Hylkää huomautus
Liity mukaan keskusteluun!

Rekisteröityminen ei kestä kuin hetkosen ja pääset keskusteluun mukaan, tervetuloa!

>>> REKISTERÖIDY <<<

Aivodoping leviää Suomeen nettikaupoista

Viestiketju osiossa 'Kotimaan uutiset' , aloittaja Tvälups, 25.03.2013.

  1. Tvälups

    Tvälups Ylipäällikkö

    Liittynyt:
    03.05.2010
    Viestejä:
    5,879
    Tykkäykset:
    590
    Pisteet:
    1,286
    Aivodoping leviää Suomeen nettikaupoista
    Karjalainen 25.03.2013 05:04

    Aivodoping leviää Suomeen nettikaupoista
    Työ- ja opiskelusuoritusten tehostaminen lääkeaineilla kiinnostaa nettikaupan ansiosta myös suomalaisia jatkuvasti enemmän.

    -  Näiden aineiden maahantulomääristä ei ole tilastoja, mutta kyllä niitä tulee, vahvistaa Tullin rikostorjuntapäällikkö Hannu Sinkkonen.

    Lääkkeiden nettitilaaminen on kokonaisuudessaan lisääntynyt valtavasti: viime vuonna Tulli pysäytti noin 242  000 lääketablettia, 113 kiloa lääkejauhetta sekä 214 litraa nestemäisiä lääkkeitä. Tullin läpi päässeiden lääkeaineiden määristä ei ole edes minkäänlaista arviota.

    Aivodopingin käytön taustalla on sekä farmakologinen kehitys - markkinoille on tullut yhä parempia dementian ja neurologisten ongelmien käytettäviä lääkkeitä - että yhteiskunnan vaatimustason kasvu, uskoo farmakologian dosentti Timo Seppälä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

    -  Työ- ja opiskeluelämässä pitää olla yhä tehokkaampi, Seppälä kiteyttää.
     
  2. Mainos Google AdSense



  3. Tvälups

    Tvälups Ylipäällikkö

    Liittynyt:
    03.05.2010
    Viestejä:
    5,879
    Tykkäykset:
    590
    Pisteet:
    1,286
    Aivodoping - Muista paremmin, opi nopeammin, työskentele tehokkaammin. Millaisella riskillä?
    http://www.city.fi/artikkeli/Aivodoping/3355/

    Aivojen toimintaa tehostavat ja opiskelua helpottavat lääkkeet ovat täällä. Kuinka suuren riskin olet valmis ottamaan muistaaksesi paremmin, oppiaksesi nopeammin, työskennelläksesi tehokkaammin tai pysyäksesi skarppina läpi yön? Älypillereitä napsivat Ivy-leaguen opiskelijat, Oxfordin tutkijat ja tämän artikkelin kirjoittaja.

    Olen journalismin nimissä syönyt viikon pirasetaami-nimistä lääkettä, joka on tarkoitettu lihasnykäysten ja Alzheimerin taudin hoitoon. En kärsi kummastakaan vaivasta, vaan toivon, että lääke parantaisi keskittymiskykyäni, muistiani, huomiokykyäni ja valppauttani. Ja paransihan se, mutta teki samalla minusta kuivemman tyypin.

    Älylääkkeiksi tai nootropiineiksi kutsutaan laajaa joukkoa lääkkeitä piristeistä muistilääkkeisiin. Valmisteet on tarkoitettu erilaisten kognitiivisten sairauksien ja ongelmien, kuten Alzheimerin taudin, dementian ja ADHD:n hoitoon. Yhdysvaltain ja Britannian huippuyliopistojen opiskelijoiden ja muiden älytyöläisten käsissä niistä on tullut tehokkaamman oppimisen, paremman muistin ja nopeamman työskentelyn välineitä.

    Aloitan älylääkkeeni sunnuntaiaamuna 1,2 grammalla pirasetaamia. Pilleri on hevoskuuriantibioottilääkkeen kokoinen ja hankalasti nieltävä. Se juuttuu poikittain kurkkutorveen eikä suostu solahtamaan alas. Illalla tunnustelen vaikutusta. Onko muistini parantunut viisi prosenttia, olenko kymmenen prosenttia nopeampi oppija? En huomaa vaikutusta.

