Hylkää huomautus
Liity mukaan keskusteluun!

Rekisteröityminen ei kestä kuin hetkosen ja pääset keskusteluun mukaan, tervetuloa!

>>> REKISTERÖIDY <<<

Ahvenanmaan puolustus

Viestiketju osiossa 'Menneet sodat ja sotahistoria' , aloittaja Vonka, 03.11.2013.

  1. Vonka

    Vonka Ylipäällikkö Lahjoittaja ELSO 3.0

    Liittynyt:
    14.08.2013
    Viestejä:
    16,397
    Tykkäykset:
    23,777
    Pisteet:
    1,286
    Aloitan uhkakuvissa saksalaisten Tanne West -suunnitelmalla. Miksi ei sitten voisi muutakin jutella, vaikka nykypäivää.

    Pitkä juttu. Laitan pariin palaan koko dekkarin.

    Alkutalvesta 1944 saksalaiset olivat jo Narvan - Peipsjärven tasalla. Samaan aikaan Suomen hallitus tunnusteli erillisrauhamahdollisuuksia. Tieto vuoti "pienestä piiristä" Saksaan liki reaaliajassa.

    Sotilastiedustelumme epäili tai tiesi saksalaisten suunnittelevan jotain Ahvenanmaata varten juuri tätä tilannetta varten. Saarilta voitaisiin sulkea Saksan tarvitseman rautamalmin kuljetus Ruotsin pohjoisrannikon satamista Itämeren eteläosiin ja toiseksi saarilta voisi valvoa Suomenlahtea. Neuvostoliiton hyökkäys oli epätodennäköinen, sillä laivasto oli miinojen takana pussin perällä.

    Hitler todellakin antoi 16.2. 1944 käskyn Ahvenanmaan ja Suursaaren miehittämisestä, mikäli Suomi vaihtaisi suuntaa. Tämä on Saksasta dokumentoitua jälkikäteistietoa, sillä meillä ei ole sitä kriittisintä radiotiedusteluaineistoa eikä kertojia. Koottuna heillä oli Tanskassa jalkaväkidivisioona ja yksi laskuvarjorykmentti. Sotatoimelle annettiin nimeksi Tanne West.

    Vastatoimet:

    Puolustuksesta vastasi Saaristomeren Rannikkoprikaati (eversti Niilo Heiro). Vajaasti miehitetyt kiinteät rannikkolinnakkeet eivät sinne asti yltäneet. Ahvenanmaalle päätettiin lähettää yksi liikuntakykyinen pataljoona, joka siirtyi sitten osaksi Merivoimia, alistettiin siis Väinö Valveelle. Lisäpanostusta sitten tarpeen mukaan.

    (Aiheesta on kirjoittanut muiden muassa sotahistorioitsija Antti Juutilainen)

    Maaliskuussa tuli jalkaväkeä. Käskyt olivat salaisia. Armeija osaa pitää "piirin" tarpeeksi pienenä, jos tarvitaan. Ei mitään parlamentaarista kyttääjää siinä. Saarille lähetettiin Lempaalasta rintamavastuusta Mesterjärvelle reserviin siirretty Ratsuväkiprikaatin ErJP6. Komentaja evl Peitsara ei tiennyt vielä kuormatessa, mikä oli päämäärä. Hän soitti Päämajan operatiiviselle osastolle ja tivasi purkausasemaa. "Se selviää perillä", oli vastaus.

    Peitsara kysyi vielä, otetaanko polkupyörät vai sukset vai molemmat. Vastaus oli: "Ottakaa ruotsalais-suomalaiset sanakirjat". Tästä komentaja päätteli, ettei pidä kysellä liikoja. Vaikka pian hän sitten huomasi, että sanakirjoja olisi tarvittu.

    Kuormaus Turun satamassa pisti miehet huhuamaan. Mentiin kahdella aluksella ja ilmatorjunta-aseistuksessa olleet jäänmurtajat avustivat. Miehet pelkäsivät, että heitä viedään vaihtomiehiksi Saksaan. Mitään ei kerrottu.

    Rannikkoprikaati oli tiedustellut ryhmitysalueet. Kun aamulla pyörät oli purettu laivasta, pataljoona polki uneliaan kaupungin läpi pohjoiseen. Yhtä helppoa kuin Tanskan valloitus, paitsi että täällä ei oltu tietysti miehittäjinä.
     
