Euro - onko järkee vai ei?

Tämä on kyllä noteeraamisen arvoinen asia. Lisäksi Ruotsi verottaa 40 - 60 000 euroa tienaavaa 6.3 prosenttiyksikköä kevyemmin kuin Suomi (lähde: Veronmaksajain keskusliitto, Yle).

Mikä muuten lienee Ruotsin tulotaso, noin yleisesti ottaen? Suomessahan tuolla mainitsemasi tuloalueen yläpäässä, 60 000 euroa/a, mennään verotettavien tulojen ylimpään desiiliin että heilahtaa. Tuon tuloryhmän alempi verotus Suomessa ei siis ole käytännössä mahdollista, koska tuollainen 60k vuodessa tienaava on ilman muuta sikaniskaporvari, jolta pitääkin ottaa enemmän - vaikka sitten pari pinnaa lisää "solidaarisuusverona" (no, sen raja taitaa vielä olla noin 72k).
 
http://www.scb.se/en_/Finding-stati...ures-whole-economy/Aktuell-Pong/14374/149087/
Luvut kruunuja, eurolla saa nyt 9,25 kruunua. Vuonna 2014 keskipalkka oli siis hieman alle 3400€/kk.

Kiits, tuolta löytyi taulukko, jonka mukaan Ruotsissa pääsisi verotettavien tulojen ylimpään desiiliin jopa Suomea pienemmillä tuloilla. Kaikki alat, miehet ja naiset keskimäärin 44 500 SEK/kk - jos tulkitsin taulukon oikein. Minulle varsin yllättävä tieto.
 
Kiits, tuolta löytyi taulukko, jonka mukaan Ruotsissa pääsisi verotettavien tulojen ylimpään desiiliin jopa Suomea pienemmillä tuloilla. Kaikki alat, miehet ja naiset keskimäärin 44 500 SEK/kk - jos tulkitsin taulukon oikein. Minulle varsin yllättävä tieto.

Kaikkien alojen miesten ja naisten keskipalkka oli 31400 SEK eli tämän hetken kurssilla 3391E/kk.

Vuonna 2014 kaikkien palkansaajien keskiansio Suomessa oli 3308e/KK. Eli lähes identtinen.

http://www.stat.fi/til/pra/2014/pra_2014_2015-10-14_tie_001_fi.html
 
Viimeksi muokattu:
Tällä miehellä on kanttia /komepetenssia pyytää anteksi virhettään....:salut:...mihnä taasen ei suomen "vastuullinen poliittinen eliitti" kykene, joka on ollut alusta asti ja kauttalinjan vihervasemmistolaista EU-unelmaa rakentamassa.
(itse äänestin EU:ta vastaan kun oli siihen mahdollisuus , enkä päivääkään ole katunut. Joten omalta kohdaltani omatuntoni on puhdas)

edit.

Pyydän anteeksi, suomalaiset
18.3.2016 11:23 Henri Myllyniemi

http://susijumala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/213858-pyydan-anteeksi-suomalaiset

Anteeksi. Olen vilpittömän pahoillani eritoten niiden nyt 20-25 -vuotiaiden suomalaisten puolesta, jotka joutuvat nyt kärsimään erheestäni. He eivät virhettäni tehdessä olleet välttämättä edes syntyneetkään, mutta virheestäni joutuvat maksamaan kamalimman hinnan. Heidän elintasonsa tulee pitkän historian vaiheissa olemaan alempi kuin edellisen sukupolvensa elintaso. Anteeksi.

Tein sen ratkaisevan virheen nuorena parikymppisenä 1990-luvun puolivälin paikkeilla, että menin neuvoa antavassa kansanäänestyksessä ehdottamaan Suomen EU-jäsenyyttä. Olin toki nuori, ja minua kiinnosti päihteet, naiset ja rock n' roll enemmän kuin kansantaloustiede. Se ei silti anna mahdollisuutta vetää ääntäni takaisin nyt, kun olen "valistunut" (lue: toennut.)

Pohjoismainen pankki Nordea (tässä linkki) avaa aika ytimekkäästi ongelmamme avausvirkkeessä:

"Suomella on suuria vaikeuksia täyttää eurojäsenyyden vaatimuksia."

Nordea tekee tiliään eurojäsenyydellä. Siksi heidän mielestä on turha haikailla euroeroa.

Vaan entä sinä ja lapsesi?

