EU - onko järkee vai ei?

[Tetra]

Niin kauan otettiin velkaa että tuli vastaa limitti..enää ei voidakaan ottaa lisälainaa.

Tietenkin voidaan. Mutta toki kannattaa toteuttaa myös rakenteellisia uudistuksia.

Tässäpä 18 vuoden takaa tekstiä eurosta: http://www.project-syndicate.org/commentary/the-euro--monetary-unity-to-political-disunity

 

[Bushmaster]

Tietenkin voidaan. Mutta toki kannattaa toteuttaa myös rakenteellisia uudistuksia.

tätä minäkin olen pankille yrittänyt selittää...

 

[taktinen taistelumajava]

• Uutiset
• Kreikan kriisi

Kreikan kriisi 16.7.2015 klo 8:37 | päivitetty 16.7.2015 klo 9:27
Professori euroalueesta: ”Suomi on Saksan jaloissa räksyttävä pikkukoira”
Suomi on Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen valinnut muista Pohjoismaista poikkeavan tien Saksan kyljessä, sanoo Suomen ja Pohjoismaiden historian professori Markku Kuisma. Ratkaisu näkyy Kreikan kriisissä, jossa ankaran linjan valinnut Suomi pyrkii Kuisman mukaan miellyttämään Saksaa.


Brysselin lainaneuvotteluissa Suomi on vetänyt tiukkaa linjaa Kreikan suhteen. Linjalla on Helsingin yliopiston Suomen ja Pohjoismaiden historian professori Markku Kuisman mukaan oma luonteva historiallinen taustansa.

– Suomi seuraa Saksaa ja pyrkii keräämään pisteitä Berliinistä olemalla paavillisempi kuin paavi itse. On käytetty vertausta suuren Saksan jaloissa räksyttävästä pikkukoirasta. Vahvimman uroksen kylkeenhän kannattaa hakeutua, ja nyt Euroopassa Saksa on sitä, Kuisma sanoo.

Taloushistoriaan erikoistunut Kuisma näkee nykyisessä tilanteessa paljon yhtymäkohtia viimeisen sadan vuoden eurooppalaisiin murrosvaiheisiin. Eurooppalaisen valtapolitiikan rakenteet saivat Suomen asemoitumaan lähelle Saksaa itsenäisyytensä alkuvaiheista lähtien.

Suomi seuraa Saksaa ja pyrkii keräämään pisteitä Berliinistä olemalla paavillisempi kuin paavi itse.

Saksan tappio toisessa maailmansodassa katkaisi maiden välisen yhteyden pitkäksi aikaa, mutta Neuvostoliiton luhistumisen jälkeen Suomi löysi taas tukensa ja liittolaisensa Saksasta.

– Se oli sinänsä Suomelle luonteva ratkaisu, mutta kiinnostavaa on se, että muut Pohjoismaat lähtivät eri suuntaan. Ne hakevat enemmän tukea Britannian suunnasta. Suomi on vähän kaksijakoinen. Toisaalta on ajettu tällaista Saksan reunavaltion moralistista suuntaa, välillä taas on liberaalimpaa pohjoismaista suuntausta, Kuisma sanoo.

Ankarat veljekset
Euroalueen kysymyksissä Suomen ja Saksan näkemykset talouspolitiikasta ovat yhteisestä protestanttisesta puusta veistettyjä. Kuisman mukaan talousajattelun suuret linjat palautuvat maita yhdistävän luterilaisen ankaran ihmiskäsityksen perusteisiin.

– Siinä on tietynlainen kärsimyksen kautta taivaaseen ajattelu taustalla. Asennoitumista yhdistää talouden näkeminen moraalinäytelmänä, jossa köyhät ja velalliset ovat yleensä syyllisiä ja vahvat oikeassa, Kuisma sanoo.

Suomessa talousajattelun ankara linja perustuu hänen mukaansa myös siihen, että moderni markkinatalous on täällä vielä kohtuullisen tuore ilmiö.


