaareen, jonne väylä kulki "kantaman sisäpuolella". 196 ammuntaa (ei siis laukausta vaan ampumatehtävää) suoritettiin ilman yhtään ainutta osumaa!

Vuosisadan lopulla päästiinkin lopulta laivamaalien osalta "tuhoavaan tuleen", ei tosin kun osalla kantamaa. Pitkillä ameteilla 4-tykkisen patterin hajonta on 1,5 % eli esim 300 metriä. Siihen 100 m välein oleviin iskemiin maalina oleva laivakin jo mahtuu, kun tulokulma on 40-45 astetta. Rannikkotykin tehokas käyttöalue on siten ihan jotain muuta, kun max kantama. Toki laivat välttää tulialueelle menoa ja puolueettomuuttakin piti ennen NATO-jäsenyyttä varautua vartioimaan, vaikka sitten varoituslaukauksin.

Interesting! Sattumalta lukaisin tämän kun olin paluumatkalla Isosaaresta, liitteenä tunnelmakuva sieltä.

Postaus sai minut pohtimaan omaa tietämystäni rannikkotykistöstä, selkeästi huomaa että oma näköala ollut vähän kapea. Palvelin Merivoimissa 90-luvulla, ja kuten Old Boy sanoo niin siihen aikaan osumistarkkuus oli (viimeinkin) hiottu huippuunsa. Minun aikaan ampuivat tarkoituksella 50-100m maalilautan taakse, ettei joka kerta tarvitse uutta lauttaa noutaa. Mutta minulla ei tosiaan ole mitään muistikuvaa edes ampuneista linnakkeista, saati sitten etäisyyksistä.

Sotien aikainen tehokkuus myös kiinnostava asia. Tein pari vuotta sitten videon saksalaisten yrityksestä vallalta Suursaari syyskuussa 1944. Kävin videon jälkeen kirjeenvaihtoa yhden RT-harrastajan kanssa ja hän kysyi "tiesinkö että 1/3 rannikkotykiston upotuksista tehtiin tuossa taistelussa?"

Asia on jäänyt vaivaamaan mieltä, mutta en ole missään törmännyt tietoon joka vahvistaisi/kumoaisi tuon väitteen.

 

[Old Boy]

Mikäli hankitaan liikkuvia tykkejä erityisesti merimaalien torjuntaan niin eiköhän niille hankita myös erikseen siihen tarkoitukseen soveltuvia ammuksia, esimerkiksi tällaisia Katanoita.

En ajatellut, että Katanalla tai Vulcanolla välttämättä tarvisi upottaa sotalaivoja. Niillä ylipäätään on mahdollista osua ja toisaalta kun kranaatit asetetaan räjähtämään esimerkiksi 12-15 m korkeudessa vedenpinnasta niin tuollainen korvetti muuttuu aika hyödyttömäksi välineeksi nykyisessä sodankäynnissä menettäessään mahdollisesti kaikki sensorinsa.

Joskus ajattelin, että nämä villit ehdotukset asejärjestelmien käyttämisestä ihan eri tarkoituksiin kun mihin ne on suunniteltu, kuuluisivat forumin Iltavapaat-osioon. Ukrainassa on kuitenkin tehty juuri niin, ja meidänkin arkistoista paljastui hyvin Mpnet-mäisiä suunnitelmia, joita olen joskus tännekin postaillut. Onhan tämä toisalta keskusteluforum, mutta mahdollisesti moni tietäjä ei taas välitä kirjoittaa hupijuttujen suurelta osin täyttämään sisältöön.

Siis, erilaisia tykillä ammuttavia täsmaseita löytyy nykyisin seuraavilla perusominaisuuksilla:

Meilläkin on käytössä BONUS panssaritäsmäammuksia, jotka eivät oikeasti ole mitään täsmäaseita. Ne lentävät maalin ylle yhtä hyvin tai huonosti, kun "tyhmät" kranaatit. Siksi on tuli tarkkuutettava ensin tavallisilla kranaateilla, jotta kalliit täsmäkuulat eivät mene hukkaan. Nämä sopivat siten ainoastaan paikoillaan olevien maalien tulittamiseen-

Tykki ampuu lähes aina kiertovakavoituvia projektiilejä, joita voidaan rajoitetusti ohjata lisäämällä vastusta lentoradan laskevalla osalla. Tällä pienennetään pituushajontaa, joka on 5-10 kertaa suurempi, kuin hajonta leveyssuunnassa. Sijainnin korjaus tapahtuu INS/GPS periaatteella, joka tarkoittaa inertiasijainnin tarkentamista GPS-signaalin avulla, jos sellainen on käytettävissä. Halpa 1-d metodi, jonka hankintaa meilläkin mietitään. Nämäkin lentorataa ohjaavat karanaatit (tai paremminkin sytyttimet) pitää ohjelnoida ennen putkeen lataamista, joten niilläkin voi kurmottaa ainoastaan kiinteitä maaleja.