    Kolmantena päivänä päätän lisätä annostusta. Otan kaksi tablettia ja tunnen itseni jännällä tavalla narkkariksi. Kollegat eivät lakoa aivoenergiani edessä, mutta olo on jotenkin skarpimpi. Päätän, että se on placeboa. Ainoa todistettava muutos on se, että herään joka aamu minuuttia ennen herätyskellon soimista – riippumatta siitä, moneltako kello soi. Selittämätöntä.

    Päivänä viisi alkaa tapahtua. Tällä artikkelilla on kiire. Istun tietokoneeni ääreen ja teen 14-tuntisen työpäivän. Viimeiset kolme tuntia istun hievahtamatta ruutua tuijottaen ja kirjoitan. En facebookkaa, en keitä teetä, en käy vessassa. Olo ei ole sekava, ei edes väsynyt. Aivoni ovat keskittyneet saattamaan tehtävän valmiiksi. Aivan kuin minulle olisi puettu henkiset ravihevosten silmälaput, jotka estävät ajatuksen harhailun ja löyhän assosiaation. Kirjoitan artikkelin loppuun, luen ja tarkistan. Valmis, tehokkaammin kuin koskaan.

    Aamulla päätoimittaja (joka ei tiedä 14-tuntisesta työpäivästäni tai annostuksen lisäämisestä) kommentoi, että tekstini on kuivempaa kuin yleensä. Saan tehtäväksi lisätä sata prosenttia svengiä. Vaan milläs lisäät, kun aivojen svengailulle on pantu kemiallinen stoppi. Tuomitkaa itse, hyvät lukijat.

    Nopeammin, korkeammalle, älykkäämmin

    Esseen jättöpäivä lähestyy, pitäisi pysyä hereillä ja skarppina koko yö? Harkitse piristeitä. Nappi modafiniilia (kauppanimeltään Provigil), metyylifeniaattia (Ritalin) tai deksamfetamiinia (Dexedrine) naamaan ja homma hoituu.

    Vaikka miten tankkaa, ei tenttikirjasta tunnu jäävän mitään päähän? Ota avuksi muistilääkkeet pirasetaami (Nootropil), donepetsiili (Aricept) tai galantamiini (Reminyl).

    Yhdysvaltojen akateemisten piirien suosikkiälylääkkeiksi ovat nousseet ADHD:n hoidossa käytetyt amfetamiinijohdannaiset metyylifenidaatti (Ritalin) ja deksamfetamiini (Adderal), psykostimulantti pirasetaami (Nootropil) sekä modafiniili-niminen stimulantti (Provigil).

    Vuonna 2005 yhdysvaltalaisten yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa suoritettu tutkimus paljasti, että seitsemän prosenttia opiskelijoista käytti älylääkkeitä. Joissakin korkeakouluissa jopa neljännes opiskelijoista oli käyttänyt älylääkkeitä. Ivy Leaguen huippuyliopistot Harvard, Yale, Columbia ja Princeton ovat saaneet maineen älylääkkeiden suurkuluttajina. Myös yliopistojen tutkijat sieppailevat nootropiineja.

    Oxfordin yliopiston filosofian laitoksen älylääkkeisiin erikoistunut tutkija Anders Sandberg kertoo puhelimessa, että lääkkeiden käyttö on laitoksella arkipäivää.

    "Jotkut käyttävät hyvin mietoja nootropiineja ja piristeitä, kuten nikotiinipurukumia. Useimmat ovat ainakin kokeilleet älylääkkeitä. Itse käytän modafiniilia silloin, kun on pysyttävä kireässä aikataulussa, skarpattava tutkimuksen loppuunsaattamisessa tai pysyttävä vireänä konferensseissa. Kokeilin amfetamiinipohjaista Adderallia, mutta se nosti verenpainettani. Ongelmani älylääkkeiden kanssa on se, etteivät ne sovi yhteen ankaran stressin kanssa – ja juuri stressitilanteissa niitä tarvitsisi eniten!"

    Minä löysin älylääkkeet kuultuani niistä suomalaistytöltä, joka oli kokeillut piristeitä vaihto-oppilasvuonnaan USA:ssa. Suomessa nootropiineja kokeillut tyttö oli poikkeus.

    Nuorisotutkija Mikko Salasuo on selvittänyt nuorten aikuisten päihteiden käyttöä. Hänen mukaansa Suomessa älylääkkeitä käyttää vain kourallinen yliopisto-opiskelijoita.

