Alueellisten joukkojen uusi? tst-tapa

[Victor Charlie]

Olen ymmärtänyt, että nyt puhutaan alueellisista joukoista, ei siis ns. operatiivisista porukoista. Tähän asti tietääkseni alueellisten pumppujen ajoneuvot ovat olleet ns. ottokalustoa, eli siviilistä kriisitilanteessa PV:lle (pakko)-otettuja. Nyt puhutaan liikkuvuuden (huimasta) lisäyksestä. Onnistuuko ottokalustolla, en ihan heti usko. Vai onko niin, että osa noista porukoista varustetaan liikkuvammiksi lakkautettavista ooperatiivisista yksiköistä vapautuvalla kuljetuskalustolla. kaikille niitä ei taida riittää ja eikös PV ole luopumassa mm. Nasuista?
Vai onko tuossa uudessa taistelutavassa vain kysymys siitä, että alueelliset joukot hajautetaan entistä pienempiin yksiköihin laajemmalle alueelle. Mutta kyllä niidenkin pitäisi pystyä liikkumaan paremmin kuin mitä maataloustraktorit ja/tai siviilipaketti- tai kuorma-autot sallivat. Vähän olen ihmeissäni.

Alueellistenjoukkojen osalta jo käytännön syistä tänä päivänä on tuskin mahdollista haaveilla mistään vanhoista valmeteista sotankärryineen vetämässä hirviporukoita aamunkoitteessa suon laitaan.

Syynä tähän on jo se että maanviljelyksen taantuminen on ajanut siihen että traktorien määrät ovat Suomessa romahtaneet sitten 80-luvun. Vai onko jollain tarkempaa tietoa?

Itse omassa päässäni näen että 2010-luvun alueelliset joukot voitaisiin osittain varustaa mallia kehitysmaa. Hankitaan isot läjät avolavalla olevia autoja. Ryhmä siirtyy mutaman tonnin hinnalla nopeasti tilanteesta toiseen. Samalla saahaan EA-ryhmille hyvä evakointikyky jne.. Soppapuolen pojat pärjäisivät varmaan vähän jämeärimmillä pakettiautoilla.

Eihän tuo kuletuspuoli olisi kauhean sirpaleilta suojattua ja maastoliikkuvaa, mutta halvalla järjestettyä sekä ajoneuvohuolto pelaisi helposti

Vaikka noita rattoreita joukoille riittäisikin, niin kyllä avolava tai paku on varmasti parempi. Koettakaapa vaikka ajaa se traktori-sontakärry yhdistelmä tieltä pois ilmasuojaan sen kolmekymmentä metriä ja sitten peruuttaa se takas. Jää muuten monelta tekemättä ja aikaa ja tupakkia palaa niiltäkin, joilta se onnistuu. Sitten kun on päästy takas tielle, niin huomataan, että elitärkeä hydrauliikka/sähköpiuha/anturi on rikki ja varaosa Saksassa. Nykytraktorien alustaa ei ole suunniteltu metsässä ajeluun, vaan kunnon oksa tai kanto oikeassa paikassa halvaannuttaa koneen niille sijoilleen. Tuollainen yhdistelmä on maastossa pirun kankea juuri sen takia, että sen kääntäminen peruuttamalla vaatii h-vetisti tilaa, ja harvoin on mahdollista suunnitella reittiä maastossa niin, että peruuttaa ei tarvitse. Viimeistään, kun veturi kärryineen uppoaa suonsilmään kuusikossa pioneerien raivaamalla 3 metriä leveällä uralla ovat hyvät neuvot kalliit. Käytännössä yhdistelmä on sidottu teihin yhtä vahvasti kuin maastokelvottomat ajoneuvotkin.
Traktori ilman perävaunua kyllä menee hankalastakin paikasta ja etukuormaajan kauhaan mahtuu mukavasti tavaraa. Rikkoutuminen on kuitenkin todennäköistä, ellei reittiä raivata ensin.
Jalkaväelle neliveto pick-upit ja maastoautot ovat varmasti parempi vaihtoehto, kaikki osaavat niillä ajaa, ja autoja löytyy maasta pilvin pimein. Vaikka autojen maastokelpoisuus on traktoreita huonompi, tiheä tieverkko kuittaa tämän puutteen. Raskaiden aseiden vetämiseen traktori voi soveltua paremmin.

 

[veffeade]

Olen ymmärtänyt, että nyt puhutaan alueellisista joukoista, ei siis ns. operatiivisista porukoista. Tähän asti tietääkseni alueellisten pumppujen ajoneuvot ovat olleet ns. ottokalustoa, eli siviilistä kriisitilanteessa PV:lle (pakko)-otettuja. Nyt puhutaan liikkuvuuden (huimasta) lisäyksestä. Onnistuuko ottokalustolla, en ihan heti usko. Vai onko niin, että osa noista porukoista varustetaan liikkuvammiksi lakkautettavista ooperatiivisista yksiköistä vapautuvalla kuljetuskalustolla. kaikille niitä ei taida riittää ja eikös PV ole luopumassa mm. Nasuista?
Vai onko tuossa uudessa taistelutavassa vain kysymys siitä, että alueelliset joukot hajautetaan entistä pienempiin yksiköihin laajemmalle alueelle. Mutta kyllä niidenkin pitäisi pystyä liikkumaan paremmin kuin mitä maataloustraktorit ja/tai siviilipaketti- tai kuorma-autot sallivat. Vähän olen ihmeissäni.

Alueellistenjoukkojen osalta jo käytännön syistä tänä päivänä on tuskin mahdollista haaveilla mistään vanhoista valmeteista sotankärryineen vetämässä hirviporukoita aamunkoitteessa suon laitaan.