Kutsuisin sadisteiksi kaikkia eurojäsenyyttä kannattavia, jotka kuuluvat "kaikki-mulle-heti-nyt-oitis-välittömästi-saman-tien" -sukupolveen. He ovat törkeän itsekkäitä, ja valmiita jättämään Eurooppaan savuavat rauniot.

Kutsuisin humaaneiksi kaikkia eurojäsenyytemme purkuhaluisia. Heillä on empatia lapsiinsa (tai edes naapurin lapseen.) He osaavat nähdä, että ihmiskunnan jatkumossa me kaikki olemme vain yksi lenkki, ja että me toivomme lapsillemme aina parempaa elämää kuin mitä itse olemme viettäneet.

Saat itse valita kumpaan viiteryhmään kuulut mielummin. Päätöksesi jälkeen ilmaise se äänestämällä näkemyksesi mukaan.

Ei mulla muuta... paitsi vielä kerran: anteeksi.
Tässå vielä kirjoittaja kommenti:

Henri Myllyniemi18.3.2016 14:14

En mielestäni pyytele "turhaan" anteeksi, vaan koska nykyisen sukupolven elintaso tippuu edeltäjistään. Näin ei ole käynyt pitkiin aikoihin (pl. sotatilat.)

Eikö se mielestäsi ole anteeksipyytämisen aihe?

Epäilen, että Suomi olisi euromaa ilman EU-jäsenyyttä.

---

No parhaillaan siellä Euroopan keisarinna Merkel I neuvottelee humaanin Erdoganin kanssa. Jälkimmäisen valtio on tunnettu mm. seuraavista humaanisista eleistään. Lainaan pitkästi, mutta lähde on tässä:

https://www.facebook.com/pertti.ronkko/posts/10153...

- Kuvitelkaa, että olisitte Saksan liittotasavallan liittokansleri ja kävisitte ystävällismielisiä keskusteluja sellaisen puolueen johdon kanssa, joka kieltää seurustelevalta parilta kädestä pitämisen, syrjii yhä raskaammin homoseksuaaleja, pitää mielipiteenvapautta tarpeettomana, pidättää toimittajia, valtaa tv-yhtiön kameroiden edessä, sulkee kriittisiä toimittajia ja pilapiirtäjiä taivaasta temmattujen syytösten perusteella kuukausiksi vankilaan, epälee perustuslakioikeuden laillisuutta jos tuomiot eivät ole puolueelle mieleen, sallii ihmisten ampumisen rajalla, antaa hajoittaa rauhalliset mielenosoitukset väkivaltaisesti, laskee terroristeja vapaaksi heikentääkseen arkkivihollistaan, nostaa uskonnon kaiken yläpuolelle, kannattaa moniavioisuutta, kytkee Facebookin ja Twitterin pois päältä silloin kuin haluaa, kiistää kansanmurhan.

Normaali ihminen ei alkaisi moisen puolueen kanssa minkäänlaisia neuvotteluja eikä suostuisi minkäänlaisiin myönnytyksiin.

Kuvitelkaa, että liittokansleri kävisi tällaisessa hengessä koalitioneuvotteluja Vaihtoehto Saksalle-puolueen kanssa, kaikki sanoisivat, että hän on menettänyt viimeisenkin tolkkunsa. Onneksi asia ei ole kuitenkaan näin. Liittokansleri ja osa hänen johtoportaastaan ei neuvottele näinä päivinä Vaihtoehtopuolueen kanssa vaan Turkin EU-jäsenyyteen liittyvistä asioista valtionjohtaja Erdoganin tahtien mukaan.

Kysymys ei ole Disneylandin ylipäälliköstä vaan eräästä naapurustomme suurimmasta diktaattorista, jolla on jo jalka EU:n oven välissä....", kirjoittaa toimittaja Sofia Taxdis rolandtichy.de- mielipidesivustolla."

(Lainausta muokattu kappalejakojen vuoksi. Itse herra Rönkön tekstin sisältöön en puuttunut.
 
Viimeksi muokattu:
Saimme täällä lukea muutamapäivä sitten vihervasemmistolaisten ivanhuutoja @Bushmaster ja @baikal kirjoituksista heidän EU kritiikistä ... nooh nythän samalle kannalle on tulleet jopa arvostetut Ministeritkin, odottelen millaisia ivahuutoja nuo nyt Ministerille huutelevat?
http://www.hs.fi/paivanlehti/19032016/a1458281833005

Nato takaisi Suomen turvallisuuden varmemmin kuin euro – ”Euron tuoma lisäturva on puhtaasti uskon asia”
Eurosta aiheutuvaa talouden taakkaa ei ole syytä kantaa turvallisuuspoliittisin perustein, kirjoittaa ministeri Antti Tanskanen.
Helsingin Sanomat

KIMMO MÄNTYLÄ LEHTIKUVA
1458354507015

Antti Tanskanen
Kuuntele
Talous- ja rahaliitto Emu oli aluksi ennen kaikkea poliittinen suunnitelma. Rauhaa Euroopassa on turvattu sitomalla Ranska ja Saksa tiiviiseen liittoon. Myös Suomen Emu-jäsenyyttä pohdittaessa todettiin, että euroalueella on myös turvallisuuspoliittista merkitystä.