    "Yhdysvalloissa ja Britanniassa lääkkeet ja huumeet ovat arkipäiväisempi asia kuin Suomessa. Siellä koulurakenne ja korkeat lukukausimaksut aiheuttavat valtavat paineet onnistua. Suomessa tentin voi käydä uusimassa, Yhdysvalloissa tentissä mokaaminen tarkoittaa pahimmillaan lisävuotta kymmenien tuhansien dollarien lukukausimaksulla."

    Salasuon haastattelututkimuksissa löytyi henkilöitä, jotka olivat kokeilleet huumeita, esimerkiksi amfetamiinia, opiskelutarkoituksissa. Alle kymmenen yliopisto-opiskelijaa ilmoitti yrittäneensä parantaa opiskelutehoaan lääkkeillä.

    "Lääketieteellinen ja oikeustieteellinen tiedekunta, Kemian laitos, Kauppakorkeakoulu", listaa Salasuo opinahjoja, joiden opiskelijat ovat kertoneet käyttäneensä kemiaa.

    Älypillerit eivät ole vaarattomia lääkkeitä. Riski tulla riippuvaiseksi esimerkiksi amfetamiinijohdannaisista on suuri. Varoitukset eivät kuitenkaan kiinnosta lapsesta asti lääkittyä sukupolvea. Nyt korkeakouluopintojaan aloittelee joukko nuoria aikuisia, joiden koulutaipaleen alussa ADHD-lääkitys on ollut arkipäivää. Kaikki tuntevat jonkun, joka on syönyt Ritalinia tai Concertaa ja selvinnyt hengissä ja terveenä. 4–10 prosenttia maailman lapsista kärsii tarkkaavaisuushäiriöstä ja Adderallia ja Ritalinia popsitaan maailmassa 3,5 miljardilla eurolla vuodessa. Yliopistoissa pimeät pillerit hankitaan joko omalla reseptillä tai ADHD-diagnosoiduilta kavereilta. Pimeänä hankittavan 20 milligramman Adderall-pillerin hinta pyörii Ivy Leaguen kampuksilla kymmenessä eurossa.

    Suomessa lääkkeiden käsiinsä saaminen on astetta hankalampaa. Cityn koe-eläimen onnistui viikon aikana saada pirasetaamiresepti terveyskeskuksesta, mutta ADHD-lääkkeitä ei lääkäriltä herunut. Amfetamiinijohdannaisia on jonkin verran tarjolla katukaupassa, muita älylääkkeitä ei. Koe-eläin ei saanut ADHD-lääkkeitä kadulta, ADHD:ta sairastavalta ystävältä kylläkin. Minirin-lääkettä, alunperin yökastelulääke, löytyi tuttavien kautta.

    Älylääkkeet vs. luomulääkkeet

    Johann Hari, 31-vuotias The Independentin toimittaja ja moninkertainen journalistipalkintojen voittaja, käytti eri lääkettä, mutta koki saman luovuuden katoamisen kuin minäkin. Hän kuvailee blogissaan kokemuksiaan Provigilin parissa näin:

    "Parin tunnin kuluttua ensimmäisen 200 milligramman annoksen ottamisesta huomasin vaipuvani syvään keskittymisen tilaan. Pystyin helposti lukemaan kirjaa kuusi tai seitsemän tuntia yhtä mittaa. En huomannut olossani mitään muutoksia, en ollut pilvessä tai aineissa. Kuukausi, jolloin söin Provigilia, oli elämäni tuotteliain."

    Ensimmäiseen kolmeen viikkoon Hari ei huomannut mitään sivuvaikutuksia. Suoritettuaan kaikki rästissä olleet tehtävänsä hän totesi, että jotain puuttui: ideat.

    "Luovuuteni oli nollassa. Päässäni ei ollut yhtään uutta ajatusta, olin vain toteuttanut niitä ideoita, jotka olin saanut ennen lääkekuurin aloittamista. Lopetin lääkkeet ja aivoni palasivat hitaampaan, sekavampaan tilaansa, mutta ideat, luovuus ja spontaanius palasivat. Nyt pidän Provigilia kaapissa niitä päiviä varten, joina minun on työskenneltävä tehokkaasti ja nopeasti, mutta en ota kuin pari pilleriä kuukaudessa."

