Ahvenanmaa

Volasen näkemys Itämerestä. Suomi on riippuvainen kauppamerenkulusta. Mutta niin on Venäjäkin.
Kaasuputken asettaminen Itämeren pohjaan on juurikin sellaine seikka mikä Venäjän on mielestään turvattava. Venäjän itselleen varaama turva-alue laajenee nykyisestään ja jatkossa kattaa sen mitä putken suojaaminen edellyttää. Oikeutta tai ei, näin he sen jokatapauksessa tulevat ilmoittamaan.
 
Pieni kommentti tuohon Venäjän riippuvuuteen kauppamerenkulusta Itämeren kautta. Toki heidän viennistään se noin puolet kulkee tällä hetkellä Itämeren kautta ja hehän rakentavat isoja satamia omalle Itämeren rannikolleen. Mutta se ero Suomeen on siinä, että heillä on mahdollista käyttää muitakin merireittejä sille kaupalleen, mutta meilläpä ei ole. Toki sotatilanne Itämerellä vaikeuttaa Venäjän ulkomaankauppaa, mutta ei sitä kokonaan lopeta. He pystynevät varmaan jopa lisäämään muiden meriyhteyksiensä käyttöä tarvittaessa. Heillä on myös mahdollista toimia rautateitä hyväksi käyttäen, mihin me emme pysty. Jos me emme pysty toimimaan edes Pohjanlahdella ja suojata siellä tapahtuvaa meriliikennettä, loppuu se kauppamerenkulku meiltä kokonaan. Mielestäni aikamoinen ero....
 
koska ne Suomenlahden satamat ovat käytännössä poissa laskuista sota-aikana, nousevat sitten satamat Turusta pohjoiseen uuteen arvoon.
Turusta Kalajoelle on Suomessa 10 satamaa joita voi ajatella suurempien laivojen käyttöön. Ruotsin puolella taitaa olla 5 merkittävää.
 
Tottahan tuo geopoliittisen seuran perustelu on. Saman suuntainen logiikka päti myös ennen Krimiä ja Ukrainaa. Silloinkin argumentoitiin saman kaltaisesti: miksi Venäjä tekisi mitään sellaista josta sille seuraa taloudellisia tappiota? Oligarkit "panee war mongerit" ruotuun jos voitot alkaa pienetä. Jne. Ehkäpä lännessä edelleen sorrutaan ajatteluun läntisen ajattelun lähtökohdista? Sitä samaa kuin että me ollaan erityisasiantuntijoita 1340 km rajan takia. Pieleen on silti menneet kaikki volasen ja sen hännystelijöiden ennustukset, räikeimpänä esimerkkinä Aleksanteri-instituutin munaukset.
 
En nyt muista, miten menee, mutta mielestäni Oolannista Suomeen tulevista tavaroista ( ja päinvastoin ) ei tarvitse tehdä tulliselvitystä.

En löytäny kirjoitusta mutta muistan lukeneeni YLE;n ruotsinkieleisen jutun noista verorajoista ja siinä joku lukija kommentoi että niille on joku maksu kun tilaavat tavaraa manner-Suomesta Oolantiin.

Kyllä tuo löytyi taas hiukan vaivannäöllä:

Ålänning 29.08.2016 - 15:48
Tomkin, nu vet du hur vi ålänningar har det med ALLA försändelser, även de från Finland eller Sverige, allt ska tullas in. Dubbel moms på de flesta varorna eftersom många företag inte sänder momsfritt. Samma gäller förstås alla företag, väldigt mycket merarbete som gör varorna dyrare för ålänningar.

https://svenska.yle.fi/artikel/2016/08/29/alands-skattefria-paketrally-sa-har-fungerar-det
 
Pari välihuomautusta nopeasti.
-Ahvenanmaan menetys altistaa koko länsirannikon maihinnousulle?
-Salliiko Ruotsi tavaraliikenteen alueensa läpi jos Suomalaiset ovat päästäneet Venäläiset Ahvenanmaalle?Kaupan esto voisi olla yksi keino pakottaa Suomi karkottamaan valtaajat.
-Uskaltaako Suomi puuttua Venäjän siviililiikenteeseen tai uhata kaasuputkea edes konfliktin aikana, länsi-euroopan "ystävät" voivat suuttua.
 