  2. Mainos Google AdSense



  3. Vonka

    Vonka Ylipäällikkö Lahjoittaja ELSO 3.0

    Liittynyt:
    14.08.2013
    Viestejä:
    16,397
    Tykkäykset:
    23,777
    Pisteet:
    1,286
    Kuutosen tehtävänä oli Rannikkoprikaatin kanssa turvata Ahvenanmaan mantereen koskemattomuus. Rannikkolinnakkeet saatettiin sodanajan vahvuuteen. Merkittävä osa laivastosta panssarilaiva Väinämöisen johdolla sai käskyn osallistua Rannikkoprikaatin komentajan johdossa Ahvenanmaan suojaamiseen.

    (Tässä tulen siihen panssarilaivaan: kyllähän saarten puolustusmahdollisuudet paranivat rajusti. Se, että saarilla ei taisteltu, on sitten vain historian kulun suunnasta kiinni. Tipalla oli.)

    JP6:n tehtävä oli vaikea. Pataljoonan olisi pitänyt kyetä miltä tahansa suunnalta tulevaa yllätyshyökkäystä torjumaan. Kuitenkin oli selvää, ettei johonkin Getan vuorille tulisi maihinnousua. Vaarallisin oli lounaisrannikko (Torp, Degersand).

    Toisaalta, pataljoona teki asemia ja olisi sinne varmaan muitakin tullut.
     
  4. Vonka

    Vonka Ylipäällikkö Lahjoittaja ELSO 3.0

    Liittynyt:
    14.08.2013
    Viestejä:
    16,397
    Tykkäykset:
    23,777
    Pisteet:
    1,286
    Yhteydenpito johtoportaiden välillä oli heikkoa. Väinämöisen piti järjestää tulenjohto maahanlaskualueille, mutta ainakaan JP6:n komentaja ei saanut mitään tietoa.

    Olen viettänyt 16 viikkoa pääsaarella. Pataljoonan ryhmitys oli niin hyvä kuin se nyt saattoi olla. Komentopaikka oli Västansundan pikkukylässä (10 km Maarianhaminasta luoteeseen). Muut yksiköt (poislukien 1. Jääkärikomppania) sijoitettiin viereisiin pikkukyliin (Gottby 2.K, Södersunda 3.K, Torp 4.K ja Norrsunda, KrhJ). Mutta 1.K työnnettiin Marsundin itärannalle.

    Parhaan maihinnousupaikan, leveän Degersandin rannan, taakse Torpiin ryhmitettiin konekiväärikomppania.

    Seuraavana päivänä Tukholman lehdet tiesivät kertoa, että saksalaiset olivat miehittäneet Ahvenanmaan. Ruotsissa oli varmasti tietoa myös saksalaisten suunnitelmista.

    Pääosa päivistä meni koulutuksessa ja linnoittaessa. Taisteluammuntoja, vanginsieppausta. Oli urheilua. Kunnosta piti pitää huoli, sillä vaikka täällä oltiin liki levossa Lempaalan täiltä ja luteilta, sota voisi alkaa milloin vain salamahyökkäyksen muodossa. Yhtään päivää ei lorvailtu.

    Erillisrauhaa ei tehty keväällä. Saksalaiset eivät hyökänneet. 9.6. 1944 JP6 sai käskyn jättää saaren ja lähteä seuraavana päivänä Karjalankannakselle. Laiva-juna-polkupyörä-elämysmatka mallia -44 päättyi illalla 13.6. alueelle Liikola - Vammeljärvi. Ja seuraavana päivänä alkoi viiden armeijakunnan hyökkäys yhden maailmanhistorian hirvittävimmän tuli-iskun saattamana. Se on ihan toinen tarina.

    On vaikea sanoa, miten Ahvenanmaalla olisi pärjätty. Yksi pataljoona ja Suomen laivasto divisioonaa ja laskuvarjorykmenttiä vastaan? Laivaston ja rannikkolinnakkeiden olisi pitänyt onnistua. Olisivatko saksalaiset saaneet maihin pst-kalustoa? Jääkärit olivat ilman pst-aseita. Sama ongelmahan sitten oli VT-linjalla: pst-kiväärillä sai osumia vaan ei läpäisyä: tuli selkäsauna.
     
