<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?>
<rss version="2.0" xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/" xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/">
	<channel>
		<title><![CDATA[maanpuolustus.net - Kaikki foorumit]]></title>
		<link>http://maanpuolustus.net/</link>
		<description><![CDATA[maanpuolustus.net - http://maanpuolustus.net]]></description>
		<pubDate>Sat, 19 May 2012 18:50:14 +0000</pubDate>
		<generator>MyBB</generator>
		<item>
			<title><![CDATA[AK+krh]]></title>
			<link>http://maanpuolustus.net/showthread.php?tid=1625</link>
			<pubDate>Sat, 19 May 2012 18:46:53 +0000</pubDate>
			<guid isPermaLink="false">http://maanpuolustus.net/showthread.php?tid=1625</guid>
			<description><![CDATA[Rutina on ollut kauhia ja yhtenä perusteluna krpist hankinnalle oli, ettei RK/AK -aseisiin saa muita kuin venäläisiä piipunalus-krh:iä.<br />
<br />
No niin kun ei venäläinen kelpaa, vaan kävisikö tämä?<br />
<br />
<a href="http://www.arsenal-bg.com/defense_police/40mm_UBGL-M4-M6.htm" target="_blank">http://www.arsenal-bg.com/defense_police...-M4-M6.htm</a><br />
<br />

<br /><img src="images/attachtypes/image.gif" border="0" alt=".gif" />&nbsp;&nbsp;<a href="attachment.php?aid=739" target="_blank">UBGL-M6.gif</a> (Koko: 117.15 KB / Lataukset: 1)
<br />
<br />

<br /><img src="images/attachtypes/image.gif" border="0" alt=".gif" />&nbsp;&nbsp;<a href="attachment.php?aid=740" target="_blank">AR-M9&amp;UBGL-M6_r.gif</a> (Koko: 68.76 KB / Lataukset: 1)
<br />
<br />
Kaliiperi nato-ystävällinen 40x46mm]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[Rutina on ollut kauhia ja yhtenä perusteluna krpist hankinnalle oli, ettei RK/AK -aseisiin saa muita kuin venäläisiä piipunalus-krh:iä.<br />
<br />
No niin kun ei venäläinen kelpaa, vaan kävisikö tämä?<br />
<br />
<a href="http://www.arsenal-bg.com/defense_police/40mm_UBGL-M4-M6.htm" target="_blank">http://www.arsenal-bg.com/defense_police...-M4-M6.htm</a><br />
<br />

<br /><img src="images/attachtypes/image.gif" border="0" alt=".gif" />&nbsp;&nbsp;<a href="attachment.php?aid=739" target="_blank">UBGL-M6.gif</a> (Koko: 117.15 KB / Lataukset: 1)
<br />
<br />

<br /><img src="images/attachtypes/image.gif" border="0" alt=".gif" />&nbsp;&nbsp;<a href="attachment.php?aid=740" target="_blank">AR-M9&amp;UBGL-M6_r.gif</a> (Koko: 68.76 KB / Lataukset: 1)
<br />
<br />
Kaliiperi nato-ystävällinen 40x46mm]]></content:encoded>
		</item>
		<item>
			<title><![CDATA[Corona vakoilusatelliitti]]></title>
			<link>http://maanpuolustus.net/showthread.php?tid=1624</link>
			<pubDate>Fri, 18 May 2012 17:43:19 +0000</pubDate>
			<guid isPermaLink="false">http://maanpuolustus.net/showthread.php?tid=1624</guid>
			<description><![CDATA[<blockquote><cite>Lainaus:</cite>This film concerns the Corona program that produced the world's first photo-reconnaissance (spy) satellites. The film was produced by the Central Intelligence Agency (CIA) and premiered at the "Piercing the Curtain" conference in May of 1995. The film provides an in-depth examination about how and why the Corona program was created, as well as a detailed technological account of how the satellite was built, and its specific operations and capabilities. The film includes footage of Richard Helms, who was the director of the CIA from 1966-1973, as he addressed a press conference about the Corona mission. -</blockquote>
<br />
<object type="application/x-shockwave-flash" class="video_embed" style="width: 560px; height: 340px;" data="http://www.youtube.com/v/O8UPmhT8ARw"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/O8UPmhT8ARw" /></object><br />
]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<blockquote><cite>Lainaus:</cite>This film concerns the Corona program that produced the world's first photo-reconnaissance (spy) satellites. The film was produced by the Central Intelligence Agency (CIA) and premiered at the "Piercing the Curtain" conference in May of 1995. The film provides an in-depth examination about how and why the Corona program was created, as well as a detailed technological account of how the satellite was built, and its specific operations and capabilities. The film includes footage of Richard Helms, who was the director of the CIA from 1966-1973, as he addressed a press conference about the Corona mission. -</blockquote>
<br />
<object type="application/x-shockwave-flash" class="video_embed" style="width: 560px; height: 340px;" data="http://www.youtube.com/v/O8UPmhT8ARw"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/O8UPmhT8ARw" /></object><br />
]]></content:encoded>
		</item>
		<item>
			<title><![CDATA[Asevelvollisuuden tulevaisuus Euroopassa]]></title>
			<link>http://maanpuolustus.net/showthread.php?tid=1623</link>
			<pubDate>Fri, 18 May 2012 03:31:35 +0000</pubDate>
			<guid isPermaLink="false">http://maanpuolustus.net/showthread.php?tid=1623</guid>
			<description><![CDATA[Toki aihetta on sivuttu täällä aika monessakin ketjussa, mutta nyt tälläkin hetkellä on menossa uusia kehityksiä Euroopassa, joten kokoonpanevalle ketjulle lienee tarvetta.<br />
<br />
<span style="font-weight: bold;">Kahden viime vuoden aikana asevelvollisuuden lakkauttaneita maita:</span><br />
Albania (2010)<br />
Ruotsi (2010)<br />
Serbia (2011)<br />
Saksa (2011)<br />
<br />
<span style="font-weight: bold;">Asevelvollisuus käytössä seuraavissa Euroopan maissa:</span><br />
Suomi (70 % suorittaa varusmiespalveluksen loppuun)<br />
Norja (30 % suorittaa armeijan/siviilipalveluksen) <br />
Viro (30 % suorittaa)<br />
Tanska (30 % suorittaa)<br />
Itävalta (40 % suorittaa)<br />
Sveitsi <br />
Kreikka (alle 50 % suorittaa)<br />
Kypros (yli 50 % suorittaa)<br />
Venäjä (11 % suorittaa)<br />
Valko-Venäjä<br />
Ukraina<br />
Moldova<br />
<br />
<span style="font-weight: bold;">Asevelvollisuuden mahdollisesti lähiaikoina lakkauttavat maat:</span><br />
<span style="font-style: italic;"><span style="font-weight: bold;">Itävalta</span></span><br />
On asetettu kokeilu, jossa kaksi komppaniaa muutetaan ammattilaisiksi 2012 aikana. Tiukka taloustilanne haittaa kokeilua hieman, mutta jos sitä pidetään onnistuneena, siirtyy Itävalta luultavasti ammattiarmeijaan. Tähän vaikuttanee myös Saksan asevelvollisuuden lakkautus, sekä useammat itävaltalaiset puolueet ovat alkaneet vastustaa asevelvollisuutta. <br />
<a href="http://www.defensenews.com/article/20120124/DEFREG01/301240008/Austria-Starts-Test-Run-Professional-Army" target="_blank">http://www.defensenews.com/article/20120...ional-Army</a><br />
<br />
<span style="font-style: italic;"><span style="font-weight: bold;">Sveitsi</span></span><br />
500 000 allekirjoitusta on saatu, jotta vuonna 2012 tulee kansanäänetys asevelvollisuuden lakkauttamisesta. Mielipidemittauksissa hieman yli puolet on nykyisin yleensä vastustanut asevelvollisuutta. Kansanäänestyksen äänestämiskäyttäytymisen tekee hieman monimutkaisemman se, että sen pisti liikkeelle kokonaan armeijan lakkauttamista kannattava kansalaisjärjestö. <a href="http://www.swissinfo.ch/eng/politics/Army_critics_take_aim_at_political_taboo_.html?cid=31875596" target="_blank">http://www.swissinfo.ch/eng/politics/Arm...d=31875596</a><br />
<br />
<span style="font-style: italic;"><span style="font-weight: bold;">Ukraina</span></span><br />
Ukrainassa luvattiin jo lakkauttaa asevelvollisuus aiemmin, mutta tiukan taloustilanteen takia lakkauttamisen pitäisi tapahtua vuonna 2015. <a href="http://www.ukrainebusiness.com.ua/news/2079.html" target="_blank">http://www.ukrainebusiness.com.ua/news/2079.html</a><br />
<br />
<span style="font-style: italic;"><span style="font-weight: bold;">Turkki</span></span><br />
Turkki suunnnittelee asevelvollisuuden lakkauttamista vuoteen 2023 mennessä. <a href="http://www.radikal.com.tr/Radikal.aspx?aType=RadikalDetayV3&amp;ArticleID=1061983&amp;Date=01.09.2011&amp;CategoryID=78" target="_blank">http://www.radikal.com.tr/Radikal.aspx?a...egoryID=78</a><br />
<br />
Norja lakkauttaa siviilipalveluksen 2012, minkä jälkeen asevelvollisuudesta kieltäytyessä ei ole minkäänlaista rangaistusta tai korvaavaa palvelusta. <a href="http://www.lovdata.no/all/hl-20120420-019.html" target="_blank">http://www.lovdata.no/all/hl-20120420-019.html</a><br />
<br />
Venäjällä on tavoitteena, että 5-7 vuoden kuluttua yli 80 % armeijasta on ammattilaisia: <a href="http://ria.ru/defense_safety/20111125/497704011.html" target="_blank">http://ria.ru/defense_safety/20111125/497704011.html</a><br />
<br />
Voidaankin siis sanoa, että asevelvollisuudella on kylmä kyyti Euroopassa. Tietynlainen paine tästä kehityksestä tulee Suomeenkin. On harhaanjohtajaa verrata Suomen asevelvollisuutta esimerkiksi Norjaan, missä vain alle 30 % käy armeijan. <br />
<br />
Oman arvioni mukaan yleinen asevelvollisuus on lakkautettu lähes tulkoon koko Euroopasta 10 vuodessa. Suomen asevelvollisuuden kannalta tärkeää on, että suorittamisprosentti pysyy korkealla. Jos sama meno jatkuu, asevelvollisuuden kannatus laskee, jos enää alle 50 % käy armeijan.]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[Toki aihetta on sivuttu täällä aika monessakin ketjussa, mutta nyt tälläkin hetkellä on menossa uusia kehityksiä Euroopassa, joten kokoonpanevalle ketjulle lienee tarvetta.<br />
<br />
<span style="font-weight: bold;">Kahden viime vuoden aikana asevelvollisuuden lakkauttaneita maita:</span><br />
Albania (2010)<br />
Ruotsi (2010)<br />
Serbia (2011)<br />
Saksa (2011)<br />
<br />
<span style="font-weight: bold;">Asevelvollisuus käytössä seuraavissa Euroopan maissa:</span><br />
Suomi (70 % suorittaa varusmiespalveluksen loppuun)<br />
Norja (30 % suorittaa armeijan/siviilipalveluksen) <br />
Viro (30 % suorittaa)<br />
Tanska (30 % suorittaa)<br />
Itävalta (40 % suorittaa)<br />
Sveitsi <br />
Kreikka (alle 50 % suorittaa)<br />
Kypros (yli 50 % suorittaa)<br />
Venäjä (11 % suorittaa)<br />
Valko-Venäjä<br />
Ukraina<br />
Moldova<br />
<br />
<span style="font-weight: bold;">Asevelvollisuuden mahdollisesti lähiaikoina lakkauttavat maat:</span><br />
<span style="font-style: italic;"><span style="font-weight: bold;">Itävalta</span></span><br />
On asetettu kokeilu, jossa kaksi komppaniaa muutetaan ammattilaisiksi 2012 aikana. Tiukka taloustilanne haittaa kokeilua hieman, mutta jos sitä pidetään onnistuneena, siirtyy Itävalta luultavasti ammattiarmeijaan. Tähän vaikuttanee myös Saksan asevelvollisuuden lakkautus, sekä useammat itävaltalaiset puolueet ovat alkaneet vastustaa asevelvollisuutta. <br />
<a href="http://www.defensenews.com/article/20120124/DEFREG01/301240008/Austria-Starts-Test-Run-Professional-Army" target="_blank">http://www.defensenews.com/article/20120...ional-Army</a><br />
<br />
<span style="font-style: italic;"><span style="font-weight: bold;">Sveitsi</span></span><br />
500 000 allekirjoitusta on saatu, jotta vuonna 2012 tulee kansanäänetys asevelvollisuuden lakkauttamisesta. Mielipidemittauksissa hieman yli puolet on nykyisin yleensä vastustanut asevelvollisuutta. Kansanäänestyksen äänestämiskäyttäytymisen tekee hieman monimutkaisemman se, että sen pisti liikkeelle kokonaan armeijan lakkauttamista kannattava kansalaisjärjestö. <a href="http://www.swissinfo.ch/eng/politics/Army_critics_take_aim_at_political_taboo_.html?cid=31875596" target="_blank">http://www.swissinfo.ch/eng/politics/Arm...d=31875596</a><br />
<br />
<span style="font-style: italic;"><span style="font-weight: bold;">Ukraina</span></span><br />