Syynä tähän on jo se että maanviljelyksen taantuminen on ajanut siihen että traktorien määrät ovat Suomessa romahtaneet sitten 80-luvun. Vai onko jollain tarkempaa tietoa?

Itse omassa päässäni näen että 2010-luvun alueelliset joukot voitaisiin osittain varustaa mallia kehitysmaa. Hankitaan isot läjät avolavalla olevia autoja. Ryhmä siirtyy mutaman tonnin hinnalla nopeasti tilanteesta toiseen. Samalla saahaan EA-ryhmille hyvä evakointikyky jne.. Soppapuolen pojat pärjäisivät varmaan vähän jämeärimmillä pakettiautoilla.

Eihän tuo kuletuspuoli olisi kauhean sirpaleilta suojattua ja maastoliikkuvaa, mutta halvalla järjestettyä sekä ajoneuvohuolto pelaisi helposti

Vaikka noita rattoreita joukoille riittäisikin, niin kyllä avolava tai paku on varmasti parempi. Koettakaapa vaikka ajaa se traktori-sontakärry yhdistelmä tieltä pois ilmasuojaan sen kolmekymmentä metriä ja sitten peruuttaa se takas. Jää muuten monelta tekemättä ja aikaa ja tupakkia palaa niiltäkin, joilta se onnistuu. Sitten kun on päästy takas tielle, niin huomataan, että elitärkeä hydrauliikka/sähköpiuha/anturi on rikki ja varaosa Saksassa. Nykytraktorien alustaa ei ole suunniteltu metsässä ajeluun, vaan kunnon oksa tai kanto oikeassa paikassa halvaannuttaa koneen niille sijoilleen. Tuollainen yhdistelmä on maastossa pirun kankea juuri sen takia, että sen kääntäminen peruuttamalla vaatii h-vetisti tilaa, ja harvoin on mahdollista suunnitella reittiä maastossa niin, että peruuttaa ei tarvitse. Viimeistään, kun veturi kärryineen uppoaa suonsilmään kuusikossa pioneerien raivaamalla 3 metriä leveällä uralla ovat hyvät neuvot kalliit. Käytännössä yhdistelmä on sidottu teihin yhtä vahvasti kuin maastokelvottomat ajoneuvotkin.
Traktori ilman perävaunua kyllä menee hankalastakin paikasta ja etukuormaajan kauhaan mahtuu mukavasti tavaraa. Rikkoutuminen on kuitenkin todennäköistä, ellei reittiä raivata ensin.
Jalkaväelle neliveto pick-upit ja maastoautot ovat varmasti parempi vaihtoehto, kaikki osaavat niillä ajaa, ja autoja löytyy maasta pilvin pimein. Vaikka autojen maastokelpoisuus on traktoreita huonompi, tiheä tieverkko kuittaa tämän puutteen. Raskaiden aseiden vetämiseen traktori voi soveltua paremmin.

Voiskos joku tietävä vetää yhteen tämän alueellisten joukkojen uuden taisteludoktriinin?.

edit: ei nykyisen vaan uuden taisteludoktriinin...

edit 2: Sikäli kun olen ollenkaan jyvällä asist, niin näyttäisi silta että aluepuolustuksella halutaan jatkossa saada syvyyttä puolustukseen ja sitä kautta todellinen ratkaisutaistelu vihulaisen torjumiseen sitten jossain tasolla X. Mielestäni tästä seuraa, että alueelliset joukot tarvittaessa ajetaan loppuun liikkuvassa torjuntataistelussa ja kun alueellinen pumppu on "valmis", nii seuraava odottaa jo vihullista pitäjänrajan toisella puolen. Tätä jatketaan niin kauan kuin tarvitaan ja kun vihulaista on kulutettu tarpeeksi, käydään ns. ratkaisutaistelut.

Siis sama asia kuin Kymenlaakso Kursk II mutta pidemmällä "taistelusyvyyden käsitteellä"?.

 

[noska]

Jalkaväelle neliveto pick-upit ja maastoautot ovat varmasti parempi vaihtoehto, kaikki osaavat niillä ajaa,

tai ainakin kaikki ajokortilliset ta ainakin "osaavat".

 

[Iso-Mursu]

Itse omassa päässäni näen että 2010-luvun alueelliset joukot voitaisiin osittain varustaa mallia kehitysmaa. Hankitaan isot läjät avolavalla olevia autoja. Ryhmä siirtyy mutaman tonnin hinnalla nopeasti tilanteesta toiseen. Samalla saahaan EA-ryhmille hyvä evakointikyky jne.. Soppapuolen pojat pärjäisivät varmaan vähän jämeärimmillä pakettiautoilla.

Mainittakoon, että lämärikoulutuksessa oli kohtuullisesti tuosta siviiliajoneuvojen käyttöönottamisesta amppariksi ja aina oli puhe umpipakusta. Joku avolava toimisi tehtävässä vain hyvällä säällä.

Oman SA-ajan ea-ajoneuvojen tiedoksi on annettu farmariautot tai avolava autot. Avolavan kevyt kuomukin on parempi, kuin se että väsynyt lämäri vetää ahkiolla kenttäsairaalaan asti potilaan.

Ideanani oli se että noille uusille alueellisille tst-ryhmille ei edes maksaisi kauheasti ostaa valmiiksi seuraavaksi 30-vuodeksi osittain omat avolavat luoliin.

Noin 300 kpl avolavoja, ja 80 pakettiautoa porukalle. Päälle sitten raskas kalusto krh- ja tykistön vetämiseen ja murkulan kulettamiseen. Saataisiin siirrettyä taisteluosasto parissa tunnissa -ei kauhean suojattuna tosin- uuteen kohtaan alueella.

