Erilliskomppanioiden tulevaisuus

Kapiainen kirjoitti:
Mielestäni jo yksin oletetun taistelukentän hyvin vähäinen syvyys tekee ns sissijoukkojen laajamittaisesta käytöstä yhä vaikeammin perusteltavaa.
Kommenttisi oli muilta osin hyvinkin järki perusteinen, mutta voisitko kommentoida lihavoitua osuutta hieman tarkemmin. Reserviläisen mielestä taistelukentän syvyys on hyvinkin suuri, jossa puolustajan sissijoukko pystyy hyvinkin vaikuttamaan aktiivisesti hyökkääjään.

EDIT: Kirjoitusvirheet
 
madmax, oletetun taistelukentän sijainti ja maantiede eteläisellä rantamaalla matkalla Helsinkiin tuli varsin perusteellisesti keskustelluksi jokin aika sitten. Suosittelen käyttämään foorumihakua tai katsomaan Kapiaisen profiilin kautta hänen kirjoittamansa viestit.
 
Ratkaisutaistelualueen maantieteellinen mitta tuskin on tänä päivänä mikään valtaisa, sen enempää syvä, leveä kuin paksukaan. Toinen asia: jos sotatoimet ovat ajallisesti lyhyitä, mutta sitäkin rajumpia, sekin muuttaa sissitoimintaa. Jos aika on lyhyt niin pitää pystyä kohdistamaan rankkaa vaikutusta sille pienelle alueelle, siihen ei oikein mitenkään istu Erkki-komppaniat varusteineen muuten kuin soppatonkkien kolistelussa.

Huomatkaa Kapiaisen käyttämä termi: "sissitaistelutekniikkaa käyttävä joukko".
 
koponen kirjoitti:
madmax, oletetun taistelukentän sijainti ja maantiede eteläisellä rantamaalla matkalla Helsinkiin tuli varsin perusteellisesti keskustelluksi jokin aika sitten. Suosittelen käyttämään foorumihakua tai katsomaan Kapiaisen profiilin kautta hänen kirjoittamansa viestit.

Palaampa siis vielä menneeseen aikaan:

Meinaatko että oletettu vihollinen tekisi maihinnousun suoraan kauppatorin rantaan ja kaikki materiaali viholliselle tulisi mukana?

Vai meinaatko ettei Vironlahti-Helsinki välille jäisi valvomatonta mutkaa, johon ei kylkimiina mahtuisi?

Samaa mieltä ollaan pääpiirteissään, että perinteinen massamainen sissijoukkojen käyttö painopistesuunnalla ei ole nykypäivää. Vai onko uusi doktriini se, että vain painopisteessä taisteellaan ja muut luovutetaan naapurille suosiolla?

Mitä nopeampaan ratkaisuun vastustaja pyrkii, sitä suuremmat mahdollisuudet on sivustaan jätetyillä joukoilla vaikuttaa vastustajan huoltoon ja tukijoukkoihin. Kehitystä tämä vaatii taktiikassa ja hieman varustuksessakin.

Sissitaistelu ei tosin ammattiarmeija ajatteluun istu, vaan se jääköön edelleenkin ressuille ja hirvenmetsästäjille.

Älkää käsittäkö väärin kommenttiani ja älkää tarttuko lillukanvarsiin, en aio julistaa erilliskomppanioiden toimintaa autuaaksi. Kaikkia joukkoja tarvitaan ja kokonaisuus ratkaisee. Tässä tapauksessa perinteisestä ErK ajattelusta pitäisi päästä eroon ja ajatella asioita uudella tavalla.
 
ups.

Millä aseilla ja tehtävillä pitäisi tämän päivän sissijoukko varustaa, jotta voitaisiin katsoa saatavan "kovaa" hyötyä, kun vastassa on mekanisoitu joukko?

Pitäisikö aseistusta ja toimintatapaa muuttaa, ja koulutuksessa huomioida hyvin tarkasti se, että joukko löytää "tärkeitä" maaleja ja kykenee omalla aseistuksellaan vaikuttamaan näihin tehokkaasti?

Eli lainata Yhdysvaltain vapaussodan aikojen "upseerijahti"- teemaa ja löytää NE maalit, joilla on merkitystä selvästi enemmän kuin iskulla petterin kylkeen, petterin, jonka kannella tojottaa tympeännäköisiä nuorenmiehenpärstiä? Joo joo, opetetaan ottamaan esikuntavaunua jne. mutta millä aseilla ja keinoilla päästäisiin parhaaseen mahdolliseen tulokseen?
 
olin viimeksi,kun olin reservissä kertaamassa, erilliskomppanian kertausharjoituksessa.komppania oli käytännössä sissikomppania.meillä oli trangiat ruan tekoon jne.
kyllä erilliskomppanioilla tulevaisuutta on.
 
baikal kirjoitti:
ups.

Millä aseilla ja tehtävillä pitäisi tämän päivän sissijoukko varustaa, jotta voitaisiin katsoa saatavan "kovaa" hyötyä, kun vastassa on mekanisoitu joukko?

Pitäisikö aseistusta ja toimintatapaa muuttaa, ja koulutuksessa huomioida hyvin tarkasti se, että joukko löytää "tärkeitä" maaleja ja kykenee omalla aseistuksellaan vaikuttamaan näihin tehokkaasti?

Eli lainata Yhdysvaltain vapaussodan aikojen "upseerijahti"- teemaa ja löytää NE maalit, joilla on merkitystä selvästi enemmän kuin iskulla petterin kylkeen, petterin, jonka kannella tojottaa tympeännäköisiä nuorenmiehenpärstiä? Joo joo, opetetaan ottamaan esikuntavaunua jne. mutta millä aseilla ja keinoilla päästäisiin parhaaseen mahdolliseen tulokseen?

Pohjamiinalla liike uralla seis ja laseriin hakeutuvaa 155mm niskaan, se on siinä. Viestivälineet vaan kuntoon ja koulutus käyntiin.
 
baikal kirjoitti:
ups.
Millä aseilla ja tehtävillä pitäisi tämän päivän sissijoukko varustaa, jotta voitaisiin katsoa saatavan "kovaa" hyötyä, kun vastassa on mekanisoitu joukko?

Paremmat henkilökohtaiset varusteet. Lisäksi viestintä-, havainnointi- ja paikannusvälineitä (radiot, lämpökamera, vv-2000, GPS-navigaattori jne.). Runsaasti räjähdysaineita, uusimpia miinoja ja riittävästi nykyaikaisia sinkoja. ErK:n pitäisi kuulua myös erillinen it-ohjus jaos (kannettava, ip) eli tj. ja 2-3 ohjusmiestä lataajineen tst-hekojen varalta. Tämä voitaisiin huomioida kun uusitaan lähi-itohjuksia. Tässä on jo mekoinen parannus varustukseen ja tietää vaikeuksia vastustajalle aivan varmasti.


