CG Carl Gustaf - monitoimi-ihme-pst-tulituki-sinkoase myös Suomelle?

En pysty näkemään Carl Gustfia Apilasken korvaajana jokamiehen PSTaseena, jolla voi tuhota vihollisen panssarivaunun.

Ei riitä Kalle-Kustaan ominaisuudet tuohon. Sen avut ovat vahvasti muualla kuin pst:ssä.
 
Varmaan kaikissa hommissa on aina tulituki kortilla. Mutta varmaan rannikkojoukoillekkin järkevämpi vaihtoehto on yläkulmilla ampuva kevyt kranaatinheitin komppania tasalla.

KVKRH olisi paras vaihtoehto ja se onkin siellä komppania tasalla. Ongelma rannikolla tulee pitkistä etäisyyksistä, jolloin voi tulla tilanteita missä sitä tulitukea ei ole tarjolla. Sama koskee RANNJP/KRHK raskaita heittimiä, jotka siis toimivat pääasiassa rannikolta (ei saaristossa). Sitten kun tuettava joukko hyökkää ulkosaaristossa niin eipä siinä paljon tueta.

Tuon takia rannikkojääkäriryhmissä on KRPIST ja joukkueissa KRKK. Ei välttämättä sen takia että ne olisivat noin yleisesti parhaita tulitukeen.
 
CG otetaan yleiseen käyttöön jenkkilässä.

US Army approves Carl Gustaf M3 MAAWS for general use
US Army light infantry units are to be equipped with the Saab 84 mm Carl Gustaf M3 Multirole Anti-Armor Anti-Personnel Weapon System (MAAWS) as a standard issue tactical support weapon, following completion of a Conditional Materiel Release (CMR) authorisation by the army in late 2015. In parallel, the army continues planning and tasking efforts to achieve Full Material Release (FMR) to the service in late 2016.

With the CMR complete, the M3 is now officially an organic weapon system within each army combat platoon, and will initially be fielded within selected Infantry Brigade Combat Teams (IBCTs), which will now train, maintain, and sustain the M3 as part of the IBCT organisational structure. Going forward, all brigade combat teams will receive 27 Carl Gustaf launchers, about one per platoon.
http://www.janes.com/article/60331/us-army-approves-carl-gustaf-m3-maaws-for-general-use
 
EI kuulu tähän keskusteluun mutta aikaisemmin jo keskusteltu tässä säikeessä.

Pike
Miniaturized, Laser-Guided Munition
Pike™ is a 17-inch-long, semi-active laser-guided precision weapon, measuring 40 mm in diameter and weighing two pounds. It’s the world’s only hand-launched precision-guided munition. Fired from a rifle-mounted grenade launcher, the miniaturized munition can travel one and a half miles and hit within five yards or less of a target, minimizing collateral damage.

pike_body_img_01.jpg

The Pike 40-mm precision-guided munition is fired from a rifle-mounted grenade launcher and uses a digital, semi-active laser seeker to engage fixed and slow-moving, mid-range targets. (Download High Resolution Photo)

The laser-guided munition is nearly as narrow as some large-caliber ammunition and can fit in the palm of a hand. A lightweight precision weapon, the Pike munition doesn’t tether ground troops to a vehicle launcher. Using a laser designator that resembles a pistol, one soldier points at a target, while another fires the munition.

Powered by a rocket motor, the Pike munition can be fired from the new family of Enhanced Grenade Launcher Modules (EGLM), specifically the H&K M320 and the FNH Mk13. The munition travels to its target using a high-tech guidance system that brings the same pinpoint accuracy once found only in mammoth missiles and hulking bombs.

The Pike munition can be mounted on multiple platforms, including Class 1 and II, unmanned aircraft systems, all-terrain vehicles, ground mobility vehicles, Common Remotely-Operated Weapons Station and small boats.

Learn more about Raytheon's Precision Weapons.
 

Ymmärränkö oikein että laukauksen jälkeen niin ampuja laservalaisee (tai spotteri valaisee) kohteen ja Spike lentää sinne?
 

Ymmärränkö oikein että laukauksen jälkeen niin ampuja laservalaisee (tai spotteri valaisee) kohteen ja Spike lentää sinne?

Spotterista tekstissä puhutaan. Epäilemättä hyödyllinen ase, kun oheisvahinkojen välttäminen on tärkeää ja vihollisella ei vahingossakaan ole mitään mikä varoittaisi heitä laser osoittimesta.
 