  5. Vonka

    Vonka Ylipäällikkö Lahjoittaja ELSO 3.0

    Liittynyt:
    14.08.2013
    Viestejä:
    16,397
    Tykkäykset:
    23,777
    Pisteet:
    1,286
    Ja lopuksi. Miten Ahvenanmaata on ajateltu puolustaa? Nyt kun on kaikkea öljyputkea ja Baltia ja Puolakin niin tapetilla... ja ovathan ne natottuneen Ruotsin satamat ja pääkaupunki edelleen ihan nenän alla. :)
     
    Viimeksi muokattu: 03.11.2013
  6. Vonka

    Vonka Ylipäällikkö Lahjoittaja ELSO 3.0

    Liittynyt:
    14.08.2013
    Viestejä:
    16,397
    Tykkäykset:
    23,777
    Pisteet:
    1,286
    No eipä ole tuohon minullakaan vastausta. Kuitenkin Suomella on puolustusvelvoite demilitarisoidusta Ahvenanmaasta. Itsehallintopaneeleissa suomalaiset puhuvat kuulemma vain EU:n konsulttikieltä.

    Yhden viitteen löysin vuodelta 2010.

    "Prikaatinkomentaja Anders Gardberg taas kertoi pohjoismaisesta puolustusyhteistyöstä EU:ssa sekä Uudenmaan prikaatin ja Ruotsin Amfibiorykmentin yhteistyöstä. Hän mainitsi myös, että liikkuva puolustus lisää myös Ahvenanmaan turvallisuutta."

    http://www.eurooppatiedotus.fi/publ...00712&contentlan=1&culture=fi-FI#.UneesHC-0yo
     
  7. rukkaskikka

    rukkaskikka Kapteeni

    Liittynyt:
    26.11.2010
    Viestejä:
    558
    Tykkäykset:
    306
    Pisteet:
    76
    Legendaarinen Vaali-Anders:

    Prikaatinkomentaja Anders Gardberg Uudenmaan prikaatista on närkästynyt kauniaislaisen poliitikon vihjailusta, että Puolustusvoimat olisi vaikuttanut kokoomuksen vaalitappioon kaupungissa.

    Puolustusvoimat järjesti seitsemälle varusmiehelle sunnuntaina kyydin Dragsvikin varuskunnasta äänestyspaikalle Kauniaisiin, vaikka varuskunta oli perjantaina julistettu karanteeniin sikainfluenssan takia.

    http://metro.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/armeija_narkastyi_kauniaislaisen_kokoomuspoliitikon/
     
  8. Tähystäjä

    Tähystäjä Majuri Lahjoittaja

    Liittynyt:
    04.07.2012
    Viestejä:
    1,320
    Tykkäykset:
    1,258
    Pisteet:
    156
    Täytyy sanoa, että näin jälkikäteen kuulostaa aika turhalta tämä saksalaisten Tanne West -suunnitelma. En epäile hetkeäkään, etteikö se sinänsä olisi voinut hyvinkin onnistua, ihmettelen vain, että mitäköhän saksalainen jalkaväkidivisioona olisi tehnyt Ahvenanmaalla, käytännöllisesti katsoen "motissa", vaikeiden huoltoyhteyksien päässä, kun sitä olisi tarvittu kipeästi muualla?

    Epäilenkin, että koko suunnitelma vuodettiin tarkoituksella ulos, tarkoituksena painostaa Suomea olemaan tekemättä erillisrauhaa, eikä todellista halua miehittää Ahvenanmaata välttämättä missään vaiheessa oikein ollutkaan...

    Mitään pidemmän tähtäimen strategista hyötyä en ainakaan näe koko suunnitelmasta, vaikka se olisi toteutunutkin...
     
    OldSkool ja Vonka tykkäsivät tästä.
  9. Vonka

    Vonka Ylipäällikkö Lahjoittaja ELSO 3.0

    Liittynyt:
    14.08.2013
    Viestejä:
    16,397
    Tykkäykset:
    23,777
    Pisteet:
    1,286
    Todella pieni mahdollisuus, varmasti.

    Olisi ne voineet sitä keväällä yrittää. Mutta tilanteet muuttuivat: Suomi ei tehnyt erillisrauhaa ja syksyllä ei Tanne Westin joukkoja tosiaan ollut käytettävissä.

    Tanne Ost (Suursaari) toteutettiin improvisoituna ja huonosti valmisteltuna 15.9. 1944, mutta se meni reisille. Lisäksi yritys oli turha (19.9. saksalaiset saivat luvan luopua Virosta).