Ukrainassa luvattiin jo lakkauttaa asevelvollisuus aiemmin, mutta tiukan taloustilanteen takia lakkauttamisen pitäisi tapahtua vuonna 2015. <a href="http://www.ukrainebusiness.com.ua/news/2079.html" target="_blank">http://www.ukrainebusiness.com.ua/news/2079.html</a><br />
<br />
<span style="font-style: italic;"><span style="font-weight: bold;">Turkki</span></span><br />
Turkki suunnnittelee asevelvollisuuden lakkauttamista vuoteen 2023 mennessä. <a href="http://www.radikal.com.tr/Radikal.aspx?aType=RadikalDetayV3&amp;ArticleID=1061983&amp;Date=01.09.2011&amp;CategoryID=78" target="_blank">http://www.radikal.com.tr/Radikal.aspx?a...egoryID=78</a><br />
<br />
Norja lakkauttaa siviilipalveluksen 2012, minkä jälkeen asevelvollisuudesta kieltäytyessä ei ole minkäänlaista rangaistusta tai korvaavaa palvelusta. <a href="http://www.lovdata.no/all/hl-20120420-019.html" target="_blank">http://www.lovdata.no/all/hl-20120420-019.html</a><br />
<br />
Venäjällä on tavoitteena, että 5-7 vuoden kuluttua yli 80 % armeijasta on ammattilaisia: <a href="http://ria.ru/defense_safety/20111125/497704011.html" target="_blank">http://ria.ru/defense_safety/20111125/497704011.html</a><br />
<br />
Voidaankin siis sanoa, että asevelvollisuudella on kylmä kyyti Euroopassa. Tietynlainen paine tästä kehityksestä tulee Suomeenkin. On harhaanjohtajaa verrata Suomen asevelvollisuutta esimerkiksi Norjaan, missä vain alle 30 % käy armeijan. <br />
<br />
Oman arvioni mukaan yleinen asevelvollisuus on lakkautettu lähes tulkoon koko Euroopasta 10 vuodessa. Suomen asevelvollisuuden kannalta tärkeää on, että suorittamisprosentti pysyy korkealla. Jos sama meno jatkuu, asevelvollisuuden kannatus laskee, jos enää alle 50 % käy armeijan.]]></content:encoded>
		</item>
		<item>
			<title><![CDATA[Konekivääri kal. .338NM]]></title>
			<link>http://maanpuolustus.net/showthread.php?tid=1622</link>
			<pubDate>Thu, 17 May 2012 17:57:20 +0000</pubDate>
			<guid isPermaLink="false">http://maanpuolustus.net/showthread.php?tid=1622</guid>
			<description><![CDATA[<span style="font-weight: bold;">.338 NM Lightweight Medium Machine Gun (LWMMG)</span><br />
<br />
General Dynamics has unveiled a new medium machine gun chambered in .338 Norma Magnum.<br />
<br />
It looks like it is based on the FN MAG / M240 machine gun with a new fire control system, AR-14 pistol grip, M4-style stock and quad picatinny rails.<br />
<br />
The .338 Norma Magnum's performance is very similar to that of the much more popular .338 Lapua Magnum. The .338 NM has a slight advantage in that when loaded with a .300 grain Sierra HPBT MatchKing projectile, its overall length is shorter than the .338 LM loaded with the same bullet. This is why General Dynamics would have chosen this round over the more popular .338 LM.<br />
<br />
The gun itself weighs 24 lbs. This is a lot lighter than the M240B and about 1.7 lbs heavier than the new M240L. The .338 NM cartridges are a lot larger and heavier than 7.62mm cartridges.<br />
<br />
This gun makes a lot of sense to me. The ballistics of the .338 NM are far superior to the 7.62mm. At longer ranges it has ballistics similar to the .50 BMG without the need to carry around a M2 + bipod.<br />
<br />
From the press release ...<br />
<br />
    General Dynamics Armament and Technical Products, a business unit of General Dynamics (NYSE: GD), today unveiled a next-generation Lightweight Medium Machine Gun (LWMMG) at the Joint Armaments Conference in Seattle, Wash.<br />
<br />
    Identifying an unmet warfighter need, General Dynamics Armament and Technical Products conducted its own research and development program to develop the LWMMG in just over one year. The weapon is designed for low-cost production and for maximum effectiveness at the small unit level, where weight and lethality are decisive factors.<br />
<br />
    “The LWMMG is an affordable weapon that closes a current operational gap, providing .50 caliber-like firepower in range and effect at the same weight and size of currently fielded 7.62mm machine guns,” said Steve Elgin, vice president and general manager of armament systems for General Dynamics Armament and Technical Products. “Weighing in at 24 pounds and featuring a fully collapsible stock, the LWMMG offers superior mobility and portability in both mounted and dismounted operations.”<br />
<br />
    General Dynamics’ LWMMG also offers a distinct advantage in both extended and close-in fighting by using the highly efficient .338 Norma Magnum cartridge for increased accuracy and lethality out to 1,700 meters, a distance currently gapped in the operational capabilities of warfighters.<br />
<br />
    “By employing the larger .338 NM round, the LWMMG delivers twice the range and dramatically increases lethality above the 7.62 round,” said Elgin. “In addition, the LWMMG goes beyond providing suppressive fire and gives warfighters the ability to attack point targets at significantly extended ranges.”<br />
<br />
    The LWMMG has a firing rate of 500 rounds per minute, a maximum range of 5,642 meters, and is equipped with quick-change barrel technology. In addition to use by dismounted infantry and on ground vehicles, the weapon can be used as the armament system aboard helicopters and littoral craft, providing greater range and effectiveness for those platforms.<br />
<br />
    “The LWMMG is a well-designed machine gun ideally suited to provide long-range lethality to U.S. and allied forces,” Elgin said.]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<span style="font-weight: bold;">.338 NM Lightweight Medium Machine Gun (LWMMG)</span><br />
<br />
General Dynamics has unveiled a new medium machine gun chambered in .338 Norma Magnum.<br />
<br />
It looks like it is based on the FN MAG / M240 machine gun with a new fire control system, AR-14 pistol grip, M4-style stock and quad picatinny rails.<br />
<br />
The .338 Norma Magnum's performance is very similar to that of the much more popular .338 Lapua Magnum. The .338 NM has a slight advantage in that when loaded with a .300 grain Sierra HPBT MatchKing projectile, its overall length is shorter than the .338 LM loaded with the same bullet. This is why General Dynamics would have chosen this round over the more popular .338 LM.<br />
<br />
The gun itself weighs 24 lbs. This is a lot lighter than the M240B and about 1.7 lbs heavier than the new M240L. The .338 NM cartridges are a lot larger and heavier than 7.62mm cartridges.<br />
<br />
This gun makes a lot of sense to me. The ballistics of the .338 NM are far superior to the 7.62mm. At longer ranges it has ballistics similar to the .50 BMG without the need to carry around a M2 + bipod.<br />
<br />
From the press release ...<br />
<br />
    General Dynamics Armament and Technical Products, a business unit of General Dynamics (NYSE: GD), today unveiled a next-generation Lightweight Medium Machine Gun (LWMMG) at the Joint Armaments Conference in Seattle, Wash.<br />
<br />
    Identifying an unmet warfighter need, General Dynamics Armament and Technical Products conducted its own research and development program to develop the LWMMG in just over one year. The weapon is designed for low-cost production and for maximum effectiveness at the small unit level, where weight and lethality are decisive factors.<br />
<br />
    “The LWMMG is an affordable weapon that closes a current operational gap, providing .50 caliber-like firepower in range and effect at the same weight and size of currently fielded 7.62mm machine guns,” said Steve Elgin, vice president and general manager of armament systems for General Dynamics Armament and Technical Products. “Weighing in at 24 pounds and featuring a fully collapsible stock, the LWMMG offers superior mobility and portability in both mounted and dismounted operations.”<br />
<br />
    General Dynamics’ LWMMG also offers a distinct advantage in both extended and close-in fighting by using the highly efficient .338 Norma Magnum cartridge for increased accuracy and lethality out to 1,700 meters, a distance currently gapped in the operational capabilities of warfighters.<br />
<br />
    “By employing the larger .338 NM round, the LWMMG delivers twice the range and dramatically increases lethality above the 7.62 round,” said Elgin. “In addition, the LWMMG goes beyond providing suppressive fire and gives warfighters the ability to attack point targets at significantly extended ranges.”<br />
<br />
    The LWMMG has a firing rate of 500 rounds per minute, a maximum range of 5,642 meters, and is equipped with quick-change barrel technology. In addition to use by dismounted infantry and on ground vehicles, the weapon can be used as the armament system aboard helicopters and littoral craft, providing greater range and effectiveness for those platforms.<br />
<br />
    “The LWMMG is a well-designed machine gun ideally suited to provide long-range lethality to U.S. and allied forces,” Elgin said.]]></content:encoded>
		</item>
		<item>
			<title><![CDATA[Pv:n palvelukeskus]]></title>
			<link>http://maanpuolustus.net/showthread.php?tid=1621</link>
			<pubDate>Thu, 17 May 2012 09:08:22 +0000</pubDate>
			<guid isPermaLink="false">http://maanpuolustus.net/showthread.php?tid=1621</guid>
			<description><![CDATA[<span style="font-weight: bold;">Pääesikunnan selvitys on täysi susi</span><br />
Pasi Koivumaa 15.05.2012 00:00<br />
<br />
 <br />
Perusteilla oleva puolustusvoimien palvelukeskus aiotaan väen vängällä sijoittaa Uudellemaalle, Tuusulaan. Pääesikunta lähtee näet selvityksessään siitä, että Tuusula on sen sijoituspaikaksi riittävän turvallinen ja muutenkin ainoa oikea vaihtoehto (Karjalainen, 13.5.).<br />
Pääesikunnan mukaan keskuksen sijoittaminen Joensuuhun tai Kouvolaan tarkoittaisi "epävarmuustekijöiden lisääntymistä poikkeusolojen toimintojen ja palvelujen turvaamisessa". Tuusulan, Joensuun ja Kouvolan lisäksi palvelukeskuksen sijoituspaikkakunnaksi on ehdolla Jyväskylä, ja näistä kaikista Joensuu saa huonoimmat arviot.<br />
Puolustusvoimien palvelukeskus työllistää yli 200 henkilöä, ja ainoa oikea lähtökohta on se, että se sijoitetaan alueelle, joka menettää varuskunnan ja sen myötä paljon enemmän.<br />
 <br />
Pohjois-Karjalan prikaatin lakkautus ensi vuoden lopulla vie maakunnastamme yli 300 työpaikkaa. Samalla se vie monen itäsuomalaisen uskon siihen, että koko maata aiotaan jatkossakin puolustaa. Tätä uskoa koettelee nyt myös pääesikunta palvelukeskusselvityksellään.<br />
On aivan pöyristyttävää, että pääesikunnan mielestä Joensuu ei kelpaa palvelukeskuksen sijaintipaikaksi, koska se ei olisi kriisin oloissa sille riittävän turvallinen kolkka. Ensin siis lakkautetaan prikaati ja samalla vannotaan koko maata puolustettavan, mutta sitten prikaatin lakkauttamisen jälkeen ei Pohjois-Karjalaa nähdä tarpeeksi turvallisena joillekin palkanlaskijoille.<br />
Pitäisikö meidät kaikki pohjoiskarjalaiset jo evakuoida täältä turvaan – vaikkapa Dragsvikin varuskunnan huomaan?<br />
 <br />
Ei mene läpi. Koko pääesikunnan selvitys on täysi susi. Sitä voisi luonnehtia jopa naurettavaksi vitsiksi, jos näin vakavilla asioilla kehtaisi leikitellä.<br />
Tyrmistyttävintä on tämä pelottelu palvelukeskuksen joutumisesta erityiseen vaaraan Joensuussa. Jos tällainen hallintokeskus todella nähdään sellaisena operatiivisesti tärkeänä yksikkönä, jonka sodassa vihollinen haluaisi lamauttaa, ei siinä maantiede paljon vaikuttaisi. Isku tapahtuisi todennäköisimmin tietoverkossa eikä niin, että panssarit vyöryisivät palvelukeskuksen pihalle.<br />