Mitä pitempi aika Emun jäseneksi liittymisestä on kulunut ja mitä runsaammin kokemusta euroalueen toimivuudesta on karttunut, sitä enemmän ja avoimemmin jäsenyyttä perustellaan turvallisuudella ja sitä vähemmän taloudella.

Eurosta aiheutuvaa talouden taakkaa kannetaan sen saman turvallisuuden ja samaistumisen vuoksi, joka on EU-jäsenyyden perusta. Eurojärjestelmään liittyminen oli pisin askel, joka pian kylmän sodan päättymisen jälkeen uskallettiin ottaa lännettymisen suuntaan.

Turvallisuuspolitiikassa askel taisi olla lyhyt. Nyt kyseenalaistetaan myös EU-jäsenyyden antama sotilaallinen suoja, vaikka mahdollisuus yhteiseen puolustukseen on kirjattu EU-sopimuksiin. Euron tuoma lisäturva on puhtaasti uskon asia.

Kun Emu-jäsenyyden talouden kehitykselle aiheuttamat rasitteet ovat valjenneet yhä useammille, on aika kysyä, mitä mistäkin kannattaa maksaa. Voitaisiinko nyt solmia sellaisia turvallisuuspoliittisia sopimuksia, joita ei pidetty mahdollisina pari vuosikymmentä sitten?

Natoon kuuluminen rajoittaa jäsenmaan itsenäisyyttä puolustuspolitiikassa, mutta euroalueen jäsenyys vie itsenäisyyden pala palalta lähes kaikilta osiltaan. Tähän tapaan asiaa ovat ilmeisesti arvioineet esimerkiksi Britannia ja Puola, joille kelpaa puolustusliitto muttei talous- ja rahaliitto. Niistä viidestä euromaasta, jotka eivät ole Naton jäseniä, eniten asukkaita on Itävallassa.

Enemmistö suomalaisista vierastaa tai suorastaan vastustaa Nato-jäsenyyttä. Luultavasti suuri osa vastustajista ajattelee, että liittyminen Natoon lisäisi jännitteitä Suomen rajalla.

Jos euro ei ole aiheuttanut sotilaallisia jännitteitä, se vain osoittanee, että eurolla ei ole mitään uskottavaa puolustuksellista merkitystä. On vaikea perustella väitettä, että euro olisi Natoa parempi turvallisuuspoliittinen väline. Nato tarjoaisi euroa vahvemman suojan ja ennalta ehkäisevän pelotteen, joka vähentäisi Suomeen kohdistuvaa uhkaa.

Kysymys Nato-jäsenyyden vaikutuksista puolustusmenoihin on toki aiheellinen. On kuitenkin otettava huomioon eurosta vapautumisen kansantuloa lisäävä vaikutus sekä se, että Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen asemaa investointien kohdemaana.

Kreikka ei voi pahimmillaankaan aiheuttaa euromaille niin suuria kustannuksia, että Suomen kannattaisi erota eurosta niiden takia. Euroeroa on pohdittava sekä itsemääräämisoikeuden säilyttämisen kannalta että sen perusteella, miten Saksa vaikuttaa Suomen talouteen.

Saksa vaatii, että euroalueella noudatetaan politiikkaa, joka lamauttaa suurimman osan muista jäsenmaista. Tuon linjan kilpailukykyä heikentävää ja kysyntää supistavaa vaikutusta euromaat eivät pääse pakoon niin kauan kuin Saksa ei halua ottaa huomioon oman politiikkansa vaikutuksia euroalueella.

Monet niistä, jotka ovat valmiit myöntämään euron talouspoliittiseksi virheeksi, eivät silti kannata eurosta eroamista. He vetoavat eron hankaluuteen ja kalleuteen.

Eroprosessia ja sen vaikutuksia on vaikea arvioida, ja arvioon vaikuttaa myös se, kuinka pitkällä aikavälillä euroeron tai eurossa pysymisen vaikutuksia arvioidaan. Mitä pitempi tarkastelujakso on, sitä vähemmän eron kustannukset painavat. Rohkeat päätökset odottavat valtiomiessarjan tekijöitä.