Suuri osa väestöstä on elänyt lähes omavaraisessa talonpoikaistaloudessa, jossa velka on näyttäytynyt aina uhkana. Suuret rannikkokaupungit ovat olleet yhteydessä kansainväliseen kauppaan, mutta kaikille muille kaupankäynnin aikana solmittu velkasuhde tarkoitti vaaraa, joka saattaa viedä tilat ja viljelymaat, Kuisma kertoo.
– Sehän on tietyllä tavalla ihan terve pelko, mutta meille on talousajattelussa jäänyt paljon tällaisia primitiivisemmän maatalousyhteisyhteiskunnan piirteitä. Siellä, missä kauppaa on käyty satojen vuosien ajan, velka ja luottosuhteet nähdään instrumentteina. Ylivelkaantuminen hoidetaan konkurssien ja melko neutraalien prosessien kautta. Meillä se muuttuu moraalinäytelmäksi.

Kreikan uudistuminen ei käy hetkessä
Jos suomalaisessa velkakeskustelussa nähdäänkin vielä kaikuja omavaraistalouden ajoilta, ei Kreikan yhteiskuntakaan ole vielä päässyt tähän

Kreikassa vallitsee perheen ja klaanien ympärille rakentunut järjestelmä.

päivään. Kreikan talousongelmien taustalla on Kuisman mukaan kehityksen pysähtyminen esimoderniin vaiheeseen, jossa valtio on enemmän hyväksikäytön väline, kuin yhteiskuntakehitystä ohjaava voima.
– Siellä vallitsee perheen ja klaanien ympärille rakentunut järjestelmä, jossa korruptio on luonteva osa klaanien sisäistä dynamiikkaa. Se on tyypillistä esimoderneille yhteiskunnille. Bisnesorientoitunutta suojan ja turvan hakemista ei välttämättä edes mielletä korruptioksi, Kuisma sanoo.

Kun näin erilaisista lähtökohdista tulevat valtiot jakavat saman rahajärjestelmän, ei ongelmia voi pitää yllätyksenä. Kuisman mukaan Saksa pyrkii poliittisesti ja taloudellisesti vahvimpana eurovaltiona muuttamaan muita maita kaltaisikseen, mutta muutokset Kreikassa ja muualla eivät tapahdu kuukausissa, eivät aina edes vuosissa.

– Yhteiskunnan rakenteet, kulttuuri ja talousjärjestelmät ovat kehittyneet tuhansien vuosien kuluessa. Muutokset eivät voi tapahtua niin nopeasti, kuin nyt kuvitellaan, Kuisma sanoo.


Kuva: EPA
Euro voi kokea kultakannan kohtalon
Kuisma näkee eurojärjestelmässä paljon yhtäläisyyksiä 1800-luvulta maailmansotiin asti vallinneeseen metallikantajärjestelmään. Eri maiden valuuttoja yhdisti liitos ensin hopeaan, sitten kultaan. 1930-luvun talouskriisissä kultakanta romahti lopullisesti. Kuisman mukaan ongelma oli sama kuin eurossa. Koko muu yhteiskunta joutui joustamaan, kun tavoitteena oli rahan arvon vakauden säilyttäminen.

– Vakaudessa oli hyvät puolensa, mutta käytännössä kriisien hoitaminen oli mahdotonta, sillä julkinen valta ei kyennyt käyttämään fiskaalisia tai rahapoliittisia keinoja.

Kuisman mukaan kultakannan jäykkyys johti tutulta kuulostaviin taloudellisiin häiriötiloihin ja kuristuspolitiikkaan. Samasta syystä hän ei ennusta eurollle pitkää ikää, ellei muita ratkaisuja löydetä. Yhdentymisen sijaan eripura euroalueella on vain syventynyt.

– Euroalueen järjestelmä toimii täysin samalla tavalla kuin Neuvostoliitto siinä mielessä, että puheet ja teot ovat täysin eri maailmasta, Kuisma sanoo.

Puheissa euroalue näyttäytyy yhteen hiileen puhaltavana idyllisenä perheenä, mutta Kuisman kuvaileman europerheen dynamiikka on tutumpi sosiaaliviranomaisten raporteista, kuin matkailumainoksista.


– Tässä perheessä vahvimmat jäsenet käyttävät heikompia hyväkseen, ovat väkivaltaisia ja hallitsevat julmuudella, Kuisma sanoo.

