Air-to-ground ohjukset kuten Maverick

[SJ]

Se että serbian lentokenttiä pystyttiin korjaamaan sodan aikana ei liene kenellekkään yllätys. Serbeillä taisi olla myöskin melkoiset konesuojat saatavilla, joita oli kaivettu kallioon. Sellaisia en ole havainnut, kun tutkin noita yllämainittuja kenttiä Googlella. Ne lentokonesuojat mitä joillakin kentillä oli, pitäisi olla läpäistävissä risteilyohjuksella.

Homman toimivuus on kyllä hyvin kyseenalainen. Varsinkin tuo koneiden menettäminen polttoaineen loppumisen takia on melkoista fantasiaa. Suunnitelmassa on vähän turhan monta "jos" sanaa. Jos päästään yllätykseen, jos ei havaita hyökkäystä, jos ei pystytä torjumaan ja jos koneita lojuu kentällä huonosti suojattuna. Lisäksi vielä homma tarvitsisi ajoittaa niin, että koneet ovat juuri laskeutumassa. Kuinka usein Suomessa kone on kyntänyt metsää pelkästään sen takia, että polttoaine on loppu?

Mitä taas tulee noihin venäläisten lentotukikohtiin, niin esimerkiksi Lotinapellon tukikohdassa pistää silmään hallien vähäinen määrä. Länsimaalaisten tyylisiä HAS:eja ei myöskään näy. Kuitenkin tarkemmalla katselulla erottu tukikohdan koilis ja lounais osien "paikoitusalueiden" yhteydestä sisäänkäynnit maan alle. Koilispään "luolat" näkyvät selvästi mutta lounaassa ne ovat hädintuskin näkyvissä. Kummankin "luolan" sisäänkäynnin vierestä löytyy alue jolla mitään suurempaa kasvillisuutta ei ole. No puhtaasta arvelusta on kuitenkin kyse, mutta ilmeisesti hävittäjiä täytyy jossain pitää? Länsimaiden harrastamia konehalleja ei juurikaan näy. Aktiivikäytössä olevilla kentillä näkyy melkoiset määrät koneita, vaikka venäläisten lentotuntimäärät ovat pieniä. Herää nyt kysymys onko kyseessä ollenkaan edes oikeat koneet? Seisovatko ne kesät talvet taivasalla? Kiitoradoissa ei myöskään näy juurikaan käytöstä kertovia jälkiä joita useimmista länsimaisista tukikohdista näyttää löytyvän (tosin venäläiset käyttävät betonia asfaltin sijasta). Missä ovat huoltoajoneuvot, palokunnan ajoneuvot sekä esim. pienet voimakoneet- ainoastaan henkilökuntaparkeista löytyy henkilöautoja?

Saatan toki olla väärässäkin, mutta kyllä nuo minusta HAS:eilta näyttää:
60°41'56.59"P 33°33'11.65"I ja 60°42'24.62"P 33°32'37.64"I Ne vaan ovat olleet tuolla kylliksi kauan, että niiden päälle on kasvanut kunnollisen kokoisia puita.

Ja ainakin jos tuon Afrikanda:n kentän HAS:t ovat yhtään samanlaisia kuin tuon kentän, niin eikös tuollaiseen pitäisi vielä noiden risteilyohjusten kärki purra? Kuvat löytyy google earthilla kentän itäpäästä.

Edit: kokeilin justiinsa noita koordinaatteja GE:hen, ei tunnu hyväksyvän niitä sellaisenaan. En tiedä, että mikä on vikana. Kokeilen lisää.

 

[veffeade]

Se että serbian lentokenttiä pystyttiin korjaamaan sodan aikana ei liene kenellekkään yllätys. Serbeillä taisi olla myöskin melkoiset konesuojat saatavilla, joita oli kaivettu kallioon. Sellaisia en ole havainnut, kun tutkin noita yllämainittuja kenttiä Googlella. Ne lentokonesuojat mitä joillakin kentillä oli, pitäisi olla läpäistävissä risteilyohjuksella.

Homman toimivuus on kyllä hyvin kyseenalainen. Varsinkin tuo koneiden menettäminen polttoaineen loppumisen takia on melkoista fantasiaa. Suunnitelmassa on vähän turhan monta "jos" sanaa. Jos päästään yllätykseen, jos ei havaita hyökkäystä, jos ei pystytä torjumaan ja jos koneita lojuu kentällä huonosti suojattuna. Lisäksi vielä homma tarvitsisi ajoittaa niin, että koneet ovat juuri laskeutumassa. Kuinka usein Suomessa kone on kyntänyt metsää pelkästään sen takia, että polttoaine on loppu?

Mitä taas tulee noihin venäläisten lentotukikohtiin, niin esimerkiksi Lotinapellon tukikohdassa pistää silmään hallien vähäinen määrä. Länsimaalaisten tyylisiä HAS:eja ei myöskään näy. Kuitenkin tarkemmalla katselulla erottu tukikohdan koilis ja lounais osien "paikoitusalueiden" yhteydestä sisäänkäynnit maan alle. Koilispään "luolat" näkyvät selvästi mutta lounaassa ne ovat hädintuskin näkyvissä. Kummankin "luolan" sisäänkäynnin vierestä löytyy alue jolla mitään suurempaa kasvillisuutta ei ole. No puhtaasta arvelusta on kuitenkin kyse, mutta ilmeisesti hävittäjiä täytyy jossain pitää? Länsimaiden harrastamia konehalleja ei juurikaan näy. Aktiivikäytössä olevilla kentillä näkyy melkoiset määrät koneita, vaikka venäläisten lentotuntimäärät ovat pieniä. Herää nyt kysymys onko kyseessä ollenkaan edes oikeat koneet? Seisovatko ne kesät talvet taivasalla? Kiitoradoissa ei myöskään näy juurikaan käytöstä kertovia jälkiä joita useimmista länsimaisista tukikohdista näyttää löytyvän (tosin venäläiset käyttävät betonia asfaltin sijasta). Missä ovat huoltoajoneuvot, palokunnan ajoneuvot sekä esim. pienet voimakoneet- ainoastaan henkilökuntaparkeista löytyy henkilöautoja?

Saatan toki olla väärässäkin, mutta kyllä nuo minusta HAS:eilta näyttää:
60°41'56.59"P 33°33'11.65"I ja 60°42'24.62"P 33°32'37.64"I Ne vaan ovat olleet tuolla kylliksi kauan, että niiden päälle on kasvanut kunnollisen kokoisia puita.