Aika ei hoida Suomen nykyiseen asemaan liittyviä ongelmia. Viime vuonna viiden EU-elimen puheenjohtajat esittivät, että euromaiden päätösvaltaa siirretään yhteisille toimielimille, koska kansallisesta talouspolitiikasta annetut säännöt ja suuntaviivat eivät johda todelliseen talous- ja rahaliittoon.

Saksalaisten valtavat säästöylijäämät eivät ole sulamassa eikä deflaation uhka häipymässä. Venäjän politiikan arvaamattomuus lisääntyy, kun maan talous vajoaa yhä suurempiin vaikeuksiin.

Ruotsissa keskustellaan liittymisestä puolustusliittoon mutta ei talous- ja rahaliittoon. Ruotsi on ainoa EU-maa, joka ei nyt kuulu kumpaankaan.

Naapurimaat eivät päätä Suomen asioista, mutta niiden toiminnalla on vaikutusta siihen, mitä Suomen on viisasta päättää.

Antti Tanskanen

Kirjoittaja on ministeri.
 
Olen aivan samaa mieltä Tanskasen kanssa. Pidän euroa huonona asiana Suomelle, mutta olen täällä joskus kysellyt että olisiko siitä edes mitään turvallisuuspoliittista hyötyä, jos ei muuta. Ikään kuin siis käännellyt kiviä että josko jotain hyvää löytyisi. Eipä ole perustelut vakuuttaneet.
 
Olen aivan samaa mieltä Tanskasen kanssa. Pidän euroa huonona asiana Suomelle, mutta olen täällä joskus kysellyt että olisiko siitä edes mitään turvallisuuspoliittista hyötyä, jos ei muuta. Ikään kuin siis käännellyt kiviä että josko jotain hyvää löytyisi. Eipä ole perustelut vakuuttaneet.

Kyllä se on hyvä ellei jopa paras jos oikein kovin uskoo...?:rolleyes:
 
Saimme täällä lukea muutamapäivä sitten vihervasemmistolaisten ivanhuutoja @Bushmaster ja @baikal kirjoituksista heidän EU kritiikistä ... nooh nythän samalle kannalle on tulleet jopa arvostetut Ministeritkin, odottelen millaisia ivahuutoja nuo nyt Ministerille huutelevat?
http://www.hs.fi/paivanlehti/19032016/a1458281833005

Nato takaisi Suomen turvallisuuden varmemmin kuin euro – ”Euron tuoma lisäturva on puhtaasti uskon asia”
Eurosta aiheutuvaa talouden taakkaa ei ole syytä kantaa turvallisuuspoliittisin perustein, kirjoittaa ministeri Antti Tanskanen.
Helsingin Sanomat

KIMMO MÄNTYLÄ LEHTIKUVA
1458354507015

Antti Tanskanen
Kuuntele
Talous- ja rahaliitto Emu oli aluksi ennen kaikkea poliittinen suunnitelma. Rauhaa Euroopassa on turvattu sitomalla Ranska ja Saksa tiiviiseen liittoon. Myös Suomen Emu-jäsenyyttä pohdittaessa todettiin, että euroalueella on myös turvallisuuspoliittista merkitystä.

Mitä pitempi aika Emun jäseneksi liittymisestä on kulunut ja mitä runsaammin kokemusta euroalueen toimivuudesta on karttunut, sitä enemmän ja avoimemmin jäsenyyttä perustellaan turvallisuudella ja sitä vähemmän taloudella.

Eurosta aiheutuvaa talouden taakkaa kannetaan sen saman turvallisuuden ja samaistumisen vuoksi, joka on EU-jäsenyyden perusta. Eurojärjestelmään liittyminen oli pisin askel, joka pian kylmän sodan päättymisen jälkeen uskallettiin ottaa lännettymisen suuntaan.

Turvallisuuspolitiikassa askel taisi olla lyhyt. Nyt kyseenalaistetaan myös EU-jäsenyyden antama sotilaallinen suoja, vaikka mahdollisuus yhteiseen puolustukseen on kirjattu EU-sopimuksiin. Euron tuoma lisäturva on puhtaasti uskon asia.

Kun Emu-jäsenyyden talouden kehitykselle aiheuttamat rasitteet ovat valjenneet yhä useammille, on aika kysyä, mitä mistäkin kannattaa maksaa. Voitaisiinko nyt solmia sellaisia turvallisuuspoliittisia sopimuksia, joita ei pidetty mahdollisina pari vuosikymmentä sitten?