Täysin metsään menee niin ikään selvityksen johtopäätös, jonka mukaan Joensuusta ei löytyisi palvelukeskukseen ammattitaitoista työvoimaa, koska Joensuussa on jo valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen päätoimipiste (Palkeet).<br />
Varsinainen floppi on tämä tyhjentävä päätelmä: "Palvelukeskuksen sijoittaminen Tuusulaan on perusteltua vertailtaessa sijaintipaikkakuntia kaikkien alueellisten tekijöiden näkökulmasta. Saavutettavuus, vetovoimaisuus ja puolisoiden työnsaantimahdollisuudet puoltavat palvelukeskuksen sijoittamista Tuusulaan." <br />
 <br />
Selvitykselle löytyy kyllä sille sopivaa käyttöäkin – kunhan se ensin painetaan riittävän pehmeälle paperille.<br />
 <br />
Kirjoittaja on Karjalaisen päätoimittaja.]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<span style="font-weight: bold;">Pääesikunnan selvitys on täysi susi</span><br />
Pasi Koivumaa 15.05.2012 00:00<br />
<br />
 <br />
Perusteilla oleva puolustusvoimien palvelukeskus aiotaan väen vängällä sijoittaa Uudellemaalle, Tuusulaan. Pääesikunta lähtee näet selvityksessään siitä, että Tuusula on sen sijoituspaikaksi riittävän turvallinen ja muutenkin ainoa oikea vaihtoehto (Karjalainen, 13.5.).<br />
Pääesikunnan mukaan keskuksen sijoittaminen Joensuuhun tai Kouvolaan tarkoittaisi "epävarmuustekijöiden lisääntymistä poikkeusolojen toimintojen ja palvelujen turvaamisessa". Tuusulan, Joensuun ja Kouvolan lisäksi palvelukeskuksen sijoituspaikkakunnaksi on ehdolla Jyväskylä, ja näistä kaikista Joensuu saa huonoimmat arviot.<br />
Puolustusvoimien palvelukeskus työllistää yli 200 henkilöä, ja ainoa oikea lähtökohta on se, että se sijoitetaan alueelle, joka menettää varuskunnan ja sen myötä paljon enemmän.<br />
 <br />
Pohjois-Karjalan prikaatin lakkautus ensi vuoden lopulla vie maakunnastamme yli 300 työpaikkaa. Samalla se vie monen itäsuomalaisen uskon siihen, että koko maata aiotaan jatkossakin puolustaa. Tätä uskoa koettelee nyt myös pääesikunta palvelukeskusselvityksellään.<br />
On aivan pöyristyttävää, että pääesikunnan mielestä Joensuu ei kelpaa palvelukeskuksen sijaintipaikaksi, koska se ei olisi kriisin oloissa sille riittävän turvallinen kolkka. Ensin siis lakkautetaan prikaati ja samalla vannotaan koko maata puolustettavan, mutta sitten prikaatin lakkauttamisen jälkeen ei Pohjois-Karjalaa nähdä tarpeeksi turvallisena joillekin palkanlaskijoille.<br />
Pitäisikö meidät kaikki pohjoiskarjalaiset jo evakuoida täältä turvaan – vaikkapa Dragsvikin varuskunnan huomaan?<br />
 <br />
Ei mene läpi. Koko pääesikunnan selvitys on täysi susi. Sitä voisi luonnehtia jopa naurettavaksi vitsiksi, jos näin vakavilla asioilla kehtaisi leikitellä.<br />
Tyrmistyttävintä on tämä pelottelu palvelukeskuksen joutumisesta erityiseen vaaraan Joensuussa. Jos tällainen hallintokeskus todella nähdään sellaisena operatiivisesti tärkeänä yksikkönä, jonka sodassa vihollinen haluaisi lamauttaa, ei siinä maantiede paljon vaikuttaisi. Isku tapahtuisi todennäköisimmin tietoverkossa eikä niin, että panssarit vyöryisivät palvelukeskuksen pihalle.<br />
Täysin metsään menee niin ikään selvityksen johtopäätös, jonka mukaan Joensuusta ei löytyisi palvelukeskukseen ammattitaitoista työvoimaa, koska Joensuussa on jo valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen päätoimipiste (Palkeet).<br />
Varsinainen floppi on tämä tyhjentävä päätelmä: "Palvelukeskuksen sijoittaminen Tuusulaan on perusteltua vertailtaessa sijaintipaikkakuntia kaikkien alueellisten tekijöiden näkökulmasta. Saavutettavuus, vetovoimaisuus ja puolisoiden työnsaantimahdollisuudet puoltavat palvelukeskuksen sijoittamista Tuusulaan." <br />
 <br />
Selvitykselle löytyy kyllä sille sopivaa käyttöäkin – kunhan se ensin painetaan riittävän pehmeälle paperille.<br />
 <br />
Kirjoittaja on Karjalaisen päätoimittaja.]]></content:encoded>
		</item>
		<item>
			<title><![CDATA[Itsemurha: Hyökkäys Moskovaan ja Kolmen Kannaksen Suomi]]></title>
			<link>http://maanpuolustus.net/showthread.php?tid=1620</link>
			<pubDate>Wed, 16 May 2012 19:12:04 +0000</pubDate>
			<guid isPermaLink="false">http://maanpuolustus.net/showthread.php?tid=1620</guid>
			<description><![CDATA[Elikkä oli toissapäivänä hieman tylsää, ja minähän päätin ruveta vääntämään.<br />
<br />
<br />
<br />
<span style="font-size: x-large;"><span style="font-weight: bold;">Hyökkäys Moskovaan</span></span><br />
<br />
<span style="font-size: large;">Esitiedot</span><br />
<br />
Kesällä 2012 valtion johtoon nousee äärinationalistinen Johtaja, joka lupaa palauttaa Suomelle kuuluvat alueet.<br />
<br />
Johtaja neuvottelee Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen kanssa asiasta, etteivät he puutu asiaan, ja puhuu nämä jopa tarjoamaan taloudellista apua. Myös kiinalaisten kanssa keskustellaan, ja sovitaan heidän saavan Uralin itäpuolen itselleen. Nämä neuvottelut käydään kuitenkin suljettujen ovien takana, eikä asian käytännön puolista ole perillä Johtajan ja muutamien muiden valtioiden johdon lisäksi kuin asevoimien johto.<br />
<br />
Kuuden vuoden kiivaan varusteluohjelman jälkeen Johtajan armeija on kasvanut 750 000 mieheen ja naiseen, ja noin kymmeneen tuhanteen ulkomaiseen toimijaan, Helsingistä Inariin ylettyvään luolastoon sekä alla lueteltuun kalustoon nykyisen lisäksi.<br />
<br />
<span style="font-size: large;">Kalustolista</span><br />
<br />
Kaikki hyökkäykseen käytettävä materiaali on uutta, pl. Saksasta käytettyinä ostettavat 42 NH90 helikopteria.<br />
<br />
KPL     LAITE   HINTA (miljoonaa euroa) YHT.<br />
<br />
Ajoneuvot<br />
<br />
3 000  Leopard 2A6 lisäpanssaroinnilla  14 000<br />
3 000  CV90 lisäpanssaroinnilla  12 000<br />
10 000  Patria AMV (.50 ja 40mm aseistuksella)  10 000<br />
3 000  Bronco All Terrain Tracked Carrier  3000<br />
<br />
Tykistö<br />
<br />
2 000  Panzerhaubitze 2000  10 000<br />
500  HIMARS  15 000<br />
600 AMOS (CV90 ja AMV alustoilla)  3000<br />
<br />
Ilmatorjunta<br />
<br />
2000 Stinger (laukaisin, 4 ohjusta)  2000<br />
25 Nasams II (patteri)  2000<br />
10 Aster 30 SAMP/T   2750<br />
200 CV9040 AAV  1000<br />
300 Patria AMV AAV (omaa tuotantoa, tykki Skyranger)  3000<br />
<br />
Panssarintorjunta<br />
<br />
50 000  NLAW  1000<br />
20 000  SPIKE (laukaisin + 4 ohjusta)  1000<br />
150 000  AT-4 (kertasinko)  150<br />
<br />
Mieskohtainen varustus<br />
<br />
600  UAV (eri malleja, Patrialta, jenkeistä ja Israelista)  400<br />
1 200 000  5,56x45mm rynnäkkökiväärit optiikalla patruunoineen  2500<br />
500 000  Glock 17  2500<br />
1 000 000 M/05 taisteluvarustus (luotiliivi, kypärä, maastopuku, reppu, kaikki) 2500<br />
1 000 000 Gen 3 pimeänäkölaite  2500<br />
50 000  Lämpötähystin  1000<br />
<br />
Ilmavoimat<br />
<br />
2000  AGM-65 Maverick  125<br />
2000  AMRAAM 120C7  1000<br />
1000  AMRAAM 120D  600<br />
2000  AIM-9X Sidewinder 500<br />
2000  JASSM  1500<br />
3000  Taurus KEPD 350  3000<br />
180  F35  18 000<br />
180  Eurofighter  14 000<br />
<br />
<br />
<span style="font-size: medium;">Hinta yhteensä: 130 025 000 000€ (lue: satakolmekymmentä miljardia kymmentäviisi miljoonaa euroa), muutaman sadan tuhannen suomalaisen henki tai terveys ja ulkomaisten palkkasoturien palkkakustannukset.</span><br />
<br />
<span style="font-size: large;">Operaation alku</span><br />
<br />
Johtajan armeijalla on riittävä määrä sissejä ja erikoisjoukkoja, jotka ovat uitettu etukäteen Venäjän maaperälle. Näiden joukkojen tärkein tehtävä on ensisijaisesti ottaa haltuun vihollisen ydinaseet ja toissijaisesti tuhota ne. Toisena tehtävänä on pääministerin, presidentin ja armeijan johdon surmaaminen näiden katsellessa voiton päivän paraatia. Kolmantena on näiden tehtävien suorittamisen jälkeen alkava vihollisen häirintä, ja omien tai kiinalaisten pääjoukkojen saapumisen odottelu.<br />
<br />
Välittömästi ensimmäisen ja toisen tehtävän suorittamisen jälkeen alkavat pääjoukot vyöryä yli rajojen niin Suomessa kuin Kiinassa. <br />
<br />
Joukot etenevät viikossa Pietariin, ja Moskovaan tulee päästä kuukaudessa.<br />
<br />
<span style="font-size: large;">Kysymykset:</span><br />
<br />
1. Menestyikö hyökkäys?<br />
2. Mitä teimme valtavalle venäläisvähemmistölle, joka uhkaa omaa olemassaoloamme?<br />
3. Minkä hinnan itse maksoimme veren ja raudan muodossa?<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<span style="font-size: x-large;"><span style="font-weight: bold;">Operaatio Karjalan Palautus Budjettikurilla [OKPB] </span></span><br />
<br />
<span style="font-size: large;">Esitiedot</span><br />
<br />
Soinista tulee pääministeri, taustavaikuttajina ovat puolustusministeri Jussi Niinistö ja tiukkaa budjettikuria vaativa valtiovarainministeri Jussi Halla-aho. Perussuomalaisilla on hallituksessa 115 kansanedustajaa.<br />
<br />
Eräänä päivänä Teuvo Hakkarainen uhoaa baari-illan jälkeen häntä noutamaan tulleille poliiseille, että "mepäs otetaan pojat Karjala takaisin, ei ehkä tänään mutta ensi vuonna". Valitettavasti ovimies kuulee Hakkaraisen puheet, ja vinkkaa niistä Iltalehdelle. Soini joutuu ikävään tilanteeseen, eikä jatkuva takinkääntö käy hallituspuolueelle (Soini on luvannut, että Hakkarainen ei enää sekoile). Joten, on käytävä sanoista tekoihin.<br />
<br />
<span style="font-size: large;">Kalustolista</span><br />
<br />
Armeijamme suuntaa ostoksille Euroopan ylijäämämarkkinoille. Alla olevat tarttuivat mukaan:<br />
<br />
KPL MÄÄRÄ  NIMI  HINTA (MILJOONISSA) YHT.<br />
<br />
<span style="font-size: medium;">Ylijäämäostokset</span><br />
<br />
Saksa<br />
<br />
37  Eurofighter Typhoon  3000<br />
100  Tornado  1000<br />
20  Transall C-160  200<br />
6  SAATEG MALE UAV  100<br />
<br />
220  Gepard  120<br />
<br />
183  Leopard 2 (luultavasti A5 ja A4)  200<br />
1900  Marder  800<br />
<br />
67  Panzerhaubitze 2000  280<br />
<br />
Yht. 4 700 000 000€<br />
<br />
Itävalta<br />
<br />
432  Saucer (apc)  100<br />
110  M-109 A5Oe  50<br />
58  Leopard 2A4  30<br />
<br />
Yht. 180 000 000€<br />
<br />
Sveitsi<br />
<br />
150  Leopard 2A4  200<br />
<br />
Yht. 200 000 000€<br />
<br />
Alankomaat<br />
<br />
6  Panzerhaubitze 2000  25<br />
<br />
Yht. 25 000 000€<br />
<br />
Norja<br />
<br />
12  M270 MLRS  20<br />
<br />
Yht. 20 000 000€<br />
<br />
<br />
Ylijäämäostokset yhteensä: 4 845 000 000€<br />
<br />
<br />
<span style="font-size: medium;">Uudet ostokset</span><br />
<br />
1000 Stinger (laukaisulaite+3 ohjusta)  650<br />
2  Samp/t (patteri)  550<br />
xx  Tutkia  500<br />
<br />
300 Taurus KEPD 350  300<br />
4000 JDAM-pommi  200<br />
3000 AGM-65 Maverick  300<br />
400  AIM-9X Sidewinder  100<br />
500  Amraam 120-C7  300<br />
500 Amraam 120-D  800<br />
<br />
400 000  5,56x45mm Nato -kaliberin rynnäkkökiväärit optiikalla  800<br />
200 000  Glock 17  100<br />
300 000  Gen 3 pimeänäkölaite  600<br />
350 000 M/05 varustus (kypärä, luotiliivi, reppu, kaikki)  700<br />
<br />
30 000  NLAW  600<br />
150 000  AT-4 (kertasinko)  150<br />
<br />
XY  Kaikkea sekalaista (viesti ym.)  605<br />
<br />
Uudet ostokset yhteensä:7 155 000 000€<br />
<br />
<br />
Olemassaolevan ja käytettynä ostetun kaluston päivitykset ja ammukset: 1 000 000 000€<br />
<br />
<br />
<span style="font-size: medium;">Kaikki kalustoon liittyvä yhteensä:13 000 000 000€</span><br />
<br />
<br />
<span style="font-size: large;">Operaation alku</span><br />
<br />
<br />
(Kalusto on pääosin länsimaista, tosin vanhahkoa ja kulunutta. Kestää kuitenkin tällaisen yhden sotaretken, jonka jälkeen voidaan stenata ilman itkua. Modernisointi tehdään esim. M109 telatykkeihin (paikannusvälineet) ja Paseihin. Myös perinteiselle tykistölle hankitaan tykkikohtaiset paikannus ja viestilaitteet hajautusta varten.)<br />