Kerros mitä palvelua käytät nuiden koordinaattien kanssa: Itte käytän sivustoa joka näyttää kyllä paikan, mutta esim. sateliittikuvia ei näy. Laitas linkki ja lyhkänen käyttöohje.
T: osaamaton

 

[SJ]

Se että serbian lentokenttiä pystyttiin korjaamaan sodan aikana ei liene kenellekkään yllätys. Serbeillä taisi olla myöskin melkoiset konesuojat saatavilla, joita oli kaivettu kallioon. Sellaisia en ole havainnut, kun tutkin noita yllämainittuja kenttiä Googlella. Ne lentokonesuojat mitä joillakin kentillä oli, pitäisi olla läpäistävissä risteilyohjuksella.

Homman toimivuus on kyllä hyvin kyseenalainen. Varsinkin tuo koneiden menettäminen polttoaineen loppumisen takia on melkoista fantasiaa. Suunnitelmassa on vähän turhan monta "jos" sanaa. Jos päästään yllätykseen, jos ei havaita hyökkäystä, jos ei pystytä torjumaan ja jos koneita lojuu kentällä huonosti suojattuna. Lisäksi vielä homma tarvitsisi ajoittaa niin, että koneet ovat juuri laskeutumassa. Kuinka usein Suomessa kone on kyntänyt metsää pelkästään sen takia, että polttoaine on loppu?

Mitä taas tulee noihin venäläisten lentotukikohtiin, niin esimerkiksi Lotinapellon tukikohdassa pistää silmään hallien vähäinen määrä. Länsimaalaisten tyylisiä HAS:eja ei myöskään näy. Kuitenkin tarkemmalla katselulla erottu tukikohdan koilis ja lounais osien "paikoitusalueiden" yhteydestä sisäänkäynnit maan alle. Koilispään "luolat" näkyvät selvästi mutta lounaassa ne ovat hädintuskin näkyvissä. Kummankin "luolan" sisäänkäynnin vierestä löytyy alue jolla mitään suurempaa kasvillisuutta ei ole. No puhtaasta arvelusta on kuitenkin kyse, mutta ilmeisesti hävittäjiä täytyy jossain pitää? Länsimaiden harrastamia konehalleja ei juurikaan näy. Aktiivikäytössä olevilla kentillä näkyy melkoiset määrät koneita, vaikka venäläisten lentotuntimäärät ovat pieniä. Herää nyt kysymys onko kyseessä ollenkaan edes oikeat koneet? Seisovatko ne kesät talvet taivasalla? Kiitoradoissa ei myöskään näy juurikaan käytöstä kertovia jälkiä joita useimmista länsimaisista tukikohdista näyttää löytyvän (tosin venäläiset käyttävät betonia asfaltin sijasta). Missä ovat huoltoajoneuvot, palokunnan ajoneuvot sekä esim. pienet voimakoneet- ainoastaan henkilökuntaparkeista löytyy henkilöautoja?

Saatan toki olla väärässäkin, mutta kyllä nuo minusta HAS:eilta näyttää:
60°41'56.59"P 33°33'11.65"I ja 60°42'24.62"P 33°32'37.64"I Ne vaan ovat olleet tuolla kylliksi kauan, että niiden päälle on kasvanut kunnollisen kokoisia puita.

Kerros mitä palvelua käytät nuiden koordinaattien kanssa: Itte käytän sivustoa joka näyttää kyllä paikan, mutta esim. sateliittikuvia ei näy. Laitas linkki ja lyhkänen käyttöohje.
T: osaamaton

Google Earth:ia käytän. Tökkään sen nuppineulan siihen kohtaan ja kopioin koordinaatit tänne.

 

[Mosuri]

Se että serbian lentokenttiä pystyttiin korjaamaan sodan aikana ei liene kenellekkään yllätys. Serbeillä taisi olla myöskin melkoiset konesuojat saatavilla, joita oli kaivettu kallioon. Sellaisia en ole havainnut, kun tutkin noita yllämainittuja kenttiä Googlella. Ne lentokonesuojat mitä joillakin kentillä oli, pitäisi olla läpäistävissä risteilyohjuksella.

Homman toimivuus on kyllä hyvin kyseenalainen. Varsinkin tuo koneiden menettäminen polttoaineen loppumisen takia on melkoista fantasiaa. Suunnitelmassa on vähän turhan monta "jos" sanaa. Jos päästään yllätykseen, jos ei havaita hyökkäystä, jos ei pystytä torjumaan ja jos koneita lojuu kentällä huonosti suojattuna. Lisäksi vielä homma tarvitsisi ajoittaa niin, että koneet ovat juuri laskeutumassa. Kuinka usein Suomessa kone on kyntänyt metsää pelkästään sen takia, että polttoaine on loppu?

Mitä taas tulee noihin venäläisten lentotukikohtiin, niin esimerkiksi Lotinapellon tukikohdassa pistää silmään hallien vähäinen määrä. Länsimaalaisten tyylisiä HAS:eja ei myöskään näy. Kuitenkin tarkemmalla katselulla erottu tukikohdan koilis ja lounais osien "paikoitusalueiden" yhteydestä sisäänkäynnit maan alle. Koilispään "luolat" näkyvät selvästi mutta lounaassa ne ovat hädintuskin näkyvissä. Kummankin "luolan" sisäänkäynnin vierestä löytyy alue jolla mitään suurempaa kasvillisuutta ei ole. No puhtaasta arvelusta on kuitenkin kyse, mutta ilmeisesti hävittäjiä täytyy jossain pitää? Länsimaiden harrastamia konehalleja ei juurikaan näy. Aktiivikäytössä olevilla kentillä näkyy melkoiset määrät koneita, vaikka venäläisten lentotuntimäärät ovat pieniä. Herää nyt kysymys onko kyseessä ollenkaan edes oikeat koneet? Seisovatko ne kesät talvet taivasalla? Kiitoradoissa ei myöskään näy juurikaan käytöstä kertovia jälkiä joita useimmista länsimaisista tukikohdista näyttää löytyvän (tosin venäläiset käyttävät betonia asfaltin sijasta). Missä ovat huoltoajoneuvot, palokunnan ajoneuvot sekä esim. pienet voimakoneet- ainoastaan henkilökuntaparkeista löytyy henkilöautoja?

Saatan toki olla väärässäkin, mutta kyllä nuo minusta HAS:eilta näyttää:
60°41'56.59"P 33°33'11.65"I ja 60°42'24.62"P 33°32'37.64"I Ne vaan ovat olleet tuolla kylliksi kauan, että niiden päälle on kasvanut kunnollisen kokoisia puita.