Pari välihuomautusta nopeasti.
1 Ahvenanmaan menetys altistaa koko länsirannikon maihinnousulle?
2 Salliiko Ruotsi tavaraliikenteen alueensa läpi jos Suomalaiset ovat päästäneet Venäläiset Ahvenanmaalle?Kaupan esto voisi olla yksi keino pakottaa Suomi karkottamaan valtaajat.
3 Uskaltaako Suomi puuttua Venäjän siviililiikenteeseen tai uhata kaasuputkea edes konfliktin aikana, länsi-euroopan "ystävät" voivat suuttua.

1 Ihan hyvä näkemys. Suomalaiset odottelee hyökkäystä idästä tai etelästä mutta todellisuudessa jyrä eteneekin Ahvenanmaan yli ja iskee selustaan länsirannikolla.
2 Ruotsin pitää tehdä sellainen uhkaus ennenkuin mikään hyökkäys Ahvenanmaalle on alkanut. Jos sellainen uhkaus kauppareitin katkaisusta olisi pöydällä niin olisimme jo varmaan sen nähneet omien poliitikkojemme ilmeistä.
3 Rajaliikenne varmaan pysähtyy, mutta Eurooppaan menevä kaasuputki ei ole Suomen tekemien uhkailujen kohteena. Olen aivan varma siitä että putkea ei pidetä syyllisenä mihinkään.


.
 
En löytäny kirjoitusta mutta muistan lukeneeni YLE;n ruotsinkieleisen jutun noista verorajoista ja siinä joku lukija kommentoi että niille on joku maksu kun tilaavat tavaraa manner-Suomesta Oolantiin.

Kyllä tuo löytyi taas hiukan vaivannäöllä:



https://svenska.yle.fi/artikel/2016/08/29/alands-skattefria-paketrally-sa-har-fungerar-det

Löysin oheisen vanhasta koulutuksesta. Eli tulliselvitystä ei tarvitse tehdä, eikä tullia kanneta. Mutta ALv maksetaan. Eli vietäessä oolantiin manner-Suomesta tavaran hinnan pitäisi olla ilman ALV ja samaa toisin päin. Tuo, että mannermaan firmat hinnoittelevat ALV:lla, on Oolantilaisten "kiusamista" tai sitten ihan tietämättömyyttä.
 

Liitteet

  • Ahvenanmaa.pdf
    33.9 KB · Luettu: 7
  • Tykkää
Reactions: ctg
Tottahan tuo geopoliittisen seuran perustelu on. Saman suuntainen logiikka päti myös ennen Krimiä ja Ukrainaa. Silloinkin argumentoitiin saman kaltaisesti: miksi Venäjä tekisi mitään sellaista josta sille seuraa taloudellisia tappiota? Oligarkit "panee war mongerit" ruotuun jos voitot alkaa pienetä. Jne. Ehkäpä lännessä edelleen sorrutaan ajatteluun läntisen ajattelun lähtökohdista? Sitä samaa kuin että me ollaan erityisasiantuntijoita 1340 km rajan takia. Pieleen on silti menneet kaikki volasen ja sen hännystelijöiden ennustukset, räikeimpänä esimerkkinä Aleksanteri-instituutin munaukset.

No on tässä se ero että Putin varoitti kerta toisensa jälkeen, että Ukraina kuuluu Venäjän valtapiiriin ja sillä selvä eikä siitä tingitä. Mutta silti vain meinasi livetä lännen puolelle. Johon Putin että "kukaan ei poistu rakennuksesta".
 
Varoitti se Putin Suomeakin. Kuulummeko siis Venäjän valtapiiriin?
 
Löysin oheisen vanhasta koulutuksesta. Eli tulliselvitystä ei tarvitse tehdä, eikä tullia kanneta. Mutta ALv maksetaan. Eli vietäessä oolantiin manner-Suomesta tavaran hinnan pitäisi olla ilman ALV ja samaa toisin päin. Tuo, että mannermaan firmat hinnoittelevat ALV:lla, on Oolantilaisten "kiusamista" tai sitten ihan tietämättömyyttä.
Ero varsinaiseen tullausprosessiin on käytännössä olematon, kun maahantuonnin alv:n kantaa vielä toistaiseksi Tulli.
 
Ero varsinaiseen tullausprosessiin on käytännössä olematon, kun maahantuonnin alv:n kantaa vielä toistaiseksi Tulli.