Raytheonin ja BAEn EXCALIBUR ammutaan korkealle lentoradalle, josta se laskevalla osalla muuttuu ohjukseksi ja liitää maalin yläpuolelle projektiilista ulkonevien siipien avulla. Sitä voidaan ohjata myös sivusuunnassa, poikkeutusta sallittiin aika paljonkin, numeroita en muista. Sijainnin mittaus/korjaus samoin INS/GPS avulla edellisen ryhmän tapaan, mutta nämäkin ohjelmoidaan ennen lataamista putkeen. Maavoimien tykeistä ei löydy tähän tarvittavaa älyä. Liikkuvia maaleja varten on kehitteillä EXCALIBUR NG, joka on suunniteltu laivatykistölle. Sen repertuaarista löytyy myös kyky osua liikkuvaan maaliin. Tiedossa ei ole, onko kehitystyö valmis ja onko näitä jo toimitettu.

Vielä löytyy laserin avulla lentoradan lopussa ohjattavia ammuksia kuten jenkkien jo käytöstä poistettu Copperhead sekä rysyjen KRASNOPOL. Inertiavoimat vastustavat muutosta, joten tällä tekniikalla pitää ensin osua "tyhmällä ballistiikalla" lähelle maalia BONUS ksen tapaan. Mutta soveltuu laivamaaliinkin, jos valaisu tehdään lennokista.

Maallikkona luulisin, että merisotaan tehty ohjus olisi parempi / vaikuttavampi, kuin tykistökranaatit, jotka eivät välttämättä edes osu suurella prosentilla. Ilmeisesti näin ei ole?

Näinhän asia on ollut aina "gamechanger" hävittäjä Eilatin upottamisesta lähtien 1967. Täällä MpNetissä käytävään keskusteluun on vaikuttanut kolme tai neljä Turunmaa-meritaistelua, jossa on esitetty huomattavan paljon mihinkään perustumattomia mielipiteitä, vaikkapa sirpalekranaattien tehosta hävittäjäluokan vastustajaan. Alla olevasta linkistä voi lukea, millaisiin maaleihin tätä merellistä täsmäammusta on ajateltu käyttää.

Excalibur Goes To Sea: Raytheon Smart Artillery Shoots Back - Breaking Defense

SURFACE NAVY ASSOCIATION: Paul Daniels of Raytheon is a bit miffed. Yesterday, prominent defense commentator Loren Thompson wrote an article in Forbes extolling the technology Daniels works on, precision-guided cannon shells — particularly the products of BAE Systems. But Daniels doesn’t work...

breakingdefense.com

 

[KymJP2K]

Näinhän asia on ollut aina "gamechanger" hävittäjä Eilatin upottamisesta lähtien 1967. Täällä MpNetissä käytävään keskusteluun on vaikuttanut kolme tai neljä Turunmaa-meritaistelua, jossa on esitetty huomattavan paljon mihinkään perustumattomia mielipiteitä, vaikkapa sirpalekranaattien tehosta hävittäjäluokan vastustajaan. Alla olevasta linkistä voi lukea, millaisiin maaleihin tätä merellistä täsmäammusta on ajateltu käyttää.

Excalibur Goes To Sea: Raytheon Smart Artillery Shoots Back - Breaking Defense

SURFACE NAVY ASSOCIATION: Paul Daniels of Raytheon is a bit miffed. Yesterday, prominent defense commentator Loren Thompson wrote an article in Forbes extolling the technology Daniels works on, precision-guided cannon shells — particularly the products of BAE Systems. But Daniels doesn’t work...

breakingdefense.com

Lienee se fast attack craft mitä näillä haetaan ja hintavertailua voisi sijoittaa Searam luokkaan joka maksaa noin 1mil kappale. Ohessa tämä saudien fregatin upotusyritys takakulmasta vuodelta 2017 jos jollain meni ohi. Tämä ja Ukrainalaisten venedroonien tuleminen laittaa lähipuolustuksen tulevaisuudessa ihan uuteen kuosiin.

Al Madinah-class frigate - Wikipedia

en.wikipedia.org

8 × Otomat mk 2 anti ship missiles 1 × 100 mm/55 compact gun 2 × twin 40 mm/70 Breda Bofors guns 1 × 8-cell Crotale surface to air missile launcher (24 missiles) 4 × 550 mm torpedo tubes (F17P torpedoes)