Ja ainakin jos tuon Afrikanda:n kentän HAS:t ovat yhtään samanlaisia kuin tuon kentän, niin eikös tuollaiseen pitäisi vielä noiden risteilyohjusten kärki purra? Kuvat löytyy google earthilla kentän itäpäästä.

Edit: kokeilin justiinsa noita koordinaatteja GE:hen, ei tunnu hyväksyvän niitä sellaisenaan. En tiedä, että mikä on vikana. Kokeilen lisää.

Kyllä oikeassa olet! Harjaantumaton silmä ei vaan tajunnut etsiä noita "kinttupoluilta"! Samanlaisia ovat kuin seisonta-alueilta bongaamani "luolat".

Kohta voivat ryhtyä wikipediaan päivittelemään tietoja maanpuolustus.netin analyytikoiden havaintojen perusteella.:a-rolleyes: Näyttävät ainakin wikipediassa panevan kovasti arvoa noille kuukkelin sateliittikuville ja niiden tulkinnalle.

Toisaalta voidaan ihmetellä miksi pitävät koneita ulkona? Ovatko valemaaleja vai eivätkö Su-27:t mahdu vanhoihin konesuojiin? Vai onko suojissa jotain ongelmia esim. ilmankosteuden kanssa ja koneita "ulkoilutetaan" kauniina kesäpäivinä???

Oikein hyvään suuntaan on tämäkin keskustelu edennyt. "Ryhmä viestiviä foliohattuja pystyy paljon suurempaan suoritukseen kuin joukkueellinen foliohattuja ilman laajakaistaa."

Ps. Google näyttää sijainnin kun laitat koordinaatit ilman P:tä ja I:tä.

 

[veffeade]

Se että serbian lentokenttiä pystyttiin korjaamaan sodan aikana ei liene kenellekkään yllätys. Serbeillä taisi olla myöskin melkoiset konesuojat saatavilla, joita oli kaivettu kallioon. Sellaisia en ole havainnut, kun tutkin noita yllämainittuja kenttiä Googlella. Ne lentokonesuojat mitä joillakin kentillä oli, pitäisi olla läpäistävissä risteilyohjuksella.

Homman toimivuus on kyllä hyvin kyseenalainen. Varsinkin tuo koneiden menettäminen polttoaineen loppumisen takia on melkoista fantasiaa. Suunnitelmassa on vähän turhan monta "jos" sanaa. Jos päästään yllätykseen, jos ei havaita hyökkäystä, jos ei pystytä torjumaan ja jos koneita lojuu kentällä huonosti suojattuna. Lisäksi vielä homma tarvitsisi ajoittaa niin, että koneet ovat juuri laskeutumassa. Kuinka usein Suomessa kone on kyntänyt metsää pelkästään sen takia, että polttoaine on loppu?

Mitä taas tulee noihin venäläisten lentotukikohtiin, niin esimerkiksi Lotinapellon tukikohdassa pistää silmään hallien vähäinen määrä. Länsimaalaisten tyylisiä HAS:eja ei myöskään näy. Kuitenkin tarkemmalla katselulla erottu tukikohdan koilis ja lounais osien "paikoitusalueiden" yhteydestä sisäänkäynnit maan alle. Koilispään "luolat" näkyvät selvästi mutta lounaassa ne ovat hädintuskin näkyvissä. Kummankin "luolan" sisäänkäynnin vierestä löytyy alue jolla mitään suurempaa kasvillisuutta ei ole. No puhtaasta arvelusta on kuitenkin kyse, mutta ilmeisesti hävittäjiä täytyy jossain pitää? Länsimaiden harrastamia konehalleja ei juurikaan näy. Aktiivikäytössä olevilla kentillä näkyy melkoiset määrät koneita, vaikka venäläisten lentotuntimäärät ovat pieniä. Herää nyt kysymys onko kyseessä ollenkaan edes oikeat koneet? Seisovatko ne kesät talvet taivasalla? Kiitoradoissa ei myöskään näy juurikaan käytöstä kertovia jälkiä joita useimmista länsimaisista tukikohdista näyttää löytyvän (tosin venäläiset käyttävät betonia asfaltin sijasta). Missä ovat huoltoajoneuvot, palokunnan ajoneuvot sekä esim. pienet voimakoneet- ainoastaan henkilökuntaparkeista löytyy henkilöautoja?

Saatan toki olla väärässäkin, mutta kyllä nuo minusta HAS:eilta näyttää:
60°41'56.59"P 33°33'11.65"I ja 60°42'24.62"P 33°32'37.64"I Ne vaan ovat olleet tuolla kylliksi kauan, että niiden päälle on kasvanut kunnollisen kokoisia puita.

Ja ainakin jos tuon Afrikanda:n kentän HAS:t ovat yhtään samanlaisia kuin tuon kentän, niin eikös tuollaiseen pitäisi vielä noiden risteilyohjusten kärki purra? Kuvat löytyy google earthilla kentän itäpäästä.

Edit: kokeilin justiinsa noita koordinaatteja GE:hen, ei tunnu hyväksyvän niitä sellaisenaan. En tiedä, että mikä on vikana. Kokeilen lisää.

Kyllä oikeassa olet! Harjaantumaton silmä ei vaan tajunnut etsiä noita "kinttupoluilta"! Samanlaisia ovat kuin seisonta-alueilta bongaamani "luolat".

Kohta voivat ryhtyä wikipediaan päivittelemään tietoja maanpuolustus.netin analyytikoiden havaintojen perusteella.:a-rolleyes: Näyttävät ainakin wikipediassa panevan kovasti arvoa noille kuukkelin sateliittikuville ja niiden tulkinnalle.

Toisaalta voidaan ihmetellä miksi pitävät koneita ulkona? Ovatko valemaaleja vai eivätkö Su-27:t mahdu vanhoihin konesuojiin? Vai onko suojissa jotain ongelmia esim. ilmankosteuden kanssa ja koneita "ulkoilutetaan" kauniina kesäpäivinä???

Oikein hyvään suuntaan on tämäkin keskustelu edennyt. "Ryhmä viestiviä foliohattuja pystyy paljon suurempaan suoritukseen kuin joukkueellinen foliohattuja ilman laajakaistaa."

Ps. Google näyttää sijainnin kun laitat koordinaatit ilman P:tä ja I:tä.