<br />
<br />
Hakkaraisen puheita ei otettu Kremlissä kovin vakavasti, kalustohankinnoista huolimatta. Suomi järjesti vuoden aikana useamman, yli 100 000 miehen harjoituksen, joiden aikana Venäjä nosti valmiutta. Näitä harjoituksia on pidetty vain yhtä tarkoitusta varten: hyökkäys. Eräällä kerralla Venäjä ottaa jo ihan lunkisti, ja silloin iskemme.<br />
<br />
Kaksi panssariprikaatia jylistävät Karjalan kannaksella, Porin prikaatin, Karjalan prikaatin ja mekanisoitujen ja Paseilla moottoroitujen taisteluosastojen tukemana tavoitteenaan Pietari. <br />
<br />
Kainuun prikaati, MT-LB kalustolla varustettu taisteluosasto ja yksi jääkäriprikaati lähtevät Sodankylästä kohti Murmanskia. <br />
<br />
Kaksi jääkäriprikaatia etenevät kohti Petroskoita, Antti Rokan jalanjäljissä.<br />
<br />
Kaikkien edellämainittujen joukkojen perässä tulee tuhansilla kuorma-autoilla alueellisia joukkoja valmiina aloittamaan linnoitustyöt, ja tukemaan operatiivisia joukkoja.<br />
<br />
Lopulta Pietari asukkaineen otetaan panttivangiksi, jonka vapauttamiseksi vaaditaan, että Venäjä suostuu ottamaan vallattujen alueiden asukit itselleen ja Suostuu ns. kolmen kannaksen Suomen luomiseen.<br />
<br />
<span style="font-size: large;">Kysymykset:</span><br />
<br />
1. Suostuuko Venäjä ehtoihimme pitäessämme Pietaria asukkaineen panttivankina?<br />
2. Onnistummeko pitämään alueet, ja kuinka kauan?]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[Elikkä oli toissapäivänä hieman tylsää, ja minähän päätin ruveta vääntämään.<br />
<br />
<br />
<br />
<span style="font-size: x-large;"><span style="font-weight: bold;">Hyökkäys Moskovaan</span></span><br />
<br />
<span style="font-size: large;">Esitiedot</span><br />
<br />
Kesällä 2012 valtion johtoon nousee äärinationalistinen Johtaja, joka lupaa palauttaa Suomelle kuuluvat alueet.<br />
<br />
Johtaja neuvottelee Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen kanssa asiasta, etteivät he puutu asiaan, ja puhuu nämä jopa tarjoamaan taloudellista apua. Myös kiinalaisten kanssa keskustellaan, ja sovitaan heidän saavan Uralin itäpuolen itselleen. Nämä neuvottelut käydään kuitenkin suljettujen ovien takana, eikä asian käytännön puolista ole perillä Johtajan ja muutamien muiden valtioiden johdon lisäksi kuin asevoimien johto.<br />
<br />
Kuuden vuoden kiivaan varusteluohjelman jälkeen Johtajan armeija on kasvanut 750 000 mieheen ja naiseen, ja noin kymmeneen tuhanteen ulkomaiseen toimijaan, Helsingistä Inariin ylettyvään luolastoon sekä alla lueteltuun kalustoon nykyisen lisäksi.<br />
<br />
<span style="font-size: large;">Kalustolista</span><br />
<br />
Kaikki hyökkäykseen käytettävä materiaali on uutta, pl. Saksasta käytettyinä ostettavat 42 NH90 helikopteria.<br />
<br />
KPL     LAITE   HINTA (miljoonaa euroa) YHT.<br />
<br />
Ajoneuvot<br />
<br />
3 000  Leopard 2A6 lisäpanssaroinnilla  14 000<br />
3 000  CV90 lisäpanssaroinnilla  12 000<br />
10 000  Patria AMV (.50 ja 40mm aseistuksella)  10 000<br />
3 000  Bronco All Terrain Tracked Carrier  3000<br />
<br />
Tykistö<br />
<br />
2 000  Panzerhaubitze 2000  10 000<br />
500  HIMARS  15 000<br />
600 AMOS (CV90 ja AMV alustoilla)  3000<br />
<br />
Ilmatorjunta<br />
<br />
2000 Stinger (laukaisin, 4 ohjusta)  2000<br />
25 Nasams II (patteri)  2000<br />
10 Aster 30 SAMP/T   2750<br />
200 CV9040 AAV  1000<br />
300 Patria AMV AAV (omaa tuotantoa, tykki Skyranger)  3000<br />
<br />
Panssarintorjunta<br />
<br />
50 000  NLAW  1000<br />
20 000  SPIKE (laukaisin + 4 ohjusta)  1000<br />
150 000  AT-4 (kertasinko)  150<br />
<br />
Mieskohtainen varustus<br />
<br />
600  UAV (eri malleja, Patrialta, jenkeistä ja Israelista)  400<br />
1 200 000  5,56x45mm rynnäkkökiväärit optiikalla patruunoineen  2500<br />
500 000  Glock 17  2500<br />
1 000 000 M/05 taisteluvarustus (luotiliivi, kypärä, maastopuku, reppu, kaikki) 2500<br />
1 000 000 Gen 3 pimeänäkölaite  2500<br />
50 000  Lämpötähystin  1000<br />
<br />
Ilmavoimat<br />
<br />
2000  AGM-65 Maverick  125<br />
2000  AMRAAM 120C7  1000<br />
1000  AMRAAM 120D  600<br />
2000  AIM-9X Sidewinder 500<br />
2000  JASSM  1500<br />
3000  Taurus KEPD 350  3000<br />
180  F35  18 000<br />
180  Eurofighter  14 000<br />
<br />
<br />
<span style="font-size: medium;">Hinta yhteensä: 130 025 000 000€ (lue: satakolmekymmentä miljardia kymmentäviisi miljoonaa euroa), muutaman sadan tuhannen suomalaisen henki tai terveys ja ulkomaisten palkkasoturien palkkakustannukset.</span><br />
<br />
<span style="font-size: large;">Operaation alku</span><br />
<br />
Johtajan armeijalla on riittävä määrä sissejä ja erikoisjoukkoja, jotka ovat uitettu etukäteen Venäjän maaperälle. Näiden joukkojen tärkein tehtävä on ensisijaisesti ottaa haltuun vihollisen ydinaseet ja toissijaisesti tuhota ne. Toisena tehtävänä on pääministerin, presidentin ja armeijan johdon surmaaminen näiden katsellessa voiton päivän paraatia. Kolmantena on näiden tehtävien suorittamisen jälkeen alkava vihollisen häirintä, ja omien tai kiinalaisten pääjoukkojen saapumisen odottelu.<br />
<br />
Välittömästi ensimmäisen ja toisen tehtävän suorittamisen jälkeen alkavat pääjoukot vyöryä yli rajojen niin Suomessa kuin Kiinassa. <br />
<br />
Joukot etenevät viikossa Pietariin, ja Moskovaan tulee päästä kuukaudessa.<br />
<br />
<span style="font-size: large;">Kysymykset:</span><br />
<br />
1. Menestyikö hyökkäys?<br />
2. Mitä teimme valtavalle venäläisvähemmistölle, joka uhkaa omaa olemassaoloamme?<br />
3. Minkä hinnan itse maksoimme veren ja raudan muodossa?<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<span style="font-size: x-large;"><span style="font-weight: bold;">Operaatio Karjalan Palautus Budjettikurilla [OKPB] </span></span><br />
<br />
<span style="font-size: large;">Esitiedot</span><br />
<br />
Soinista tulee pääministeri, taustavaikuttajina ovat puolustusministeri Jussi Niinistö ja tiukkaa budjettikuria vaativa valtiovarainministeri Jussi Halla-aho. Perussuomalaisilla on hallituksessa 115 kansanedustajaa.<br />
<br />
Eräänä päivänä Teuvo Hakkarainen uhoaa baari-illan jälkeen häntä noutamaan tulleille poliiseille, että "mepäs otetaan pojat Karjala takaisin, ei ehkä tänään mutta ensi vuonna". Valitettavasti ovimies kuulee Hakkaraisen puheet, ja vinkkaa niistä Iltalehdelle. Soini joutuu ikävään tilanteeseen, eikä jatkuva takinkääntö käy hallituspuolueelle (Soini on luvannut, että Hakkarainen ei enää sekoile). Joten, on käytävä sanoista tekoihin.<br />
<br />
<span style="font-size: large;">Kalustolista</span><br />
<br />
Armeijamme suuntaa ostoksille Euroopan ylijäämämarkkinoille. Alla olevat tarttuivat mukaan:<br />
<br />
KPL MÄÄRÄ  NIMI  HINTA (MILJOONISSA) YHT.<br />
<br />
<span style="font-size: medium;">Ylijäämäostokset</span><br />
<br />
Saksa<br />
<br />
37  Eurofighter Typhoon  3000<br />
100  Tornado  1000<br />
20  Transall C-160  200<br />
6  SAATEG MALE UAV  100<br />
<br />
220  Gepard  120<br />
<br />
183  Leopard 2 (luultavasti A5 ja A4)  200<br />
1900  Marder  800<br />
<br />
67  Panzerhaubitze 2000  280<br />
<br />
Yht. 4 700 000 000€<br />
<br />
Itävalta<br />
<br />
432  Saucer (apc)  100<br />
110  M-109 A5Oe  50<br />
58  Leopard 2A4  30<br />
<br />
Yht. 180 000 000€<br />
<br />
Sveitsi<br />
<br />
150  Leopard 2A4  200<br />
<br />
Yht. 200 000 000€<br />
<br />
Alankomaat<br />
<br />
6  Panzerhaubitze 2000  25<br />
<br />
Yht. 25 000 000€<br />
<br />
Norja<br />
<br />
12  M270 MLRS  20<br />
<br />
Yht. 20 000 000€<br />
<br />
<br />
Ylijäämäostokset yhteensä: 4 845 000 000€<br />
<br />
<br />
<span style="font-size: medium;">Uudet ostokset</span><br />
<br />
1000 Stinger (laukaisulaite+3 ohjusta)  650<br />
2  Samp/t (patteri)  550<br />
xx  Tutkia  500<br />
<br />
300 Taurus KEPD 350  300<br />
4000 JDAM-pommi  200<br />
3000 AGM-65 Maverick  300<br />
400  AIM-9X Sidewinder  100<br />
500  Amraam 120-C7  300<br />
500 Amraam 120-D  800<br />
<br />
400 000  5,56x45mm Nato -kaliberin rynnäkkökiväärit optiikalla  800<br />
200 000  Glock 17  100<br />
300 000  Gen 3 pimeänäkölaite  600<br />
350 000 M/05 varustus (kypärä, luotiliivi, reppu, kaikki)  700<br />
<br />
30 000  NLAW  600<br />
150 000  AT-4 (kertasinko)  150<br />
<br />
XY  Kaikkea sekalaista (viesti ym.)  605<br />
<br />
Uudet ostokset yhteensä:7 155 000 000€<br />
<br />
<br />
Olemassaolevan ja käytettynä ostetun kaluston päivitykset ja ammukset: 1 000 000 000€<br />
<br />
<br />
<span style="font-size: medium;">Kaikki kalustoon liittyvä yhteensä:13 000 000 000€</span><br />
<br />
<br />
<span style="font-size: large;">Operaation alku</span><br />
<br />
<br />
(Kalusto on pääosin länsimaista, tosin vanhahkoa ja kulunutta. Kestää kuitenkin tällaisen yhden sotaretken, jonka jälkeen voidaan stenata ilman itkua. Modernisointi tehdään esim. M109 telatykkeihin (paikannusvälineet) ja Paseihin. Myös perinteiselle tykistölle hankitaan tykkikohtaiset paikannus ja viestilaitteet hajautusta varten.)<br />
<br />
<br />
Hakkaraisen puheita ei otettu Kremlissä kovin vakavasti, kalustohankinnoista huolimatta. Suomi järjesti vuoden aikana useamman, yli 100 000 miehen harjoituksen, joiden aikana Venäjä nosti valmiutta. Näitä harjoituksia on pidetty vain yhtä tarkoitusta varten: hyökkäys. Eräällä kerralla Venäjä ottaa jo ihan lunkisti, ja silloin iskemme.<br />
<br />
Kaksi panssariprikaatia jylistävät Karjalan kannaksella, Porin prikaatin, Karjalan prikaatin ja mekanisoitujen ja Paseilla moottoroitujen taisteluosastojen tukemana tavoitteenaan Pietari. <br />
<br />
Kainuun prikaati, MT-LB kalustolla varustettu taisteluosasto ja yksi jääkäriprikaati lähtevät Sodankylästä kohti Murmanskia. <br />
<br />
Kaksi jääkäriprikaatia etenevät kohti Petroskoita, Antti Rokan jalanjäljissä.<br />
<br />
Kaikkien edellämainittujen joukkojen perässä tulee tuhansilla kuorma-autoilla alueellisia joukkoja valmiina aloittamaan linnoitustyöt, ja tukemaan operatiivisia joukkoja.<br />
<br />
Lopulta Pietari asukkaineen otetaan panttivangiksi, jonka vapauttamiseksi vaaditaan, että Venäjä suostuu ottamaan vallattujen alueiden asukit itselleen ja Suostuu ns. kolmen kannaksen Suomen luomiseen.<br />
<br />
<span style="font-size: large;">Kysymykset:</span><br />
<br />
1. Suostuuko Venäjä ehtoihimme pitäessämme Pietaria asukkaineen panttivankina?<br />
2. Onnistummeko pitämään alueet, ja kuinka kauan?]]></content:encoded>
		</item>
		<item>
			<title><![CDATA[National!]]></title>
			<link>http://maanpuolustus.net/showthread.php?tid=1619</link>
			<pubDate>Mon, 14 May 2012 18:16:24 +0000</pubDate>
			<guid isPermaLink="false">http://maanpuolustus.net/showthread.php?tid=1619</guid>
			<description><![CDATA[Moi!<br />
National Geographic kanavalta tuli maailmanlopun odottajat ohjelma,amerikan tapaan kohtalaista shittiä.<br />
Mutta kiinnitti huomion se,että Arizonalaisen perheen juniori asetteli tornilogolla varustettua nassea!<br />
Mitenlie sinne joutunut?]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[Moi!<br />
National Geographic kanavalta tuli maailmanlopun odottajat ohjelma,amerikan tapaan kohtalaista shittiä.<br />
Mutta kiinnitti huomion se,että Arizonalaisen perheen juniori asetteli tornilogolla varustettua nassea!<br />
Mitenlie sinne joutunut?]]></content:encoded>
		</item>
		<item>
			<title><![CDATA[Jooseppi K. ja muut pahikset]]></title>
			<link>http://maanpuolustus.net/showthread.php?tid=1616</link>
			<pubDate>Mon, 14 May 2012 08:07:09 +0000</pubDate>