    Muistisairauksiin tarkoitetut lääkkeet lisäävät ja manipuloivat aivojen välittäjäaineita sekä mahdollisesti entsyymejä ja hormoneja, mahdollisesti parantavat aivojen hapensaantia ja verenkiertoa sekä jouduttavat hermojen kasvamista ja uusiutumista. Monien nootroopiinien, erityisesti muistia ja oppimiskykyä parantavien, tehoa on vaikea todistaa. Koska muistin normaalitasoa on mahdotonta määritellä, ei voida myöskään todeta, että muisti on parantunut vaikkapa viisi prosenttia. Tutkijat kiistelevät vasta siitä, onko älyä ja muistia ylipäätään mahdollista mitata tai edes määrittää.

    Onko muistilääkkeiden väärinkäytöllä mahdollista parantaaa terveen ihmisen muistia tai oppimiskykyä? Neurologian erikoislääkäri Auli Verkkoniemi on epäileväinen.

    "Lääkkeet on tarkoitettu sairauden hoitoon, ei terveille ihmisille. Jos terve henkilö syö lääkkeitä, hän luultavasti ei saa niistä hyötyä, mutta ottaa kaikki sivuvaikutusten riskit."

    Lääkkeitä syödään aivojen boostaustarkoituksessa usein pienempiä määriä kuin niiden sairauksien hoidossa, joihin lääkkeet on alkujaan tarkoitettu. Esimerkiksi pirasetaamin annostus on sairautta hoidettaessa 7,2 grammaa päivässä, älylääkkeen ominaisuudessa korkeintaan 2,4 grammaa.

    "Jos lääkkeitä syödään pieniä määriä, sivuvaikutukset voivat olla lievempiä, mutta silloin myös teho kärsii. Mahdollinen vaikutus on luultavasti placeboa", arvelee Verkkoniemi.

    Cambridgen yliopiston tutkija Barbara Shakian on työskennellyt älylääketutkimuksen parissa kohta kymmenen vuotta.

    "Modafiniili vaikuttaisi parantavan lyhytkestoista muistia ja kykyä prosessoida informaatiota sekä tekevän ihmisestä harkitsevaisemman ja vähemmän impulsiivisen", hän toteaa tutkimuksessaan, jossa testattiin modafiniilin vaikutusta oppimiseen. 60:lle 18–35-vuotiaalle miehelle tehtiin sarja kognitiivisia testejä. Modafiniilia saanut ryhmä suoriutui huomattavasti paremmin oppimiskykyä ja lyhytkestoista muistia mitattavissa tehtävissä. Heidän onnistui siirtyä tehtävästä toiseen tehokkaammin ja sietää stressaavia tilanteita verrokkiryhmää paremmin.

    Toisella kertaa Shakian tutki kollegojensa modafiniilin käyttöä. Kävi ilmi, että yhdysvaltalaiset tutkijat käyttivät pääasiassa lääkärin reseptillä hankittua modafiniilia yötyön ja aikaeron aiheuttaman väsymyksen hoitoon. Brittitutkijat puolestaan tilasivat modafiniilinsa laittomasti netistä ja käyttivät sitä säännöllisesti työtehon lisäämiseen.

    Pennsylvanian yliopiston tutkimuksessa testattiin muistilääkkeiden vaikutusta kolmeen aivotoiminnan osa-alueeseen: oppimiseen, työmuistiin ja havaintokykyyn. Tutkimus kirjasi kaksi havaintoa. Ensinnäkin, älylääkkeiden syöjät menestyivät paremmin kaikissa kolmessa testissä. Hyödyt olivat selvimmät oppimistesteissä, vähäisimmät havaintokykykokeissa. Toisekseen, älylääkkeet hyödyttivät vähiten niitä, joiden lähtötaso oli korkea. Toisin sanoen mitä fiksumpi olet, sitä vähemmän muistia parantavista lääkkeistä on sinulle hyötyä.

    Piristeet sen sijaan auttavat lahjakkaimpiakin. Pokeriammattilainen Paul Phillips kiitti Adderalia ja Provigilia menestyksestään yli 12-tuntisissa, väsyttävissä, jatkuvaa skarppaamista vaativissa turnauksissa. Alettuaan käyttää Adderalia hän tienasi puolessa vuodessa 1,6 miljoonaa dollaria – enemmän kuin edellisinä neljänä vuotena yhteensä. 200–300 milligramman Provigil-annosten ansiosta hänen impulsiivisuutensa väheni ja hänestä tuli "pikemminkin pelin tarkkailija kun pelaaja, mikä on äärimmäisen tehokasta."