Pitäisikö aseistusta ja toimintatapaa muuttaa, ja koulutuksessa huomioida hyvin tarkasti se, että joukko löytää "tärkeitä" maaleja ja kykenee omalla aseistuksellaan vaikuttamaan näihin tehokkaasti?

Baikal, kun katselet seuraavan kerran kaakkois-ja itäsuomen karttoja, huomaat ettei tartte ole einstein huomataakseen mille tie-urille vastustaja on sidottu auttamatta. Sissiryhmät ovat pieniä ja huomaamattomia, joita on vaikea teknologiasta huomaamatta löytää ja jäljittää suomalaisessa metsämaastossa johon joukot on kautta-aikain nimenomaan kehitetty ja koulutettu. Päätaistelutapa on väijytys ja toiminta-aika on tehtäväalueella jatkuva 24/7. Tarkoittaa että kaikki vihollisen kalusto mikä liikkuu teillä ja urilla on jatkuvassa vaarassa myös varsinaisen rintamalinjan takana ja sivustoilla.
Eli lainata Yhdysvaltain vapaussodan aikojen "upseerijahti"- teemaa ja löytää NE maalit, joilla on merkitystä selvästi enemmän kuin iskulla petterin kylkeen, petterin, jonka kannella tojottaa tympeännäköisiä nuorenmiehenpärstiä? Joo joo, opetetaan ottamaan esikuntavaunua jne. mutta millä aseilla ja keinoilla päästäisiin parhaaseen mahdolliseen tulokseen?

Paras mahdollinen tulos riippuu määritelmästä. Mitään salamurhaajia sissit eivät varsinaisesti ole ja kaikki vihollisen materiaali joka joutuu "poistoon" ja on pois taisteluista on hyvä ja potentiaalinen kohde. Varsinkin huolto-, kuljetus-, ja komentojoukot. Myös taistelujoukkoja vastaan toimitaan alussa. Ei siellä turhaan lymytä ja lusmuilla vaan joukoilla on selkeä häirintä- ja tuhoamistehtävä!

Jos ajatellaan toiminnan eri ulottuvuuksia, ilman tieliikenteen häirintää niin eikö seuraavanlainen skenaario sitten olisi mahdollinen:
Vihollinen etenee voimakkailla mekanisoiduilla joukoilla kohti tavoitetta eteläisessä suomessa. Hyökkäävän kärjen takana seuraa mekanisoitu tykistö, joka ajaa tauko/täydennys/tuliasemaan 15 km kärjen takana. Tulikäskyjen odottamisen ohessa panssarihaupitseja on tulossa täydentämään muutama kuorma-autollinen täynnä kranaatteja ja polttoainetta. Ennen tätä sissiryhmä tekee yllätysiskun kertasingoilla ja viemällä tuhoamispanoksen parin vaunun alle. Iskun jälkeen vihollienen saa niskaansa 81 mm kranaattien kuuron. Toinen sissiryhmä väijyttää täydennyssaattueen miinoilla ja räjähteillä=murto-osa tai ei lainkaan kranaatteja+ löpöä haupitseille. Vihollisen taas lähdettyä liikkeelle, I vaunu räjähtää taivaan tuuliin 2 km:n päässä lähtöpaikasta, vaan syyllisiä ei näy tai kuulu. Raivausta odottavien / haavoittuneiden evakuointia tekevien joukkojen ja loppuvaunujen kohtalona on päätyä meikäläisten tykistö-iskun kohteeksi kun mukana oleva TJ-on antanut väijypaikan koordinaatit etukäteen tykistölle. Vituttaisko itseäsi?

ErK:n taistelutekniikka ja taktiikka poikkeaa täysin perinteisestä jääkäri-mallin "syöksyen-eteenpäin" touhusta tai vaunuilla ajelusta. Se on hajautettu, vaikeasti torjuttava ja ennakoitava taistelutapa joka aiheuttaa jatkuvia tappioita. Sen psykologinen pelkovaikutus on suuri ja se nojaa yllätykseen sekä hyviin ennakkovalmisteluihin. Se on edullinen ja kustannustehokas verrattuna käytettävään joukkojen määrään. ErK:t eivät ole juuri sidottuja yleisjoukkoihin tai muihin alueellisen puolustuksen joukkoihin. Päinvastoin ne ovat hyvin valmistautuneita, tuntevat toiminta-alueensa hyvin ja pärjäävät omillaan melko pitkään. Hajautetun taistelutekniikan ansiosta niitä on vaikeata (huom! ei tietenkään mahdotonta) löytää ja tuhota.

Ihmeellistä on miten huonosti täällä foorumillakin tunnetaan tuon taktiikan perusteet ja tehokkuus nykyaikana. Ehkä meikäläisten armeija on puhtaasti "hakkapeliittojen jälkeläinen alenevassa polvessa", eikä asymmetrinen taistelutaktiikan ole katsottu enää nykyään olevan "reilua". Juuri tämän takia se onkin tehokasta. Ihmeellistä että sen teho kyseenalaistetaan vaikka sitä on suomalaiset käyttäneet kautta historian menestyksellä.

Ihmettelen että nyt sissisodankäynti onkin yhtäkkiä eräiden mielestä eilispäivää. Onko tämä ajattelu amerikkalaista? Teknologiasta kun ei ole niin suurta hyötyä tätä taistelutaktiikkaa käyttävää joukkoa vastaan ja sehän jenkkejä ja venakoita harmittaa. Katsokaa vaikka videoita afganistanista ja irakista kun tuohtuneet ja vittuuntuneet USA:n erikoisjoukkojen miehet avuttomina vastaamaan siihen, haukkuvat sissitaktiikan "pelkurin taktiikaksi". Kyllähän se syö miestä kun autoja räjähtelee vähänväliä ja porukkaa kuolee ja loukkaantuu ympäriltä ja ketään ei juuri näy jota ampua. Tekee mieli nauraa... lopputulos merkitsee, viis tavasta ja keinoista! Tähän kun lisää sen että tuolla vuoristossakaan jenkit eivät pysty näkemään Talibaneja, huolimatta lämpökameroista ja kaikenmaailman valvontavehkeistä ja aina tarvitaan tst-hekoja apuun. Mikä tilanne sitten on täällä metsäisessä suomessa?

Jos noissa maissa(irak, afganistan) vastapuoli on varustettu murto-osalla siitä kalustosta ja aseista (ja rahasta) mitä länsimaisilla joukoila on ja koulutuskin on sitä sun tätä, ei tätä sodankäyntitapaa voi aliarvioida. Tai jos niin tekee, kärsii samanlailla kuin USA ja ISAF.
 