Joo, näinhän se on käytännössä. Lomakkeen joutuu täyttämään ja Tulli laskuttaa ALV:n. Teoriassa tullausta ei suoriteta, mutta käytännössä joudutaan toimimaan tullausprosessin mukaan.
 
The U.S. Navy in an Irregular Baltic Conflict: Seapower’s Role in Countering Russian Hybrid Warfare
http://nationalinterest.org/blog/the-buzz/the-us-navy-irregular-baltic-conflict-seapowers-role-18163

Laitetaan vaikka nyt tänne.
Skenaario on kriisi Narvassa, mutta samat vihreät miehet ym.
USA:n merimahdin kykyä vaikuttaa tilanteeseen pohditaan.

Johtopäätös:
Sea power is difficult, though not impossible, to bring to bear in an unconventional Baltic contingency. When considering the use of naval assets in an irregular scenario, it is helpful in closing to summarize their potential role in terms of the three characteristics of irregular conflict in the Baltic region.

Speed and distance act as immediate obstacles to leveraging U.S. sea power in the immediate vicinity of a Baltic scenario. The Navy will, in all likelihood, have to leverage whatever options are present at the time, not all of which will be optimal force projectors. Special Operations Forces and tripwire deployments present some options for short-circuiting this advantage in an irregular standoff, though at risk to deployed, non-clandestine forces.

Limited Russian aims further dictate and confine U.S. naval options. Special Forces present the Navy with the capacity to slow or repel irregular Russian-backed troops. Since they can be rapidly deployed, Special Forces reduce the likelihood of a fait accompli—the type of quick success that makes irregular campaigns attractive—while limiting (but not eliminating) the likelihood of conventional escalation. While naval tripwire forces may weigh on Russia’s strategic calculus, they rely on a successful rebuff by Baltic states since they would not blunt the initial success of an unconventional contingency.

Finally, ambiguity in the early stages of a campaign (in which the true costs of engaging are unclear) places perhaps the greatest constraints on sea power. The options discussed above assume that critical decisions are made in a timely manner. Independently, naval assets cannot influence such decisions at the political level, though naval intelligence assets could potentially help.

Of course, in any Baltic scenario, no matter how a response was calibrated, a crisis could escalate; what if Estonia invoked Article V? In these instances, the conflict could theoretically escalate to deescalate, with Russia realizing that it had miscalculated and unwilling to risk a war with NATO. The opposite seems just as plausible. And should war occur, options for leveraging United States sea power change dramatically.
 
Miten S-400 ampuu maalia, jota ei näe?

Maapallo on nimensä mukaisesti pyöreä. Se ei ole tasainen. S-400:n tutka ei yksinkertaisesti näe kohdetta, joka lentää riittävän matalalla suhteessa etäisyyteen.

Yleensä lennetään kymppikilometrissä, mutta se on polttoainetaloudellisuuden sanelemaa. Mitään teknistä estettä ei ole lentää vaikkapa 200 metrissä.

Voit testata konseptia esimerkiksi tällä laskurilla (Vinkki: Ahvenanmaan korkein kohta on 132 metriä):

http://members.home.nl/7seas/radcalc.htm

Mistä löydät tarpeeksi lentokoneita 200 000 - 300 000 miehen armeijan + siviilipuolen huoltamiseen, sota-aikana? Mistä revit tarpeeksi lentokenttäkapasiteettia, jotta koneilla voidaan laskeutua yhtään minnekään. Lentävätkö koneet jatkuvassa jonossa alle 200 metrin korkeudella Ruotsista Suomeen (mites muuten pohjanlahden yllä tuo ohjusten väistely) vai meinaatko koneiden tulevan Norjan ja Lapin kautta Etelän lentokentille? Aikovatko koneet pyöriä 200 metrin korkeudessa, odottaessaan laskeutumislupaa?

Niin paljon kysymyksiä, niin vähän fiksuja vastauksia.
 
Pohjanlahden rannikolla on Porin pohjoispuolellakin satamia, joihin tavaraa voi roudata. Myös syväsatamia, joihin on rautatie, sekä väyläsyvyydeltään ja käsittelykapasiteetiltaan pienempiä satamia, joista on sitten heikommat yhteydet eteenpäin. Kuljetusetäisyydet etelään tosin luonnollisesti kasvavat.
 