Natoon kuuluminen rajoittaa jäsenmaan itsenäisyyttä puolustuspolitiikassa, mutta euroalueen jäsenyys vie itsenäisyyden pala palalta lähes kaikilta osiltaan. Tähän tapaan asiaa ovat ilmeisesti arvioineet esimerkiksi Britannia ja Puola, joille kelpaa puolustusliitto muttei talous- ja rahaliitto. Niistä viidestä euromaasta, jotka eivät ole Naton jäseniä, eniten asukkaita on Itävallassa.

Enemmistö suomalaisista vierastaa tai suorastaan vastustaa Nato-jäsenyyttä. Luultavasti suuri osa vastustajista ajattelee, että liittyminen Natoon lisäisi jännitteitä Suomen rajalla.

Jos euro ei ole aiheuttanut sotilaallisia jännitteitä, se vain osoittanee, että eurolla ei ole mitään uskottavaa puolustuksellista merkitystä. On vaikea perustella väitettä, että euro olisi Natoa parempi turvallisuuspoliittinen väline. Nato tarjoaisi euroa vahvemman suojan ja ennalta ehkäisevän pelotteen, joka vähentäisi Suomeen kohdistuvaa uhkaa.

Kysymys Nato-jäsenyyden vaikutuksista puolustusmenoihin on toki aiheellinen. On kuitenkin otettava huomioon eurosta vapautumisen kansantuloa lisäävä vaikutus sekä se, että Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen asemaa investointien kohdemaana.

Kreikka ei voi pahimmillaankaan aiheuttaa euromaille niin suuria kustannuksia, että Suomen kannattaisi erota eurosta niiden takia. Euroeroa on pohdittava sekä itsemääräämisoikeuden säilyttämisen kannalta että sen perusteella, miten Saksa vaikuttaa Suomen talouteen.

Saksa vaatii, että euroalueella noudatetaan politiikkaa, joka lamauttaa suurimman osan muista jäsenmaista. Tuon linjan kilpailukykyä heikentävää ja kysyntää supistavaa vaikutusta euromaat eivät pääse pakoon niin kauan kuin Saksa ei halua ottaa huomioon oman politiikkansa vaikutuksia euroalueella.

Monet niistä, jotka ovat valmiit myöntämään euron talouspoliittiseksi virheeksi, eivät silti kannata eurosta eroamista. He vetoavat eron hankaluuteen ja kalleuteen.

Eroprosessia ja sen vaikutuksia on vaikea arvioida, ja arvioon vaikuttaa myös se, kuinka pitkällä aikavälillä euroeron tai eurossa pysymisen vaikutuksia arvioidaan. Mitä pitempi tarkastelujakso on, sitä vähemmän eron kustannukset painavat. Rohkeat päätökset odottavat valtiomiessarjan tekijöitä.

Aika ei hoida Suomen nykyiseen asemaan liittyviä ongelmia. Viime vuonna viiden EU-elimen puheenjohtajat esittivät, että euromaiden päätösvaltaa siirretään yhteisille toimielimille, koska kansallisesta talouspolitiikasta annetut säännöt ja suuntaviivat eivät johda todelliseen talous- ja rahaliittoon.

Saksalaisten valtavat säästöylijäämät eivät ole sulamassa eikä deflaation uhka häipymässä. Venäjän politiikan arvaamattomuus lisääntyy, kun maan talous vajoaa yhä suurempiin vaikeuksiin.

Ruotsissa keskustellaan liittymisestä puolustusliittoon mutta ei talous- ja rahaliittoon. Ruotsi on ainoa EU-maa, joka ei nyt kuulu kumpaankaan.

Naapurimaat eivät päätä Suomen asioista, mutta niiden toiminnalla on vaikutusta siihen, mitä Suomen on viisasta päättää.

Antti Tanskanen

Kirjoittaja on ministeri.

Gero, kuului Euro-ketjuun.

Olen aivan samaa mieltä Tanskasen kanssa. Pidän euroa huonona asiana Suomelle, mutta olen täällä joskus kysellyt että olisiko siitä edes mitään turvallisuuspoliittista hyötyä, jos ei muuta. Ikään kuin siis käännellyt kiviä että josko jotain hyvää löytyisi. Eipä ole perustelut vakuuttaneet.