Porkkakoski lataa täysillä.
Toteaisin tuohon, väittämään, ettei menetelmää tunneta, sen, että kyllä tunnetaan, mutta teknologiauskovaisuus on luonut väitteen, ettei tuo mentelmä enää toimisi. Lisäksi tuota mentelmää ei osata kunnolla henkilökohtaisesti. Se tunnetaan epriaatteessa, mutta sitä ei osata. Muutaman päivän inttiaikainen pikakoulutus tai viikonlopun kurssi reservissä ei tähänkään aiheeseen opeta kunnolla.
Myös uskomus teknologian kaiken kattavaan kykyyn johtuu tietenkin koulutuksesta. Niin monelta puuttuu riittävä käyttökokemus uusista laitteista ja osalta jopa kokonaan. Netin luoma harhakuva on, että noita laitteita on kaikilla ja kaikkialla ja ilman ei itsekään tulla toimeen. Vastatoimien koulutus on ollut vielä vähäisempää. Pv:n ja mpk:n harjoitukset toteutetaan rajatulla alueella molemmille osapuolille tutussa maastossa, joka on jo valmiiksi kulunut sissitaktiikalle epäedulliseksi. Harjoitukset toteutetaan liian lyhyen ajanjakson puitteissa, ja vielä siten, että vastaosasto tietää jo ennakkoon sissien olemassaolosta ja usein toiminnan kohteestakin. Miehillä ei ole enää samanlaista kokemusta metsän käyttämisestä ja metsässä elämisestä kuin aikoinaan. Maaston ja luonnon hyödyntäminen ei tule luonnostaan. Metsässä elämisestä on tullut suuri lisärasite tehtävälle, kun aikoinaan siihen oli totuttu eikä se juurikaan rasitusta lisännyt. Luonnonmerkkien, eläinten äänien ja käyttäytymisen ja jälkien lukemisen taidot ovat kaikonneet. Nuorimmalla polvella jopa maastossa liikkumisen kokemus on vähäistä. Kaikki tämä on korvattu teknologisella osaamisella. Niinpä sitten myös luottamus teknologiaan on vankkumaton ja usko perinteisiin maastotaitoihin ja sissitekniikoihin ja -taktiikoihin heikko.
Jos kuitenkin mietitään tilannetta, jossa rauhan aikana ihminen eksyy metsään. Etsinnät aloitetaan. Etsijät haluavat löytää eksyneen, saavat siihen kaikenmoista lisätietoa, eikä heidän tarvi pelätä vastatoimia. Eksynyt myös haluaa tulla löydetyksi. Näin ei kuitenkaan aina kovin nopeasti tapahdu, edes kauounkialueella jossa henkilöllä on kännykkä mukanaan ja itse soittaa apua (kuten aivan hijattain taas saatiin todistaa). Miten sitten kun etsijöillä on käytettävissään vain muutamat havainnot tai tiedot etsittävien iskuista. Etsittävien tarvii koko ajan varoa myös vastatoimia. Etsittävät eivät halua löytyä, vaan käyttävät kokoa ajan etsintää vaikeuttavia keinoja kuten suojia, maastoutuksia, naamiointeja, harhautuksia, väistöjä, liikettä, ansoja, miinoja, väijytyksiä jne. Kuinka paljon enemmän joukkoja uskotte riittävän sissien perään kuin rauhanajan suuretsinnöissä on? Paljonko hienommat ja tehokkaammat välineet etsijöillä on? Voiko niitä aivan vapaasti käyttää ilman häirintää tai riskiä joutua itse asevaikutuksen uhriksi? Ja kuinka monta sissiryhmää vastaan noita etsijöitä riittää kerralla?
Tietenkään sissitaktiikat eivät sovellu nykyaikaiseen puolustuksen kuvaan, koska sissitaktiikoiden tärkeä elementti on aika ja kärsivällisyys. Nykyään halutaa tuloskia nopeasti. Sodan pitää olla lyhyt ja ratkaisutaisteluihin päätyä nopeasti. Kuka nyt taisteluja pitkään jaksaisi käydä. Sehän olisi kuin odottaisi Commodore C64:n pelin latautumista kasettiasemalta. Sellaiseen kenekään aika ja kärsivällisyys riitä. Sitä paitsi aika on rahhaa ja pitkä sota kallista. Pitää olla ryskettä ja rytinää ja hurmoshenkistä taistelua ja sankaritekoja ja höökähenkeä. Munat turpeessa märässä ruovikossa tai kylmässä lumessa kyttääminen ei ole ollenkaan mukavaa. Sitä viitsi kovin kauaa tehdä. Pakko on siksi vkl:n kursseillakin päästä pian ampumaan ainakin lippaallinen tai kaksi räkäpäitä. Siinä on sitä oikeaa tekemisen meininkiä tähän päivään kun kunnolla mennä pärryytetään.
 
baikal kirjoitti:
ups.

Millä aseilla ja tehtävillä pitäisi tämän päivän sissijoukko varustaa, jotta voitaisiin katsoa saatavan "kovaa" hyötyä, kun vastassa on mekanisoitu joukko?

Pitäisikö aseistusta ja toimintatapaa muuttaa, ja koulutuksessa huomioida hyvin tarkasti se, että joukko löytää "tärkeitä" maaleja ja kykenee omalla aseistuksellaan vaikuttamaan näihin tehokkaasti?

Avainasemassa on tulivoiman lisääminen:
- Kylkimiinoja (raskaita) riittävästi. Onko tarve kehittää uutta?
- Laukaisujärjestelmän käyttöönotto. Langattomuus? Vienti partiotasolle.
- Radiot pienryhmiin (partiotasolle).
- Pienryhmätaktiikoiden tehostaminen osana komppanian/pataljoonan taistelua.
- Tulenjohdon opettaminen ryhmätasolle.
- Tarkka-ampujatoiminnan tehostaminen.
- Nykyaikaisten panssaritorjunta-aseistuksen tuominen ErK:lle laajassa mittakaavassa.
- ilmahäirintä

Epäoleellisia seikkoja joihin ei kannata takertua:
- kantojärjestelmä.
- trangia.
- ajoneuvot.
- ilmatorjunta

Perusteena siis lähestulkoon samat varustukset kuin perus jääkärijoukkueella Pr05 on. Suurimpana haasteena on varmasti osaavien kouluttajien eläköityminen ja Noskan sekä Einomiehen mainitsemien suurenmailman trendien mukaiset jäätelöbaari sotaihanteet. Sissitoiminnassa on Suomessa oikeasti osaamista jota kannattaisi hyödyntää, ennen kuin kokeneet jäävät eläkkeelle.
 