			<guid isPermaLink="false">http://maanpuolustus.net/showthread.php?tid=1616</guid>
			<description><![CDATA[Millainen operaatio mahtaa olla tuo Joseph Konyn kiinniottocase? Minusta on oivallista, että maailman Josephit pannaan liemeen, ei siinä mitään. <br />
<br />
Luin muutama päivä sitten, että Josephia jahtaa myös amerikkalaisjoukko ja yllättäen kuulin väitteen, että Norjasta on myös Merivoimien ryhmä mukana. Mitä arvelette, millaista joukkoa ja millä eri keinoin tuollaista synkkää karjua yritetään saada käpälälautaan? Jos tuo Norja-väite pitää paikkansa, niin Norja vaikuttaa varsin innokkaalta osallistumaan jopa toiminnan ns. kovaan ytimeen.]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[Millainen operaatio mahtaa olla tuo Joseph Konyn kiinniottocase? Minusta on oivallista, että maailman Josephit pannaan liemeen, ei siinä mitään. <br />
<br />
Luin muutama päivä sitten, että Josephia jahtaa myös amerikkalaisjoukko ja yllättäen kuulin väitteen, että Norjasta on myös Merivoimien ryhmä mukana. Mitä arvelette, millaista joukkoa ja millä eri keinoin tuollaista synkkää karjua yritetään saada käpälälautaan? Jos tuo Norja-väite pitää paikkansa, niin Norja vaikuttaa varsin innokkaalta osallistumaan jopa toiminnan ns. kovaan ytimeen.]]></content:encoded>
		</item>
		<item>
			<title><![CDATA[Uutisia Italiasta]]></title>
			<link>http://maanpuolustus.net/showthread.php?tid=1615</link>
			<pubDate>Sun, 13 May 2012 11:26:19 +0000</pubDate>
			<guid isPermaLink="false">http://maanpuolustus.net/showthread.php?tid=1615</guid>
			<description><![CDATA[<a href="http://yle.fi/uutiset/italiassa_pohditaan_armeijan_kayttoa_estamaan_anarkistien_iskut/6093810" target="_blank">http://yle.fi/uutiset/italiassa_pohditaa...ut/6093810</a><br />
<blockquote><cite>Lainaus:</cite><span style="font-size: large;">Italiassa pohditaan armeijan käyttöä estämään anarkistien iskut</span><br />
<br />
Anarkistien tekemät iskut huolestuttavat Italiassa. Maan sisäministerin mukaan armeija saatetaan laittaa suojaamaan mahdollisia iskujen kohteita.<br />
<br />
Anarkistiryhmien tekemien iskujen jälkeen Italiassa pohditaan armeijan käyttämistä iskujen kohteena olleiden veroviranomaisen Equitalian ja mahdollisesti teollisuusyritys Finnmeccanican suojelemisessa.<br />
<br />
Huoli poliittisen väkivallan noususta on kasvanut Italiassa viime aikoina tehtyjen iskujen takia. Sisäministeri Annamaria Cancellierin mukaan on mahdollista, että armeija laitetaan suojamaan mahdollisia iskujen kohteita.<br />
<br />
Cancellieri sanoo La Repubblica-lehdessä, että palopommi- ja kirjepommi-iskujen kohteeksi joutuneen Equitalia-verotoimiston turvatoimia on lisättävä.<br />
<br />
Sama anarkistiryhmä, joka on ilmoittanut tehneensä iskut veroviranomaista vastaan, ilmoitti olevansa vastuussa myös Finmeccanica-konserniin kuuluvan Ansaldo Nucleare -ydinvoimayhtiön johtajan ampumisesta.<br />
<br />
Ansaldo Nuclearen johtajaa Roberto Adinolfia ammuttiin viime maanantaina, mutta hän ei haavoittunut hengenvaarallisesti.<br />
<br />
Anarkistiryhmä on ilmoittanut lisäävänsä väkivaltaisia iskuja. Myös taloudelliseen ahdinkoon joutuneiden ihmisten itsemurhien on pelätty lietsovan levottomuuksia Italiassa, jossa on käynnissä raskas säästöohjelma.<br />
<br />
Lähteet: Reuters, Yle Uutiset</blockquote>
]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<a href="http://yle.fi/uutiset/italiassa_pohditaan_armeijan_kayttoa_estamaan_anarkistien_iskut/6093810" target="_blank">http://yle.fi/uutiset/italiassa_pohditaa...ut/6093810</a><br />
<blockquote><cite>Lainaus:</cite><span style="font-size: large;">Italiassa pohditaan armeijan käyttöä estämään anarkistien iskut</span><br />
<br />
Anarkistien tekemät iskut huolestuttavat Italiassa. Maan sisäministerin mukaan armeija saatetaan laittaa suojaamaan mahdollisia iskujen kohteita.<br />
<br />
Anarkistiryhmien tekemien iskujen jälkeen Italiassa pohditaan armeijan käyttämistä iskujen kohteena olleiden veroviranomaisen Equitalian ja mahdollisesti teollisuusyritys Finnmeccanican suojelemisessa.<br />
<br />
Huoli poliittisen väkivallan noususta on kasvanut Italiassa viime aikoina tehtyjen iskujen takia. Sisäministeri Annamaria Cancellierin mukaan on mahdollista, että armeija laitetaan suojamaan mahdollisia iskujen kohteita.<br />
<br />
Cancellieri sanoo La Repubblica-lehdessä, että palopommi- ja kirjepommi-iskujen kohteeksi joutuneen Equitalia-verotoimiston turvatoimia on lisättävä.<br />
<br />
Sama anarkistiryhmä, joka on ilmoittanut tehneensä iskut veroviranomaista vastaan, ilmoitti olevansa vastuussa myös Finmeccanica-konserniin kuuluvan Ansaldo Nucleare -ydinvoimayhtiön johtajan ampumisesta.<br />
<br />
Ansaldo Nuclearen johtajaa Roberto Adinolfia ammuttiin viime maanantaina, mutta hän ei haavoittunut hengenvaarallisesti.<br />
<br />
Anarkistiryhmä on ilmoittanut lisäävänsä väkivaltaisia iskuja. Myös taloudelliseen ahdinkoon joutuneiden ihmisten itsemurhien on pelätty lietsovan levottomuuksia Italiassa, jossa on käynnissä raskas säästöohjelma.<br />
<br />
Lähteet: Reuters, Yle Uutiset</blockquote>
]]></content:encoded>
		</item>
		<item>
			<title><![CDATA[Suomi mukaan Islannin ilmavalvontaan]]></title>
			<link>http://maanpuolustus.net/showthread.php?tid=1614</link>
			<pubDate>Fri, 11 May 2012 07:44:16 +0000</pubDate>
			<guid isPermaLink="false">http://maanpuolustus.net/showthread.php?tid=1614</guid>
			<description><![CDATA[Kertaalleen haudattu ajatus Pohjoismaiden yhteisestä ilmavalvonnasta Islannin ilmatilassa onkin etenemässä.<br />
<br />
Myös aiemmin hanketta vastustanut Suomi suhtautuu ilmavalvontaan nyt periaatteessa myönteisesti. Ensimmäisiä poliittisia linjauksia odotetaan ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan utvan kokouksesta tänään perjantaina.<br />
<br />
Kyseessä olisi tähän mennessä näyttävin esimerkki Pohjoismaiden puolustusyhteistyöstä. Osallistuminen Natoon kuuluvan Islannin ilmavalvontaan oli yksi yhteistyöhankkeista, joita Norjan entinen ulkoministeri Thorvald Stoltenberg esitti Pohjoismaille vuonna 2009. Silloin ehdotusta vastustettiin tiukasti Suomen lisäksi myös Natossa.<br />
<br />
"Verrattuna vuoteen 2009 asioita on muuttunut ja pohjoismainen yhteistyö on mennyt eteenpäin", arvioi ulkoministeriön poliittisen osaston päällikkö Kirsti Kauppi.<br />
<br />
Valmistelun yksityiskohdat on pyritty pitämään salassa, mutta HS:n tietojen mukaan Suomi olisi mukana valvomassa Islannin ilmatilaa neljällä hävittäjällä kolme viikkoa vuodessa.<br />
<br />
Islanti tarvitsee apua ilmatilansa valvonnassa, koska Yhdysvallat on sulkenut tukikohtansa Keflavikissa, Islannilla ei ole omia asevoimia ja muiden Nato-maiden panos on riittämätön.<br />
<br />
<a href="http://www.hs.fi/kotimaa/Suomi+mukaan+Islannin+ilmavalvontaan/a1305561927415" target="_blank">http://www.hs.fi/kotimaa/Suomi+mukaan+Is...5561927415</a>]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[Kertaalleen haudattu ajatus Pohjoismaiden yhteisestä ilmavalvonnasta Islannin ilmatilassa onkin etenemässä.<br />
<br />
Myös aiemmin hanketta vastustanut Suomi suhtautuu ilmavalvontaan nyt periaatteessa myönteisesti. Ensimmäisiä poliittisia linjauksia odotetaan ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan utvan kokouksesta tänään perjantaina.<br />
<br />
Kyseessä olisi tähän mennessä näyttävin esimerkki Pohjoismaiden puolustusyhteistyöstä. Osallistuminen Natoon kuuluvan Islannin ilmavalvontaan oli yksi yhteistyöhankkeista, joita Norjan entinen ulkoministeri Thorvald Stoltenberg esitti Pohjoismaille vuonna 2009. Silloin ehdotusta vastustettiin tiukasti Suomen lisäksi myös Natossa.<br />
<br />
"Verrattuna vuoteen 2009 asioita on muuttunut ja pohjoismainen yhteistyö on mennyt eteenpäin", arvioi ulkoministeriön poliittisen osaston päällikkö Kirsti Kauppi.<br />
<br />
Valmistelun yksityiskohdat on pyritty pitämään salassa, mutta HS:n tietojen mukaan Suomi olisi mukana valvomassa Islannin ilmatilaa neljällä hävittäjällä kolme viikkoa vuodessa.<br />
<br />
Islanti tarvitsee apua ilmatilansa valvonnassa, koska Yhdysvallat on sulkenut tukikohtansa Keflavikissa, Islannilla ei ole omia asevoimia ja muiden Nato-maiden panos on riittämätön.<br />
<br />
<a href="http://www.hs.fi/kotimaa/Suomi+mukaan+Islannin+ilmavalvontaan/a1305561927415" target="_blank">http://www.hs.fi/kotimaa/Suomi+mukaan+Is...5561927415</a>]]></content:encoded>
		</item>
		<item>
			<title><![CDATA[Puolustus on panssarintorjuntaa]]></title>
			<link>http://maanpuolustus.net/showthread.php?tid=1613</link>
			<pubDate>Thu, 10 May 2012 21:25:32 +0000</pubDate>
			<guid isPermaLink="false">http://maanpuolustus.net/showthread.php?tid=1613</guid>
			<description><![CDATA[Viime aikojen sotia katsellessa ei voi välttyä siltä johtopäätökseltä, että kunnon sota on panssarisotaa. Ei ilmapommituksin miehitetä mitään maata, eikä alisteta ketään. Aina tarvitaan joukkoja. Joukkojen pitää olla panssareissa tai niiden tukemina, tai niillä ei tee mitään...olivat ne sitten "omia" (NATO) tai "apulaisten" (kapinalliset NATO:n tukemina) joukkoja. Mogadishun räiskinnät teknikaaleineen ja massoineen eivät ole oikeasti mitään kunnon sotia. Afganistan, Irak, Georgia, Tsetsenia, jne ovat kunnon sotia.<br />
<br />
Hyökkääjän pitää pitää joukkonsa panssareiden suojissa ja tukemina. Muuten tappioita tulee jokaisesta sirpaleen osumastakin. Muuten joukot eivät pääse liikkumaan kun ajoneuvot hajoavat helposti. Muuten joukkojen moraali ei kestä, kun ei ole suojaa. Muuten nopeus ei ole taattu. Muuten tulivoimaa ei saada kärkeen. Mikäli tämän ajatteleminen on vaikeaa, niin miettikääpä hetki, miten yksikään edellä mainitsemistani sodista olisi voinut päättyä hyökkääjän eduksi, jos hyökkääjältä olisi kiistetty jossain vaiheessa sotaa panssareiden käyttö? Partioisivatko jenkit Irakissa kuorma-autoissa? Ajelisivatko ryssät Kaukasuksella Uazeissa taisteluihin? Kävelisivätkö äijät avorivissä eteenpäin? No eivät tasan tarkkaan. Eivät he hulluja ole.<br />
<br />
Miksei tätä oikein ymmärretä? Minkä ihmeen takia altavastaajat eivät ole varautuneet nimenomaan taistelemaan panssareita vastaan? Miksi altavastaajat (kuten Suomikin!) keskittyvät kaikenlaiseen hienoon näpertelyyn tai luottavat massaan ja kalasnikoviin? Miksi puolustajat eivät keskitä voimavarojaan panssareiden torjuntaan kaikin keinoin kaikkialla?<br />
<br />
Panssarintorjunta ei tarkoita pelkkiä sinkoja. Eikä pelkkiä miinoja. Eikä pelkkiä pst-ohjuksia. Eikä pelkkiä etäältä ammuttavia älyammuksia. Se tarkoittaa kaikkia niitä sopivassa suhteessa ja erittäin laajamittaisesti käytettynä oikealla tapaa oikeissa paikoissa oikeaan aikaan. Se, että jossain joukossa on jokin pieni pst-poppoo ei auta. Pst pitää olla saatavilla missä sitä ikinä tarvitaan sellaisessa mittakaavassa, että vihollisen panssareiden tehokas käyttö voidaan estää. Koska hyökkääjä iskee panssareillaan sinne minne se haluaa, tulee pst:tä olla joka paikassa tarpeeksi.<br />
<br />
Mikä sitten on tarpeeksi?<br />
<br />
No, ainakaan joku rupinen pst-joukkue isossa poppoossa ei ole sitä. Muutama ohjusta pataljoonassa ei ole sitä. Muutama NLAW komppaniassa ei ole sitä. Muutama miina joukkueen alueella ei ole sitä. Muutama kevyt kertasinko ryhmän aseistuksena ei ole sitä. Muutama raketinheitin älyammuksineen ei ole sitä. Tarvitaan enemmän. Kaikkea. Kustannustehokkuus tietenkin huomioiden.<br />
<br />
Miettikääpä seuraavan setin hankkimista PV:lle:<br />
- 500000kpl M72 kevyt kertasinko = 500 milj. euroa.<br />
- 250000kpl pohjamiina = 500 milj. euroa.<br />
-  50000kpl NLAW = 1000 milj.euroa.<br />