    Neurology-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa 18 lentäjälle annettiin kuukauden ajan Alzheimerin taudin hoitoon kehitettyä donepetsiiliä (Aricept) samaan aikaan kun heille opetettiin uusia ammattiin liittyviä teknisiä ja motorisia taitoja. He selviytyivät lentosimulaattorikokeissa paremmin kuin placeboa saanut verrokkiryhmä. Erityisesti testin haastavimmat tehtävät kuten hätälaskeutuminen sujuivat lääkettä saaneelta ryhmältä paremmin. Lontoon Imperial Collegessa kirurgeja testaavan ryhmän alustavat tulokset osoittavat, että lääkärit leikkaavat turvallisemmin käytettyään älylääkkeitä.

    "Työntekijöitä ei voida pakottaa syömään työn tasoa parantavia lääkkeitä. Jos älylääkkeillä voidaan turvallisesti nostaa esimerkiksi lentäjien tai kirurgien tarkkuutta ja taitoa, olisi niiden käyttö tietenkin suotavaa. Asiakkaiden henki on lentäjän tai lääkärin käsissä, ja silloin asiakkaalla tulisi olla oikeus turvallisimpaan mahdolliseen vaihtoehtoon", toteaa Sandberg.

    Suomessa äly- tai muidenkaan lääkkeiden käytön hyötyjä terveille ihmisille ei tutkita, kertoo Verkkoniemi.

    "Alzheimerin taudin hoidossa käytettävien muistilääkkeiden vaikutusta lievistä muistihäiriöistä kärsiviin on tutkittu. Tutkimukset osoittavat, että silloin sivuvaikutusten haitat ovat suurempia kuin hyödyt. Tästä syystä lääkkeitä määrätään vain dementian tasoisiin oireisiin, ei lievään muistamattomuuteen."
    Älyn kilpavarustelu

    Tiedelehti Nature kysyi lukijoiltaan, olivatko nämä käyttäneet älylääkkeitä parantaakseen keskittymistään, työtehoaan tai muistiaan. Yli 2000 lukijasta joka viides vastasi myöntävästi. Valtaosa oli valmis laillistamaan älylääkkeet ja jopa antamaan lääkkeitä lapsilleen siinä tapauksessa, että näiden luokkatoverit käyttäisivät niitä.

    Niinpä, kuka haluaisi olla luokan tai työpaikan hitain, tyhmin tai tehottomin? Neurologian professori ja älylääkkeiden tutkija Anjan Chatterjee varoittaa, että älylääkkeiden yleistyessä älyllinen kilpavarustelu luultavasti kiihtyy. Jos vireisessä huoneessa työskentelisi toimittaja, joka modafiniilipäissään tahkoaa tuplatulosta meihin muihin nähden, olisi päätoimittajalla epäilemättä kiusaus palkata enemmänkin älylääkkeiden käyttäjiä. It-alalla tuloksentahkoaja saattaa vielä asua Intiassa ja tehdä hommat puolta halvemmalla kuin suomalainen, luomuaivoinen älytyöläinen.
    Pillerinpyörittäjän moraali

    Tulisiko älylääkkeet vapauttaa yleiseen jakeluun? Ainakin niitä tulisi testata ja kehittää turvallisemmiksi, arvioi Sandberg.

    "Tällä hetkellä ainoa taho, joka systemaattisesti testaa älylääkkeiden käyttöä terveiden ihmisten kognitiivisten ominaisuuksien parantamiseksi, on armeija. Se on pelottavaa, aiheesta tarvitaan myös siviilitutkimusta."

    Suomalaisille tehdään vuosittain jo melkein 10 000 kauneusleikkausta. Niissä ulkonäköönsä tyytymättömät ihmiset ovat valmiit ottamaan lääketieteellisen riskin kohentaakseen ulkonäköään. Sandbergin mukaan samalla logiikalla tulisi sallia henkisiin ominaisuuksiinsa tyytymättömien ihmisten turvautuminen lääketieteeseen – omalla vastuulla, totta kai. Chatterjee kutsuu älylääkkeiden käyttöä kosmeettiseksi neurologiaksi ja arvelee, että siitä tulee vielä tällä vuosikymmenellä yhtä hyväksyttyä kuin kosmeettisesta kirurgiasta – semminkin, kun älylääkkeiden käyttäjää on vaikea syyttää pinnalliseksi.