– Vaikea kuvitella, että tämän päivän Euroopassa pystyttäisiin kovin pitkään rakentamaan rahajärjestelmää sen varaan, että ne jotka eivät pärjää, pakotetaan siihen mukaan. Eihän sellainen voi kestää kuin pakkovallalla. Nyt nähdään sortuuko systeemi, Kuisma uskoo.

Liittovaltiokehitys ainoa mahdollisuus nykymallilla
Hajoamisen lisäksi Kuisma näkee kaksi ratkaisua, joilla euroalue voisi laukaista jumiutuneen tilanteen.

Ensimmäisessä vaihtoehdossa integraatiokehityksessä otettaisiin askel taaksepäin purkamalla eurojärjestelmä osittain. Oma valuutta otettaisiin käyttöön kaikkialla muualla paitsi euroalueen tiukassa ytimessä Saksassa ja muissa jo Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamisesta asti mukana olleissa maissa. Suomen ja Kreikan kaltaisissa reunavaltioissa euro pysyisi rinnakkaisvaluuttana ja yhteisenä maksuvälineenä.

– Sen jälkeen otettaisiin uusi lähtö eteenpäin. Katsottaisiin, että integraatio etenisi luontaisesti sellaisiin uomiin, jotka koetaan Eurooppaa ja koko rahajärjestelmää vahvistavaksi ja hyödyttäväksi, Kuisma kaavailee.

Ainoa vaihtoehto, jolla eurojärjestelmä voisi jatkaa nykyisessä kokoonpanossaan, on Kuisman mukaan vallankäytön keskittäminen ja liittovaltiokehitys. Seurauksena syntyvässä tulonsiirtounionissa maita autettaisiin samankaltaisella mekanismilla, kuin Suomen sisällä tuetaan heikossa jamassa olevia kuntia.

– Sen logiikan mukaisesti Kreikkaa pitäisi tukea, ei kuristaa. Niinhän nytkin väitetään tehtävän, mutta ei se siltä oikein näytä.

Kuisma itse näkee kuitenkin Suomelle sovitellun roolin tulonsiirtounionissa vaikeana: kriisien aikana reunavaltiot kärsisivät eniten. Hänen mukaansa on myös hyvä kysymys, onko suunta sellainen, mitä eurooppalaiset oikeasti haluavat.

– Tähän asti tätä kehitystä on hoidettu niin, että on otettu yksi askel kerrallaan, eikä ole kerrottu mihin oikeasti pyritään. Suomalaiset puijattiin euroon mukaan tällä metodilla. Ruotsissa järjestettiin kansanäänestys eurosta ja heillä menee nykyään aika hyvin, Kuisma vertaa.

http://yle.fi/uutiset/professori_euroalueesta_suomi_on_saksan_jaloissa_raksyttava_pikkukoira/8156758

 

[Rauhantekijä]

Paavo on pistänyt alulle aloitteen joka tähtää Suomen eroamiseen Eurosta. Tässä vaiheessa vireillä siis kansalaisaloite jossa tavoitteena 50.000 allekirjoitusta jolloin asia nousee eduskunnan käsiteltäväksi.
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372

Mitäs jos Suomi tosiaankin eroaisi eurosta? Mikä on pahinta mitä siitä voisi seurata - millä kansaa nyt pelotellaan?

 

[Quixote]

Pahinta voisi olla devalvaation ja spekulaatioiden aiheuttama laina- ja korkokantojen nousu. Koska lainat ovat euromääräisiä, tarkoittaisi se käytännössä 200000€ omakotitalossa asuvan keskituloisen perheen tilanteen muuttumista hyvin äkkiä sietämättömäksi lainamäärän ja korkojen hypättyä samaan aikaan. Tästä seuraisi pakkohuutokauppoja ja paljon draamaa. Joku ostaisi kaiken pois halvalla. Uusi omaisuuden uusjako.

 

[SJ]

Paavo on pistänyt alulle aloitteen joka tähtää Suomen eroamiseen Eurosta. Tässä vaiheessa vireillä siis kansalaisaloite jossa tavoitteena 50.000 allekirjoitusta jolloin asia nousee eduskunnan käsiteltäväksi.
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372

Mitäs jos Suomi tosiaankin eroaisi eurosta? Mikä on pahinta mitä siitä voisi seurata - millä kansaa nyt pelotellaan?