Oma ehdotukseni olisi tukiryhmälle kolme neljä henkistä partiota, syy: enemmän a-tarviketta kannossa per ase sekä partiolla paremmin tappionsieto. Käyttö olisi koottuna, jokaisella partiolla olisi oma mönkijä, jossa se kulkisi. Puolustuksessa sitä käytettäisiin suojaamaan komppanian ryhmittymistä, väijyihin, se toimisi pääasiallisena pst reservinä mikäli pstryhmä on jo taistelussa. Hyökkäyksessä suojaisi sivustaa yhdessä TJRn tai tarkka-ampujaryhmän kanssa, voisi toimia erikseen muodostettavassa tulitukiosastossa tarkka-ampujien, itkojen ja NLAWien kanssa. Voisi olla aika kova JK:ssa jos koottaisiin erillisryhmistä ja muutamista itkopartioista tulitukiosasto varapäällikön alaisuuteen...
 
Tässä asiassa voisi auttaa, jos tiedettäisi miten ruotsalaiset käyttävät CGtä ja millä tasolla sekä sen suhde muihin aseisiin.
 
Pelkään että tossa ruotsalainen JV-joukkue. Paitsi Ruotsin "maavoimat" taitanee olla nykyään hyvin pitkälle mekanisoituja.

Tuossa ei ole mitään kontekstia mistä tehdä oikeita johtopäätöksiä. Ei tiedetä ovatko nuo organisaatiot, aseet ja vahvuudet edes oikeita eikä oteta kantaa mikä on aseiden keskinäinen suhde sen suuremmin. Esimerkiksi ruotsalaisen joukkueen organisaatio ja aseistus auttaisi näin alkuun, miehen ja aseen tarkkuudella.
 
Mihin käyttää kalle kustaata? Ei sille lokeroa mielestäni erityisemmin tarvitse miettiä. Taistelut keskittyvät tänäpäivänä asutuskeskuksiin ja niille johtaville reiteille ei syviin metsiin. Asutuskeskustaistelut tarvitsevat tulivoimaa ollaan sitten puolustamassa tai hyökkäämässä. Se hyökkäyskin on muuten onnistuttava jos sotia meinataan. Pakko niitä viholliselle menetettyjä arvokkaita kohteita on saada takaisin. Kalle kustaan etu on ehdottomasti monipuolisessa ampuma tarvikkeessa. Se taipuu niin pehmeisiin kuin puolikoviin ja suunnasta riippuen myös koviin maaleihinkin. Kranaatinheittimellä on paikkansa tulitukena mutta rakennetulla ympäristössä se menettää suuren osan edustaan ja tehostaan, kranaatti kivääri sama homma. Se on raskas kantaa ja operoida sekä hidastaa aika tavalla joukkoa. Lisäksi siinä vasta ne äijät näkyy kun sitä käyttävät. Kranaatti revorveri olisi hyvä mutta sellaista ei ole. Tästä päästään kalleen. Sille löytyy paikka rakennetulla alueella huoneen puhdistamiseksi ulkoa päin. Voidaan tehdä kätevä kulkureitti pikana seinään. Voidaan tuhota vihollisen pesäkkeitä, ajoneuvoja laidasta laitaan myös yläkulmilla joita rakennetulta alueelta löytyy. Metsässä se on välitön tulituki ja ammus voidaan valita kohteen mukaan. Pehmeää kohdetta vastaan sirpaletta ja kovaa kohdetta läpäisy kykyä omavaa. vaihtoiehtoisest yhdistelmää tai ilmassa kukkuvaa. Jenkit ovat kallen löytäneet ja ottaneet omakseen ja sillä poppoolla on sotimisesta aika paljon kokomusta. Venäjällä löytyy vastaavia vehkeitä.

Mahtaako Suomi olla tässäkin vähän jälkijunassa kun Suomessa valmistaudutaan sotimaan korvissa ja muualla asutuskeskuksissa. Meillä on kaartin jääkärirymentti ainoa joka kunnolla kouluttaa aketusta muilla se on vähän sellaista, että pikkaisen viistetään hommaa ja sitten mennään metsään ryynäämään. Ei sillä metsässä ja teillä varmaankin tapahtuu se viivytys ja kuluttaminen mutta kyllä se pahasti näyttää siltä, että asutuskeskuksissa ne varsinaiset tappohommat käydään.
 