noska kirjoitti:
Porkkakoski lataa täysillä.
Toteaisin tuohon, väittämään, ettei menetelmää tunneta, sen, että kyllä tunnetaan, mutta teknologiauskovaisuus on luonut väitteen, ettei tuo mentelmä enää toimisi. Lisäksi tuota mentelmää ei osata kunnolla henkilökohtaisesti. Se tunnetaan epriaatteessa, mutta sitä ei osata. Muutaman päivän inttiaikainen pikakoulutus tai viikonlopun kurssi reservissä ei tähänkään aiheeseen opeta kunnolla.
Myös uskomus teknologian kaiken kattavaan kykyyn johtuu tietenkin koulutuksesta. Niin monelta puuttuu riittävä käyttökokemus uusista laitteista ja osalta jopa kokonaan. Netin luoma harhakuva on, että noita laitteita on kaikilla ja kaikkialla ja ilman ei itsekään tulla toimeen. Vastatoimien koulutus on ollut vielä vähäisempää. Pv:n ja mpk:n harjoitukset toteutetaan rajatulla alueella molemmille osapuolille tutussa maastossa, joka on jo valmiiksi kulunut sissitaktiikalle epäedulliseksi. Harjoitukset toteutetaan liian lyhyen ajanjakson puitteissa, ja vielä siten, että vastaosasto tietää jo ennakkoon sissien olemassaolosta ja usein toiminnan kohteestakin. Miehillä ei ole enää samanlaista kokemusta metsän käyttämisestä ja metsässä elämisestä kuin aikoinaan. Maaston ja luonnon hyödyntäminen ei tule luonnostaan. Metsässä elämisestä on tullut suuri lisärasite tehtävälle, kun aikoinaan siihen oli totuttu eikä se juurikaan rasitusta lisännyt. Luonnonmerkkien, eläinten äänien ja käyttäytymisen ja jälkien lukemisen taidot ovat kaikonneet. Nuorimmalla polvella jopa maastossa liikkumisen kokemus on vähäistä. Kaikki tämä on korvattu teknologisella osaamisella. Niinpä sitten myös luottamus teknologiaan on vankkumaton ja usko perinteisiin maastotaitoihin ja sissitekniikoihin ja -taktiikoihin heikko.
Jos kuitenkin mietitään tilannetta, jossa rauhan aikana ihminen eksyy metsään. Etsinnät aloitetaan. Etsijät haluavat löytää eksyneen, saavat siihen kaikenmoista lisätietoa, eikä heidän tarvi pelätä vastatoimia. Eksynyt myös haluaa tulla löydetyksi. Näin ei kuitenkaan aina kovin nopeasti tapahdu, edes kauounkialueella jossa henkilöllä on kännykkä mukanaan ja itse soittaa apua (kuten aivan hijattain taas saatiin todistaa). Miten sitten kun etsijöillä on käytettävissään vain muutamat havainnot tai tiedot etsittävien iskuista. Etsittävien tarvii koko ajan varoa myös vastatoimia. Etsittävät eivät halua löytyä, vaan käyttävät kokoa ajan etsintää vaikeuttavia keinoja kuten suojia, maastoutuksia, naamiointeja, harhautuksia, väistöjä, liikettä, ansoja, miinoja, väijytyksiä jne. Kuinka paljon enemmän joukkoja uskotte riittävän sissien perään kuin rauhanajan suuretsinnöissä on? Paljonko hienommat ja tehokkaammat välineet etsijöillä on? Voiko niitä aivan vapaasti käyttää ilman häirintää tai riskiä joutua itse asevaikutuksen uhriksi? Ja kuinka monta sissiryhmää vastaan noita etsijöitä riittää kerralla?
Tietenkään sissitaktiikat eivät sovellu nykyaikaiseen puolustuksen kuvaan, koska sissitaktiikoiden tärkeä elementti on aika ja kärsivällisyys. Nykyään halutaa tuloskia nopeasti. Sodan pitää olla lyhyt ja ratkaisutaisteluihin päätyä nopeasti. Kuka nyt taisteluja pitkään jaksaisi käydä. Sehän olisi kuin odottaisi Commodore C64:n pelin latautumista kasettiasemalta. Sellaiseen kenekään aika ja kärsivällisyys riitä. Sitä paitsi aika on rahhaa ja pitkä sota kallista. Pitää olla ryskettä ja rytinää ja hurmoshenkistä taistelua ja sankaritekoja ja höökähenkeä. Munat turpeessa märässä ruovikossa tai kylmässä lumessa kyttääminen ei ole ollenkaan mukavaa. Sitä viitsi kovin kauaa tehdä. Pakko on siksi vkl:n kursseillakin päästä pian ampumaan ainakin lippaallinen tai kaksi räkäpäitä. Siinä on sitä oikeaa tekemisen meininkiä tähän päivään kun kunnolla mennä pärryytetään.

Sain itse varusmieskoulutuksen vuonna 1995 SissiK:ssa josta on aikaa siis 16 vuotta. Sen tiedän että kyseinen yksikkö lakkautettiin muutama vuosi myöhemmin. En osaa sanoa missä nykyään enää koulutetaan sissijoukkoja, mutta uskoisin että paikkojen määrä on pieni osa silloisesta tasosta. Murheellista todeta jos tuo argumenttisi on totta, että tuon sodankäyntitavan tuntemus on lähes kadonnut ja sitä annetaan lähinnä kurssiperustaisena nykyään.

Paljon on maailma muuttunut nähtävästi ja tässä suhteessa huonompaan suuntaan. Sikäli ihmeellistä on tuo että 1990-luvulta tähän päivään saakka tapahtuneiden konfliktien oppeja ei kaikiltaosin tajuta ja niistä ei oteta oikeanlaista oppia. Kyllä luulisi että tsetsenian ja afganistanin tapauksista olisi opittavaa myös sissien vahvuuksista taisteluissa ja samankaltaisten joukkojen käyttötarpeesta omissa kuvioissa. Tuo oppi taitaa vaan keskittyä ajoneuvojen varustamiseen IED:a vastaan ja vastapuolen joukkojen torjunnan kehittämiseen pienryhmätasoilla.
Ihan hyviä juttuja on nekin, mutta muitakin kokemuksia voisi tutkia.

Oppi Afganistanista:
Fakta juttu on se että niinkauan kun ISAF nojautuu nykyisenkaltaisesti vain ajoneuvokolonnista tapahtuvaan partiointiin tietyillä painopistesuunnilla ja hallittava alue on liian suuri suhteessa saatavilla olevien joukkojen määrään, niin kauan ISAFin ajoneuvot joutuvat uudelleen ja uudelleen hyökkäysten kohteeksi.
Taliban hallitsee nyt ja tulevaisuudessa valta-osaa maasta poislukien sen hetken kun ajoneuvokolonna ajaa alueen lävitse kerran viikossa....joutuen silloinkin IED-iskun uhriksi.
 