Joku rikas spekulaattori menettäisi rahaa?

 

[JOKO]

Pahinta voisi olla devalvaation ja spekulaatioiden aiheuttama laina- ja korkokantojen nousu. Koska lainat ovat euromääräisiä, tarkoittaisi se käytännössä 200000€ omakotitalossa asuvan keskituloisen perheen tilanteen muuttumista hyvin äkkiä sietämättömäksi lainamäärän ja korkojen hypättyä samaan aikaan. Tästä seuraisi pakkohuutokauppoja ja paljon draamaa. Joku ostaisi kaiken pois halvalla. Uusi omaisuuden uusjako.

Ei suinkaan. Vaihdetaan eurot yksi yhteen markoiksi ja markan devalvoitumisen jälkeen jätetään euroissa pankeille tullut tappio EKP:n murheeksi. Jos kitinää ilmenee, ei makseta velkoja mihinkään suuntaan. EKP:n painokoneelle ei ole mikään ongelma kuitata muutamissa kymmenissä miljardeissa pyörivä tappio. Valtion velat jätetään maksamatta, ellei EKP jatkossa suostu uusimaan velkakirjoja nollakorolla. Yksityiset pankit pudotetaan pois välistä rahastamasta valtion ja kuntien velalla. Tämän operaation jälkeen jatketaan perinteisessä markkataloudessa oman keskuspankin liikkeelle laskeman rahan turvin ja ilman ulkomailta otettua lainaa. Kitinää ja rutinaa ilmenee monella suunnalla, vaan muutapa eivät voi juurikaan tehdä.

 

[Quixote]

Näin kävi viimeksi, kun markka devalvoitiin. Sekin lipsahti Paavolta ennen aikojaan.
Onneksi kaikki lainat eivät silloin vielä olleet valuuttalainoja. Ne, joilla sellaisia oli, olivat vaikeuksissa.

 

[Taitolaji]

Paavo on pistänyt alulle aloitteen joka tähtää Suomen eroamiseen Eurosta. Tässä vaiheessa vireillä siis kansalaisaloite jossa tavoitteena 50.000 allekirjoitusta jolloin asia nousee eduskunnan käsiteltäväksi.
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372

Mitäs jos Suomi tosiaankin eroaisi eurosta? Mikä on pahinta mitä siitä voisi seurata - millä kansaa nyt pelotellaan?

Ystävämme Paavo; surkea poliitikon irvikuva ja vielä pääministeripuolueen kunniapuheenjohtaja ja edustaja Euroopan parlamentissa. Pahinta olisi Paavon paluu Suomen politiikkaan!

 

[Rauhantekijä]

Kieltämättä Paavon tekemien ehdotusten kohdalla huomaan aina miettiväni, että mikä on tässä Suomen etu, siis laajemman porukan etu kuin Paavo itse?
Paavon oma etu on yleensä nopsasti selvillä, koska sitä osaa jo hakea/miettiä heti alkuunsa.

 

[SJ]

Paavo on pistänyt alulle aloitteen joka tähtää Suomen eroamiseen Eurosta. Tässä vaiheessa vireillä siis kansalaisaloite jossa tavoitteena 50.000 allekirjoitusta jolloin asia nousee eduskunnan käsiteltäväksi.
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372

Mitäs jos Suomi tosiaankin eroaisi eurosta? Mikä on pahinta mitä siitä voisi seurata - millä kansaa nyt pelotellaan?

Kuinka on mahdollista, että paavoa ei kutsuta populistiksi?

 

[Tetra]

Väyryseltä fiksu ehdotus. Kannatan. Tosin, vaikka kansanäänestys järjestettäisiin, niin valitettavasti eurofantsutteleva kansa antaisi murskaavan ylivoimaisen tuen eurojäsenyydelle.