Kait se on vähän niin, että jos meiltä viedään asutuskeskus niin siihen liittyy hyökkääjän ilmavoimat ja panssaroidut vaunut. Siinä jalkamies joutuu miettimään mitä rompetta haluaa mukanaan kantaa. Listalla on Nlaw ja stringeriä sekä erilaisia kranaattipelejä.
 
Mihin käyttää kalle kustaata? Ei sille lokeroa mielestäni erityisemmin tarvitse miettiä. Taistelut keskittyvät tänäpäivänä asutuskeskuksiin ja niille johtaville reiteille ei syviin metsiin. Asutuskeskustaistelut tarvitsevat tulivoimaa ollaan sitten puolustamassa tai hyökkäämässä. Se hyökkäyskin on muuten onnistuttava jos sotia meinataan. Pakko niitä viholliselle menetettyjä arvokkaita kohteita on saada takaisin. Kalle kustaan etu on ehdottomasti monipuolisessa ampuma tarvikkeessa. Se taipuu niin pehmeisiin kuin puolikoviin ja suunnasta riippuen myös koviin maaleihinkin. Kranaatinheittimellä on paikkansa tulitukena mutta rakennetulla ympäristössä se menettää suuren osan edustaan ja tehostaan, kranaatti kivääri sama homma. Se on raskas kantaa ja operoida sekä hidastaa aika tavalla joukkoa. Lisäksi siinä vasta ne äijät näkyy kun sitä käyttävät. Kranaatti revorveri olisi hyvä mutta sellaista ei ole. Tästä päästään kalleen. Sille löytyy paikka rakennetulla alueella huoneen puhdistamiseksi ulkoa päin. Voidaan tehdä kätevä kulkureitti pikana seinään. Voidaan tuhota vihollisen pesäkkeitä, ajoneuvoja laidasta laitaan myös yläkulmilla joita rakennetulta alueelta löytyy. Metsässä se on välitön tulituki ja ammus voidaan valita kohteen mukaan. Pehmeää kohdetta vastaan sirpaletta ja kovaa kohdetta läpäisy kykyä omavaa. vaihtoiehtoisest yhdistelmää tai ilmassa kukkuvaa. Jenkit ovat kallen löytäneet ja ottaneet omakseen ja sillä poppoolla on sotimisesta aika paljon kokomusta. Venäjällä löytyy vastaavia vehkeitä.

Mahtaako Suomi olla tässäkin vähän jälkijunassa kun Suomessa valmistaudutaan sotimaan korvissa ja muualla asutuskeskuksissa. Meillä on kaartin jääkärirymentti ainoa joka kunnolla kouluttaa aketusta muilla se on vähän sellaista, että pikkaisen viistetään hommaa ja sitten mennään metsään ryynäämään. Ei sillä metsässä ja teillä varmaankin tapahtuu se viivytys ja kuluttaminen mutta kyllä se pahasti näyttää siltä, että asutuskeskuksissa ne varsinaiset tappohommat käydään.
Vähän niinkuin tähtää nykyisen suurimman osan koulutuskin vatusmiespalvelussa TRAhan, sekä uudehko jääkärikomppanian koulutusohjeen painopiste on TRA. TRA- koulutus vie noin 2-3 päivää palvelusajasta ja koulutusohjeessa TRA:ta on sivuttu muutamalla lauseella.
 
Viimeksi muokattu:
Ei sillä metsässä ja teillä varmaankin tapahtuu se viivytys ja kuluttaminen mutta kyllä se pahasti näyttää siltä, että asutuskeskuksissa ne varsinaiset tappohommat käydään.

Kuinka monta mekanisoitua prikaatia saat kerralla hyökkäämään vaikka Lappeenrantaan? Tässä myös se, että jos me ollaan tehty asutuskeskuksesta kunnon tappoareena niin ryssät ampuu sen raketinheittimillä ja sit vasta hyökkää. Enemmän joukkoja ja siten myös tapettavaa mahtuu asutuskeskusten ulkopuolelle.
 