Jep, olen itsekin pariin otteeseen ivallisesti kommentoinut, että Suomi liittyi Euroon turvallisuuspoliittisista syistä, kun ei uskaltanut liittyä Natoon. Valitettavasti Euro on haitaksi taloudelle ja turvallisuuspoliittinen hyöty on aika olematon.
 
Savon Sanomat 31.3-16.
Lukijan mietteitä vientikilpailukyvystä:


Suomi ei pärjää Saksalle tai Ruotsille


Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen niin sanottujen yhteiskuntasopimusneuvottelujen tavoitteista pääministeri Juha Sipilä (kesk.) toistelee jatkuvasti Suomen viennin kilpailukyvyn parantamista ainakin Ruotsin edelle ja pääsyä lähes Saksan rinnalle.

Tuliko tästä kilpailusta Suomen hallitukselle virhearvio kuten euroon liityttäessä?

Ulrike Herrman selvittää, miten Saksa sai kilpailuedun Suomeen ja muihin euromaihin verrattuna (Le Monde diplomatique 1/2016).

Saksa on harjoittanut palkkadumppausta ja on suunnitelmallisesti laskenut työvoimakustannuksia.

Lakien avulla on poistettu useimmat vuokratyötä koskeneet rajoitukset, ja ne pakottavat työttömät ottamaan vastaan lähes mitä tahansa työtä.

Samaan aikaan Saksasta puuttui 10 vuoden ajan lailla asetettu minimipalkka, niin että matalapalkkaisten määrä on kasvanut valtavaksi, mikä painaa myös normaaleja palkkoja.

Vuosina 2000 – 20120 saksalaisten reaalipalkat laskivat keskimäärin 4 prosenttia. Lisäksi työantajien sosiaalimenoja on laskettu.

Nykyisin päätetty minimipalkka on 8.5 euroa tunnilta.

Eikä varmaankaan ollut sattumaa, että Saksa aloitti palkkadumppauksen vasta kun euro oli otettu käyttöön – ennen sitä dumppaus ei olisi toiminut.

Saksan markan kurssi olisi vain noussut, jos Saksa olisi kasannut huomattavia ylijäämiä niin että palkkauksen tuomat edut olisivat jälleen kadonneet.

Eurossa Saksa voi kenenkään häiritsemättä harjoittaa palkkapolitiikkaa, joka vahingoittaa sen naapurimaita, tai teknisesti ilmaistuna saksalaiset ovat devalvoineet eurossa.

Saksalaiset ylistävät Agenda 2010:tä malliksi koko Euroopalle, mutta palkkadumppaus työntää eurosta jopa terveitä valtioita – Ranska etunenässä ja Suomi kitisee perässä.

Suositus on unionin kovaa kapitalistista talouspolitiikkaa myötäilevä.

Jos et kykene kilpailemaan, on leikattava kustannuksia ja hintoja. Näinhän kaikki yrityksetkin tekevät. Valitettavasti siinä vain unohtuu, ettei valtio ole firma, eikä pidä sekoitta kansantaloustiedettä liiketaloustieteeseen.

Jos kaikki EU-maat kilpailevat keskenään palkkojen ja kustannusten alentamisilla, niin Eurooppa köyhtyy ja tuotetut tavarat ja palvelut jäävät käyttämättä.

Olisi myytävä sinne, minne saa myydyksi hinnalla millä hyvänsä tai lopetettava koko tuotanto.

Lopputulos voisi muistuttaa kohtalokkaalla tavalla vuoden 1929 lamaa, jolloin noudatettiin aivan samaa säästölinjaa.

Suomella ei tosi kilpailussa olisi teoreettistakaan mahdollisuutta voittaa edes Ruotsia, koska sillä on oma valuutta kruunu, ja Saksa voittaa aina Suomen eurovaluuttakilpailussa suuruusekonomiallaan.

Hallituksen tulisikin aloittaa nopeasti valmistelu eurosta eroamiseen, jonka jälkeen pystyisimme omalla markalla kilpailemaan edes Ruotsin kanssa viennin kilpailukyvystä.

Alpo Ruotsalainen

http://www.savonsanomat.fi/mielipide/lukijan-sanomat/Suomi-ei-pärjää-Saksalle-tai-Ruotsille/751424
 
Savon Sanomat 31.3-16.
Lukijan mietteitä vientikilpailukyvystä:


Suomi ei pärjää Saksalle tai Ruotsille


Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen niin sanottujen yhteiskuntasopimusneuvottelujen tavoitteista pääministeri Juha Sipilä (kesk.) toistelee jatkuvasti Suomen viennin kilpailukyvyn parantamista ainakin Ruotsin edelle ja pääsyä lähes Saksan rinnalle.