    Tanne Ostista:

    Tiedustelutietoihin vedoten Saksan laivaston esikunta ilmoitti, että suomalaiset eivät vastaisi tuleen, ja todennäköisesti sitä paitsi tyhjentäisivät saaren 12. syyskuuta. Esikunta suositti hyökkäystä ennen 15. syyskuuta, ja Saksan sodanjohto kääntyi maihinnousun kannalle. Hitler määräsi valmistelut kiireellisiksi ja 13. syyskuuta päätettiin maihinnousuajankohdaksi yö 15. syyskuuta.

    Maihinnousuosaston komentajaksi nimettiin kommodori Karl-Conrad Mecke. Maihinnousujoukkojen kokonaisvahvuus oli 2 700 miestä. Ryhmä oli sekalainen joukko, joilta puuttui yhtäläinen koulutus. Maihinnousua oli suorittamassa ja tukemassa 40 alusta.

    Suursaaren puolustuksesta vastasi Rannikkotykistörykmentti 12 komentajanaan evl Miettinen.

    Rykmentin vahvuus oli taistelun alussa 1 712 miestä. Saaresta oli evakuoitu kalustoa ja ampumatarvikkeita, liittyen saaren Neuvostoliitolle luovuttamisen valmisteluihin. Miettisellä oli käytössään 42 erityyppistä tykkiä, yhdeksän raskasta kranaatinheitintä ja 24 konekivääriä ja riittävästi ammuksia. Saari oli jaettu neljään puolustuslohkoon, miehistö tunsi alueen ja taisteluasemat olivat hyvin linnoitettuja.

    Hyökkäyksen painopiste kohdistui Mäkiinpäällykselle johtavan tien suunntaan. Reitillä oli suomalaisten valmistelema raskaan kranaatinheitinkomppanian valmistelema sulku, jonka ammunta pysäytti saksalaishyökkäyksen. Saksalaiset saivat haltuunsa noin kolme kilometriä pitkän ja 200–500 metrin levyisen sillanpääaseman. Aamuyöstä saksalaislaivasto vetäytyi pelätessään neuvostoliittolaisten ilmahyökkäystä, ja maihinnousujoukot menettivät laivaston tulituen. Neuvostoliiton Itämeren laivaston ilmavoimat olivatkin havainneet saksalaislaivaston jo edellisenä iltana, ja hyökkäsivät aamulla 36 koneella upottaen yhden kuljetusaluksen. Suomalaiset aloittivat vastahyökkäyksen aamulla kello kuuden jälkeen. Neuvostoliittolaiskoneet hyökkäsivät myös maihinnousseita saksalaisjoukkoja vastaan 76 koneella tehden 15. lokakuuta yhteensä 481 konekohtaista rynnäkköä. Hyökkäykset aiheuttivat myös suomalaistappioita.

    Lentotoiminna takia risteilijä Prinz Eugen ei tullut tukemaan hyökkäystä, kuten piti.

    Suomalaiset saivat saksalaiset neljään mottiin. Ensimmäiset saksalaissotilaat antautuivat puoleenpäivään mennessä. Kommodori Mecke haavoittui ja kävi usean muun saksalaissotilaan tavoin sidotuttamassa itsensä suomalaisten puolella sairaalassa, jonka jälkeen miehet pakenivat omalle puolelleen. Mecken todettua taistelun olevan hyökkääjien kannalta toivotonta hän antautui ehdoitta kello 18.45.

    Saksalaisten tappiot: 155 kaatunutta, 1231 vankia. Suomalaisten 36 kaatunutta, 67 haavoittunutta ja 8 kadonnutta.
     
    Viimeksi muokattu: 04.11.2013
  10. Vonka

    Vonka Ylipäällikkö Lahjoittaja ELSO 3.0

    Liittynyt:
    14.08.2013
    Viestejä:
    16,397
    Tykkäykset:
    23,777
    Pisteet:
    1,286
    Mutta Ahvenanmaasta vielä. Tuo on ihan huttua tuo epämääräinen vihjailu jostain ruotsalaisista amfibiojoukoista ja liikkuvuudesta. Puolustusvastuu on yksin Suomen. Ei ole mitään puolustusliitoa ruotsalaisten kanssa.

    Ehkä talvisodassakin luotettiin Lapin puolustuksen osalta, että Ruotsi hoitaa, kun oli sellaista toiveajattelua ja tunnusteluja Pohjolan puolustusliitosta, ehkä jotain epävirallisia suunnitelmiakin.
     