Esimerkiksi täällä Kainuussa kun mahdollisia hyökkäys uria on vain muutamia, mutta urilla eroa sen 30-50km. Traktorimarssilla alkaisi olla aika hiljasta ehtiä tulpaksi uralta toiselle. Avolavalla ryhmä avolavalle, ryhmän majotteet kyytiin ja mehtäautotietä pitkin 80km/h vauhilla jne,,

 

[noska]

Ideanani oli se että noille uusille alueellisille tst-ryhmille ei edes maksaisi kauheasti ostaa valmiiksi seuraavaksi 30-vuodeksi osittain omat avolavat luoliin.

Kun katselee autoissa tapahtuvaa kehitystä niin ei ole mitään järkeä hommata noita autoja johonkin luoliin. 30 uotta vanha auto Tulisi 2040-luvula olemaan ongelmajäte, jolle ei löytyisi huoltoa eikä varaosia mistään. Jos autoja hankitaan niitä pitää käyttää ja vaihtaa säännönmukaisesti uusiin. Tosin nykyisellään on todettu kustannustehokkaammaksi pienen kaluston vuokraaminen suurempien harjoitusten käyttöön ja ilmeisesit pidempiaikaiseen käyttöön myös liisataan autoja.

 

[Iso-Mursu]

Ideanani oli se että noille uusille alueellisille tst-ryhmille ei edes maksaisi kauheasti ostaa valmiiksi seuraavaksi 30-vuodeksi osittain omat avolavat luoliin.

Kun katselee autoissa tapahtuvaa kehitystä niin ei ole mitään järkeä hommata noita autoja johonkin luoliin. 30 uotta vanha auto Tulisi 2040-luvula olemaan ongelmajäte, jolle ei löytyisi huoltoa eikä varaosia mistään. Jos autoja hankitaan niitä pitää käyttää ja vaihtaa säännönmukaisesti uusiin. Tosin nykyisellään on todettu kustannustehokkaammaksi pienen kaluston vuokraaminen suurempien harjoitusten käyttöön ja ilmeisesit pidempiaikaiseen käyttöön myös liisataan autoja.

Totta tuokin. Sitä kun joskus kirjoittaa epäselvästi niin voi vain syyttää itseään.

Lähinnä jos tuollaiseen tyyliin lähdettäisiin mukaan, niin varastoissa olisi hyvä olla vain varuskuntien käyttöön "pullakuskeille" autoja. Ajetaan niitä loppuun sen mukaan kuin käyttöä on ja uusitaan sitä mukaa. Tuhansien autojen varastointi ei ole mitenkään järkevää. Varmaan ainoat ns. järkevät luolavarastoinnit autoissa on tykistön ja krh-puolen tarvitsemat murkulan kuletukseen sopivat autot..

 

[commando]

Järkevin vaihtoehto lienee luopua älyttömän typerästä ja eksoottisesta lavamitan mukaan autoverohinnoittelusta, jotta markkinoille ja sosialisoitavaksi tarpeen vaatiessa saataisiin neliovisia lava-autoja. Tällä hetkellä lava-auton ostaminen on marginaalista, koska nelioviset maksavat hunajaa verotuksen vuoksi ja kaksiovista ei kukaan normaali ihminen halua, koska perheellinen tarvitsee enemmän kuin kaksi tai kolme istumapaikkaa. Jos verotuksella halutaan tukea maanpuolustuksellisia tavoitteita pitäisi nykyisille vihreille etuvetoisille pikkuautoille laittaa verorasite. Miettikää Anni Sinnemäkeä mouruamassa siitä haastattelussa... (reps)

 

[BarrelNut]

Järkevin vaihtoehto lienee luopua älyttömän typerästä ja eksoottisesta lavamitan mukaan autoverohinnoittelusta, jotta markkinoille ja sosialisoitavaksi tarpeen vaatiessa saataisiin neliovisia lava-autoja. Tällä hetkellä lava-auton ostaminen on marginaalista, koska nelioviset maksavat hunajaa verotuksen vuoksi ja kaksiovista ei kukaan normaali ihminen halua, koska perheellinen tarvitsee enemmän kuin kaksi tai kolme istumapaikkaa.

Kas kas. Mä olenkin ihmetellyt että mikä noissa maksaa. Olen vähän tuollaisia sivusilmällä katsellut, vaikka en nyt oikeasti sellaista tarvitsekaan.

Jenkeissä noita 4-ovisella "crew cab"-ohjaamollisia Pick Upeja näkee jatkuvasti, onhan Ford F-sarjan autot olleet useimpina viimevuosina koko USA:n eniten myyty automalli.

 

[baikal]

No, onhan noissa ostohinnoissa "pikkasen" eroa, kun vertaa suomihintaa ja jenkkihintaa. Ihan mieletöntä.

Saas nyt nähdä ajanoloon, mitä tarkoittaa "uusi taistelutapa"? Jotain uutta ne hieroo, se on selvä. Mulla on jotenkin sellainen kutina, että mikään kokoonpano ei ole kirkossa etukäteen kuulutettu vaan TOSIAAN kokoonpanoja opetellaan räätälöimään sen mukaan, mitä ajatellaan olevan tarvis. Toki käytössä olevat emmeet vaikuttavat siihen, mitä pystytään leipomaan. Voi olla, että perinteisesti ajatellen operatiiviset-alueelliset jne. jako ei enää olekaan SE ISO juttu vaan nuokin sekoittuvat ja lomittuvat entistä luovemmin. Sitä minä vähän nimittäin epäilen. Eli se räätälöity pumppaamo voi olla hyvinkin luovasti koottu niistä aineista, joita käytössä on.