Mahtaako Suomi olla tässäkin vähän jälkijunassa kun Suomessa valmistaudutaan sotimaan korvissa ja muualla asutuskeskuksissa. Meillä on kaartin jääkärirymentti ainoa joka kunnolla kouluttaa aketusta muilla se on vähän sellaista, että pikkaisen viistetään hommaa ja sitten mennään metsään ryynäämään. Ei sillä metsässä ja teillä varmaankin tapahtuu se viivytys ja kuluttaminen mutta kyllä se pahasti näyttää siltä, että asutuskeskuksissa ne varsinaiset tappohommat käydään.

Ihan meinaa silmä kostua kun on niin hyvää tekstiä asiasta.

Lisäyksenä vielä, että on välttämätöntä kyetä hyökkäämään vihollista vastaan rakennetussa ympäristössä. Ei ainoastaan Helsinki-Kotka-Lappeenranta-akselilla, vaan yhtä paljon Kuusamossa, Joensuussa, Mikkelissä ja lukemattomissa pienemmissä paikoissa.

Pitäisi kyetä realistisesti arvioimaan vihollisen jalkaväen aseistusta ja sen tulivoimaa rakennetussa ympäristössä. Ja suhteuttaa sitä omaan vastaavaan.

Tässä ei ole kyse huoneiden puhdistamisesta, vaan ylipäätänsä kyvystä liikkua ja suunnata tulta vihollista kohti. Miten saavutetaan edes hetkellinen tuliylivoima, niin että on edellytyksiä edes uhata työntää vihollinen asemistaan?

Ketterästi liikkuva CG, erikoisammustarvikkeineen, olisi tässä erinomainen lisä komppaniatasolle.
 
Kuinka monta mekanisoitua prikaatia saat kerralla hyökkäämään vaikka Lappeenrantaan? Tässä myös se, että jos me ollaan tehty asutuskeskuksesta kunnon tappoareena niin ryssät ampuu sen raketinheittimillä ja sit vasta hyökkää. Enemmän joukkoja ja siten myös tapettavaa mahtuu asutuskeskusten ulkopuolelle.

Yhistettynä sitten siihen että kuinka monta 60-luvun elementtitaloa on pystyssä kun mekanisoitu keltainen A2 on vallannut maakuntakeskuksen?
 
Kuinka monta mekanisoitua prikaatia saat kerralla hyökkäämään vaikka Lappeenrantaan? Tässä myös se, että jos me ollaan tehty asutuskeskuksesta kunnon tappoareena niin ryssät ampuu sen raketinheittimillä ja sit vasta hyökkää. Enemmän joukkoja ja siten myös tapettavaa mahtuu asutuskeskusten ulkopuolelle.
En minä vaan tiedä. Sen voin sanoa ettei niitä sotia vaan nykyään käydä keskellä korpea. Mitä se vihollinen sillä korvella tekee? Se haluaa haltuunsa infran, isot lentokentät, satamat, asutuskeskukset ja taajamat, vallan ja hallinnon keskittymät. Niitä ei löydy korvesta vaan länsi suomesta ja uudeltamaalta..
 
Vähän niinkuin tähtää nykyisen suurimman osan koulutuskin vatusmiespalvelussa TRAhan, sekä uudehko jääkärikomppanian koulutusohjeen painopiste on TRA. TRA- koulutus vie noin 2-3 päivää palvelusajasta ja koulutusohjeessa TRA:ta on sivuttu muutamalla lauseella.

Sitähän on kerrottu, että ne uudet valmiusyksiköt tulee treenaamaan aketusta valmiusjaksollaan.

En minä vaan tiedä. Sen voin sanoa ettei niitä sotia vaan nykyään käydä keskellä korpea. Mitä se vihollinen sillä korvella tekee? Se haluaa haltuunsa infran, isot lentokentät, satamat, asutuskeskukset ja taajamat, vallan ja hallinnon keskittymät. Niitä ei löydy korvesta vaan länsi suomesta ja uudeltamaalta..

Se on vaan siitä ikävä, että meillä on kymmeniä kilometrejä korpea näiden asutuskeskusten välillä. Vaikka saisit hyökättyä vaikka LPR-KOU niin joudut valvomaan n. 90km valtatietä metsän keskellä. Mieti miten paljon se vaatii resursseja, jos sitä ei kunnolla tyhjennetä puolustajan joukoista. Siihen matkalla saat menemään helposti kaksikin prikaatia ihan sivustan suojaamiseen ja vasta"sissi"toimintaan.
 
Back
Top