    Tähystäjä tykkäsi tästä.
  11. OldSkool

    OldSkool Kapteeni Lahjoittaja

    Liittynyt:
    14.04.2010
    Viestejä:
    741
    Tykkäykset:
    172
    Pisteet:
    76
    Kaikki löysät lupailut veljesavusta ovat todellakin vain löysiä lupailuja. Ja näistä on ansiokkaasti kirjoitettu täällä monessa muussakin keskustelussa.
    Mutta asetupa Bror Svensonin housuihin ja mieti, millaisen naapurin porukan haluat Tukholman edustalle nököttämään, jos Ahvenanmaan omistus lähtee Suomelta... Tämä on se varsinainen haaste ja tehtävä. Jos Ahvenanmaan omistuksesta aletaan liikutella joukkoja, niin "voit olla varma" että Ruotsin joukkoja liikkuu kanssa ... mutta todennäköisesti jo jollain ennaltaehkäisevällä tehtävällä.
    Ampuisiko Suomalainen Bror Svenssonin amfibiojoukkoja? "Otetaan porukat tänne kivelle ja katsotaan sitten myöhemmin Genevessä että mikä on pidempiaikainen ratkaisu..."
    Lähtikö teoriani ihan irti reaalimaailmasta?
     
    Tähystäjä ja Vonka tykkäsivät tästä.
  12. Vonka

    Vonka Ylipäällikkö Lahjoittaja ELSO 3.0

    Liittynyt:
    14.08.2013
    Viestejä:
    16,397
    Tykkäykset:
    23,777
    Pisteet:
    1,286
    Ei.

    Onhan tästä kokemusta vuodelta 1918. Mannerheim lähetti Vaasasta sanoman sille ainoalle pumpulleen sillä kulmalla eli Saariston Vapaajoukolle, jota johti kolme jääkäriä. Vapaajoukko oli silloin valunut mantereelta Vårdön saarelle. Pysykää saarilla! Viesti lähetettiin Tukholman kautta, koska se oli ainoa vaihtoehto. Suomen itsenäisyyden tunnustanut Ruotsi teki kuitenkin maihinnousun Ahvenamaalle ja kaikeksi huipuksi toimitti saariston valkoisille väärennetyn käskyn palata mantereelle.

    Ruotsi ja Venäjä sopivat keskenään, että venäläisten vetäytyessä Ahvenanmaalle tulleet suomalaiset sotilaat riisutaan aseista ja siirretään Haaparannan kautta takaisin Suomeen. Porukka kuitenkin pysyi Vårdössä.

    Tilanne muuttui, kun mecklenburgilainen jääkäripataljoona miehitti Ahvenanmaan ja otti Saariston Vapaajoukon koulutukseensa ja vahvuuteensa Vårdössä. Ruotsalaiset häipyivät vähin äänin. Sittenhän se jäi Kansainliitolle se ratkaisu.
     
  13. baikal

    baikal Ylipäällikkö Mod Lahjoittaja

    Liittynyt:
    11.04.2010
    Viestejä:
    15,999
    Tykkäykset:
    14,689
    Pisteet:
    1,286
    Eli ruotsalaiset riepottelivat jo tuolloin suomalaista viestiliikennettä oikein kympillä. Pitäisi alkaa uskoa, ettei Ruotsin kautta kannata viestittää mitään. :rolleyes:
     
    Tähystäjä ja Vonka tykkäsivät tästä.
  14. baikal

    baikal Ylipäällikkö Mod Lahjoittaja

    Liittynyt:
    11.04.2010
    Viestejä:
    15,999
    Tykkäykset:
    14,689
    Pisteet:
    1,286
    Mitens muuten sitten, jos epäselväksi ajautunut Itämeren tilanne kirvoittaisi ystävissämme ahvenanmaalaisissa separatistisia piirteitä? Jos he keksisivät, että ahaa, finskijääveli on kiinni itärajansa kanssa, nyt sitten lähetetään ei Nato-hakemusta vaan halutaan osaksi Kuningaskuntaa. Mittees myö sitten? Maksetaan 1.4 tonnia kultaa Maakuntahallitukselle, että "elekkee jättee meitä nyt"? Entäs jos edelleen ystävämme Ruotsi kiihottuisi tuosta eleestä ja sanoisi "tahdon". Ottaisi helmaansa tuon pirullisen saariryhmän, joka eräänlaisena eteentyönnettynä tukikohdan alustana tönöttää tuossa Ahvenanselänteessä. Mitä me tehtäisiin?
     