 

[Ohjus-tiedustelija]

Vaikka noita rattoreita joukoille riittäisikin, niin kyllä avolava tai paku on varmasti parempi. Koettakaapa vaikka ajaa se traktori-sontakärry yhdistelmä tieltä pois ilmasuojaan sen kolmekymmentä metriä ja sitten peruuttaa se takas. Jää muuten monelta tekemättä ja aikaa ja tupakkia palaa niiltäkin, joilta se onnistuu. Sitten kun on päästy takas tielle, niin huomataan, että elitärkeä hydrauliikka/sähköpiuha/anturi on rikki ja varaosa Saksassa.

Onko se sitten parempi vaihtoehto että ei kyetä ajamaan ilmasuojaan lainkaan?
Alueellisten joukkojen it-aseistus jää olemattomaksi, kun liike lakkaa uralta on pakko päästä pois että ajoneuvoja kyetään edes jotenkin suojelamaan ilmauhalta.

Nykytraktorien alustaa ei ole suunniteltu metsässä ajeluun, vaan kunnon oksa tai kanto oikeassa paikassa halvaannuttaa koneen niille sijoilleen. Tuollainen yhdistelmä on maastossa pirun kankea juuri sen takia, että sen kääntäminen peruuttamalla vaatii h-vetisti tilaa, ja harvoin on mahdollista suunnitella reittiä maastossa niin, että peruuttaa ei tarvitse. Viimeistään, kun veturi kärryineen uppoaa suonsilmään kuusikossa pioneerien raivaamalla 3 metriä leveällä uralla ovat hyvät neuvot kalliit. Käytännössä yhdistelmä on sidottu teihin yhtä vahvasti kuin maastokelvottomat ajoneuvotkin.

On sidottu tiestöön, mutta ei sitä ajoneuvokalustoa voida tienpientareelle jättää odottamaan että ne ammutaan siihen riekaleiksi ja paljastetaan samalla joukkojen jalkautumispaikka sekä vahvuus ajoneuvon tarkasti.

Traktori ilman perävaunua kyllä menee hankalastakin paikasta ja etukuormaajan kauhaan mahtuu mukavasti tavaraa. Rikkoutuminen on kuitenkin todennäköistä, ellei reittiä raivata ensin.

En ole mikään traktori expertti, mutta määrä on edelleen aika huikea ja tarve siihen suhteutettuna melko pieni, eiköhän sekaan mahdu vähän maastokelpoisempaakin kikotinta? Metsätraktori luokkaankin mahtuu ymmärtääkseni jotain kalustoa jne.

Jalkaväelle neliveto pick-upit ja maastoautot ovat varmasti parempi vaihtoehto, kaikki osaavat niillä ajaa, ja autoja löytyy maasta pilvin pimein. Vaikka autojen maastokelpoisuus on traktoreita huonompi, tiheä tieverkko kuittaa tämän puutteen. Raskaiden aseiden vetämiseen traktori voi soveltua paremmin.

Ei kannata unohtaa että perus jv-ryhmän varustuskaan ei ole mistään kevyimmästä päästä, siinä loppuu perus pakun tms. kantavuus hyvin äkkiä + ottakaa huomioon talviaika... ei ole tiet aurattuna, loppuu aika äkkiä etenemiskyky kun hanki alkaa vähääkään kasvamaan. Traktori menee vielä melkoisessa hangessa oleellisesti suurempien pyörien ja järeiden lumiketjujen ansiosta.

Ei ole ihan yksioikoisia hommia nämä, ymmärrän vallanmainiosti että perus paku/pick-up on suunniteltu otettavaksi esim. mainittuihin haavoittuneiden evakointiin, jossa kuorma on pieni ja nopeus tiellä iso valtti. Auto seisoo paikoillaan tieltä pois vain jossain enemmän tai vähemmän valmistellussa ilmasuojassa joukkosidontapaikalla jne.

ps. voihan hyvinkin olla että päästään tilanteeseen jossa alueellisetkin jv-ryhmät tms. liikkuvat suurelta osin ihan armeijan kuorkki kalustolla ja traktorit jäävät pääsääntöisesti vain alueellisten joukkojen epäsuorien aseiden vetureiksi. Siviilin sorakuorkit hoitavat ammushuoltoa jne.

 

[baikal]

Odotas ohjustaja, tällä viikolla otan ylös faktaa traktorin käytöstä tiestöllä ja maastossa, tulee tilaisuus ihan empiirisen kokemuksen hankkimiseen siten, että piruuttain kellotan ajoja "alueelliset joukot" mielessäin.

 

[noska]

Ei ole ihan yksioikoisia hommia nämä, ymmärrän vallanmainiosti että perus paku/pick-up on suunniteltu otettavaksi esim. mainittuihin haavoittuneiden evakointiin, jossa kuorma on pieni ja nopeus tiellä iso valtti.

Siviilin sorakuorkit hoitavat ammushuoltoa jne.

Olettekos ajatelleet miksi nuo ambulanssit on kasvaneet niistä 70-luvun mersun korotetuista farmareista isojen pakujen luokkaan? No avainsana on kuljetuksenaikainen hoitomahdollisuus. Jää muuten aika peieneksi pickupin lavalla.
Sorakuorkkeja ei käytetä ammushuoltoon, koska niiden purkaminen ja lastaus on liian hidasta. Auto seisoo liian kauan paikallaan ja äijät lappaa käsipelilllä tavaraa kyytiiin ja pois. Vaihtolavat ja siirrettävät kontit on se millä tuo homma hoidetaan. Auto tulee paikalle ja pudottaa lavan / kontin päältä ja ottaa paluukuormaksi toisen kyytiin ja liikkuu taas. Varikon väki purkaa kuorman koneellisesti tai vähintään pumppukärryillä tai muilla siirtovälineillä valmiiksi pakattuina kuormayksiköinä. Purku ja lastaus tapahtuu nopeasti ja saadaan sisätiloihin. Mikäli varikko on saatu lastauslaiturilla varustetuun tilaan tai sen piha on kestopäällystetty käy myös perälaitanosturilla varustettu ajoneuvo.
Käsinlastausta ja purkua käytetään sitten vasta ihan viimeisessä vaiheessa kun tavarat toimitaan jakopaikoilta taisteleville joukoille.