Sotahistoria kuten historia yleensäkin toistaa itseään. Sotahistoriassa se tarkoittaa oikeastaan eräänlaista aaltoliikettä. Eri taktiikoiden, strategioiden, varusteiden jne käyton yleisyys ja toimvuus kulkee aaltomaistaa rataa. Taistelutapa A on suosionsa huipussa. Se on paras ja tehokkain sillä hetkellä. Erityisesti median ja asia tunti oiden mielestä. Sitä pyskivät siis käyttämään kaikki ja niiden serkut. Osa vaan jää aina vastapuolelle. Sillä pulella kehitellään kuumeisesti vastakeinoja. Ne alkavat purra ja tehot laskevat. Vastapuoli pääsee voitolla. Taistelutapa A tuomitaan vanhentuneeksi, tehottomaksi, tarpeettomaksi ja pelkäksi itsemurhaksi ja joukkojen hukkaan heittämiseksi. Suosio on aallonpohjassa. Kunnes joku muistaa tämän tavan. Tutkii sitä ja kehittää sitä. Modernisoi ja päivittää ja yhdistää siihen uusia teknologisia keksintöjä. Löytääpä vastakeinot aiemmille vastakeinoille. Alkaa käyttää taas taistelutapaa A. Käy ilmi, että muut ovat unohtaneet tuon tavan. Sen opit ja myös opit sitä vastaan taistelemiseen ovat unohtuneet. Tämä vaan lisää taistelutapa A:n menestystä. Muutkin alkavat kopioimaan sitä. Se kehittyy edelleen, koska kehittäjiä ja ideoijia on lisää. Se saavuttaa jälleen suosinsa huipun ja sykli alkaa uudelleen alusta. Aivan sama toistuu varusteiden, aseiden, laitteiden johtamistapojen, huollon periaatteiden jne kohdalla. Samat periaatteet toistuvat modernisoituina ja päivtettyinä aina uudelleen. Kuitenkaan ei taistelutapa A:n oppeja ja vastatoimien oppeja yritetä ylläpitää koko aikaa. Ylläpidon seurauksena ei seuraavan kerran kun aalto nousee pyyhkäisisikään yli housut kintussa, vaan tiedot ja taidot olisivat hallussa mahdollisesti jo valmiiksi modernisoituina ja päivitettyinä. Haluttaisiin sitten käyttää itse taistelutapaa A tai sen vastakeinoja. Vaikka ei oltaisikaan aivan kehityksen kärjessä olisi ylläpitämisen seurauksena kiinni kurottava ero huomattavasti pienempi. Mutta ei, se ylläpitäminen on niin kallista ja siihen menee niin kauan kuin tuollainen sykli pyörähtää ja ei se välttämättä oikeasti enää koskaan pyörähdä. Kyllä kehitys on vain ajanut sen ajan ohi ja taistelutapa A on auttamattomasti ja ikuisesti vanhentunut käyttökelvottomaksi...


...kunnes joku taas modernisoi sen ja ottaa käyttöön ja tekee siitä suositun ja tehokkaan.

Taistelutapa A:n ja vastakeinojen kohdalle voitte laittaa minkä tahansa vastakohtaisparin kummin tahansa päin.
 
Einomies1 kirjoitti:
Sain itse varusmieskoulutuksen vuonna 1995 SissiK:ssa josta on aikaa siis 16 vuotta. Sen tiedän että kyseinen yksikkö lakkautettiin muutama vuosi myöhemmin. En osaa sanoa missä nykyään enää koulutetaan sissijoukkoja, mutta uskoisin että paikkojen määrä on pieni osa silloisesta tasosta. Murheellista todeta jos tuo argumenttisi on totta, että tuon sodankäyntitavan tuntemus on lähes kadonnut ja sitä annetaan lähinnä kurssiperustaisena nykyään.

Ymmärtääkseni prikaatien sissikomppaniat on muutettu tiedusteluyksiköiksi, sitä en osaa sanoa miten niiden tehtävän kuvat ovat SA-tilanteessa muuttuneet? Luultavasti enemmän tiedustelutiedon luomiseksi prikaatille...?

Veikkaan että sissitoiminnasta vastaa nykyisin lähinnä rajavartiolaitoksen joukot jotka liitetään SA-tilanteessa SA-vahvuuteen. Rajavartiolaitoksen SA-vahvuus on nykyisin 8500hlö, se putosi tähän lukemaan muistaakseni jostain 20 000-25 000hlö vahvuudesta. Eli aika radikaali pudotus.

Einomies1 kirjoitti:
Paljon on maailma muuttunut nähtävästi ja tässä suhteessa huonompaan suuntaan. Sikäli ihmeellistä on tuo että 1990-luvulta tähän päivään saakka tapahtuneiden konfliktien oppeja ei kaikiltaosin tajuta ja niistä ei oteta oikeanlaista oppia. Kyllä luulisi että tsetsenian ja afganistanin tapauksista olisi opittavaa myös sissien vahvuuksista taisteluissa ja samankaltaisten joukkojen käyttötarpeesta omissa kuvioissa.

No minulle tulee kyllä ensinnäkin mieleen se oppi että varsinaisen perinteisen mekanisoudun hyökkäysvaiheen pituudet putoavat jatkuvasti, eli ratkaisu tärkeiden kohteiden haltuunsaamisessa tapahtuu entistä lyhyemmässä ajassa. Kaikki nykyiset konfliktit osoittavat ainakin sen että sissityyppisillä joukoilla ei kyetä tuota tavoitetta estämään. Sissityyppisten joukkojen vahvuus on tämän vaiheen jälkeisissä tapahtumissa, mutta meidän puolustuksemmehan ei missään nimessä tähtää tilanteeseen että vihollinen saa valtakunnalle tärkeät kohteet haltuunsa ja häirintä luonteista sotaa jatketaan siviilien seassa sen jälkeen vuosikausia.

En väitä että sissijoukot olisivat tänäpäivänä tarpeettomia, mutta eihän niitä kokonaan ole SA-vahvuuksista poistettukkaan! Onko määrä kohdallaan, siihen en osaa sanoa juuta enkä jaata...

Meidän sissiosastomme mekanisoidun hyökkäyksen seassa ei kykenisi tukeutumaan vihollisen jalkoihin elämäänsä suht normaalisti jatkamaan jääneisiin siviileihin, rajua touhua se olisi fyysisesti, sellaisia ukkoja jotka siihen oikeasti pystyvät ei ihan joka oksalla tänä päivänä enää istukkaan (erityisesti kun nourin porukka imetään 1-portaan prikaateihin).

Einomies1 kirjoitti:
Oppi Afganistanista:
Fakta juttu on se että niinkauan kun ISAF nojautuu nykyisenkaltaisesti vain ajoneuvokolonnista tapahtuvaan partiointiin tietyillä painopistesuunnilla ja hallittava alue on liian suuri suhteessa saatavilla olevien joukkojen määrään, niin kauan ISAFin ajoneuvot joutuvat uudelleen ja uudelleen hyökkäysten kohteeksi.
Taliban hallitsee nyt ja tulevaisuudessa valta-osaa maasta poislukien sen hetken kun ajoneuvokolonna ajaa alueen lävitse kerran viikossa....joutuen silloinkin IED-iskun uhriksi.

Juu-u, mutta vastaavassa tilanteessa Suomi modernina länsimaisena teollisuusvaltiona on jo lyöty 100-0.
 
madmax kirjoitti:
Herra Kenraali kirjoitti:
ups.

Millä aseilla ja tehtävillä pitäisi tämän päivän sissijoukko varustaa, jotta voitaisiin katsoa saatavan "kovaa" hyötyä, kun vastassa on mekanisoitu joukko?

Pitäisikö aseistusta ja toimintatapaa muuttaa, ja koulutuksessa huomioida hyvin tarkasti se, että joukko löytää "tärkeitä" maaleja ja kykenee omalla aseistuksellaan vaikuttamaan näihin tehokkaasti?