  15. JOKO

    JOKO Ylipäällikkö BAN

    Liittynyt:
    26.04.2010
    Viestejä:
    4,971
    Tykkäykset:
    1,337
    Pisteet:
    1,286
    Vuodettaisiin ruotsalaisille ja ahvenamaalaisille salainen suunnitelma Ahvenanmaan luovuttamisesta iivanalle eteen työnnetyksi tukikohdaksi. Siitä paikasta Ruotsi vetäytyisi kuoreensa ja Ahvenanmaalla heilutettaisiin siniristilippua Porilaisten marssin tahdissa.
     
    Tähystäjä tykkäsi tästä.
  16. Bodyguard

    Bodyguard Kenraali Lahjoittaja

    Liittynyt:
    04.08.2010
    Viestejä:
    2,143
    Tykkäykset:
    511
    Pisteet:
    636
    Vaikka me sitä haluaisimme, niin kongolaiset eivät halua missään nimessä. Osana Ruotsia he menettävät erikoisasemansa ( ja samalla tukirahansa ). Olisivat ihan tavallinen maakunta silloin...
     
    Vonka tykkäsi tästä.
  17. scip10

    scip10 Majuri

    Liittynyt:
    23.07.2012
    Viestejä:
    1,460
    Tykkäykset:
    2,121
    Pisteet:
    156
    Minusta Kansainliitto teki väärän päätöksen, kun päätti Ahvenanmaan kuuluvan Suomelle, ja Suomi virheen kun ylipäätään halusi mokoman saariryhmän riippakivekseen. Ahvenanmaa on toki hienoa seutua lomailuun, mutta mitään todellista hyötyä siitä ei meille ole. Taloudellisessa mielessä saarista on vain kuluja, ja etnisesti ruotsalainen väestö ei ole koskaan mieltänyt itseään suomalaiseksi, eivätkä he koskaan halunneet olla osa Suomea.
     
  18. Vonka

    Vonka Ylipäällikkö Lahjoittaja ELSO 3.0

    Liittynyt:
    14.08.2013
    Viestejä:
    16,397
    Tykkäykset:
    23,777
    Pisteet:
    1,286
    Mikäli Ahvenanmaa ei haluaisi olla osa Suomea, niin vaihtoehto olisi itsenäistyminen, ei liittyminen Ruotsiin. Vain 2% ahvenanmaalaisista haluaisi tätä. Ahvenanmaalaiset eivät myöskään koe olevansa ruotsalaisia, vaan ahvenanmaalaisia. Se kielisukulaisuus on tietysti vahva, mutta kulttuurierot ovat isot: ruotsalaiset eivät ole ymmärtävinään oolantereiden puhetta. Sen sijaan, jos suomenkielinen puhuu ruotsia, vaikka kuinka heikosti, ahvenanmaalainen ymmärtää. Olen kokenut.

    Ratkaiseva vaihe Ahvenanmaan Suomeen kuulumisessa oli, saarien Venäjään liittämisen Suomen sodan ohella, Krimin sodan vaiheet.

    Krimin sotaan liittyvässä ns. Oolannin sodassa Ranska ja Englanti valloittivat saaret silloiselta viholliseltaan Venäjältä. Saaria tarjottiin Ruotsille, mutta Venäjän pienenä naapurimaana se ei niitä halunnut. Ruotsi ei halunnut rikkoa suhteitaan suureen ja vahvaan naapuriinsa. Ranska ja Venäjä vaativat, heille toiseksi parhaana vaihtoehtona, myöhemmin rauhanteossa, että saaret on demilitarisoitava. Näin tapahtuikin eikä Venäjä voinut enää linnoittaa saaria.

    Ensimmäisen maailmansodan jälkeen pääpyrkimyksenä oli Itävälta-Unkarin ja Venäjän aiemmin hallitsemille alueille muodostaa kansojen tahdon mukaiset rajat. Itäisen Euroopan valtiot muodostettiin pääpiirteissään eri kansojen asumien alueiden mukaisesti. Kansainliiton päätös jättää Ahvenanmaa vastoin saarten asukkaiden kantaa Suomen yhteyteen oli tästä periaatteeesta poikkeus. Syynä oli suurelta osin se, että Ruotsi ei kuuttakymmentä vuotta aiemmin ollut halunnut noita saaria itselleen. Jonkinlaisena kompromissina alueelle annettiin itsehallinto ja vanha demilitarisointi pidettiin voimassa, jotta mahdolliset Suomen sotilastukikohdat eivät voisi uhata Ruotsia, vaikka Suomi jossain tulevaisuudessa joutuisikin takaisin Venäjän hallintaan.