-   2000kpl Eurospike = 1000 milj. euroa.<br />
-    100kpl MLRS = 2000 milj. euroa.<br />
<br />
Maksaahan tuo 5 miljardia euroa. Saman verran, mitä juuri annettiin Kreikalle. Iso summa. Mutta leikitään, kuvitellaan nyt hetki, että tuollaiset ostokset olisi tehty ja miehistö koulutettu noille härpäkkeille. Miten monta taistelupanssaria, rynnäkköpanssaria, panssaroitua miehistönkuljetusajoneuvoa jne. pitäisi vieraan valtion varata operaatioonsa tappionsa kattaakseen? Kertokaa sitten, mistä valtiosta mahtaa tuollainen määrä kalustoa löytyä? Aivan. Eipä taida löytyä. Joten miten mikään taho voisi valloittaa Suomen tai edes mitään merkittäviä alueita Suomesta? Ei se onnistu ilman panssareita ja riittävällä pst:llä kiistetään panssareiden käyttö kokonaan.]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[Viime aikojen sotia katsellessa ei voi välttyä siltä johtopäätökseltä, että kunnon sota on panssarisotaa. Ei ilmapommituksin miehitetä mitään maata, eikä alisteta ketään. Aina tarvitaan joukkoja. Joukkojen pitää olla panssareissa tai niiden tukemina, tai niillä ei tee mitään...olivat ne sitten "omia" (NATO) tai "apulaisten" (kapinalliset NATO:n tukemina) joukkoja. Mogadishun räiskinnät teknikaaleineen ja massoineen eivät ole oikeasti mitään kunnon sotia. Afganistan, Irak, Georgia, Tsetsenia, jne ovat kunnon sotia.<br />
<br />
Hyökkääjän pitää pitää joukkonsa panssareiden suojissa ja tukemina. Muuten tappioita tulee jokaisesta sirpaleen osumastakin. Muuten joukot eivät pääse liikkumaan kun ajoneuvot hajoavat helposti. Muuten joukkojen moraali ei kestä, kun ei ole suojaa. Muuten nopeus ei ole taattu. Muuten tulivoimaa ei saada kärkeen. Mikäli tämän ajatteleminen on vaikeaa, niin miettikääpä hetki, miten yksikään edellä mainitsemistani sodista olisi voinut päättyä hyökkääjän eduksi, jos hyökkääjältä olisi kiistetty jossain vaiheessa sotaa panssareiden käyttö? Partioisivatko jenkit Irakissa kuorma-autoissa? Ajelisivatko ryssät Kaukasuksella Uazeissa taisteluihin? Kävelisivätkö äijät avorivissä eteenpäin? No eivät tasan tarkkaan. Eivät he hulluja ole.<br />
<br />
Miksei tätä oikein ymmärretä? Minkä ihmeen takia altavastaajat eivät ole varautuneet nimenomaan taistelemaan panssareita vastaan? Miksi altavastaajat (kuten Suomikin!) keskittyvät kaikenlaiseen hienoon näpertelyyn tai luottavat massaan ja kalasnikoviin? Miksi puolustajat eivät keskitä voimavarojaan panssareiden torjuntaan kaikin keinoin kaikkialla?<br />
<br />
Panssarintorjunta ei tarkoita pelkkiä sinkoja. Eikä pelkkiä miinoja. Eikä pelkkiä pst-ohjuksia. Eikä pelkkiä etäältä ammuttavia älyammuksia. Se tarkoittaa kaikkia niitä sopivassa suhteessa ja erittäin laajamittaisesti käytettynä oikealla tapaa oikeissa paikoissa oikeaan aikaan. Se, että jossain joukossa on jokin pieni pst-poppoo ei auta. Pst pitää olla saatavilla missä sitä ikinä tarvitaan sellaisessa mittakaavassa, että vihollisen panssareiden tehokas käyttö voidaan estää. Koska hyökkääjä iskee panssareillaan sinne minne se haluaa, tulee pst:tä olla joka paikassa tarpeeksi.<br />
<br />
Mikä sitten on tarpeeksi?<br />
<br />
No, ainakaan joku rupinen pst-joukkue isossa poppoossa ei ole sitä. Muutama ohjusta pataljoonassa ei ole sitä. Muutama NLAW komppaniassa ei ole sitä. Muutama miina joukkueen alueella ei ole sitä. Muutama kevyt kertasinko ryhmän aseistuksena ei ole sitä. Muutama raketinheitin älyammuksineen ei ole sitä. Tarvitaan enemmän. Kaikkea. Kustannustehokkuus tietenkin huomioiden.<br />
<br />
Miettikääpä seuraavan setin hankkimista PV:lle:<br />
- 500000kpl M72 kevyt kertasinko = 500 milj. euroa.<br />
- 250000kpl pohjamiina = 500 milj. euroa.<br />
-  50000kpl NLAW = 1000 milj.euroa.<br />
-   2000kpl Eurospike = 1000 milj. euroa.<br />
-    100kpl MLRS = 2000 milj. euroa.<br />
<br />
Maksaahan tuo 5 miljardia euroa. Saman verran, mitä juuri annettiin Kreikalle. Iso summa. Mutta leikitään, kuvitellaan nyt hetki, että tuollaiset ostokset olisi tehty ja miehistö koulutettu noille härpäkkeille. Miten monta taistelupanssaria, rynnäkköpanssaria, panssaroitua miehistönkuljetusajoneuvoa jne. pitäisi vieraan valtion varata operaatioonsa tappionsa kattaakseen? Kertokaa sitten, mistä valtiosta mahtaa tuollainen määrä kalustoa löytyä? Aivan. Eipä taida löytyä. Joten miten mikään taho voisi valloittaa Suomen tai edes mitään merkittäviä alueita Suomesta? Ei se onnistu ilman panssareita ja riittävällä pst:llä kiistetään panssareiden käyttö kokonaan.]]></content:encoded>
		</item>
		<item>
			<title><![CDATA[Asevalot]]></title>
			<link>http://maanpuolustus.net/showthread.php?tid=1612</link>
			<pubDate>Thu, 10 May 2012 09:00:38 +0000</pubDate>
			<guid isPermaLink="false">http://maanpuolustus.net/showthread.php?tid=1612</guid>
			<description><![CDATA[Tästä ei ollut vielä omaa ketjua, mutta eri yhteyksissä asia hyppii välillä esiin.<br />
<br />
Mielipiteitä ja kokemuksia aseisiin kiinnitettävistä valaisimista. Sana on vapaa.<br />
<br />
Noita valojahan on erilaisia ja niitä käytetään kivääreissä, pistooleissa ja haulikoissa.<br />
Tyypillisimmät käyttötarkoitukset ovat kohteen tunnistaminen, sokaisu sekä kulkemisen helpottaminen pilkkopimeässä eli esim. kellarissa tai metrotunnelissa.<br />
Tornifirman valaisin kulkee nimellä "Taktinen valaisin", kauppanimeltään Visible Light Illuminator, ja puskee valaisua 90 lumenen teholla 100-150 metriin. <br />
Taisi olla niin, että on mahdollisuus pelkän infrapunavalonkin käyttöön. <br />
Virtalähteenä AA-paristot.<br />
Rynkkyyn tuo valo kiinnittyy ruuvikiristeisellä adapteriila ja paikkana on piippu.<br />
<br />
Mitäs hyvää ja huonoa tuosta löydätte?<br />
<br />
Omasta mielestäni kiinnitysratkaisu ei ole ehkä kaikkein fiksuin, mutta tavalliset sormiparistot virtalähteenä taas ovat hyvä asia.<br />
Kiskohässäkän puuttuminen tosin rajoittaa paljon kiinnitysmahdollisuuksia.<br />
<br />
Millaisia valoja omissanne on? Vai onko niin, että sellaiselle ei ole tarvetta?]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[Tästä ei ollut vielä omaa ketjua, mutta eri yhteyksissä asia hyppii välillä esiin.<br />
<br />
Mielipiteitä ja kokemuksia aseisiin kiinnitettävistä valaisimista. Sana on vapaa.<br />
<br />
Noita valojahan on erilaisia ja niitä käytetään kivääreissä, pistooleissa ja haulikoissa.<br />
Tyypillisimmät käyttötarkoitukset ovat kohteen tunnistaminen, sokaisu sekä kulkemisen helpottaminen pilkkopimeässä eli esim. kellarissa tai metrotunnelissa.<br />
Tornifirman valaisin kulkee nimellä "Taktinen valaisin", kauppanimeltään Visible Light Illuminator, ja puskee valaisua 90 lumenen teholla 100-150 metriin. <br />
Taisi olla niin, että on mahdollisuus pelkän infrapunavalonkin käyttöön. <br />
Virtalähteenä AA-paristot.<br />
Rynkkyyn tuo valo kiinnittyy ruuvikiristeisellä adapteriila ja paikkana on piippu.<br />
<br />
Mitäs hyvää ja huonoa tuosta löydätte?<br />
<br />
Omasta mielestäni kiinnitysratkaisu ei ole ehkä kaikkein fiksuin, mutta tavalliset sormiparistot virtalähteenä taas ovat hyvä asia.<br />
Kiskohässäkän puuttuminen tosin rajoittaa paljon kiinnitysmahdollisuuksia.<br />
<br />
Millaisia valoja omissanne on? Vai onko niin, että sellaiselle ei ole tarvetta?]]></content:encoded>
		</item>
		<item>
			<title><![CDATA[Jääkärijoukkue M05 järjestäytyy ajoneuvoihin]]></title>
			<link>http://maanpuolustus.net/showthread.php?tid=1611</link>
			<pubDate>Wed, 09 May 2012 16:41:22 +0000</pubDate>
			<guid isPermaLink="false">http://maanpuolustus.net/showthread.php?tid=1611</guid>
			<description><![CDATA[Onko julkista tietoa siitä, miten jääkärijoukkueen on suunniteltu esim. Paseihin ahtautuvan? Ja mikä on määrävahvuuksien mukainen lukumäärä ajoneuvoja Jääkärijoukkue M05:lle? Ja mitä on varattuna, XA-180, XA-185, XA-203, XA-360?<br />
<br />
Itse hahmottelin seuraavanlaisen kokoonpanon 3 ajoneuvon pohjalta (ajoneuvona "Kuljetuspanssariajoneuvo SISU XA-185", vetää 1+2+12 henkilöä)<br />
<br />
1. Vaunu<br />
<br />
-Jääkäriryhmä<br />
-Joukkueen johtaja<br />
-Taistelulähetti<br />
<br />
2. Vaunu<br />
<br />
-Jääkäriryhmä<br />
-Tulenjohtopartio<br />
-Joukkueen varajohtaja<br />
<br />
3. Vaunu<br />
<br />
-Jääkäriryhmä<br />
-Panssarintorjuntapartio<br />
-Lääkintämies]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[Onko julkista tietoa siitä, miten jääkärijoukkueen on suunniteltu esim. Paseihin ahtautuvan? Ja mikä on määrävahvuuksien mukainen lukumäärä ajoneuvoja Jääkärijoukkue M05:lle? Ja mitä on varattuna, XA-180, XA-185, XA-203, XA-360?<br />
<br />
Itse hahmottelin seuraavanlaisen kokoonpanon 3 ajoneuvon pohjalta (ajoneuvona "Kuljetuspanssariajoneuvo SISU XA-185", vetää 1+2+12 henkilöä)<br />
<br />
1. Vaunu<br />
<br />
-Jääkäriryhmä<br />
-Joukkueen johtaja<br />
-Taistelulähetti<br />
<br />
2. Vaunu<br />
<br />
-Jääkäriryhmä<br />
-Tulenjohtopartio<br />
-Joukkueen varajohtaja<br />
<br />
3. Vaunu<br />
<br />
-Jääkäriryhmä<br />
-Panssarintorjuntapartio<br />
-Lääkintämies]]></content:encoded>
		</item>
		<item>
			<title><![CDATA[Niinistö: Puolustusbudjetin leikkausten kanssa on vain elettävä]]></title>
			<link>http://maanpuolustus.net/showthread.php?tid=1610</link>
			<pubDate>Wed, 09 May 2012 16:35:34 +0000</pubDate>
			<guid isPermaLink="false">http://maanpuolustus.net/showthread.php?tid=1610</guid>
			<description><![CDATA[<span style="font-weight: bold;">Niinistö: Puolustusbudjetin leikkausten kanssa on vain elettävä</span><br />
STT-HS 9.5.2012 16:21  <br />
<br />
Presidentti Sauli Niinistö myöntää, että puolustusbudjetin leikkaukset ovat ongelmallisia. Hän muistutti varuskuntavierailunsa yhteydessä keskiviikkona Kouvolan Vekaranjärvellä kuitenkin, että leikkausten kanssa on vain elettävä.<br />
<br />
Niinistö viittasi Puolustusvoimain komentajan kenraali Ari Puheloisen huoleen siitä, että budjetin supistukset ovat riski maanpuolustukselle. Hän on Puheloisen kanssa samaa mieltä myös siitä, että Puolustusvoimien uudistukset merkitsevät parannusta. Kyse on siis hänen mielestään siitä, että entistä vähemmällä tehdään entistä parempaa.<br />
<br />
Niinistö tarkasti  Karjalan prikaatin. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun hän Puolustusvoimien ylipäällikkönä vieraili joukko-osastossa. Näkemäänsä hän oli erittäin tyytyväinen. Varusmiehet ottivat hänen mielestään tehtävänsä vakavasti. Hän pääsi myös juttelemaan monen varusmiehen kanssa.<br />
<br />
Niinistö seurueineen oli pukeutunut vapaa-ajan asuun. Syynä tähän oli se, että tarkastukseen sisältyi näyttävän taisteluharjoituksen seuraaminen maastossa. Tykit jylisivät ja konekiväärit ja rynnäkkökiväärit papattivat, kun panssarijääkärijoukkue hyökkäsi rynnäkkövaunujen, Leopard-panssarivaunun, kranaatinheitinten ja tykistön tukemana.<br />
<br />
Niinistö näki ensimmäistä kertaa, että näin moni aselaji harjoitteli kovilla panoksilla yhdessä. Karjalan prikaati on ainoa maavoimien valmiusyhtymä, jolla on organisaatiossaan kaikkien aselajien yksiköt.]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<span style="font-weight: bold;">Niinistö: Puolustusbudjetin leikkausten kanssa on vain elettävä</span><br />
STT-HS 9.5.2012 16:21  <br />
<br />
Presidentti Sauli Niinistö myöntää, että puolustusbudjetin leikkaukset ovat ongelmallisia. Hän muistutti varuskuntavierailunsa yhteydessä keskiviikkona Kouvolan Vekaranjärvellä kuitenkin, että leikkausten kanssa on vain elettävä.<br />
<br />
Niinistö viittasi Puolustusvoimain komentajan kenraali Ari Puheloisen huoleen siitä, että budjetin supistukset ovat riski maanpuolustukselle. Hän on Puheloisen kanssa samaa mieltä myös siitä, että Puolustusvoimien uudistukset merkitsevät parannusta. Kyse on siis hänen mielestään siitä, että entistä vähemmällä tehdään entistä parempaa.<br />