Tuliko tästä kilpailusta Suomen hallitukselle virhearvio kuten euroon liityttäessä?

Ulrike Herrman selvittää, miten Saksa sai kilpailuedun Suomeen ja muihin euromaihin verrattuna (Le Monde diplomatique 1/2016).

Saksa on harjoittanut palkkadumppausta ja on suunnitelmallisesti laskenut työvoimakustannuksia.

Lakien avulla on poistettu useimmat vuokratyötä koskeneet rajoitukset, ja ne pakottavat työttömät ottamaan vastaan lähes mitä tahansa työtä.

Samaan aikaan Saksasta puuttui 10 vuoden ajan lailla asetettu minimipalkka, niin että matalapalkkaisten määrä on kasvanut valtavaksi, mikä painaa myös normaaleja palkkoja.

Vuosina 2000 – 20120 saksalaisten reaalipalkat laskivat keskimäärin 4 prosenttia. Lisäksi työantajien sosiaalimenoja on laskettu.

Nykyisin päätetty minimipalkka on 8.5 euroa tunnilta.

Eikä varmaankaan ollut sattumaa, että Saksa aloitti palkkadumppauksen vasta kun euro oli otettu käyttöön – ennen sitä dumppaus ei olisi toiminut.

Saksan markan kurssi olisi vain noussut, jos Saksa olisi kasannut huomattavia ylijäämiä niin että palkkauksen tuomat edut olisivat jälleen kadonneet.

Eurossa Saksa voi kenenkään häiritsemättä harjoittaa palkkapolitiikkaa, joka vahingoittaa sen naapurimaita, tai teknisesti ilmaistuna saksalaiset ovat devalvoineet eurossa.

Saksalaiset ylistävät Agenda 2010:tä malliksi koko Euroopalle, mutta palkkadumppaus työntää eurosta jopa terveitä valtioita – Ranska etunenässä ja Suomi kitisee perässä.

Suositus on unionin kovaa kapitalistista talouspolitiikkaa myötäilevä.

Jos et kykene kilpailemaan, on leikattava kustannuksia ja hintoja. Näinhän kaikki yrityksetkin tekevät. Valitettavasti siinä vain unohtuu, ettei valtio ole firma, eikä pidä sekoitta kansantaloustiedettä liiketaloustieteeseen.

Jos kaikki EU-maat kilpailevat keskenään palkkojen ja kustannusten alentamisilla, niin Eurooppa köyhtyy ja tuotetut tavarat ja palvelut jäävät käyttämättä.

Olisi myytävä sinne, minne saa myydyksi hinnalla millä hyvänsä tai lopetettava koko tuotanto.

Lopputulos voisi muistuttaa kohtalokkaalla tavalla vuoden 1929 lamaa, jolloin noudatettiin aivan samaa säästölinjaa.

Suomella ei tosi kilpailussa olisi teoreettistakaan mahdollisuutta voittaa edes Ruotsia, koska sillä on oma valuutta kruunu, ja Saksa voittaa aina Suomen eurovaluuttakilpailussa suuruusekonomiallaan.

Hallituksen tulisikin aloittaa nopeasti valmistelu eurosta eroamiseen, jonka jälkeen pystyisimme omalla markalla kilpailemaan edes Ruotsin kanssa viennin kilpailukyvystä.

Alpo Ruotsalainen

http://www.savonsanomat.fi/mielipide/lukijan-sanomat/Suomi-ei-pärjää-Saksalle-tai-Ruotsille/751424

:salut::solthum:
 
http://www.kauppalehti.fi/uutiset/koskenkyla-suomen-ero-eurosta-harkintaan/aspikR55

Koskenkylä: Suomen ero eurosta harkintaan
8.4.2016 11:00
Suomen ero eurosta on realistinen vaihtoehto, uskoo valtiotieteen tohtori Heikki Koskenkylä.

Koskenkylän mielestä Suomessa on harkittava vakavasti eroa eurosta, mikäli euroalueen kehitys pysyy pitkään huonona eikä Suomen talous ala toipua.

”Tärkeintä on tiedostaa, että Suomella on vaihtoehtoja”, Koskenkylä kirjoittaa tänään julkaistussa kirjasessa Euroopan talous- ja rahaliiton tulevaisuus – onko euro pelastettavissa?

Koskenkylän mielestä viranomaisten tulisi selvittää aktiivisesti vaihtoehtoja ja niistä tulisi käydä laaja yhteiskunnallista keskustelua.