    Jokaisessa historian vaiheessa ratkaisuihin on vaikuttanut paitsi silloinen tilanne myös aiemmat tapahtumat.

    Kielten mukaan ei rajoja muutella, koska silloin menisivät uusiksi melkein joka valtion rajat Euroopassa: valtioita ei ole perustettu kielirajojen mukaan ja tuskin tässäkään tapauksessa tullaan tekemään poikkeusta.

    EU tuskin tekisi ennakkotapausta, jossa raja siirtyisi kielen perusteella; esim. EU:n alueella on muuten valtiota, joissa voi olla vielä jonain päivänä venäjänkielinen enemmistö. Merkittävä vähemmistö on Virossa ja pian Suomessakin.

    Minä pitäisin ilman muuta saaret, joista on muuten vain satakunta kilometriä Turkuun. Suomen ei tule milloinkaan luopua näistä saarista.

    Sinällään meidän tulisi ymmärtää pienen asemaa autonomisena itsenäisenä yksikkönä. Meillähän on itsellä ollut tämä sama tausta.

    Itse asiassa maailmalla olisi paljon oppimista siitä, miten Suomi on järjestänyt suhteensa tällaiseen erillisalueeseen.
     
    OldSkool ja Tähystäjä tykkäsivät tästä.
  19. baikal

    baikal Ylipäällikkö Mod Lahjoittaja

    Liittynyt:
    11.04.2010
    Viestejä:
    15,999
    Tykkäykset:
    14,689
    Pisteet:
    1,286
    Vonka. Maailma on pullollaan alueita, jotka olisivat todella tyytyväisiä sellaiseen suhteiden järjestelyyn, kuten Suomi asiaa hoitaa. Googletappa kehiin se vuotuinen lunnasraha, joka maksetaan tästä mainiosta erillissuhteesta. Markka-aikaan, satun muistamaan sen hyvin, tuo erillisalueen lunnasraha oli 40 tuhatta markkaa per kapita per vuosi....siinä sitä on vähän maustetta, johan siinä kestää monta ugrien aiheuttamaa nöyryytystä tuohon hintaan. Jos en aivan väärässä ole, niin tätä nykyä tuo lunnasraha on kanavoitu eri tavoin siten, että kokonaisfyrkka on noin 7000 e per kapita. Ja sitten on tietyt yrityksille järjestellyt erityisedut ja -ehdot, joista täällä sisämaassa saa vain nähdä ruusutarhanvärisiä unia.

    Eli tuskin on kyse niinkään siitä, että suomalaiset ovat hoitaneet suurella taidolla suhteitaan erillisalueeseen vaan siitä, että sitä suhdetta on hoidettu suurella rahalla. Mitä tulee separatismiin, en välttämättä lähtisi täysin sitä ajatusta tyrmäämään: sopivat olosuhteet ja kaino sulho Lännellä, jolla on hyvät myötäjäiset....siitä se lähtee.
     
  20. JOKO

    JOKO Ylipäällikkö BAN

    Liittynyt:
    26.04.2010
    Viestejä:
    4,971
    Tykkäykset:
    1,337
    Pisteet:
    1,286
    Ahvenanmaa olisi käytännössä asumaton ilman manner-Suomen tuntuvaa taloudellista tukea ja etuoikeuksia verotuksen suhteen. Nämä poistamalla ongelma ratkeaa itsestään. Asukkaat muuttavat pois syrjäiseltä saareltaan ja käyvät siellä korkeintaan mökkeilemässä.
     
  21. Vonka

    Vonka Ylipäällikkö Lahjoittaja ELSO 3.0

    Liittynyt:
    14.08.2013
    Viestejä:
    16,397
    Tykkäykset:
    23,777
    Pisteet:
    1,286
    Talousvaihto on ollut enemmänkin nollasummapeliä. Maakunta oli vuosia nettomaksajana mantereeseen päin mutta 2000-luvulla on ollut toisin päin, siis Suomi nettomaksajana maakuntaan päin. Suunta on vaihdellut muutaman kymmenen miljoonan euron verran. Ennusteet näyttivät vuosituhannen puolivälissä, että maakunnasta tulisi nettomaksaja Suomen suuntaan. Taloudelliseen riippumattomuuteen perustui pitkälle myös Ahvenanmaan itsenäistymistä kannattavan liikkeen argumentointi. Nyt on niidenkin keksittävä jotain muuta.