    Vai tulisiko älylääkkeitä pikemminkin verrata kilpaurheilun dopingiin? Sekä tieteessä että urheilussa alan huippuunsa treenatut ammattilaiset – urheilijat tai tutkijat – kurottelevat lääketieteen avulla inhimillisen suorituskyvyn yli. Sandberg, älylääkkeitä käyttävä huippututkija, ei pidä rinnastuksesta.

    "Älylääkkeet eivät ole verrattavissa dopingiin. Urheilussa dopingin käyttö rikkoo sääntöjä, mutta luovuudelle tai oppimiselle ei ole asetettu mitään sääntöjä. Tärkeintä on oppimisprosessi ja lopputulos. Ei nobelistilta oteta palkintoa pois jos käy ilmi, että ideat on saatu kahvin tai amfetamiinin vaikutuksen alaisena. Tarkoitushan on oppia – miksei oppimista voisi tehostaa? Vasta jos kyseessä on oppimiskilpailu, kuten pääsykokeet, voi asiassa olla moraalinen ongelma. Mutta oppimiskilpailut ovat ylipäätään laajasti inhottu asia."

    Suurimmassa osassa maita, muun muassa Suomessa, Yhdysvalloissa ja Britanniassa sääntö on, että lääkkeitä kehitetään sairauden hoitoon. Jollei sairautta ole, ei lääkettä tutkita.

    "Tutkijat eivät ole yksimielisiä siitä, onko typeryys sairaus. Tutkimukset osoittavat selvästi, että ihmiset, joilla on matala älykkyysosamäärä, ovat onnettomampia, elävät vaarallisempaa ja epäterveellisempää elämää ja kuolevat nuorempina. Heitä hoito älylääkkeillä myös auttaa kaikkein tehokkaimmin."

    Lähteet: Journal of the American Medical Association, Neurology, The Guardian, The Independent, The New Yorker, The Nature, The Times

    Lääkekaappi

    Ampakiini

    Kauppanimet: Ampakine
    Toivotut vaikutukset: Parantaa tarkkaavaisuutta ja keskittymiskykyä, vähentää unentarvetta
    Alkuperäinen käyttötarkoitus: Skitsofrenian, Alzheimerin taudin ja Parkinsonin taudin hoito
    Sivuvaikutukset: Päänsärky

    Anirasetaami

    Kauppanimet: Draganon, Sarpul, Ampamet
    Toivotut vaikutukset: Parantaa muistia ja keskittymiskykyä
    Alkuperäinen käyttötarkoitus: Dementian hoito
    Sivuvaikutukset: Ylivilkkaus, ahdistus

    Deksamfetamiini

    Kauppanimet: Dexedrine, Adderall
    Toivotut vaikutukset: Poistaa väsymyksen, tehostaa ajatuksenjuoksua, piristää
    Alkuperäinen käyttötarkoitus: ADHD:n hoito
    Sivuvaikutukset: Unettomuus, pahoinvointi, sydämentykytys, kohonnut verenpaine

    Donepetsiili

    Kauppanimet: Aricept, Donepezil
    Toivotut vaikutukset: Parantaa muistia ja oppimiskykyä
    Alkuperäinen käyttötarkoitus: Alzheimerin taudin hoito
    Sivuvaikutukset: Ripuli, pahoinvointi, päänsärky, lihaskrampit, ruokahaluttomuus

    Galantamiini

    Kauppanimi: Reminyl
    Toivotut vaikutukset: Parantaa muistia ja oppimiskykyä
    Alkuperäinen käyttötarkoitus: Alzheimerin taudin hoito
    Sivuvaikutukset: Pahoinvointi, virtsatieinfektio, masennus, sekavuus

    Metyylifenidaatti

    Kauppanimet: Ritalin, Concerta, Equasym Retard
    Toivotut vaikutukset: Poistaa väsymyksen, tehostaa ajatuksenjuoksua, piristää
    Alkuperäinen käyttötarkoitus: ADHD:n, narkolepsian ja ylipanon hoito
    Sivuvaikutukset: Painon lasku, ruokahaluttomuus, ärtyneisyys, unettomuus ja vatsakipu