 

[baikal]

Jeps, jos käytössä on pääasiassa joku muu kuin konttipeli niin se on kyllä voivoi. Sama on sitten jo huonontaa kaikkea mahdollista ainakin pari sukupolvea taaksepäin.

 

[Victor Charlie]

Vaikka noita rattoreita joukoille riittäisikin, niin kyllä avolava tai paku on varmasti parempi. Koettakaapa vaikka ajaa se traktori-sontakärry yhdistelmä tieltä pois ilmasuojaan sen kolmekymmentä metriä ja sitten peruuttaa se takas. Jää muuten monelta tekemättä ja aikaa ja tupakkia palaa niiltäkin, joilta se onnistuu. Sitten kun on päästy takas tielle, niin huomataan, että elitärkeä hydrauliikka/sähköpiuha/anturi on rikki ja varaosa Saksassa.

Onko se sitten parempi vaihtoehto että ei kyetä ajamaan ilmasuojaan lainkaan?
Alueellisten joukkojen it-aseistus jää olemattomaksi, kun liike lakkaa uralta on pakko päästä pois että ajoneuvoja kyetään edes jotenkin suojelamaan ilmauhalta.

Nykytraktorien alustaa ei ole suunniteltu metsässä ajeluun, vaan kunnon oksa tai kanto oikeassa paikassa halvaannuttaa koneen niille sijoilleen. Tuollainen yhdistelmä on maastossa pirun kankea juuri sen takia, että sen kääntäminen peruuttamalla vaatii h-vetisti tilaa, ja harvoin on mahdollista suunnitella reittiä maastossa niin, että peruuttaa ei tarvitse. Viimeistään, kun veturi kärryineen uppoaa suonsilmään kuusikossa pioneerien raivaamalla 3 metriä leveällä uralla ovat hyvät neuvot kalliit. Käytännössä yhdistelmä on sidottu teihin yhtä vahvasti kuin maastokelvottomat ajoneuvotkin.

On sidottu tiestöön, mutta ei sitä ajoneuvokalustoa voida tienpientareelle jättää odottamaan että ne ammutaan siihen riekaleiksi ja paljastetaan samalla joukkojen jalkautumispaikka sekä vahvuus ajoneuvon tarkasti.

Traktori ilman perävaunua kyllä menee hankalastakin paikasta ja etukuormaajan kauhaan mahtuu mukavasti tavaraa. Rikkoutuminen on kuitenkin todennäköistä, ellei reittiä raivata ensin.

En ole mikään traktori expertti, mutta määrä on edelleen aika huikea ja tarve siihen suhteutettuna melko pieni, eiköhän sekaan mahdu vähän maastokelpoisempaakin kikotinta? Metsätraktori luokkaankin mahtuu ymmärtääkseni jotain kalustoa jne.

Jalkaväelle neliveto pick-upit ja maastoautot ovat varmasti parempi vaihtoehto, kaikki osaavat niillä ajaa, ja autoja löytyy maasta pilvin pimein. Vaikka autojen maastokelpoisuus on traktoreita huonompi, tiheä tieverkko kuittaa tämän puutteen. Raskaiden aseiden vetämiseen traktori voi soveltua paremmin.

Ei kannata unohtaa että perus jv-ryhmän varustuskaan ei ole mistään kevyimmästä päästä, siinä loppuu perus pakun tms. kantavuus hyvin äkkiä + ottakaa huomioon talviaika... ei ole tiet aurattuna, loppuu aika äkkiä etenemiskyky kun hanki alkaa vähääkään kasvamaan. Traktori menee vielä melkoisessa hangessa oleellisesti suurempien pyörien ja järeiden lumiketjujen ansiosta.

Ei ole ihan yksioikoisia hommia nämä, ymmärrän vallanmainiosti että perus paku/pick-up on suunniteltu otettavaksi esim. mainittuihin haavoittuneiden evakointiin, jossa kuorma on pieni ja nopeus tiellä iso valtti. Auto seisoo paikoillaan tieltä pois vain jossain enemmän tai vähemmän valmistellussa ilmasuojassa joukkosidontapaikalla jne.

ps. voihan hyvinkin olla että päästään tilanteeseen jossa alueellisetkin jv-ryhmät tms. liikkuvat suurelta osin ihan armeijan kuorkki kalustolla ja traktorit jäävät pääsääntöisesti vain alueellisten joukkojen epäsuorien aseiden vetureiksi. Siviilin sorakuorkit hoitavat ammushuoltoa jne.

Juuri tuo ilmasuojaan hankkiutuminen on kyllä maastoautolla hankalaa, jos naapuri yllättää tiellä kesken marssin. Traktorilla pääsee kyllä pois tieltä, takaisin tulo se on hankalaa. Suomessa on edelleen traktoreita pilvin pimein, kyllä niitä riittää vaikka oma joka ryhmälle.
Maastoautoja ja pick-upeja ajattelin vähän muista syistä. Niitä voisi olla vaikka yksi per ryhmä ja ryhmän majoitus ym. kalut vaikka kuormurissa/traktorissa. Ryhmä tai partio liikkuisi liukkaasti asemasta toiseen, lavalle voisi heittää raskaan kk:n tai singon parhaaseen kehitysmaa tyyliin. Asutuskeskuksessa maasturin voi helposti piilottaa vaikka (naapurin) autotalliin. Nopealla autolla pääsisi myös liukkaasti pois tulen alta. Joukkue kykenisi toimimaan laajemalla alueella, eivätkä sotilaat väsyisi vaikka asemaa pitäisi vaihtaa tiheäänkin. Meillä helposti ajatellaan, että sotaa käydään keskellä metsää 39-44 tapaan, mutta nykysodat tuppaavat keskittymään teiden ja asutuksen liepeille, ja siellä nuo vehkeet olisivat omiaan.
Lumessa kulkeminen on kyllä traktorilla helpompaa. Kyllä joukkueessa pitäisi yksi traktori olla, sellainen jossa on etukuormain.