    Budjetissa tulopuoli määräytyy maakunnan omista tuloista ja määrärahasta, joka koostuu osasta ahvenanmaalaisten valtiolle maksamista veroista, koska valtio kantaa verot, tullit ja maksut myös Ahvenanmaalta samoin kuin muistakin osista maata.

    Valtio suorittaa Ahvenanmaan maakunnalle kalenterivuosittain itsehallinnosta johtuvien kulujen korvaamiseen tasoitusmäärärahoja, verohyvitystä, ylimääräisen määrärahan sekä arpajaisveron tuoton palauttamisen. Näiden kaikkien siirtojen määrä valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2012 oli kaiken kaikkiaan 287 684 000 euroa. Tällä kokonaissummalla Ahvenanmaa pystyy hoitamaan sellaisia tehtäviä, jotka muuten
    kuuluisivat valtion viranomaisille.

    Ahvenanmaalla vuoden 2011 budjettialijäämää oli 17 499 013,93 euroa, joka siirrettiin vuoden 2012 budjettiin. Periaatteessa tulo- ja saamapuoli pysyvät joka vuosi tasoissa, sillä mahdollinen alijäämä tai ylijäämä siirretään seuraavan vuoden budjettiin.

    Euromääräisesti maakunta saa vähiten mutta per henkilö eniten.

    Jos maakunnassa verovuodelta maksuun pantu tulo- ja varallisuusvero ylittää 0,5 prosenttia vastaavasta verosta koko maassa, ylimenevä osa kuuluu maakunnalle

    Maakunnan koko väkiluku on 28 653 henkeä, 5% on suomenkielisiä.

    Ahvenanmaan malli herättää jonkin verran kiinnostusta maailmalla. Maakuntaan saapuu usein tutkijoita, toimittajia ja poliitikkoja tutustumaan itsehallintojärjestelmään, joka on kansainvälisesti katsoen varsin epätavallinen. Vaikka Euroopassa on runsaasti itsehallintoalueita, vain Ahvenanmaa on määrätty kansainvälisellä sopimuksella sekä itsehallinnolliseksi että demilitarisoiduksi alueeksi. Toisaalta on kansainvälisessä katsannossa erikoista, että maakunnalla on laaja toimivalta, josta puuttuvat lähes kokonaan talouspoliittiset toimivaltuudet.

    Georgian Shaakasvili halusi ratkaista Abhasian ja Etelä-Ossetian kysymyksen oolantilaisittain. Kävikin siellä vuonna 2007. Mutta sotkivat sitten asiat oikein huolella. Myös Serbia ehdotti aikoinaan Kosovolle Ahvenanmaan mallia.

    Sotatilanteessa Suomella on vuoden 1922 sopimuksen mukaan oikeus miinoittaa Ahvenanmaan vesiä ja sijoittaa alueelle sen puolueettomuutta uhkaavan hyökkäyksen torjumiseksi tarpeellisia joukkoja. Asevelvollisuutta ei ole, sen sijaan velvollisuus toimia sodassa luotsi- ja majakkalaitoksessa. Jotkut ahvenanmaalaiset nuoret kuitenkin suorittavat varusmiespalveluksen vapaaehtoisina, lähinnä Uudenmaan prikaatissa.

    Suomen kansalaisella on oikeus käyttää suomea tuomioistuimissa ja viranomaisten kanssa. Poliisit puhuvat suomea ja Suomen rajavartiolaitoksen väki on tuttu näky Kärinsundsbyssä lounasaikaan. Kotiseutuoikeus myönnetään Suomen kansalaiselle, joka osaa ruotsia ja on asunut maakunnassa viisi vuotta.

    Suomen lipun alla purjehtii ahvenanmaalaisten varustamojen muodostama noin 475 000 bruttotonnin kauppalaivasto; tämä vastaa noin 40 prosenttia Suomen koko ulkomaanliikenteen kauppalaivastosta. Kansainvälisten lippujen alla ahvenanmaalaisilla on lisäksi 567 000 bruttotonnin laivasto. Ahvenanmaan varustamoilla on ulkomaanliikenteessä yhteensä lähes 60 alusta.
     

Jaa tämä sivu