Kuljetettiinhan tavaraa viime sodassakin välirauhan aikana pitkiä matkoja eikä kyseessä ollut autobahn.

img111700-previewImage.jpg
 
Kuljetettiinhan tavaraa viime sodassakin välirauhan aikana pitkiä matkoja eikä kyseessä ollut autobahn.

Ei se matka ole ongelma, kyse on kapasiteetista. Kuljetuskalustoa on aina rajallinen määrä, joten sinun on mietittävä sitä, miten sillä kalustolla saa aikayksikössä siirrettyä maksimi määrän tonneja paikasta toiseen. Ja se tonnisto ei tule olemaan erityisen suuri, jos reitillä on kohtia joista pääsee kerrallaan yksi ajoneuvo läpi, ja ennen kuin seuraava pääsee yrittämään, niin sen on hinattava edellinen irti siitä edestä. Samalla tälläiset kohdat kuluttavat kuljeuskalustoa, joten osa kalustosta tulee olemaan suuremman osan ajasta huollossa, eivätkä kuljettamassa rahtia.
 
No sehän on itsestään selvää että saa unohtaa hanhenmaksapalleroita ja muuta luksusta, täytyy tyytyä pottu ja puurolinjalle. Mutta eiköhän kuitenkin jotain peruselintarvikkeita saada läpi ettei kansa kokonaan nälkään kuole.
 
Mistä löydät tarpeeksi lentokoneita 200 000 - 300 000 miehen armeijan + siviilipuolen huoltamiseen, sota-aikana? Mistä revit tarpeeksi lentokenttäkapasiteettia, jotta koneilla voidaan laskeutua yhtään minnekään. Lentävätkö koneet jatkuvassa jonossa alle 200 metrin korkeudella Ruotsista Suomeen (mites muuten pohjanlahden yllä tuo ohjusten väistely) vai meinaatko koneiden tulevan Norjan ja Lapin kautta Etelän lentokentille? Aikovatko koneet pyöriä 200 metrin korkeudessa, odottaessaan laskeutumislupaa?

Kukin uskokokoon mihin hyvänsä...

Berliiniä huollettiin jo 1940-luvulla ilmasillan kautta. Yksinomaan. Ilmakuljetuskapasiteetti on noista päivistä kasvanut vähän toiseen luokkaan, ja Suomessa on jokunen lentokenttä enemmän.

Ottaen huomioon varmuusvarastointi kotimaassa (ravinto, polttoaineet jne.) ei ole mitään välitöntä tarvetta rahdata kaikkea mahdollista Suomeen. Kiinakrääsä Prisman hyllyillä on tuossa vaiheessa viimeisiä prioriteetteja. Tarve olisi sotilaskalustolle.

Et muuten vastannut lainkaan kysymyksiini siitä, onko joku valmis toimittamaan Suomelle Suomen tarvitsemia materiaalimääriä konfliktin ollessa kahdenvälinen, ja miten Suomi vastaanottaisi tämän materiaalimäärän meritse ilman oman ilmatilansa hallintaa, jonka menetys on vain ajan kysymys konfliktin ollessa kahdenvälinen.

Voisit myös laskea ja esittää oman arviosi, paljonko nuo 230 000 miestä kuluttavat ammuksia ja esimerkiksi polttoainetta. Suomessa miehiä on paljon, mutta nötköttipurkki ei paljoa paina. Raskaan kaluston, kuten tykkien ja panssarien, määrä on huomattavasti olennaisempaa.

Kuten olen aiemminkin todennut, on Ahvenanmaan menetys ongelmallista kauppamerenkulun kannalta. Ahvenanmaan hallitsija voi helposti kieltää Suomelta hyvin suuren osa kauppamerenkulusta. Pitkittyessään se tuhoaisi Suomen talouden. Mitään välitöntä hätää ei sotilaallisessa mielessä kuitenkaan olisi. Lisää ohjuksia, tykistön ammuksia, panssarivaunuja ym. saataisiin kyllä, jos joku niitä haluaisi Suomeen toimittaa.
 
Ottaen huomioon varmuusvarastointi kotimaassa (ravinto, polttoaineet jne.)
Suosittelisin googlaamaan aiheesta. Joka paikassa on vähennetty varastoitujen aineiden määrää ja puolustusvoimatkin käyttävät jo enemmän kuin pystyvät täyttämään varastoja.
 
Back
Top