<br />
Niinistö tarkasti  Karjalan prikaatin. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun hän Puolustusvoimien ylipäällikkönä vieraili joukko-osastossa. Näkemäänsä hän oli erittäin tyytyväinen. Varusmiehet ottivat hänen mielestään tehtävänsä vakavasti. Hän pääsi myös juttelemaan monen varusmiehen kanssa.<br />
<br />
Niinistö seurueineen oli pukeutunut vapaa-ajan asuun. Syynä tähän oli se, että tarkastukseen sisältyi näyttävän taisteluharjoituksen seuraaminen maastossa. Tykit jylisivät ja konekiväärit ja rynnäkkökiväärit papattivat, kun panssarijääkärijoukkue hyökkäsi rynnäkkövaunujen, Leopard-panssarivaunun, kranaatinheitinten ja tykistön tukemana.<br />
<br />
Niinistö näki ensimmäistä kertaa, että näin moni aselaji harjoitteli kovilla panoksilla yhdessä. Karjalan prikaati on ainoa maavoimien valmiusyhtymä, jolla on organisaatiossaan kaikkien aselajien yksiköt.]]></content:encoded>
		</item>
		<item>
			<title><![CDATA[Maakuntajoukkojen protestiliike versus veteraanit]]></title>
			<link>http://maanpuolustus.net/showthread.php?tid=1609</link>
			<pubDate>Tue, 08 May 2012 16:04:13 +0000</pubDate>
			<guid isPermaLink="false">http://maanpuolustus.net/showthread.php?tid=1609</guid>
			<description><![CDATA[<span style="text-decoration: underline;">Puolustusvoimien organisaatiomuutosten julkaisun tuoksinassa esiintyneet maakuntajoukkojen reserviläisten hallussa olleiden varusteiden palautukset puolustusvoimille jäivät yksittäisiksi symbolisiksi protesti-ilmiöiksi. </span>Ensi viikolla olevan kansallisen veteraanipäivän lähestyessä on hyvä muistaa sotiemme veteraanisukupolvea, jonka sotilaat eivät ensimmäisten vastoinkäymisten ilmaantuessa alkaneet luovuttaa varusteitaan ja aseitaan, eivätkä tehneet niin myöhempienkään vaikeuksien edessä. <br />
<br />
Puolustusvoimien komentajan näkemys! Kysymyskin kuuluukin onko Puolustusvoimat mahdollisesti rekrytoidessaan reserviläisiä "mainospuheitaan" jättänyt lupauksiaan täyttämättä? Ottaisi Kenraali asioista hieman enemmän selvää... <br />
<br />
Ja turhaa hevostelua verrata vapaaehtoisia Maakuntajoukkoja Sotiemme veteraaneihin! Taisi protesti hieman kirvellä.]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<span style="text-decoration: underline;">Puolustusvoimien organisaatiomuutosten julkaisun tuoksinassa esiintyneet maakuntajoukkojen reserviläisten hallussa olleiden varusteiden palautukset puolustusvoimille jäivät yksittäisiksi symbolisiksi protesti-ilmiöiksi. </span>Ensi viikolla olevan kansallisen veteraanipäivän lähestyessä on hyvä muistaa sotiemme veteraanisukupolvea, jonka sotilaat eivät ensimmäisten vastoinkäymisten ilmaantuessa alkaneet luovuttaa varusteitaan ja aseitaan, eivätkä tehneet niin myöhempienkään vaikeuksien edessä. <br />
<br />
Puolustusvoimien komentajan näkemys! Kysymyskin kuuluukin onko Puolustusvoimat mahdollisesti rekrytoidessaan reserviläisiä "mainospuheitaan" jättänyt lupauksiaan täyttämättä? Ottaisi Kenraali asioista hieman enemmän selvää... <br />
<br />
Ja turhaa hevostelua verrata vapaaehtoisia Maakuntajoukkoja Sotiemme veteraaneihin! Taisi protesti hieman kirvellä.]]></content:encoded>
		</item>
		<item>
			<title><![CDATA[Typhoon dokumentti]]></title>
			<link>http://maanpuolustus.net/showthread.php?tid=1608</link>
			<pubDate>Mon, 07 May 2012 16:40:13 +0000</pubDate>
			<guid isPermaLink="false">http://maanpuolustus.net/showthread.php?tid=1608</guid>
			<description><![CDATA[Youtubessa on tätänykyä paljon hyviä dokkareita,joita tulee tuntitolkulla tuijoteltua...emännän harmiksikin joskus.<br />
Muttapa tässäpä Projekti 941 AKula/Typhoon <div class="am_embed"><object width="640" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/PSDYOdQ9YiQ&amp;fs=1" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowScriptAccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/PSDYOdQ9YiQ&amp;fs=1" type="application/x-shockwave-flash" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="640" height="390"></embed></object></div>]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[Youtubessa on tätänykyä paljon hyviä dokkareita,joita tulee tuntitolkulla tuijoteltua...emännän harmiksikin joskus.<br />
Muttapa tässäpä Projekti 941 AKula/Typhoon <div class="am_embed"><object width="640" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/PSDYOdQ9YiQ&amp;fs=1" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowScriptAccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/PSDYOdQ9YiQ&amp;fs=1" type="application/x-shockwave-flash" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="640" height="390"></embed></object></div>]]></content:encoded>
		</item>
		<item>
			<title><![CDATA[Ampuma-aseharrastajien näkemyksiä kaivataan!]]></title>
			<link>http://maanpuolustus.net/showthread.php?tid=1607</link>
			<pubDate>Mon, 07 May 2012 07:46:56 +0000</pubDate>
			<guid isPermaLink="false">http://maanpuolustus.net/showthread.php?tid=1607</guid>
			<description><![CDATA[Ampuma-aseharrastajien näkemyksiä kaivataan!<br />
<br />
Valtiotieteiden kandidaatti Sofia Suvanto on tekemässä pro gradu -tutkielmaa, jota varten hän kerää aineistoa suomalaisten ampuma-aseharrastajien näkemyksistä. <br />
<a href="http://blogs.helsinki.fi/ssuvanto/esittely/" target="_blank">http://blogs.helsinki.fi/ssuvanto/esittely/</a><br />
<br />
Ohessa on hänen saatteensa ja linkki kyselyyn.<br />
<br />
Arvoisa vastaanottaja,<br />
<br />
Olen tekemässä pro gradu -tutkielmaa suomalaisesta ampuma-asedebatista ja kerään tutkimustani varten aineistoa suomalaisten ampuma-aseharrastajien näkemyksistä muun muassa vuoden 2011 uudesta ampuma-aselaista sekä siitä käydystä keskustelusta.<br />
<br />
Tämä kysely on suunnattu ampuma-aseharrastajille, joihin tässä tutkimuksessa luetaan kaikki ampuma-asetta harrastuksessaan käyttävät henkilöt. Antamianne tietoja käsitellään luottamuksellisesti, ja kaikki tiedot, joista yksittäinen vastaaja voitaisiin tunnistaa, jätetään tutkimuksesta pois.<br />
<br />
Kyselyyn voi vastata 4.6. asti osoitteessa <a href="https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/35356/lomake.html" target="_blank">https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/35356/lomake.html</a><br />
<br />
Kyselyyn vastaaminen kestää 5-10 minuuttia.<br />
<br />
Teidän mielipiteenne ovat tutkimuksen onnistumisen kannalta erittäin tärkeitä.<br />
<br />
Yhteistyöstä etukäteen kiittäen<br />
<br />
Sofia Suvanto<br />
valtiotieteiden kandidaatti<br />
Helsingin yliopisto<br />
sofia.suvanto@helsinki.fi]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[Ampuma-aseharrastajien näkemyksiä kaivataan!<br />
<br />
Valtiotieteiden kandidaatti Sofia Suvanto on tekemässä pro gradu -tutkielmaa, jota varten hän kerää aineistoa suomalaisten ampuma-aseharrastajien näkemyksistä. <br />
<a href="http://blogs.helsinki.fi/ssuvanto/esittely/" target="_blank">http://blogs.helsinki.fi/ssuvanto/esittely/</a><br />
<br />
Ohessa on hänen saatteensa ja linkki kyselyyn.<br />
<br />
Arvoisa vastaanottaja,<br />
<br />
Olen tekemässä pro gradu -tutkielmaa suomalaisesta ampuma-asedebatista ja kerään tutkimustani varten aineistoa suomalaisten ampuma-aseharrastajien näkemyksistä muun muassa vuoden 2011 uudesta ampuma-aselaista sekä siitä käydystä keskustelusta.<br />
<br />
Tämä kysely on suunnattu ampuma-aseharrastajille, joihin tässä tutkimuksessa luetaan kaikki ampuma-asetta harrastuksessaan käyttävät henkilöt. Antamianne tietoja käsitellään luottamuksellisesti, ja kaikki tiedot, joista yksittäinen vastaaja voitaisiin tunnistaa, jätetään tutkimuksesta pois.<br />
<br />
Kyselyyn voi vastata 4.6. asti osoitteessa <a href="https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/35356/lomake.html" target="_blank">https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/35356/lomake.html</a><br />
<br />
Kyselyyn vastaaminen kestää 5-10 minuuttia.<br />
<br />
Teidän mielipiteenne ovat tutkimuksen onnistumisen kannalta erittäin tärkeitä.<br />
<br />
Yhteistyöstä etukäteen kiittäen<br />
<br />
Sofia Suvanto<br />
valtiotieteiden kandidaatti<br />
Helsingin yliopisto<br />
sofia.suvanto@helsinki.fi]]></content:encoded>
		</item>
		<item>
			<title><![CDATA[Ylennyksiä luvassa yhä harvemmalle]]></title>
			<link>http://maanpuolustus.net/showthread.php?tid=1606</link>
			<pubDate>Mon, 07 May 2012 05:13:45 +0000</pubDate>
			<guid isPermaLink="false">http://maanpuolustus.net/showthread.php?tid=1606</guid>
			<description><![CDATA[<span style="font-weight: bold;">Reserviläinen: Ylennyksiä luvassa yhä harvemmalle</span><br />
<br />
Maanantai 7.5.2012 klo 07.37<br />
<br />
Reservin ylennyksien harvenemisen syynä ovat alhaiset kertausharjoitusmäärät sekä kaavailtu sodanajan vahvuuden laskeminen, kertoo Reserviläinen-lehti.<br />
<br />
Keskeisimmät perusteet ylentämiselle ovat voimassa oleva sodanajan sijoitus ja tehtävää vastaava koulutus, lehti kertoo.<br />
<br />
Jos sodanajan vahvuutta lasketaan nykyisestä 350 000:sta esitettyyn 230 000 sotilaaseen, on ylennyskelpoisten joukko pienempi.<br />
<br />
Kuhunkin sotilasarvoon vaaditaan tietty määrä kertausharjoitusvuorokausia. Tällöin reserviläinen on saanut riittävän koulutuksen ja hänellä on edellytykset ylempään tehtävään.<br />
<br />
- Koulutusmahdollisuudet näkyvät suoraan ylennysten määrissä. Kun kertausharjoituksia järjestetään vähän, myös ylennyksiä on vähemmän, kapteeni Jarmo Vilo Pääesikunnan henkilöstöosastolta kertoo Reserviläiselle.<br />
<br />
Reserviupseeriylennysten määrä on viime vuosina vaihdellut tuhannen molemmin puolin ylennyspäivää kohti. Vielä 1990-luvun alkupuolella reserviupseereja ylennettiin yhtenä ylennyspäivänä jopa reilut 2 000.]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<span style="font-weight: bold;">Reserviläinen: Ylennyksiä luvassa yhä harvemmalle</span><br />
<br />
Maanantai 7.5.2012 klo 07.37<br />
<br />
Reservin ylennyksien harvenemisen syynä ovat alhaiset kertausharjoitusmäärät sekä kaavailtu sodanajan vahvuuden laskeminen, kertoo Reserviläinen-lehti.<br />
<br />
Keskeisimmät perusteet ylentämiselle ovat voimassa oleva sodanajan sijoitus ja tehtävää vastaava koulutus, lehti kertoo.<br />
<br />
Jos sodanajan vahvuutta lasketaan nykyisestä 350 000:sta esitettyyn 230 000 sotilaaseen, on ylennyskelpoisten joukko pienempi.<br />
<br />
Kuhunkin sotilasarvoon vaaditaan tietty määrä kertausharjoitusvuorokausia. Tällöin reserviläinen on saanut riittävän koulutuksen ja hänellä on edellytykset ylempään tehtävään.<br />
<br />
- Koulutusmahdollisuudet näkyvät suoraan ylennysten määrissä. Kun kertausharjoituksia järjestetään vähän, myös ylennyksiä on vähemmän, kapteeni Jarmo Vilo Pääesikunnan henkilöstöosastolta kertoo Reserviläiselle.<br />
<br />
Reserviupseeriylennysten määrä on viime vuosina vaihdellut tuhannen molemmin puolin ylennyspäivää kohti. Vielä 1990-luvun alkupuolella reserviupseereja ylennettiin yhtenä ylennyspäivänä jopa reilut 2 000.]]></content:encoded>
		</item>
		<item>
			<title><![CDATA[Puolustusvoimien raju myllerrys: "Työmatka voi pidentyä 600 km"]]></title>
			<link>http://maanpuolustus.net/showthread.php?tid=1605</link>
			<pubDate>Sun, 06 May 2012 18:37:11 +0000</pubDate>
			<guid isPermaLink="false">http://maanpuolustus.net/showthread.php?tid=1605</guid>
			<description><![CDATA[<span style="font-weight: bold;">Puolustusvoimien raju myllerrys: "Työmatka voi pidentyä 600 km"</span><br />
STT Sunnuntai 6.5.2012 klo 20.56<br />
<br />
