Recent content by kanava

Tavallinen kuorma-auto yhdellä vetävällä akselilla ei taida sekään olla kovin maastokelpoinen? PV on aina ollut huolestunut maastokelpoisen kaluston niukkuudesta Suomessa. Melkoinen osa siviilikalustosta on hankittu tarpeeseen.

Tässähän @BallistinenNahjus oli huolissaan Hiluxin kuormauskyvystä, joten tuskinpa tykkiä tyhjällä Hiluxilla kiskottaisiin. Jos Hilux on kuormattuna 3000+ kg ja tykki 3300 kg, niin ei massaero kovin huonolta näytä. Hilux on kuitenkin oikea neliveto alennusvaihteella ja lukoilla. Talvella saa...

Kuinka hankalaan maastoon Hilux+122 yhdistelmä sitten menisi (ja tulisi pois)? En itsekään usko että se olisi mikään yleinen "kulkevat omia polkujaan"-ratkaisu mutta jos asemat ja ajourat olisi tiedusteltu ennalta, niin kai sillä vähän pystyisi maastonkin puolelle poikkeamaan? Hilux+122...

Tulipa kaiveltua vähän tietoja tykinputkien valmistuksesta. Tässä artikkeli, jossa pohditaan itävaltalaisen GFM:n kehittämän radiaalitaonnan ja -koneiden roolia, osin maksumuurin takana: https://rhodus.substack.com/p/how-to-make-a-gun Radiaalitaonta on mullistanut valmistuksen n. 1970 luvulla...

Ei ollut tarkoituksena olla sarkastinen vaan pohdiskella sitä, että järeän kaluston kannattaisi ehkä olla niin järeää kuin suinkin mahdollista. Pitkää putkea tarvittaisiin joka tapauksessa 56*203mm=11,368 m, ja esim. 50*240mm=12,0 m. Kokeilin vähän tsekkiläistä sisäballistiikan laskentaohjelmaa...

Jos järeää tykistöä tekisi mieli, niin saisiko 203 mm koossa järeän tykistön haitat mutta teho jäisi puolitiehen? Jospa katsoisi suoraan esim. 240mm väljyyttä, jolloin kranaatti voisi olla jo 160-170 kg painoinen. Se alkaisi olla jo pienten liitopommien kokoluokkaa, ja ne on ilmeisen tehokkaita...

Taas näyttää kovin raskaalta ja kalliilta verrattuna vedettävään 122mm-kalustoon. Iso itseliikkuva tykki on monessakin mielessä lihava maali toisin kuin aika kompakti 122mm-vedettävä. Jos itseliikkuvaan tulee mitään vikaa, se on pois pelistä, vedettävässä tykki ja vetokalusto on riippumattomia...

Jos tykistöä on vain vähän, niin logistinen yksinkertaisuus on tärkeää. Jos tykkejä on paljon, niin antaisin kustannustehokkuudelle enemmän painoa. Jos 122mm a-tarvike painaa vain puolet 155mm a-tarvikkeesta, niin samalla kalustolla niitä kulkee kerralla kaksinkertainen määrä. Suurissa määrissä...

Hinnat on toki mitä sattuu ja mistä roikkuu ja varsinkin milloin toimitetaan, mutta siltikin miljoonan kranaatin hankinnassa olisi kyse miljardeista. On siis kyse niin suurista hankinnoista, että pikkuisen on varaa protoilla ja miettiä mitä oikeastaan halutaan - jos ostetaan suuria massoja eikä...

Löysä raha onkin hyvä pointti. Nykyhinnoin 1 miljoona kpl 155 mm kranaattia maksaa semmoisen 8 miljardia. Ei kenenkään kassa kestä ampua 155 mm ainoana kokona. Se on toki hyvä ja vaikuttava koko mutta **** kallis käyttää yksin. Siksi tarvitaan rinnalle jotain kevyempää ja edullisempaa, mikä...

Niin on, ja valtaosalle läntistä tykistöä ei ole kovinkaan paljon mitä ampua. 155mm vaikuttaa tarpeettoman järeältä ja kalliilta ainoaksi väljyydeksi. Jos tykistöä pidetään auringonlaskun ellei jopa iltaruskon aselajina, jota pidetään riveissä lähinnä nostalgisista syistä, niin silloin onkin...

Type 83 näkyy olevan kevytkin: "March weight: 2700 kg". 155mm kranaatin hintakehitys onkin hyvä syy katsoa muutakin kuin 155 mm-tykistöä. 122mm-koossa kaikki on pienempää, kevyempää ja halvempaa. Eli 122mm-kranaatti on asevaikutukseltaan jossain 120mm KRH:n ja 155mm-kranaatin välimaastossa...

Onkohan 122mm-tykkien uudistamista tai jopa uuden mallin suunnittelua ajateltu missään vakavammin? Esim. pidemmällä putkella saisi kantamaa lisää. Voisipa ajatella, että tykistön merkitys ei lähivuosina laske, vaan kevyellekin tykistölle voisi olla paikkansa toissijaisissa tehtävissä...