Siellähän nui köllöttävät (tai ainakin valemaalit). Kiitokset

 

[SJ]

Toisaalta voidaan ihmetellä miksi pitävät koneita ulkona? Ovatko valemaaleja vai eivätkö Su-27:t mahdu vanhoihin konesuojiin? Vai onko suojissa jotain ongelmia esim. ilmankosteuden kanssa ja koneita "ulkoilutetaan" kauniina kesäpäivinä???

Olisiko syynä se peri Venäläinen selitys: "Njet petrol!". Ei ole mitään millä hinata jokainen kone sinne suojaan. Jos ilmastoinnissa on vikaa, niin sitten kosteuden kanssa voi ollakin ongelmia tai sitten ihan vain laiskuus ja henkilökunnan puute, mikä ei salli koneiden pitämistä noissa suojissa. Tai voisiko ne olla suunniteltu väärälle konetyypille? Myöskin saattaa olla siksi, että koneita halutaan näyttää sateliiteille, toimi ne tai ei.

Se voidaan kuitenkin todeta, että osa kentistä on poistettu käytöstä. Afrikanda on ainakin pois käytöstä ja joku severomorskeista ja joku kenttä Arkangelin suunnalla noin alkuun. Tietenkin niitä voitaisiin aktivoida tarpeen mukaan, jos kiitoradan betoni ei ole totaalisen hajalla.

 

[Einomies1]

Homman toimivuus on kyllä hyvin kyseenalainen. Varsinkin tuo koneiden menettäminen polttoaineen loppumisen takia on melkoista fantasiaa. Suunnitelmassa on vähän turhan monta "jos" sanaa. Jos päästään yllätykseen, jos ei havaita hyökkäystä, jos ei pystytä torjumaan ja jos koneita lojuu kentällä huonosti suojattuna. Lisäksi vielä homma tarvitsisi ajoittaa niin, että koneet ovat juuri laskeutumassa. Kuinka usein Suomessa kone on kyntänyt metsää pelkästään sen takia, että polttoaine on loppu?

Johtuu nyt ihan taas siitä ettei meillä kenelläkään ole tarkkaa tietoa omista tai vastapuolen resursseista. Sota on aina epävarmaa, mutta tuota kannattaa yrittää, sillä vain varman päälle pelaamalla ja odottelemalla mitä vastapuoli tekee ei aloitetta edes pystytä kiistämään viholliselta. Ilman riskinottamista me emme voi menestyä se on varma!

Johtuisiko polttoaineen riittävyys ehkä siitä että suomen koneet ei ole tainneet lennellä juurikaan taistelutehtäviä ja sotatilassa? Ei ole meidän koneet juuri lennelleet täydessä ohjuskuormassa lisäpoltto-ainesäiliöin ja pilotit vastapuolen tutka-ja ohjusuhka takaraivossa?

Eiköhän se sota/kriisitilanne ole ihan eri asia ja käytännöt lentotoiminnassakin erilaisia kuin rauhanaikana.....

 

[SJ]

Homman toimivuus on kyllä hyvin kyseenalainen. Varsinkin tuo koneiden menettäminen polttoaineen loppumisen takia on melkoista fantasiaa. Suunnitelmassa on vähän turhan monta "jos" sanaa. Jos päästään yllätykseen, jos ei havaita hyökkäystä, jos ei pystytä torjumaan ja jos koneita lojuu kentällä huonosti suojattuna. Lisäksi vielä homma tarvitsisi ajoittaa niin, että koneet ovat juuri laskeutumassa. Kuinka usein Suomessa kone on kyntänyt metsää pelkästään sen takia, että polttoaine on loppu?

Johtuu nyt ihan taas siitä ettei meillä kenelläkään ole tarkkaa tietoa omista tai vastapuolen resursseista. Sota on aina epävarmaa, mutta tuota kannattaa yrittää, sillä vain varman päälle pelaamalla ja odottelemalla mitä vastapuoli tekee ei aloitetta edes pystytä kiistämään viholliselta. Ilman riskinottamista me emme voi menestyä se on varma!

Lisäämpä vielä yhden "jos" sanan. Eli JOS on aseet millä tehdä tuo hyökkäys, siitä se alkaa. Ilman on ihan turha ajatellakkaan.

 

[aj77]

1. Vihollisella tilannekuvan puolesta ylivoima! Varsinkin jos puhutaan tilanteesta, että iskettäisiin vihollisen ollessa palaamassa suurhyökkäyksestä Suomen alueelta. Awacsit takaavat kyllä sen, että 50-100 sadan risteilyohjuksen yllätyshyökkäys useisiin tukikohtiin samanaikaisesti ei tule onnistumaan.

- A-50M (Modernisoitu Mainstay) on verraten samankaltainen ominaisuuksiltaan kuin E-3 Sentry ja sen ilmoitettu maksimimittaus etäisyys ilmamaaleihin on 400 km.
Eri asia on sitten mikä on mittausmatka stealth-tekniikkaa hyödyntäviin, matalalla lentäviin ja useita way-pointeja käyttäviin risteily-ohjuksiin. Mittausetäisyys tippuu varmasti murto-osaan tuosta maksimista. Laukaiseva kone kyllä voidaan havaita jo melko kaukaa, mutta ohjuksia ei niin helposti huomatakaan. Ja eri asia on kuinka paljon se tieto hyödyttää jos rynnäkkölautat on palaamassa tai matkalla kohteisiin ja ennakkovaroitus ohjuksista tulee AWACSilta 50-100 km ennen maalia. Lopullista kohdetta voi olla vaikea tietää jos ohjus tekee useita käännöksiä reitillä. Tokihan kaikki itärajan tukikohdat voi hälyttää mutta palaavia hyökkäyksestä palaavia lento-osastoja se ei paljon lohduta että iskut kotitukikohtiin on menossa.

Voi herran tähden taas mitä juttuja. "Slaavilaiset suoihmiset eivät ymmärrä tätä hienoa hyökkäys ratekiaa..." Huomaa kyllä ettet ole koskaan harjoitellut mitään taistelunjohtamista ilmavoimissa tai ilmatorjuntajoukoissa. Ei voi muuta todeta kuin, että kyseessä on toiveajattelun huikea ilmentymä.

Voit muuten olla aivan vitun varma, että kaikki lentokentät ja it-yksiköt hälytetään jos havaitaan ohjuslaukaisuja. Todennäköisesti toimitaan ennalta harjoitellun mallin mukaan ja minimilentokorkeudeksi määrätään esim. 2000 metriä. Sen alapuolella lentävät lekot ovat sekä ilmapuolustuksen hävittäjille että ilmatorjunnalle vapaata riistaa. Tuskin tarvitsee myöskään olettaa, että lentotukikohdissa tai edes Pietarin siviilikentällä odotetaan sormi perseessä jos taistelunjohto epäilee hyökkäystä risteilyohjuksilla.