 

[Bushmaster]

Paavo on Paavo vaikka voissa paistaisi mutta on ainakin pysynyt linjallaan EU:n suhteen..vai mikä Paavon linja on ollut?


http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/a...-ta-vayrynen-viivytti-viimeiseen-asti/4636200

20 vuotta EU:ta - Väyrynen viivytti viimeiseen asti

Suomesta tuli Euroopan unionin jäsen 1.1.1995. Samaan aikaan liittyivät Ruotsi ja Itävalta.

Hallitus antoi esityksen Suomen liittymisestä Euroopan unioniin elokuussa 1994. EU-jäsenyyden vastustajat kansanedustaja Paavo Väyrysen (kesk.) johdolla pyrkivät venyttämään keskustelua niin, että ratkaiseva äänestys olisi vasta Ruotsin marraskuisen EU-jäsenyyden kansanäänestyksen jälkeen.

Pisimmän yksittäisen puheen – 3,5 tuntia – piti kansanedustaja Vesa Laukkanen (Vaihtoehto Suomelle - ryhmä). Puheessa hän analysoi EU:ta muun muassa Ilmestyskirjan ennustuksien valossa.

Eduskunnan puhemiesneuvosto päätti siirtää asian lopullisen ratkaisemisen marraskuulle 1994. Tuolloin eli toisessa käsittelyssä pidettiin yli 140 puheenvuoroa, kolmas käsittely päättyi äänestykseen.

Eduskunnan sisäisessä tietopalvelussa tehdyn laskelman mukaan EU-sopimuksen käsittelyyn eduskunnan täysistunnoissa käytettiin kaikkiaan 181,5 tuntia. Lopulta eduskunta hyväksyi lakiehdotuksen äänin 152-45.

Taustalla Neuvostoliitto-kaupan romahdus ja 90-luvun lama
EU-myönteisiin asenteisiin olivat vaikuttaneet muun muassa Neuvostoliitto-kaupan romahdus 1980-luvun lopulla sekä vuodesta 1991 alkaen Suomen talouselämän lama. Sekin vaikutti, että Ruotsi jätti oman jäsenhakemuksensa heinäkuussa 1991.

Taustalla vaikuttivat myös idänsuhteisiin perustunut ulkopolitiikka, YYA-sopimus ja Suomen puolueettomuus.


Suomi jätti EY-jäsenyyshakemuksen maaliskuussa 1992.

Neuvoa-antava kansanäänestys Suomen liittymisestä Euroopan unioniin pidettiin lokakuussa 1994. Äänestysprosentti oli 74 prosenttia. 56,9 prosenttia äänesti EU jäsenyyden puolesta ja 43,1 prosenttia vastaan.

Ahvenanmaan maakuntapäivät päätti joulukuussa 1994 maakunnan liittymisestä Suomen osana Euroopan unioniin.

Vuoden 1994 loppupuolella Suomen komissaariehdokkaaksi nimitettiin Erkki Liikanen ja EU-suurlähettilääksi nimitettiin Antti Satuli.

 

[Benelli]

Jotta voisi päättää onko EU jäsenyys järkevä vai ei pitäisi tietää ensin vaihtoehto. Sinänsä en vastusta Norjan tai Sveitsin mallia mutta pahoin pelkään että vaihtoehtona on että nuollaan Putinin persettä vielä nykyistäkin enemmän.
Siis ennen kuin kaikki suomettumisen luurankoja kaapeissaan piilottelevat ovat kuolleet. Nytkin Pyhäjoki 1:tä tekohengitetään mutta Olkiluoto 4 ei kelpaa. Miksi? Koska jälkimmäisessä Rosatom ei olisi ollut mukana?

Edit:

Paavo on pistänyt alulle aloitteen joka tähtää Suomen eroamiseen Eurosta. Tässä vaiheessa vireillä siis kansalaisaloite jossa tavoitteena 50.000 allekirjoitusta jolloin asia nousee eduskunnan käsiteltäväksi.
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372

Mitäs jos Suomi tosiaankin eroaisi eurosta? Mikä on pahinta mitä siitä voisi seurata - millä kansaa nyt pelotellaan?

Huoltovarmuuden heikkeneminen konfliktiin joutuessa. Kotimaisen valuutan arvo olisi tuossa vaiheessa kyseenalainen varsinkin kun sitä välttämättä ei olisi enää olemassa vuoden päästä mutta eurot säilyttäisivät jonkin arvon vaikka hävittäisiin sota.