 

[Ohjus-tiedustelija]

Ei ole ihan yksioikoisia hommia nämä, ymmärrän vallanmainiosti että perus paku/pick-up on suunniteltu otettavaksi esim. mainittuihin haavoittuneiden evakointiin, jossa kuorma on pieni ja nopeus tiellä iso valtti.

Siviilin sorakuorkit hoitavat ammushuoltoa jne.

Olettekos ajatelleet miksi nuo ambulanssit on kasvaneet niistä 70-luvun mersun korotetuista farmareista isojen pakujen luokkaan? No avainsana on kuljetuksenaikainen hoitomahdollisuus. Jää muuten aika peieneksi pickupin lavalla.

Pick-up on vilissyt keskusteluissa niin tiuhaan että ängin sen jo itsekkin puolivahingossa mukaan. En kyllä ihan ymmärrä miksi noita avolavoja ollaan täällä ainaisella innolla joka väliin änkemässä... umpipakuja (myös 4x4) on suomessa ihan riittävästi ja ainakin tällaisessa käytössä ehdottomasti parempi ratkaisu. Kun puhutaan joukoista jotka varustetaan pääosin ottoajaoneuvoilla, niin tuskin kyseisen joukon etuportaan "ambulansseihin" kummoisia hoitomahdollisuuksia kyetään rakentamaan, joku rakennelma johon paarit istuvat ja teline tipalle yms. ja that`s it varmaankin, oletettavasti potilas on teipattu jo ennen kuljetusta siten kun se kentällä on mahdollista ja selviäminen riippunee siitä kuinka äkkiä hänet saadaan taaemmas operoitavaksi riittävän kaluston luo/osaaviin käsiin. Sitä riittävää kalustoa ja osaavia käsiä tuskin liikenee mihinkään pakujen takapokseihin ajelemaan epäsuoran sekaan... Sääsuoja on Suomessa jo iso plussa kun elävää materiaalia kuljetetaan tuolla tasalla.

Sorakuorkkeja ei käytetä ammushuoltoon, koska niiden purkaminen ja lastaus on liian hidasta. Auto seisoo liian kauan paikallaan ja äijät lappaa käsipelilllä tavaraa kyytiiin ja pois. Vaihtolavat ja siirrettävät kontit on se millä tuo homma hoidetaan. Auto tulee paikalle ja pudottaa lavan / kontin päältä ja ottaa paluukuormaksi toisen kyytiin ja liikkuu taas. Varikon väki purkaa kuorman koneellisesti tai vähintään pumppukärryillä tai muilla siirtovälineillä valmiiksi pakattuina kuormayksiköinä. Purku ja lastaus tapahtuu nopeasti ja saadaan sisätiloihin. Mikäli varikko on saatu lastauslaiturilla varustetuun tilaan tai sen piha on kestopäällystetty käy myös perälaitanosturilla varustettu ajoneuvo.
Käsinlastausta ja purkua käytetään sitten vasta ihan viimeisessä vaiheessa kun tavarat toimitaan jakopaikoilta taisteleville joukoille.

Totta, tarkoitinkin lähinnä siitä jakoporrasta joka roudaa ammuksia kenttävarastosta ampuville aseille/joukoille. Tykistö vaatinee suurimman/raskaimman ajomäärän suuren ja painavan ammuskulutuksen vuoksi. Joku mainitsi taannoin että tukkirekat oli tykistön ammushuollon kannalta ensimmäisenä ottolistoilla kun niissä on nostin ammuspakettien lastaukseen ja purkuun, tosin "tukkipankoihin" täytyy ensin levyttää pohja/laidat. Vai saako niiden pankojen tilalle jonkun irtolavan valmiisiin kiinnityksiin?

Sorakuorkki tai ihan traktori kärrillä hoitaa varmaan helpoiten jv-ammushuollon koska A-tarvike pakettien purku onnistuu käsipelilläkin. Onko muuten tietoa miten aivan viimeinen siirto tapahtuu karkeasti/käytännössä? Tuodaanko ammukset joukon luo vai hakeeko joukon oma ajoneuvo täydennyksiä taaempaa?

 

[Hande]

umpipakuja (myös 4x4) on suomessa ihan riittävästi ja ainakin tällaisessa käytössä ehdottomasti parempi ratkaisu. Kun puhutaan joukoista jotka varustetaan pääosin ottoajaoneuvoilla, niin tuskin kyseisen joukon etuportaan "ambulansseihin" kummoisia hoitomahdollisuuksia kyetään rakentamaan, joku rakennelma johon paarit istuvat ja teline tipalle yms. ja that`s it varmaankin, oletettavasti potilas on teipattu jo ennen kuljetusta siten kun se kentällä on mahdollista ja selviäminen riippunee siitä kuinka äkkiä hänet saadaan taaemmas operoitavaksi riittävän kaluston luo/osaaviin käsiin. Sitä riittävää kalustoa ja osaavia käsiä tuskin liikenee mihinkään pakujen takapokseihin ajelemaan epäsuoran sekaan... Sääsuoja on Suomessa jo iso plussa kun elävää materiaalia kuljetetaan tuolla tasalla.