Laitetaan tähän nyt vähän listaa. (nimet lontoonkielisessä muodossa).

Afrikanda, Alakurtti, Apatity, Arkangel-Talagi, Besovets-Petrozavodsk, Gatchina, Gdov-Smuravevo, Gromovo, Kachalovka, Kasimovo-Agalatovo, Kilpyar, Kipelovo-Fedetovo, Kluchevoye-Pribylovo, Kotlas-Sawatiya, Lakhta-Katunino, Levashovo, Locheneynoye pole, Monchegorsk, Novgorod-Kreanevitsy, Olenogorsk-Vysokiy, Ostrov, Pechora-Kamenko, Plesetsk, Pskov, Pskov-Polkavaya, Pushkin, Severomorsk 1, Severomorsk 2, Severomorsk 3, Siverkoye, Soltsy, St. Petersburg- Gorelovo 2, Staray Russa 1 ja Vologda.

Eli tuossa on listaa lentotukikohdista joita on käytössä Leningradin sotilaspiirissä. Niin osa on kyllä liian kaukana paluukentäksi mutta antaa kyllä mittakaavaa.

Nato ei onnistunut moukaroimaan Serbian lentokenttiäkään pois pelistä. Jopa Pristinan läheltä sijaitsevalta kentältä nousi heti rauhan tulon jälkeen Mig parvi joka lensi Serbiaan. Suomalaisilta se sitten onnistuu ihan muutamalla risteilyohjuksella? Uskoo ken tahtoo...

Hieman jälleen mietin, että puhutaanko tässä edes samasta asiasta: Kaikista viesteistä olen koko ajan saanut sellaisen kuvan, että hyökkäysten tarkoituksena olisi lähinnä tuhota koneita maassa heti laskeutumisen jälkeen. Tähän sisältyisi se, että osa kentistä laitettaisiin remonttiin iskemällä kiitoteihin, jotta sinne ei laskeuduta, jolloin koneet joko lentää toiselle kentälle, johon toivottavasti syntyy ruuhkaa tai sitten koneista loppuu polttoaine matkalla.
Tarkoituksena ei siis ole laittaa koko kenttää lopullisesti pois käytöstä. Korkeintaan joku kenttä laitetaan remonttiin siten, että vaikkapa saattohävittäjät ja rynnäkkökoneet/pommikoneet eivät pääse ilmaan samaan aikaan, jolloin koko operaatio menee uusiksi tai sitten joku lentää ilman saattokoneita. Joku kiitorata saatetaan saada hajalle joiksikin tunneiksi, mutta siinäpä se sitten.

Se että serbian lentokenttiä pystyttiin korjaamaan sodan aikana ei liene kenellekkään yllätys. Serbeillä taisi olla myöskin melkoiset konesuojat saatavilla, joita oli kaivettu kallioon. Sellaisia en ole havainnut, kun tutkin noita yllämainittuja kenttiä Googlella. Ne lentokonesuojat mitä joillakin kentillä oli, pitäisi olla läpäistävissä risteilyohjuksella.

Ne Serbien lentokonesuojat oli nimeltään Pajupuska,Koivunalus ja Pöpelikkö ainakin mitä uutiskuvia katselin kun miehistö Mig-hävittäjää semmoiseen työnteli.

 

[RistoJ]

Joo kun katso sitä wikipeedassa niin maverick on halvempi kun JSOW ja lentää melkein yhtä kauas (riipu mikä modelli JSOW) ja meverickiä voi laitaa enenmän siiven alle niin se olisi hyvä jos niitä hankittaisin...

JSOW lentää kyllä aika paljon kauemmas kuin Maverick (n. 130 km vs. n. 28 km). Kyseessä on ihan eri luokan aseet, eikä niitä liene järkevää kovin paljoa vertailla.

Nykypäivänä paras ase Maverickin tilalle olisi brittien Brimstone-ohjus, joka on paljon kehittyneempi kuin Maverick ja paljon turvallisempi, koska voidaan ampua ilman suoraa näköyhteyttä kohteeseen. Lisäksi niitä voidaan laittaa siiven alle paljon enemmän kuin Maverickejä.

Video: http://www.mbda-systems.com/e-catalogue/#/solutions/air/23/video

 

[RistoJ]

4. Ilmatorjunta on aivan toista luokkaa kuin vaikkapa suomalaisessa päätukikohdassa. Jos kentälle on sijoitettu kymmeniä koneita sitä kyllä pystytään puolustamaan melko hyvin. Länsimainen osaaminen elektronisen sodankäynnin osalta ei juurikaan auta jos tukikohdan it-aseita ei pystytä häiritsemään ja eiköhän meidän resursseilla jää noi saattohäirinnät tekemättä. Risteilyohjus yllätyshyökkäyksen onnistuessakin on varmaa, että it pystyy suojaamaan vähintään kohtuullisesti lentotukikohtia mahdollisilta täsmäpommein varustelluilta rynnäkkökoneilta.

Toki onhan kierommissa keinoissa onnistuttu. Suomalaisethan onnistuivat vuonna 1944 lentämään Helsingin suurpommituksista palaavien pommikone virtojen imussa pommittamaan neuvostoliittolaisten lentotukikohtia.

Fiktiivisillä sotataivaillahan Tom Clancyn Myrsky nousee kirjassa tuhottiin pohjoisen laivaston Backfiret lentokentille sukellusveneistä laukaistuilla risteilyohjuksilla kun pystytiin selvittämään erään nerokkaan tiedustelu-upseerin kehittelemillä menetelmillä milloin ne laskeutuvat tukikohtiinsa.

Mainittakoon, nyt, että en usko kenenkään aikoneen mennä tuonne pommittamaan millään JDAM pommilla, vaan tarkoitus olisi käyttää aseita joilla on oikeasti kantamaa, eli vähintään liitopommeja käyttäen.

Mitä tulee siihen Tom Clancyn kirjaan, niin eikös homma hoidettu yksinkertaisesti lentämällä Tomcatilla pommikoneiden perässä niin pitkälle kuin uskaltaa?

Liitopommit on erittäin helppo ampua alas millä tahansa it-järjestelmällä. Samaa luokkaa kuin V1 ohjukset, paitsi että it on kehittynyt huimasti noista ajoista.