 

[Rauhantekijä]

Jotta voisi päättää onko EU jäsenyys järkevä vai ei pitäisi tietää ensin vaihtoehto.

Mielestäni EU jäsenyydelle ei ole vaihtoehtoa, kuulumme lännen leiriin. Otinkin esille Paavon esityksen €urosta eroamiseksi, joka on eri asia.

Siihen kommentoit näin:

Huoltovarmuuden heikkeneminen konfliktiin joutuessa. Kotimaisen valuutan arvo olisi tuossa vaiheessa kyseenalainen varsinkin kun sitä välttämättä ei olisi enää olemassa vuoden päästä mutta eurot säilyttäisivät jonkin arvon vaikka hävittäisiin sota.

Ei kai €uron poisjättämisessä ainoa asia ole sotatila ja sen seuraukset? Mielestäni €urosta voi keskustella ihan rauhanajan talouden puitteissakin ja siitä kuulisin näkemyksiä. Itse kun en ole niin talousmies että vaikka olisinkin jostain näistä asioista mieltä, niin en osaa sitä välttämättä järkevästi perustella. Siksi kuulisin muiden fiksumpien mieipiteitä mieluummin. Kiitos.


.

 

[Benelli]

Ei kai €uron poisjättämisessä ainoa asia ole sotatila ja sen seuraukset? Mielestäni €urosta voi keskustella ihan rauhanajan talouden puitteissakin ja siitä kuulisin näkemyksiä. Itse kun en ole niin talousmies että vaikka olisinkin jostain näistä asioista mieltä, niin en osaa sitä välttämättä järkevästi perustella. Siksi kuulisin muiden fiksumpien mieipiteitä mieluummin. Kiitos.

No mikä voisi olla vielä pahempaa?

 

[Rauhantekijä]

Okei...lievennän alkuperäistä kysymystäni. Mikä olisi rauhanajan talousasioissa pahinta jos erotaan eurosta?

Nyt hyvä?

.

 

[EK]

Okei...lievennän alkuperäistä kysymystäni. Mikä olisi rauhanajan talousasioissa pahinta jos erotaan eurosta?

Nyt hyvä?

.

Minkä varassa Suomen oma valuutta seisoisi? Edelleenkin kannattaa muistaa se, että markka-aika ei ollut mitään ruusuillatanssimista, vaan 1980-luvulle tiukan valtiojohtoista taloutta, jossa devalvaatioilla pönkitettiin vientiteollisuutta, kunnes pää jäi vetävän käteen. Muihin pohjoismaihin verrattaessa Norjalla on öljy ja kaasu, Tanska on sitonut oman kruununsa euroon, Ruotsilla on inasen isompi vientiteollisuus kuin Suomella ja Islannille kävi kuten kävi.

EU ei tee autuaaksi, enkä välttämättä ole sen poliittiseen yhdentymiseen hirveän ihastunut, mutta ei se oma valuuttakaan mikään autuaaksi tekevä ollut - näillä päättäjillä ja kauppaneuvoksilla ainakaan.

 

[aj77]

Minkä varassa Suomen oma valuutta seisoisi? Edelleenkin kannattaa muistaa se, että markka-aika ei ollut mitään ruusuillatanssimista, vaan 1980-luvulle tiukan valtiojohtoista taloutta, jossa devalvaatioilla pönkitettiin vientiteollisuutta, kunnes pää jäi vetävän käteen. Muihin pohjoismaihin verrattaessa Norjalla on öljy ja kaasu, Tanska on sitonut oman kruununsa euroon, Ruotsilla on inasen isompi vientiteollisuus kuin Suomella ja Islannille kävi kuten kävi.

EU ei tee autuaaksi, enkä välttämättä ole sen poliittiseen yhdentymiseen hirveän ihastunut, mutta ei se oma valuuttakaan mikään autuaaksi tekevä ollut - näillä päättäjillä ja kauppaneuvoksilla ainakaan.

Islannin käyttäminen varoittavana esimerkkinä on aika herjausta. Islanti on vain ja ainostaan suuntaa näyttävä esimerkki. Valopilkku kaikessa järjettömyydessä.