Avainasemassa on tulivoiman lisääminen:
- Kylkimiinoja (raskaita) riittävästi. Onko tarve kehittää uutta?
- Laukaisujärjestelmän käyttöönotto. Langattomuus? Vienti partiotasolle.
- Radiot pienryhmiin (partiotasolle).
- Pienryhmätaktiikoiden tehostaminen osana komppanian/pataljoonan taistelua.
- Tulenjohdon opettaminen ryhmätasolle.
- Tarkka-ampujatoiminnan tehostaminen.
- Nykyaikaisten panssaritorjunta-aseistuksen tuominen ErK:lle laajassa mittakaavassa.
- ilmahäirintä

Epäoleellisia seikkoja joihin ei kannata takertua:
- kantojärjestelmä.
- trangia.
- ajoneuvot.
- ilmatorjunta

Perusteena siis lähestulkoon samat varustukset kuin perus jääkärijoukkueella Pr05 on.
Jääkärijoukkueella on ajoneuvot.

Millähän tuota raskasta kylkimiinaa kuljettelisi mukana? Ylimääräiseen kamaan ei ole paljoa tilaa kun se pitää kantaa mukanaan. Muutaman päivän muonat ja r-aine/radio + ammukset niin alkaa olemaan reppu aika täynnä.
Laukaisujärjestelmiin olisi langattomuus hieno asia mutta siinä tulee sitten mukaan vastatoimet, epävarmuus kasvaisi hieman. Rautalanka/sähkö + rtulilanka on aika varma.
Radiot pienryhmiin olisi kanssa kiva mutta käyttöä pitäisi opettaa. Radiokuri ja -hiljaisuus olisi tärkeää tai muuten paljastumisen riski kasvaisi.
Tulenjohtoa ainakin opetettiin kaikille sisseille, eri asia on jäikö siitä mitään mieleen. Radistien ja au:ien pitäisi osata ja onhan parsoissakin viestipohjat tukomille mistä luntata. Tai sitten virvellä valmisviesti paikkatietoineen niin ei tarvitse karttaakaan osata niin paljoa lukea. :)
Tarkka-ampujia kuuluu jo porukkaan, ei niillä .50calia ole mutta riittää se pienempikin kun tietää mihin ampua.
Nykyaikaisen pst-kaluston lisäämisessä mennään samaan kysymykseen kuin raskaassa kylkimiinassa; Millä helvetillä se kulkee? Apilaksia on nyt jokunen, kessejäkin on "tarpeeksi". Eiköhän osa Apilaksista korvaannu NLAWlla. Ei siellä kuitenkaan ole tarkoitus panssareiden päälle käydä. Ja kun kerran r-ainetta kuitenkin mukana on niin äkkiä niistä kylkimiinan tekee, senkin tekeminen ainakin meille opetettiin. Tai sitten vain tielle "miinaksi", kyllä se jokunen kilo telan katkaisee.

Tietenkin osa noista, varsinkin kylkimiinat ja pst-kalusto saadaan kätköihin mutta pystytäänkö kätköjä käyttämään jäisi nähtäväksi. Paska hakea jos siihen jemman päälle majoittuu pataljoonan verran vastapuolta.

Maalien löytäminen ja niistä ilmoittaminen on priorisoitu. NBC-kamasta ja ballistisista ilmoitetaan heti mutta sillä parilla bemarilla tunnuksineen ei ole ihan niin kiirus. Tuhoamisessa komento/viesti/it/huolto on etusijalla.
Viivyttämisessä ja häirinnässä tärkeintä on viivyttäminen eikä se saadaanko sieltä jotain tuhottua.

Jos jotain parannusta pitäisi itse ehdotella niin kaukovaikutuksen lisääminen. Olkoon sitten vaikka raketinheittimillä, tykistöllä tai lentokoneella. Tulevat kantamat nopeasti vastaan 122:lla ja muillakin kun yli 30 km:n päähän pitäisi ampua.
 
Lunni kirjoitti:
Millähän tuota raskasta kylkimiinaa kuljettelisi mukana? Ylimääräiseen kamaan ei ole paljoa tilaa kun se pitää kantaa mukanaan. Muutaman päivän muonat ja r-aine/radio + ammukset niin alkaa olemaan reppu aika täynnä.

Nyt emme puhu Lehväslaihon kirjoittamasta sissitoiminnasta, jolloin hiihdettiin satojen kilometrien päähän piereskelemään ja kiroilemaan vaan sissitoiminnasta, johon kuuluu ennakkovalmistelu ja tiedusteltu joukkojen toiminta. Ns. Suomalaisesta sissitoiminta-ajatuksesta.
 
Haisuli kirjoitti:
Ymmärtääkseni prikaatien sissikomppaniat on muutettu tiedusteluyksiköiksi, sitä en osaa sanoa miten niiden tehtävän kuvat ovat SA-tilanteessa muuttuneet? Luultavasti enemmän tiedustelutiedon luomiseksi prikaatille...?

No kyllähän se varmaan tiedustelu on joka on pää-osassa noiden joukkojen koulutuksessa, mutta onhan mahdollista että niille opetetaan myös sissisodankäyntiä. Itse sain sissikoulutuksen Auk:ssa ja johtajakaudella olin sijoitettuna tiedusteluun ja vaikka sotilaspassissa lukee JV/TIED, saimme siis sissikoulutuksen varsinaisesti. Joku joka on lähi-aikoina tiedustelujoukoissa ollut saisi kommentoida noin suurpiirteisesti tätä koulutusta nykyään.
No minulle tulee kyllä ensinnäkin mieleen se oppi että varsinaisen perinteisen mekanisoudun hyökkäysvaiheen pituudet putoavat jatkuvasti, eli ratkaisu tärkeiden kohteiden haltuunsaamisessa tapahtuu entistä lyhyemmässä ajassa. Kaikki nykyiset konfliktit osoittavat ainakin sen että sissityyppisillä joukoilla ei kyetä tuota tavoitetta estämään. Sissityyppisten joukkojen vahvuus on tämän vaiheen jälkeisissä tapahtumissa, mutta meidän puolustuksemmehan ei missään nimessä tähtää tilanteeseen että vihollinen saa valtakunnalle tärkeät kohteet haltuunsa ja häirintä luonteista sotaa jatketaan siviilien seassa sen jälkeen vuosikausia.