Onko tosiaan? Halvat pommit kuten JDAM ehkä, mutta ne ovatkin sen verran halpoja että torjunta voidaan kyllästää suht helposti määrällä. Tosin lavettien torjunta tuolloin on kohtalaisen helppoa. Kehittyneemmät liitopommit kuten JSOW tai SDB ovat taas todella vaikeita torjua, koska ne näkyvät hyvin heikosti tutkassa ja lämpöjälki on pieni. Nehän itse asiassa on kehitettykin juuri vahvasti puolustettujen kohteiden pommittamiseen ja suoriin hyökkäyksiin uusia ilmatorjunta-aseita vastaan.

 

[kunnas]

4. Ilmatorjunta on aivan toista luokkaa kuin vaikkapa suomalaisessa päätukikohdassa. Jos kentälle on sijoitettu kymmeniä koneita sitä kyllä pystytään puolustamaan melko hyvin. Länsimainen osaaminen elektronisen sodankäynnin osalta ei juurikaan auta jos tukikohdan it-aseita ei pystytä häiritsemään ja eiköhän meidän resursseilla jää noi saattohäirinnät tekemättä. Risteilyohjus yllätyshyökkäyksen onnistuessakin on varmaa, että it pystyy suojaamaan vähintään kohtuullisesti lentotukikohtia mahdollisilta täsmäpommein varustelluilta rynnäkkökoneilta.

Toki onhan kierommissa keinoissa onnistuttu. Suomalaisethan onnistuivat vuonna 1944 lentämään Helsingin suurpommituksista palaavien pommikone virtojen imussa pommittamaan neuvostoliittolaisten lentotukikohtia.

Fiktiivisillä sotataivaillahan Tom Clancyn Myrsky nousee kirjassa tuhottiin pohjoisen laivaston Backfiret lentokentille sukellusveneistä laukaistuilla risteilyohjuksilla kun pystytiin selvittämään erään nerokkaan tiedustelu-upseerin kehittelemillä menetelmillä milloin ne laskeutuvat tukikohtiinsa.

Mainittakoon, nyt, että en usko kenenkään aikoneen mennä tuonne pommittamaan millään JDAM pommilla, vaan tarkoitus olisi käyttää aseita joilla on oikeasti kantamaa, eli vähintään liitopommeja käyttäen.

Mitä tulee siihen Tom Clancyn kirjaan, niin eikös homma hoidettu yksinkertaisesti lentämällä Tomcatilla pommikoneiden perässä niin pitkälle kuin uskaltaa?

Liitopommit on erittäin helppo ampua alas millä tahansa it-järjestelmällä. Samaa luokkaa kuin V1 ohjukset, paitsi että it on kehittynyt huimasti noista ajoista.

Onko tosiaan? Halvat pommit kuten JDAM ehkä, mutta ne ovatkin sen verran halpoja että torjunta voidaan kyllästää suht helposti määrällä. Tosin lavettien torjunta tuolloin on kohtalaisen helppoa. Kehittyneemmät liitopommit kuten JSOW tai SDB ovat taas todella vaikeita torjua, koska ne näkyvät hyvin heikosti tutkassa ja lämpöjälki on pieni. Nehän itse asiassa on kehitettykin juuri vahvasti puolustettujen kohteiden pommittamiseen ja suoriin hyökkäyksiin uusia ilmatorjunta-aseita vastaan.

En huomannut noiden pommien häiveominaisuuksia. Toisaalta etelä Helsingistä on kehä 1:lle 10 km ja esim. pantsir-s1:n kantama raptorin kokoiseen häivemaaliin on 7 km:ä. Joten Helsinki tulisi suojattua helposti yhdellä pantsirillä.

 

[SJ]

En huomannut noiden pommien häiveominaisuuksia. Toisaalta etelä Helsingistä on kehä 1:lle 10 km ja esim. pantsir-s1:n kantama raptorin kokoiseen häivemaaliin on 7 km:ä. Joten Helsinki tulisi suojattua helposti yhdellä pantsirillä.

Ei pystyisi, ellei tietenkin joku päättäisi, että olisi valtavan hieno idea jos ammutaan yksi ammus kerrallaan ja oletetaan, että IT missaa sen joka kerta. Vaikka se idän ihme kykenisikin kaikkeen mihin valmistaja lupaa, niin ne ohjukset silti pitää ohjata maaliin. Ja se ei onnistu kovinkaan leveällä kaistalla. Ja sikäli kun tässä nyt oikein luin, niin puhe oli nimenomaan saturaatio hyökkäyksestä, joten ammusta tulee monesta suunnasta.

 

[kunnas]

En huomannut noiden pommien häiveominaisuuksia. Toisaalta etelä Helsingistä on kehä 1:lle 10 km ja esim. pantsir-s1:n kantama raptorin kokoiseen häivemaaliin on 7 km:ä. Joten Helsinki tulisi suojattua helposti yhdellä pantsirillä.

Ei pystyisi, ellei tietenkin joku päättäisi, että olisi valtavan hieno idea jos ammutaan yksi ammus kerrallaan ja oletetaan, että IT missaa sen joka kerta. Vaikka se idän ihme kykenisikin kaikkeen mihin valmistaja lupaa, niin ne ohjukset silti pitää ohjata maaliin. Ja se ei onnistu kovinkaan leveällä kaistalla. Ja sikäli kun tässä nyt oikein luin, niin puhe oli nimenomaan saturaatio hyökkäyksestä, joten ammusta tulee monesta suunnasta.

Pantsir-s1 pystyy uudella tutkallaan tulittamaan yhtä-aikaa 3+1 maalia. Lisäksi liitopommit ovat hitaita, joten niitä pystytään tulittamaan useamman otteeseen ennen kuin ne osuvat maaliinsa. Tietenkin voidaan hankkia useampia järjestelmiä niin pystytään tulittamaan useampaa maalia yhtäaikaa. Useammasta suunnasta hyökkäys ei onnistu jos yritetään saada liitopommit maaliin yhtäaikaa. Liitopommit pitäisi laukaista juuri samalta etäisyydeltä, korkeudelta ja nopeudesta jotta ne osuisivat samaan aikaan maaliin.

 

[Einomies1]

4. Ilmatorjunta on aivan toista luokkaa kuin vaikkapa suomalaisessa päätukikohdassa. Jos kentälle on sijoitettu kymmeniä koneita sitä kyllä pystytään puolustamaan melko hyvin. Länsimainen osaaminen elektronisen sodankäynnin osalta ei juurikaan auta jos tukikohdan it-aseita ei pystytä häiritsemään ja eiköhän meidän resursseilla jää noi saattohäirinnät tekemättä. Risteilyohjus yllätyshyökkäyksen onnistuessakin on varmaa, että it pystyy suojaamaan vähintään kohtuullisesti lentotukikohtia mahdollisilta täsmäpommein varustelluilta rynnäkkökoneilta.