Puolustusvoimien uudistus on nostattamassa sodan henkilöstön ja valtion välille.<br />
<br />
<br />
- Puolustusvoimissa on töissä noin 15 000 henkilöä. Siviilitehtävissä työskentelee noin 6 000.<br />
<br />
Akavalainen JUKO edustaa Puolustusvoimissa yli 6 000:ta upseeria, opistoupseeria, erikoisupseeria ja siviilityöntekijää.<br />
<br />
- Akavalaisessa Päällystöliitossa on jäseniä noin 4 600.<br />
<br />
- STTK:lainen Pardia ja sen jäsenjärjestö Maanpuolustuksen Henkilökuntaliitto MPHL:n jäsenmäärä on 3 000, Maanpuolustuksen teknisten toimihenkilöiden liitossa jäseniä on 1 360.<br />
<br />
- SAK:laisessa Aliupseeriliitossa jäseniä on yli 3 000<br />
<br />
Viime viikolla Pääesikunnan julkistama esitys on viemässä työpaikat noin 3 500 henkilöltä.<br />
<br />
Yleinen ongelma on paikkakunnan vaihto. Noin 3 000:ta sotilasta edustavan Päällystöliiton puheenjohtaja Antti Kuivalainen hahmottaa asian laatua toteamalla, että monien työmatka voi pidentyä 600 kilometrillä.<br />
<br />
Paikkakunnan muutokset ja leikkaukset ovat armeijan henkilöstölle tuttu asia, mutta nyt työnantaja on sotaväen mielestä hyökkäämässä liian ripeästi.<br />
<br />
Ongelma on kireäksi vedetty aikataulu.<br />
<br />
Noin 15 000 nykyisen työntekijän määrä vähenee vuoteen 2015 mennessä 2 100 hengellä. Irtisanominen uhkaa noin 1 200:aa<br />
<br />
Upseereita ja etenkin alempaa päällystöä poistuu noin 500, moni eläköitymisen vuoksi.<br />
<br />
Sotilaat saattavat kuitenkin päästä vähemmällä kuin armeijan leivissä olevat siviilit, joita on henkilöstöstä yli kolmasosa.<br />
<br />
Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n neuvottelupäällikkö Kristian Karrasch sanoo, että siviilit eivät saa samantasoisia tukipalveluja kuin muut irtisanottavat.<br />
<br />
Muutoksia on tulossa paljon. Esimerkiksi tarve ulkoistaa toimintoja yrityksille on tullut myös Puolustusvoimiin. Tähän asti on osittain ulkoistettu esimerkiksi ruokahuolto, pesulat ja pyörillä liikkuvan kaluston korjaus.<br />
<br />
Yhdysvaltain armeijasta kuuluisiksi tulleet ongelmat voivat olla tulossa Suomeenkin.<br />
<br />
Palkansaajapuolen mielestä ulkoistaminen perustuu siihen, että joku tekee työt huonoilla palkoilla.<br />
<br />
- Ruokahuollossa palkat ovat halvemman työehtosopimuksen vuoksi laskeneet 30 prosenttia, mutta valtion tarjoaman ruoan hinta on noussut, sanoo Karrasch.<br />
<br />
Valtiota syytetään hätäilystä<br />
<br />
STTK:laisia toimihenkilöitä edustavan Pardian puheenjohtajan Antti Palolan mukaan nyt punnitaan valtion kyky ja päättäjien vastuu hoitaa oma tonttinsa.<br />
<br />
- Ratkaisu on historiallisen iso henkilöstövaikutuksiltaan. Tässä testataan valtiotyönantajan vastuu.<br />
<br />
Palolan mielestä valtiolla on tähän asti varsin hyvin noudatettu hyvää henkilöstöpolitiikkaa, mutta nyt kaavaillut muutokset ovat mittaluokassaan niin isot, että aikalisä olisi paikallaan.<br />
<br />
Palola suosittelee poliittisille päättäjille vuoden tuumaustaukoa, jonka aikana todellisia kustannuksia voitaisiin arvioida.<br />
<br />
Nyt päättäjät eivät niitä palkansaajajärjestöjen mielestä uudistusinnossaan ymmärrä.]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<span style="font-weight: bold;">Puolustusvoimien raju myllerrys: "Työmatka voi pidentyä 600 km"</span><br />
STT Sunnuntai 6.5.2012 klo 20.56<br />
<br />
Puolustusvoimien uudistus on nostattamassa sodan henkilöstön ja valtion välille.<br />
<br />
<br />
- Puolustusvoimissa on töissä noin 15 000 henkilöä. Siviilitehtävissä työskentelee noin 6 000.<br />
<br />
Akavalainen JUKO edustaa Puolustusvoimissa yli 6 000:ta upseeria, opistoupseeria, erikoisupseeria ja siviilityöntekijää.<br />
<br />
- Akavalaisessa Päällystöliitossa on jäseniä noin 4 600.<br />
<br />
- STTK:lainen Pardia ja sen jäsenjärjestö Maanpuolustuksen Henkilökuntaliitto MPHL:n jäsenmäärä on 3 000, Maanpuolustuksen teknisten toimihenkilöiden liitossa jäseniä on 1 360.<br />
<br />
- SAK:laisessa Aliupseeriliitossa jäseniä on yli 3 000<br />
<br />
Viime viikolla Pääesikunnan julkistama esitys on viemässä työpaikat noin 3 500 henkilöltä.<br />
<br />
Yleinen ongelma on paikkakunnan vaihto. Noin 3 000:ta sotilasta edustavan Päällystöliiton puheenjohtaja Antti Kuivalainen hahmottaa asian laatua toteamalla, että monien työmatka voi pidentyä 600 kilometrillä.<br />
<br />
Paikkakunnan muutokset ja leikkaukset ovat armeijan henkilöstölle tuttu asia, mutta nyt työnantaja on sotaväen mielestä hyökkäämässä liian ripeästi.<br />
<br />
Ongelma on kireäksi vedetty aikataulu.<br />
<br />
Noin 15 000 nykyisen työntekijän määrä vähenee vuoteen 2015 mennessä 2 100 hengellä. Irtisanominen uhkaa noin 1 200:aa<br />
<br />
Upseereita ja etenkin alempaa päällystöä poistuu noin 500, moni eläköitymisen vuoksi.<br />
<br />
Sotilaat saattavat kuitenkin päästä vähemmällä kuin armeijan leivissä olevat siviilit, joita on henkilöstöstä yli kolmasosa.<br />
<br />
Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n neuvottelupäällikkö Kristian Karrasch sanoo, että siviilit eivät saa samantasoisia tukipalveluja kuin muut irtisanottavat.<br />
<br />
Muutoksia on tulossa paljon. Esimerkiksi tarve ulkoistaa toimintoja yrityksille on tullut myös Puolustusvoimiin. Tähän asti on osittain ulkoistettu esimerkiksi ruokahuolto, pesulat ja pyörillä liikkuvan kaluston korjaus.<br />
<br />
Yhdysvaltain armeijasta kuuluisiksi tulleet ongelmat voivat olla tulossa Suomeenkin.<br />
<br />
Palkansaajapuolen mielestä ulkoistaminen perustuu siihen, että joku tekee työt huonoilla palkoilla.<br />
<br />
- Ruokahuollossa palkat ovat halvemman työehtosopimuksen vuoksi laskeneet 30 prosenttia, mutta valtion tarjoaman ruoan hinta on noussut, sanoo Karrasch.<br />
<br />
Valtiota syytetään hätäilystä<br />
<br />
STTK:laisia toimihenkilöitä edustavan Pardian puheenjohtajan Antti Palolan mukaan nyt punnitaan valtion kyky ja päättäjien vastuu hoitaa oma tonttinsa.<br />
<br />
- Ratkaisu on historiallisen iso henkilöstövaikutuksiltaan. Tässä testataan valtiotyönantajan vastuu.<br />
<br />
Palolan mielestä valtiolla on tähän asti varsin hyvin noudatettu hyvää henkilöstöpolitiikkaa, mutta nyt kaavaillut muutokset ovat mittaluokassaan niin isot, että aikalisä olisi paikallaan.<br />
<br />
Palola suosittelee poliittisille päättäjille vuoden tuumaustaukoa, jonka aikana todellisia kustannuksia voitaisiin arvioida.<br />
<br />
Nyt päättäjät eivät niitä palkansaajajärjestöjen mielestä uudistusinnossaan ymmärrä.]]></content:encoded>
		</item>
		<item>
			<title><![CDATA[Hallitus suunnittelee tuntuvaa leikkausta sotilaallisen kriisinhallinnan määrärahoihi]]></title>
			<link>http://maanpuolustus.net/showthread.php?tid=1604</link>
			<pubDate>Sun, 06 May 2012 17:30:37 +0000</pubDate>
			<guid isPermaLink="false">http://maanpuolustus.net/showthread.php?tid=1604</guid>
			<description><![CDATA[Hallitus suunnittelee tuntuvaa leikkausta sotilaallisen kriisinhallinnan määrärahoihin tällä vaalikaudella.<br />
 <br />
Ulkoasianvaliokunnan mukaan hallitus aikoo leikata määrärahoja siten, että vuonna 2016 sotilaalliseen kriisinhallintaan käytettäisiin 34 miljoonaa euroa. Tänä vuonna Suomi käyttää sotilaalliseen kriisinhallintaan noin 67 miljoonaa euroa.<br />
 <br />
Osittain pudotusta selittää se, että Suomi on päättänyt vetää rauhanturvaajat Afganistanista vuoteen 2014 loppuun mennessä. Afganistanin operaatio maksaa vuodessa yli 20 miljoonaa euroa.<br />
 <br />
Hallituksen aikeet ovat huolestuttaneet ulkoasianvaliokunnan, jonka mielestä ne eivät vastaa Suomen asettamia ulko- ja turvallisuuspoliittisia linjauksia. Vuonna 2009 tehdyssä turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa linjattiin, että kriisinhallinta on keskeinen osa Suomen turvallisuuspolitiikkaa.<br />
 <br />
– Nämä määrät ovat ristiriidassa Suomen pitemmän tähtäimen suunnitelman kanssa eli sen, että Suomella on jossain vaiheessa tuhat rauhanturvaajaa, sanoo ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Pertti Salolainen (kok.)<br />
 <br />
Suomalaisia palvelee sotilaallisissa kriisinhallintatehtävissä tänä vuonna noin 400, kun suomalaiset rauhanturvaajat siirtyvät Libanoniin tässä kuussa. Libanonin ja Afganistanin lisäksi suomalaisia rauhanturvaajia on muun muassa Kosovossa, tarkkailuoperaatiossa Kashmirissa ja Lähi-idässä.<br />
 <br />
Parhaimmillaan suomalaisia rauhanturvaajia oli maailmalla yhtä aikaa noin 2000 vuonna 1999.<br />
 <br />
"Tuhat rauhanturvaajaa realistinen tavoite"<br />
 <br />
Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) kirjoitti viime torstain Helsingin Sanomissa, että noin tuhannen suomalaissotilaan osallistuminen kriisinhallintatehtäviin on edelleen mahdollinen ja realistinen tavoite.<br />
 <br />
– Jos nämä säästötoimet ulottuvat siihen, että kriisinhallintarahaan tulisi merkittävä leikkaus, niin tietenkin me joutuisimme miettimään, mihin me voimme panostaa, sanoo poliittisen osaston apulaisosastopäällikkö Anu Laamanen ulkoministeriöstä.<br />
 <br />
– Meidän näkemyksemme on, että Suomella tulee olla riittävä, kokoonsa nähden sopiva panos kansainvälisessä kriisinhallinnassa sekä YK:n että EU:n puitteissa ja Naton operaatioissa, hän jatkaa.]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[Hallitus suunnittelee tuntuvaa leikkausta sotilaallisen kriisinhallinnan määrärahoihin tällä vaalikaudella.<br />
 <br />
Ulkoasianvaliokunnan mukaan hallitus aikoo leikata määrärahoja siten, että vuonna 2016 sotilaalliseen kriisinhallintaan käytettäisiin 34 miljoonaa euroa. Tänä vuonna Suomi käyttää sotilaalliseen kriisinhallintaan noin 67 miljoonaa euroa.<br />
 <br />
Osittain pudotusta selittää se, että Suomi on päättänyt vetää rauhanturvaajat Afganistanista vuoteen 2014 loppuun mennessä. Afganistanin operaatio maksaa vuodessa yli 20 miljoonaa euroa.<br />
 <br />
Hallituksen aikeet ovat huolestuttaneet ulkoasianvaliokunnan, jonka mielestä ne eivät vastaa Suomen asettamia ulko- ja turvallisuuspoliittisia linjauksia. Vuonna 2009 tehdyssä turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa linjattiin, että kriisinhallinta on keskeinen osa Suomen turvallisuuspolitiikkaa.<br />
 <br />
– Nämä määrät ovat ristiriidassa Suomen pitemmän tähtäimen suunnitelman kanssa eli sen, että Suomella on jossain vaiheessa tuhat rauhanturvaajaa, sanoo ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Pertti Salolainen (kok.)<br />
 <br />
Suomalaisia palvelee sotilaallisissa kriisinhallintatehtävissä tänä vuonna noin 400, kun suomalaiset rauhanturvaajat siirtyvät Libanoniin tässä kuussa. Libanonin ja Afganistanin lisäksi suomalaisia rauhanturvaajia on muun muassa Kosovossa, tarkkailuoperaatiossa Kashmirissa ja Lähi-idässä.<br />
 <br />
Parhaimmillaan suomalaisia rauhanturvaajia oli maailmalla yhtä aikaa noin 2000 vuonna 1999.<br />
 <br />
"Tuhat rauhanturvaajaa realistinen tavoite"<br />
 <br />
Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) kirjoitti viime torstain Helsingin Sanomissa, että noin tuhannen suomalaissotilaan osallistuminen kriisinhallintatehtäviin on edelleen mahdollinen ja realistinen tavoite.<br />
 <br />
– Jos nämä säästötoimet ulottuvat siihen, että kriisinhallintarahaan tulisi merkittävä leikkaus, niin tietenkin me joutuisimme miettimään, mihin me voimme panostaa, sanoo poliittisen osaston apulaisosastopäällikkö Anu Laamanen ulkoministeriöstä.<br />
 <br />
– Meidän näkemyksemme on, että Suomella tulee olla riittävä, kokoonsa nähden sopiva panos kansainvälisessä kriisinhallinnassa sekä YK:n että EU:n puitteissa ja Naton operaatioissa, hän jatkaa.]]></content:encoded>
		</item>
	</channel>
</rss>