    Modafiniili

    Kauppanimet: Provigil, Alertec, Modasomil, Modavigil, Vigil
    Toivotut vaikutukset: Parantaa keskittymiskykyä ja muistia, poistaa unentarpeen työtehon kärsimättä
    Alkuperäinen käyttötarkoitus: Narkolepsian hoito
    Sivuvaikutukset: Unettomuus, päänsärky, hermostuneisuus, ahdistus

    Oksirasetaami

    Kauppanimet: Neuractiv, Neuromet, Hydroxypiracetam
    Toivotut vaikutukset: Parantaa muistia, keskittymiskykyä ja oppimiskykyä
    Alkuperäinen käyttötarkoitus: Dementian hoito
    Sivuvaikutukset: Unettomuus, pahoinvointi, vatsakipu

    Pirasetaami

    Kauppanimi: Myocalm, Nootropil, Qropi, Dinagen, Synaptine
    Toivotut vaikutukset: Parantaa muistia, keskittymiskykyä, huomiokykyä ja valppautta
    Alkuperäinen käyttö: Lihanykäysten, Parkinsonin taudin, Alzheimerin taudin ja lukihäiriön hoito
    Sivuvaikutukset: Painonvaihtelu, ylivilkkaus, hermostuneisuus

    Selegiliini

    Kauppanimet: Movegran, Eldepryl, Selegilin
    Toivotut vaikutukset: Parantaa muistia ja keskittymiskykyä
    Alkuperäinen käyttötarkoitus: Parkinsonin taudin hoito
    Sivuvaikutukset: Suun kuivuminen, ohimenevä maksa-arvojen nousu ja unihäiriöt

    Vasopressiini

    Kauppanimet: Minirin
    Toivotut vaikutukset: Parantaa lyhytkestoista muistia
    Alkuperäinen käyttötarkoitus: Yökastelun hoito
    Sivuvaikutukset: Päänsärky, pahoinvointi, vatsakipu

    Vinposetiini

    Kauppanimet: Cavinton, Intelectol, Vinpocetine
    Toivotut vaikutukset: Parantaa aivojen verenkiertoa ja hapensaantia sekä muistia
    Alkuperäinen käyttötarkoitus: Aivoinfarktin estäminen
    Sivuvaikutukset: Vatsavaivat, sydänentykytys, ihottuma

    Julkaistu: City-lehti, nro 4/2010
     
  4. Tvälups

    Tvälups Ylipäällikkö

    Liittynyt:
    03.05.2010
    Viestejä:
    5,879
    Tykkäykset:
    590
    Pisteet:
    1,286
    Kuulen jo urpu.., korjaan, kysymyksen: liittyy miten foorumin aihepiiriin?

    Muun muassa Yhdysvaltain armeija ja ilmavoimat on käyttänyt em. douppausta jo pitkään etenkin yöoperaatioiden suorittamiseen. Siten.
     
  5. juhapar

    juhapar Kenraali

    Liittynyt:
    12.04.2010
    Viestejä:
    2,373
    Tykkäykset:
    66
    Pisteet:
    636
    Nykyajan Pervitiiniä. Ja millä seurauksilla...
     
  6. baikal

    baikal Ylipäällikkö Mod Lahjoittaja

    Liittynyt:
    11.04.2010
    Viestejä:
    16,005
    Tykkäykset:
    14,706
    Pisteet:
    1,286
    On jotenkin kirjoittamaton lukunsa se, että iät ja ajat sotilaat on huumattu taisteluun lähdettäessä. Kuka on juottanut viskiä, kuka vodkaa, kuka antanut amfetamiinia, kuka jakanut kärristään khattia tai hasista. Esi-isämme osasivat sienten kanssa pelaamisen jne. jne. Ei uutta auringon alla, mikä on tapahtunut ennen tapahtuu uudelleen.
     
  7. JOKO

    JOKO Ylipäällikkö BAN

    Liittynyt:
    26.04.2010
    Viestejä:
    4,971
    Tykkäykset:
    1,337
    Pisteet:
    1,286
    Ja sitten todellisuus Suomesta:



    :a-grin:
     
    Viimeksi muokattu - moderaattori: 20.09.2013

Jaa tämä sivu