Just noin se on käsittääkseni suunniteltu

On olemassa sellainen standardivärkki kuin "ottoambulanssin paariteline", jota voidaan käyttää 2 tai 4 paikkaisena. Asennus tarvittaessa ottopakuun joihin on olemassa myös vakioitu lääkintävarustus.

Sotilaslääketieteen aikauslehti löytyy PV/Laitokset/Sotilaslääketieteen keskus. Kts. numero 1/2010 ja sieltä merivoimien lääkintää koskevat osiot.

 

[Ohjus-tiedustelija]

Juuri tuo ilmasuojaan hankkiutuminen on kyllä maastoautolla hankalaa, jos naapuri yllättää tiellä kesken marssin. Traktorilla pääsee kyllä pois tieltä, takaisin tulo se on hankalaa. Suomessa on edelleen traktoreita pilvin pimein, kyllä niitä riittää vaikka oma joka ryhmälle.

Lienee parempi vuodattaa ajoneuvon kanssa vaikka vähän hikeä siellä metsän puolella kuin verta keskellä tietä... Ja kyllähän porukka on menetetty ajoneuvoista riippumatta jos hekot/ryntökoneet pamahtaa päälle ilman ennakkovaroitusta, paremmalla maastoliikkuvuudella on jotain toivoa änkeä ajoneuvo pienellä ennakkovaroituksella paljon syvemmälle matsän sisään eikä pienet ojat tai vähän pehmennyt peltokaan haittaa kun haetaan kohtaa josta poistua tieltä. Perus siviilimaasturin kyvyt loppuu aika äkkiä kun pitäisi ajaa tieltä ulos ilman tiepohjaa vaikka olisi aikaakin käytettävissä kuinka.

Jostain syytä mieleen kumpuaa tämän aiheen tiimoilta aina Georgian joukkojen kestopäällysteen varteen jääneet sirpaleiden repimät pick-upit ja kuorma-autot ym. irtosälä... Tai Kuwaitista moottoritietä vetäytyvien Irakilaisten valtava karrelle ilmasta moukaroitu siviiliajoneuvojen hautausmaa hiiltyneine ruumiineen...

Maastoautoja ja pick-upeja ajattelin vähän muista syistä. Niitä voisi olla vaikka yksi per ryhmä ja ryhmän majoitus ym. kalut vaikka kuormurissa/traktorissa. Ryhmä tai partio liikkuisi liukkaasti asemasta toiseen, lavalle voisi heittää raskaan kk:n tai singon parhaaseen kehitysmaa tyyliin.

Ihan mielenkiintoinen idea, mutta ajoneuvon maastoliikkuvuuden tarve ei kyllä poistu sillä että ne jätetään yhä lähemmäksi asemia (jos haet esim. nopeaa irtaantumista). Päinvastoin, ajoneuvoa ei voi oikein jättää tienpientareelle odottamaan ns. tarjottimelle ja on aika haastavaa löytää aina sellaiset asemat jossa ajoneuvot saadaan esim. pienen poikkitien ja sitä reunustaman korkean kuusikin tms. suojaan ja läheltä löytyy myös hyvät tuliasemat. Pitää myös muistaa että jos joukolla on tarkoitus vähääkään pitää asemia = ottaa vähääkään esim. epäsuoraa vastaan, niin ajoneuvojen ja asemien välillä on syytäkin olla riittävästi matkaa ettei menopelit ole reikäjuustoa heti ensimmäisten murkuloiden jälkeen.

Jos taas haet takaa liukkaalla siirtymisellä maantie nopeutta, niin uudemmat traktorit eivät ole ymmärtääkseni enää mitään 30km/h matelevia paskan kärrääjiä. Kyllä ainakin talvella teitä auki pitävä traktori kalusto liikkuu taajamassa ihan muun liikenteen nopeudella. Tiedä sitten minkälaisia kärriratkaisuja nykyään on olemassa 60km/h tai vähän suuremmillekkin nopeuksille? Tuota nopeampi siirtyminen tiestöllä ei ole kovin olennaista vähääkään raskaammalle sotajoukolla, karhuryhmät ym. hat-hat porukat ovat asia erikseen.

Siviiliautojen lavalle sijoitettavat ampuvat aseet maamaaleja vastaan ovat meidän maastossa täysin päätön ratkasu jos/kun vastassa on aina jollain asteella mekanisoitu vastustaja eikä mikään hihhuli porukka. Liian haastava saada riittävän suojaiseen asemaan ja avoimmessa maastossa tulee noutaja todella nopeasti.

Asutuskeskuksessa maasturin voi helposti piilottaa vaikka (naapurin) autotalliin. Nopealla autolla pääsisi myös liukkaasti pois tulen alta. Joukkue kykenisi toimimaan laajemalla alueella, eivätkä sotilaat väsyisi vaikka asemaa pitäisi vaihtaa tiheäänkin. Meillä helposti ajatellaan, että sotaa käydään keskellä metsää 39-44 tapaan, mutta nykysodat tuppaavat keskittymään teiden ja asutuksen liepeille, ja siellä nuo vehkeet olisivat omiaan.

Asutuskeskuksissa tuo voisi toimiakkin, "ikävä" kyllä juuri pks alueelliset joukot taitaa vaan olla aika pitkälti varustettu jo etukäteen pv:n kalustolla jolloin ottoajoneuvoille ei ainakaan etuportaassa ole tarvetta.