Toki onhan kierommissa keinoissa onnistuttu. Suomalaisethan onnistuivat vuonna 1944 lentämään Helsingin suurpommituksista palaavien pommikone virtojen imussa pommittamaan neuvostoliittolaisten lentotukikohtia.

Fiktiivisillä sotataivaillahan Tom Clancyn Myrsky nousee kirjassa tuhottiin pohjoisen laivaston Backfiret lentokentille sukellusveneistä laukaistuilla risteilyohjuksilla kun pystytiin selvittämään erään nerokkaan tiedustelu-upseerin kehittelemillä menetelmillä milloin ne laskeutuvat tukikohtiinsa.

Mainittakoon, nyt, että en usko kenenkään aikoneen mennä tuonne pommittamaan millään JDAM pommilla, vaan tarkoitus olisi käyttää aseita joilla on oikeasti kantamaa, eli vähintään liitopommeja käyttäen.

Mitä tulee siihen Tom Clancyn kirjaan, niin eikös homma hoidettu yksinkertaisesti lentämällä Tomcatilla pommikoneiden perässä niin pitkälle kuin uskaltaa?

Liitopommit on erittäin helppo ampua alas millä tahansa it-järjestelmällä. Samaa luokkaa kuin V1 ohjukset, paitsi että it on kehittynyt huimasti noista ajoista.

Onko tosiaan? Halvat pommit kuten JDAM ehkä, mutta ne ovatkin sen verran halpoja että torjunta voidaan kyllästää suht helposti määrällä. Tosin lavettien torjunta tuolloin on kohtalaisen helppoa. Kehittyneemmät liitopommit kuten JSOW tai SDB ovat taas todella vaikeita torjua, koska ne näkyvät hyvin heikosti tutkassa ja lämpöjälki on pieni. Nehän itse asiassa on kehitettykin juuri vahvasti puolustettujen kohteiden pommittamiseen ja suoriin hyökkäyksiin uusia ilmatorjunta-aseita vastaan.

En huomannut noiden pommien häiveominaisuuksia. Toisaalta etelä Helsingistä on kehä 1:lle 10 km ja esim. pantsir-s1:n kantama raptorin kokoiseen häivemaaliin on 7 km:ä. Joten Helsinki tulisi suojattua helposti yhdellä pantsirillä.

Öhöm! Nyt en pysy ihan perässä. Jos tuo Pantsir havaitsee todellakin oletetun F-22:n 7 km:n etäisyydeltä (korkeus?), sehän tarkoittaa näkö-etäisyyttä! Esim. SDB-block 2 liitopommi voidaan laukaista maksimillaan 110 km:n päästä ja tuon Pantsirin kokoisen möhkäleen APG-77 tutka varmasti huomaa kymmenien kilometrien päästä, koska minkäänlaista häivetekniikkaa lavetissa ei ole. SDB on halkaisijaltaan 19 cm ja miehen pituinen stealth-liitopommi. Sitäpä ei Pantsir varmasti havaitse jos sen kyky huomata F-22 on tuo ylläväittämäsi.

GBU-39/SDB:n tarkkuus on 5-8 m (CEP) ja versiosta riippuen siinä on joko Inertia/anti-jam GPS(GBU-39=kiinteät, paikallaan pysyvät kohteet) tai MMW-tutka/lämpökamera hakupäät(GBU-53=liikkuvat ja vaikeasti havaittavat kohteet).
Sytytin toimii joko hidasteisena, kosketus- tai herätemoodissa (Airburst).

Raptor voi tietty häiritä samalla it:ä AESA:lla tai siipikone voi sen tehdä....
LJDAM voidaan laukaista jopa 25 km:n päästä joten sekin pysyy helposti Pantsirin kantaman ulkopuolella. Toki se ei ole häivepommi joten pommi havaitaan varmasti ennen Raptoria.

Loppuvatko siis sinun näkökulmastasi tärkeät, suojattavat kohteet Kehä 1:n tasolle?
Tuo on vielä parempi heitto kuin se perinteinen kehä 3:n "sivistysvyöhyke".

 

[madmax]

Loppuvatko siis sinun näkökulmastasi tärkeät, suojattavat kohteet Kehä 1:n tasolle?
Tuo on vielä parempi heitto kuin se perinteinen kehä 3:n "sivistysvyöhyke".

Kertokaapas mikä on sen arvoinen suojeltava kohde, jonka vuoksi pitää kaikki liitopommit torjua? (nyt kannattaa oikeasti miettiä avaintoimintojen hajauttamissuunnitelmia sekä komentoketjujen kestävyyttä)

Onko eduskuntatalo sen arvoinen kohde?
Onko Santahamina sen arvoinen kohde?
Onko Vuosaaren satama sen arvoinen kohde?
Onko Pasilan TV-torni?
Onko (S)to(c)kmannin hullut päivät sen arvoinen kohde?

Strateginen isku on varmaan eri asia, jolloin torjuntaa pitää olla, mutta huonosti on asiat, jos yhteiskunta on polvillaan yhden iskun torjunnan epäonnistuessa. Hajauttaminen ja varatoiminnot on oltava kunnossa, niin ei tarvitse käsikranaatteja ohjuksilla torjua...

Kyky torjua tykistöohjuksia ja liitopommeja ym. tarkkuusaseita on oltava kunnossa, mutta lähtökohtana kannattaa pitää mielessä se, että joku tulee varmasti läpi, jos yritys on riittävä. Yhteiskuntamme ei voi luovuttaa, jos hallitus, presidentti tai eduskunta eivät enää voi johtaa.

 

[SJ]

En huomannut noiden pommien häiveominaisuuksia. Toisaalta etelä Helsingistä on kehä 1:lle 10 km ja esim. pantsir-s1:n kantama raptorin kokoiseen häivemaaliin on 7 km:ä. Joten Helsinki tulisi suojattua helposti yhdellä pantsirillä.

Ei pystyisi, ellei tietenkin joku päättäisi, että olisi valtavan hieno idea jos ammutaan yksi ammus kerrallaan ja oletetaan, että IT missaa sen joka kerta. Vaikka se idän ihme kykenisikin kaikkeen mihin valmistaja lupaa, niin ne ohjukset silti pitää ohjata maaliin. Ja se ei onnistu kovinkaan leveällä kaistalla. Ja sikäli kun tässä nyt oikein luin, niin puhe oli nimenomaan saturaatio hyökkäyksestä, joten ammusta tulee monesta suunnasta.