Älä vertaa tilannetta III maailman maissa ja meillä joukkojen käytössä! Lueppa uudelleen ajatuksella mitä kirjoitin aikaisemmin tuosta hypoteettisesta sotatilanteesta meidän ja itänaapurin välillä ja miten sissitaktiikka sopii siihen. Ei tuota koulutusta anneta vain sen takia että jos maa miehitetään, niin sitten voidaan aloittaa se vastarinta. Se aloitetaan välittömästi valtakunnan rajoilta, yhdessä tai erikseen muiden alueellisten joukkojen kanssa. Tarvittaessa varmasti tuetaan muita alueellisia joukkoja, operatiivisia joukkojakin ja osallistuttaisiin myös aktiiviseen sodankäyntiin. Sissijoukot on erityyppisiä kuin kiväärikomppaniat, vaikka paikallispuolustukseenkin kuuluvat. Ei SissiK:n tavoitteena ole edes estää naapuria saamasta kohteita haltuunsa vaan kuluttaa, häiritä ja tuhota vihollisen hyökkäävää kärkeä, joukkoja ja huoltoa ja tässä se on erinomaisen tehokas joukko.
Meidän sissiosastomme mekanisoidun hyökkäyksen seassa ei kykenisi tukeutumaan vihollisen jalkoihin elämäänsä suht normaalisti jatkamaan jääneisiin siviileihin, rajua touhua se olisi fyysisesti, sellaisia ukkoja jotka siihen oikeasti pystyvät ei ihan joka oksalla tänä päivänä enää istukkaan (erityisesti kun nourin porukka imetään 1-portaan prikaateihin).
Ei semmoista tarvitsekaan tehdä! En itse ole kuuna päivänä kuullut että sissijoukot opetettaisiin tukeutumaan siviileihin jotka jäävät rajan taakse. Jos sitäpaitsi sotatila uhkaa, niin raja-alueet evakuoidaan melko laajalti suojaväistöllä, eikä sinnä jää kuin kesäkissoja...

Einomies1 kirjoitti:
Oppi Afganistanista:
Fakta juttu on se että niinkauan kun ISAF nojautuu nykyisenkaltaisesti vain ajoneuvokolonnista tapahtuvaan partiointiin tietyillä painopistesuunnilla ja hallittava alue on liian suuri suhteessa saatavilla olevien joukkojen määrään, niin kauan ISAFin ajoneuvot joutuvat uudelleen ja uudelleen hyökkäysten kohteeksi.
Taliban hallitsee nyt ja tulevaisuudessa valta-osaa maasta poislukien sen hetken kun ajoneuvokolonna ajaa alueen lävitse kerran viikossa....joutuen silloinkin IED-iskun uhriksi.
Juu-u, mutta vastaavassa tilanteessa Suomi modernina länsimaisena teollisuusvaltiona on jo lyöty 100-0.
Tarkoitin tässä sitä vanhaa totuutta sodankäynnistä, että se joka hallitsee maata se on voittaja. Kun meidän olosuhteissa vihollinen on auttamatta pakotettu hyökkäyksessä vielä vahvemmin tiestöön, ne suht harvat tiet on helppo suluttaa etukäteen ja suunnitella häirintätoiminta melko tarkasti. Vaikka vihollisella olisi hetkellinen ylivoima kun valtava hyökkäyskiila pyyhältää ohitse tavoitettaan kohden, jää silti melkoisia alueita syvyyteen jossa meikäläisillä on maa hallussaan.

Vihollisen on siis tunkeuduttava urien sivuille ja edettävä paikoin lähes läpitunkemattomassa metsämaastossa ja yritettävä nirhata muutamaa kymmentä tai sataa ukkoa jotka on hajautettuina ja maastoutettuina suurille alueille. Tätä tuskin kukaan selväjärkinen tekee kun hyökkäyksellä on aikataulu ja tavoitteet syvällä suomen painopiste-alueilla. Näinhän Irakin sodassakin tapahtui! USA paineli kovaa vauhtia syvälle ja jätti pienet vastarintapesäkkeet myöhemmin hoideltaviksi. Toki Irakin puolustus romahti kun vastaan ei ollut laittaa kunnollisia operatiivisia joukkoja, mutta samalla USA:n pitkiksi venyneet huoltolinjat kulkivat muutamaa tietä pitkin Kuwaitista pohjoiseen, joihin sitten kapinalliset iskivätkin. Kyllä se aiheutti harmaitakin hiuksia jenkkikomentajille kun panssaridivisjoonat joutuivat odotelemaan poltto-ainetta ja tavoitteeseen oli vielä matkaa. USA joutui sitomaan erikoisjoukkoja huoltokuljetuksia turvaamaan, pitääkseen kuljetukset käynnissä.
 
Einomies1 kirjoitti:
Vihollisen on siis tunkeuduttava urien sivuille ja edettävä paikoin lähes läpitunkemattomassa metsämaastossa

Minkä hiton takia se tunkisi läpi jossain metsässä? Siellä, missä on oikeasti tärkeitä kohteita kulkee valtateitä (6 ja 7), ja muissa paikoissa voidaan käyttää kolmatta ulottuvuutta liikkuvuuden apuna. En käsitä miten hitossa tämä käsitys, jonka mukaan sodassa tulee joka tien suunnassa Hangosta Petsamoon divisioona venäläisiä kuin talvisodassa ikään, on vieläkin voimissaan.

USA paineli kovaa vauhtia syvälle ja jätti pienet vastarintapesäkkeet myöhemmin hoideltaviksi. Toki Irakin puolustus romahti

Niinpä. Irak hävisi sodan ja se hävisi sen lyhyessä ajassa. Ne selustassa huoltojoukkoja väijyttävät fedayeenit eivät estäneet sitä, että Bagdad kukistettiin salamasodalla. Jos samankaltainen mekanisoitu jyrä tunkee Vaalimaalta Helsinkiin, luuletko Suomen presidentin piiloutuvan johonkin bunkkeriin ja käskevän kansaa tapella viimeiseen veritippaan? Vai onko todennäköisempää, että käsketään lopettaa tappeleminen sen sijaan että piilouduttaisiin metsiin kuin Tshetshenian vuorille ikään tai käynnistettäisiin la resistance Ranskan tapaan?
 
Haisuli kirjoitti:
Einomies1 kirjoitti:
Sain itse varusmieskoulutuksen vuonna 1995 SissiK:ssa josta on aikaa siis 16 vuotta. Sen tiedän että kyseinen yksikkö lakkautettiin muutama vuosi myöhemmin. En osaa sanoa missä nykyään enää koulutetaan sissijoukkoja, mutta uskoisin että paikkojen määrä on pieni osa silloisesta tasosta. Murheellista todeta jos tuo argumenttisi on totta, että tuon sodankäyntitavan tuntemus on lähes kadonnut ja sitä annetaan lähinnä kurssiperustaisena nykyään.

Ymmärtääkseni prikaatien sissikomppaniat on muutettu tiedusteluyksiköiksi, sitä en osaa sanoa miten niiden tehtävän kuvat ovat SA-tilanteessa muuttuneet? Luultavasti enemmän tiedustelutiedon luomiseksi prikaatille...?

Veikkaan että sissitoiminnasta vastaa nykyisin lähinnä rajavartiolaitoksen joukot jotka liitetään SA-tilanteessa SA-vahvuuteen. Rajavartiolaitoksen SA-vahvuus on nykyisin 8500hlö, se putosi tähän lukemaan muistaakseni jostain 20 000-25 000hlö vahvuudesta. Eli aika radikaali pudotus.