Iso osa meidän joukoista toiminnee kuitenkin edelleen vähintään keskustojen ulkopuolella ja tiestöltä pitäisi päästä jollain tapaa edes vähän matkaa sivuun. Suomi on kuitenkin sellainen perähikiä ettei täältä löydy kunnon metropoleja joissa luontoa joutuu hakemaan kymmenien km päästä. Täällähän ei tarvi suuressa osassa kaupunkejakaan kovin montaa km torilta sivuun siirtyä niin ollaan hyvin metsäisessä ympäristössä ja seuraavan vastaavan matkan päästä aivan täydessä pöpelikössä/peltomaisemassa pois lukien se tie jota pitkin sinne ollaan siirrytty.

No tämä kaikkiahan on aika pitkälle arvailua/valveutunutta mutuilua, olisi erittäin mielenkiintoista tietää menneiden JvPr ottoajoneuvovalinnoista avoneuvotyyppeittäin ja tarkemminkin kullekkin aselajille ja miten "listoja" on päivitetty vuosien saatossa aivan viime päiviin asti kun tekniikka on kehittynyt yms.

 

[noska]

Pick-up on vilissyt keskusteluissa niin tiuhaan että ängin sen jo itsekkin puolivahingossa mukaan. En kyllä ihan ymmärrä miksi noita avolavoja ollaan täällä ainaisella innolla joka väliin änkemässä... umpipakuja (myös 4x4) on suomessa ihan riittävästi ja ainakin tällaisessa käytössä ehdottomasti parempi ratkaisu. Kun puhutaan joukoista jotka varustetaan pääosin ottoajaoneuvoilla, niin tuskin kyseisen joukon etuportaan "ambulansseihin" kummoisia hoitomahdollisuuksia kyetään rakentamaan, joku rakennelma johon paarit istuvat ja teline tipalle yms. ja that`s it varmaankin, oletettavasti potilas on teipattu jo ennen kuljetusta siten kun se kentällä on mahdollista ja selviäminen riippunee siitä kuinka äkkiä hänet saadaan taaemmas operoitavaksi riittävän kaluston luo/osaaviin käsiin. Sitä riittävää kalustoa ja osaavia käsiä tuskin liikenee mihinkään pakujen takapokseihin ajelemaan epäsuoran sekaan... Sääsuoja on Suomessa jo iso plussa kun elävää materiaalia kuljetetaan tuolla tasalla.

Tuo on aivan totta, että on laskeskeltu ettei pätevää hoitohenkilöstöä välttämättä riitä kuljetuksiin ja asiaa on ajateltu korvattavan siten, että kuljetus etenee lyhyinä etappeina hoitopaikkojen välissä eli jokaisen etapin jälkeen on pätevää väkeä joka tarkistaa potilaan tilan ja tekee tarvittavia hoitotoimenpiteitä ja tarvittaessa keskeyttää kuljetuksen jos potilaan tila ei sitä kestä.

 

[noska]

Pari humiota aiheesta. Se pienempi ajoneuvo on toki myös helpompi maastouttaa ja sille on helpompi tehdä suoja-asema.

Esiin on nostettu (vai oliko se jossain muussa ketjussa) nykyisiä ajoneuvomääriä. Voitaneen aika huoletta todeta, että vain diesel-käyttöisistä ollaan kiinnostuneita. Pakuista toki yhä enenevä määrä taitaa näitä olla, mutta kyllä siellä vielä joukossa pyörii bensakäyttöisiä tai jopa postin sähköpakujakin tilastoissa, pickupeista ja maastoautoista puhumattakaan.

Paljon on tässä ketjussa puhuttu siirtymisnopeudesta tiellä. Kuinka kauan kuvittelette teiden pysyvän nykyisenkaltaisessa (huonossa) kunnossa ennekuin ne ovat vielä surkeammassa kunnossa jolloin rajottavat ajonopeutta vieläkin nykyistä enemmän.

 

[Einomies1]

Pick-up on vilissyt keskusteluissa niin tiuhaan että ängin sen jo itsekkin puolivahingossa mukaan. En kyllä ihan ymmärrä miksi noita avolavoja ollaan täällä ainaisella innolla joka väliin änkemässä... umpipakuja (myös 4x4) on suomessa ihan riittävästi ja ainakin tällaisessa käytössä ehdottomasti parempi ratkaisu. Kun puhutaan joukoista jotka varustetaan pääosin ottoajaoneuvoilla, niin tuskin kyseisen joukon etuportaan "ambulansseihin" kummoisia hoitomahdollisuuksia kyetään rakentamaan, joku rakennelma johon paarit istuvat ja teline tipalle yms. ja that`s it varmaankin, oletettavasti potilas on teipattu jo ennen kuljetusta siten kun se kentällä on mahdollista ja selviäminen riippunee siitä kuinka äkkiä hänet saadaan taaemmas operoitavaksi riittävän kaluston luo/osaaviin käsiin. Sitä riittävää kalustoa ja osaavia käsiä tuskin liikenee mihinkään pakujen takapokseihin ajelemaan epäsuoran sekaan... Sääsuoja on Suomessa jo iso plussa kun elävää materiaalia kuljetetaan tuolla tasalla.

Senverran tiedän kenttälääkinnästä jo työn puolesta ettei tippatelineitä tarvita. Nesteensiirto hoituu niin että nesteensiirtolaite säädetään auki ja pussi ilman indikaattorikammiota tungetaan makaavan potilaan selän alle tai esim. istuvan selän taa, jolloin pussiin kohdistuva paine tuuppaa nestettä suoneen.

Jenkkien tapa taistelussa on käyttää ns. hypertoonista keittosuolaliuosta (~7,5%)
(mm. Hyper-Haes = superhessu) boluksena suoneen. Määrä riippuu hypovolemian tasosta. Muuta nestettä ei anneta ennen lopullista hoitopaikkaa.

En tiedä onko kyseinen hoitoprotokolla rantautunut suomeen nykyään. Jos joku tietää, kertokoon.