Oma raha ei ole autuaaksi tekevä asia, mutta sen kanssa pysyy pelaamaan ja tekemään viennin edistämiskeinoija, kuten devalvaatiota. Devaltaatiosta täyden hyödyn saaminen vaatii vahvan kansan joka tekee paljon työtä sekä luo hyviä tuotteita maailmalle. En epäile, etteikö tämä kansa kreikan oloisessa kriisissä,joka tulee, pystyisi ryhdistäytymään ja painamaan töitä omalla rahalla. Silloin oma työ määrittelisi rahamme arvon ja voismme hätätapauksissa devalvoida. Siirtyminen olisi vaikeaa, mutta maailma on muuttunut. Nyt kuunnellaan Väyrystä.

 

[Tetra]

http://www.washingtonpost.com/blogs...n-for-the-countries-that-do-everything-right/

The euro is a disaster even for the countries that do everything right

The euro might be worse for you than bankruptcy.

That, at least, has been the case for Finland and the Netherlands, which have actually grown less than Iceland has since 2007. Iceland, you might recall, basically went bankrupt in 2008.

Now, it's true that Finland and the Netherlands have had their fair share of economic problems, but those should have been manageable. Neither country is a basket case, and both have done what they were supposed to do. In other words, they've followed the rules, and the results have still been a catastrophe. That's because the euro itself is. Or, if you want to be polite, the common currency is "imperfect, and being imperfect is fragile, vulnerable, and doesn't deliver all the benefits it could." That was European Central Bank chief Mario Draghi's verdict on Thursday.

So what's happened to them? Well, just your run-of-the-mill bad economic news. It's only a slight exaggeration to say that Apple has kneecapped Finland's economy. Its two biggest exports were Nokia phones and paper products, but, as the country's former prime minister Alex Stubb has said, the iPhone killed the former and the iPad killed the latter. Now, the normal way to make up for this would be to cut costs by devaluing your currency, except that Finland doesn't have a currency to devalue anymore. It has the euro. So instead it's had to cut costs by cutting wages, which not only takes longer, but also causes more economic damage since you have to fire people to convince them to take pay cuts. The result has been a recession longer than anything in Finland's living memory, longer even than its great depression in the early 1990s. It hasn't helped, of course, that the rules of the euro zone have forced Finland's government to cut its budget at the same time that all this has been happening.

It's been a different kind of story in the Netherlands. Its goods are more than competitive abroad—its trade surplus is an absurd 10 percent of economic output—but its domestic spending is a problem. The Netherlands had a huge housing bubble, fueled, in part, by the fact that interest payments are fully tax deductible, that has since deflated some 20 percent. That's left Dutch households with a bigger debt burden than anyone else in the euro zone. On top of that, there's been the usual austerity to keep its recovery from being much—or any—of one. Indeed, the Netherlands' economy was slightly smaller at the end of 2014 than it was at the end of 2007. That's a lot better than Finland, whose economy has shrunk 5.2 percent during that time, but, as you can see below, it still lags the 1.1 percent growth Iceland has eked out.

twice as much austerity as the Netherlands and 12 times as much as Finland. And if that wasn't enough, Iceland's economic jeremiad also includes high household debt and capital controls that have prevented people from moving money out of the country and dissuaded them from moving it in.

But despite all this, Iceland has still managed to outperform Finland and the Netherlands. How is that possible? Well, it doesn't have the euro. It has its own currency, the krona. And as much as it hurt Iceland's people to lose 60 percent of their purchasing power on imported goods when the krona fell that much, it helped Iceland's economy by making their goods more competitive overseas. That was enough to keep what could have been a depression from turning into anything other than a bad recession.

The euro, though, does the opposite. Countries can't devalue their currencies or cut interest rates or even spend more when they get into trouble, and so they stay in trouble. All they can do is cut wages, cut spending, and then cut wages some more as penance for whatever economic transgressions they may or may not have committed. The euro straitjacket, in other words, turns ordinary problems into extraordinary ones (Finland) and extraordinary problems into historic ones (Greece). And that can happen whether or not you follow the rules.

The euro is a capricious god, meting out punishment to sinners and saints alike.