Niillä tiedoilla mitä minulla on nykyisestä sissikoulutuksesta ja rajan vm-koulutuksesta nämä ova toisin päin. Eli rajan miehet luovat tilannetietoa ylemmille portaille ja alueelliset sissijoukot laukovat kylkimiinoja vihollisen kylkeen. Käsittääkseni rajallakin kuitenkin koulutetaan joitakin saapumiseriä enemmän sissipainotteiseen toimintaan.

Valmiusprikaateihin kouluttavilla varuskunnilla on sitten omat TiedK:nsa, näistä en osaa sanoa kouluttavatko sissijoukkoja, alueellisiin kouluttavissa Sissikomppanioissa kuitenkin annetaan myös joillekin saapumiserille tiedustelukoulutusta.
 
Pitäneepä härnätä hieman, älä suutu:

ironside kirjoitti:
Einomies1 kirjoitti:
Vihollisen on siis tunkeuduttava urien sivuille ja edettävä paikoin lähes läpitunkemattomassa metsämaastossa

Minkä hiton takia se tunkisi läpi jossain metsässä? Siellä, missä on oikeasti tärkeitä kohteita kulkee valtateitä (6 ja 7), ja muissa paikoissa voidaan käyttää kolmatta ulottuvuutta liikkuvuuden apuna. En käsitä miten hitossa tämä käsitys, jonka mukaan sodassa tulee joka tien suunnassa Hangosta Petsamoon divisioona venäläisiä kuin talvisodassa ikään, on vieläkin voimissaan.

Einomies tarkoittaa tilannetta, jos sivustassa on joukkoja, niin niiden toiminta tulee ottaa huomioon. Myös Vaalimaa-Helsinki välille mahtuu sissijoukkoja. Sissitoiminnalla voidaan tukea menestyksellisesti operatiivisia joukkoja, koska se sitoo vihollista ja kuluttaa. Mikäli sissiryhmää vastaan laitetaan komppania tai kaksi, niin sissitoiminta on onnistunut, vaikka yhtään laukausta ei ole vaihdettu.

ironside kirjoitti:
Niinpä. Irak hävisi sodan ja se hävisi sen lyhyessä ajassa. Ne selustassa huoltojoukkoja väijyttävät fedayeenit eivät estäneet sitä, että Bagdad kukistettiin salamasodalla. Jos samankaltainen mekanisoitu jyrä tunkee Vaalimaalta Helsinkiin, luuletko Suomen presidentin piiloutuvan johonkin bunkkeriin ja käskevän kansaa tapella viimeiseen veritippaan? Vai onko todennäköisempää, että käsketään lopettaa tappeleminen sen sijaan että piilouduttaisiin metsiin kuin Tshetshenian vuorille ikään tai käynnistettäisiin la resistance Ranskan tapaan?
Vastarintaliikkeet kuten la Resistancé, Maon sissit, Fadayeenit, Talibanit, Libyan vastarinta, PLO, Hizbollah sekä VietCong eroavat huomattavasti Suomalaisesta sissitoiminta-ajatuksesta.
 
madmax kirjoitti:
Pitäneepä härnätä hieman, älä suutu:

ironside kirjoitti:
Einomies1 kirjoitti:
Vihollisen on siis tunkeuduttava urien sivuille ja edettävä paikoin lähes läpitunkemattomassa metsämaastossa

Minkä hiton takia se tunkisi läpi jossain metsässä? Siellä, missä on oikeasti tärkeitä kohteita kulkee valtateitä (6 ja 7), ja muissa paikoissa voidaan käyttää kolmatta ulottuvuutta liikkuvuuden apuna. En käsitä miten hitossa tämä käsitys, jonka mukaan sodassa tulee joka tien suunnassa Hangosta Petsamoon divisioona venäläisiä kuin talvisodassa ikään, on vieläkin voimissaan.

Einomies tarkoittaa tilannetta, jos sivustassa on joukkoja, niin niiden toiminta tulee ottaa huomioon. Myös Vaalimaa-Helsinki välille mahtuu sissijoukkoja. Sissitoiminnalla voidaan tukea menestyksellisesti operatiivisia joukkoja, koska se sitoo vihollista ja kuluttaa. Mikäli sissiryhmää vastaan laitetaan komppania tai kaksi, niin sissitoiminta on onnistunut, vaikka yhtään laukausta ei ole vaihdettu.

ironside kirjoitti:
Niinpä. Irak hävisi sodan ja se hävisi sen lyhyessä ajassa. Ne selustassa huoltojoukkoja väijyttävät fedayeenit eivät estäneet sitä, että Bagdad kukistettiin salamasodalla. Jos samankaltainen mekanisoitu jyrä tunkee Vaalimaalta Helsinkiin, luuletko Suomen presidentin piiloutuvan johonkin bunkkeriin ja käskevän kansaa tapella viimeiseen veritippaan? Vai onko todennäköisempää, että käsketään lopettaa tappeleminen sen sijaan että piilouduttaisiin metsiin kuin Tshetshenian vuorille ikään tai käynnistettäisiin la resistance Ranskan tapaan?
Vastarintaliikkeet kuten la Resistancé, Maon sissit, Fadayeenit, Talibanit, Libyan vastarinta, PLO, Hizbollah sekä VietCong eroavat huomattavasti Suomalaisesta sissitoiminta-ajatuksesta.




Vahvensin pikkasen. Eiköhän tuo riipu siitä, mitä joukkoja selustaan sivustaan alle tai väliin on jäänyt? Kovin suurta huolta tuskin aiheuttaa Tyrämäen jv-pataljoona, joka on jäänyt kranaatinheittimineen pussiin sivustaan, ja jolla on vieläpä kolme mustia ja sissikomppania miinoineen.

Jos tuo pataljoona tarjoaa alustan operatiivisen joukon iskeä kylkeen niin sitten kenties.

Mutta ei kannata varmaan rakennella skenaarioita siten, että joka paikassa söhläisi meikäläinen operatiivinen joukko panssarikärjellä ja kaikilla mausteilla. Vai meinaatteko, että mekanisoituja joukkoja vastaan tehdään laajoja vastahyökkäyksiä jalkaväkipataljoonien voimin? Ei millään pahalla, mutta se on suunnilleen sama kuin pyyhittäisiin ydinsaastetta viitalta havulla ja hyvä tulee.

Mielestäni sissitoiminta, - joukot ja - aseet ovat aivan samalla lailla muutoksen edessä kuin kaikki muukin. Tämä ei tarkoita sitä, että kaikki wanha on heitettävä luiskaan...päinvastoin.

Tarkoitan sitä, että mitään joukkoa ei pitäisi nimittää sissijoukoksi sanan entisessä merkityksessä vaan joukoksi, joka taistelee kovilla ja vaikuttavilla aseilla sissitoiminnan keinoin. Meneekö vaikeaksi? Eli vaikka Lievestuoreen Maakuntajoukko olisikin TorjK se voisi silti harjoiteltuaan ja saatuaan oikeat vehkeet taistella sissitoiminnan keinoin...olematta siis mikään sissiK. mallia Lehväslaiho. Meneekö ihan haihatteluksi?
 
Back
Top