Pantsir-s1 pystyy uudella tutkallaan tulittamaan yhtä-aikaa 3+1 maalia. Lisäksi liitopommit ovat hitaita, joten niitä pystytään tulittamaan useamman otteeseen ennen kuin ne osuvat maaliinsa. Tietenkin voidaan hankkia useampia järjestelmiä niin pystytään tulittamaan useampaa maalia yhtäaikaa. Useammasta suunnasta hyökkäys ei onnistu jos yritetään saada liitopommit maaliin yhtäaikaa. Liitopommit pitäisi laukaista juuri samalta etäisyydeltä, korkeudelta ja nopeudesta jotta ne osuisivat samaan aikaan maaliin.

Se pystyy ampumaan noihin 3+1 maaliin vain jos ne ovat tulossa samasta sektorista. Ja tietääkseni noihin pommeihin saa ohjelmoitua lentoreitit myös ajan mukaan ja hommaa auttaa, jos pommeja pudotetaan useammasta koneesta. SDB on sen verran edistynyt pommi, että se älyää käyttää ylimääräisen nopeuden korkeuden ottamiseen, jotta se lentäisi pidemmälle. Enkä useko, että niiden pommien tarvitsee osua maaliin juuri samalla sekunnilla, koska maalejakin on (oletettavasti) useita.

 

[SJ]

Kertokaapas mikä on sen arvoinen suojeltava kohde, jonka vuoksi pitää kaikki liitopommit torjua? (nyt kannattaa oikeasti miettiä avaintoimintojen hajauttamissuunnitelmia sekä komentoketjujen kestävyyttä)

Onko eduskuntatalo sen arvoinen kohde?
Onko Santahamina sen arvoinen kohde?
Onko Vuosaaren satama sen arvoinen kohde?
Onko Pasilan TV-torni?
Onko (S)to(c)kmannin hullut päivät sen arvoinen kohde?

Kaikkia ei pysty torjumaan se on selvää. Mutta minne suuntaavia pommeja sitten kannattaisi torjua (jos se nyt edes pystyttäisiin kertomaan tutkalla).

Eduskuntatalolla jos on pommitusten alkaessa jotakin tärkeää vielä suojien ulkopuolella, niin koko eduskunta ansaitsee tulla korvatuksi.

Santahamina on pitkälti sama juttu, joskin sillä on maantieteellistä arvoa, esim. IT:n asemina. IT:n toki kannattaa ampua kaikkea kohti tulevaa.

Vuosaaren satama on varmasti suojaamisen arvoinen kohde. Etenkin kun siellä on laivoja paikalla.

Pasilasta en tiedä, että voitaisiinko ilman sitä selvitä. Mutta jos sinne on IT:tä laitettu asemiin, niin toki ne saa ampua.

Yksittäisiä kauppoja ei varmaankaan ruveta suojaamaan, mutta jos se siinä sivussa onnistuu, niin otetaan pommi pois ilmasta.

 

[Iso-Mursu]

Kertokaapas mikä on sen arvoinen suojeltava kohde, jonka vuoksi pitää kaikki liitopommit torjua? (nyt kannattaa oikeasti miettiä avaintoimintojen hajauttamissuunnitelmia sekä komentoketjujen kestävyyttä)

Onko eduskuntatalo sen arvoinen kohde?
Onko Santahamina sen arvoinen kohde?
Onko Vuosaaren satama sen arvoinen kohde?
Onko Pasilan TV-torni?
Onko (S)to(c)kmannin hullut päivät sen arvoinen kohde?

Kaikkia ei pysty torjumaan se on selvää. Mutta minne suuntaavia pommeja sitten kannattaisi torjua (jos se nyt edes pystyttäisiin kertomaan tutkalla).

Eduskuntatalolla jos on pommitusten alkaessa jotakin tärkeää vielä suojien ulkopuolella, niin koko eduskunta ansaitsee tulla korvatuksi.

Santahamina on pitkälti sama juttu, joskin sillä on maantieteellistä arvoa, esim. IT:n asemina. IT:n toki kannattaa ampua kaikkea kohti tulevaa.

Vuosaaren satama on varmasti suojaamisen arvoinen kohde. Etenkin kun siellä on laivoja paikalla.

Pasilasta en tiedä, että voitaisiinko ilman sitä selvitä. Mutta jos sinne on IT:tä laitettu asemiin, niin toki ne saa ampua.

Yksittäisiä kauppoja ei varmaankaan ruveta suojaamaan, mutta jos se siinä sivussa onnistuu, niin otetaan pommi pois ilmasta.

Eiköhän IT:n tilanne ole riippuvainen kuinka Keltainen valtio aloittaa skenaarionsa.

Jos tilanne alkaa ilmakuljetteisten divisioonien kärkien tippumisella Malmille ja Helsinki-Vantaalle ruuhkauttaen passintarkastuksen, niin suojattavien kohteiden tilanne on eri kuin pitkän harmaan vaiheen jälkeen.

Tuossa omassa skenaariossani olisin hyvin tyytyväinen jos Keltainen valtio pommittaisi ohjuksilla käyttökelvottomiksi edellä mainitut lentokentät ja Vuosaaren sataman. Hankaloittaisi ainakin uusien joukkojen siirtämistä alueelle huomattavasti.

Tosin epäilen että ite nuoki paikat pitäisi paskaksi laittaa tuossa tilanteessa.

Pasilan TV-maston osalta tilanne on hankala siinä suhteessa että onko koko maan realiaikainen tiedonvälitys tuon tornin varassa vai ei. Internetti ei olisi varmaan se luotettavin uutisoinnin väline.

Ja onko tärkeää säästää/suojella Ylen tekniikan ja toimituksen väkeä niin että he kykenevät aloittamaan ylimääräiset uutislähetykset. Uskoisin että jonkin sortin pitsalähettiä voisi kokeilla Ylen alueen toimituksiin tunkea, siinä vaiheessa kun Keltainen päättää lopettaa Fasistisen Suomen kanssa neuvottelun.

 

[Peiper]

En huomannut noiden pommien häiveominaisuuksia. Toisaalta etelä Helsingistä on kehä 1:lle 10 km ja esim. pantsir-s1:n kantama raptorin kokoiseen häivemaaliin on 7 km:ä. Joten Helsinki tulisi suojattua helposti yhdellä pantsirillä.

Vai että noin helppoa se on?