Suomella on Koskenkylän mielestä käytännössä kaksi realistista vaihtoehtoa. Ensinnäkin Suomi voi ”ajelehtia ajopuuna Saksan perässä kohti federalistista yhteisvastuuta eli liittovaltiokehitystä”. Toinen vaihtoehto Koskenkylän mukaan on ero eurosta ja paluu omaan rahaan.

”Vaikein kysymys voi olla eron poliittinen puoli, koska Suomi liittyi euroon pääosin poliittisista syistä”, Koskenkylä kirjoittaa.

”Fixitin (Suomen euroeron) taloudellinen puoli on hallittavissa yhtä hyvin kuin euroon liityttäessä.”

Koskenkylä vetoaa eron realistisuutta perustellessaan ulkomaisiin ekonomisteihin Jens Nordvigiin ja Dirk Mayeriin, jotka ovat analysoineet eurosta eroamista. Heidän johtopäätöksensä oli se, että ero on täysin mahdollinen, mutta vaativa prosessi. Myös ministeri, emeritusprofessori Antti Tanskanen on kirjoittanut äskettäin euroeron puolesta.

Eron hankaluutta on korostettu muun muassa Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan ja professori Sixten Korkmanin kirjoituksissa. Euroeroa piti huonona vaihtoehtona äskettäin myös Suomen eurojäsenyyttä aikanaan vastustanut MIT:n professori Bengt Holmström.

”Kyllä se olisi kallis ja hankala prosessi”, Holmström sanoi Talouselämä-lehden haastattelussa (TE 1.4.).

Ajopuun vaara uhkaa Suomea

Koskenkylä pitää Suomen tähänastista linjaa rahaliitossa sinänsä järkevänä. Suomi on vastustanut liittovaltiokehitystä ja yhteisvastuun kasvattamista. Samalla on korostettu tarvetta palata noudattamaan rahaliiton alkuperäisiä sääntöjä. Myös markkinakurin vahvistamista on pidetty tärkeänä.

Suomi on taistellut Saksan rinnalla sääntöjen noudattamisen puolesta, mutta molemmat ovat lopulta antaneet monessa asiassa periksi. Tämä koskee niin Euroopan vakausmekanismia kuin pankkiunionia ja sen syventämistä. Koskenkylä ennakoi, että Saksa hyväksyy lopulta myös pankkiunionin viimeisen elementin, yhteisen talletussuojan, johon Suomikin suhtautuu varauksellisesti.

”On myös mahdollista, että Saksa hyväksyy jatkossa muitakin yhteisvastuun lisäyksiä”, Koskenkylä ennustaa.

”Mikäli Suomi seuraa edelleen Saksan linjaa, ajautuu se vähitellen kohti eräänlaista liittovaltion mallia.”

Koskenkylän mielestä tätä voitaisiin kutsua Suomen ajopuu-vaihtoehdoksi.

Koskenkylä sparraa Elina Lepomäkeä

Koskenkylän tänään ilmestynyt 71-sivuinen raportti on julkaistu Perussuomalaisia lähellä olevan Suomen Perusta -ajatuspajan julkaisusarjassa.

Suomen Pankin rahoitusmarkkinaosaston osastopäällikön virasta vuonna 2008 eläkkeelle jäänyt Koskenkylä on osallistunut viime vuodet edelleen aktiivisesti talouspoliittiseen keskusteluun. Luentojen ja haastattelujen rinnalla on syntynyt pari kirjaa ja kirjasta.

Poliittisesti sitoutumaton Koskenkylä on viime aikoina toiminut myös kokoomuksen puheenjohtajuutta tavoittelevan kansanedustaja Elina Lepomäen epävirallisena neuvonantajana.
 
http://www.kauppalehti.fi/uutiset/koskenkyla-suomen-ero-eurosta-harkintaan/aspikR55

Koskenkylä: Suomen ero eurosta harkintaan
8.4.2016 11:00
Suomen ero eurosta on realistinen vaihtoehto, uskoo valtiotieteen tohtori Heikki Koskenkylä.

Koskenkylän mielestä Suomessa on harkittava vakavasti eroa eurosta, mikäli euroalueen kehitys pysyy pitkään huonona eikä Suomen talous ala toipua.

”Tärkeintä on tiedostaa, että Suomella on vaihtoehtoja”, Koskenkylä kirjoittaa tänään julkaistussa kirjasessa Euroopan talous- ja rahaliiton tulevaisuus – onko euro pelastettavissa?

Koskenkylän mielestä viranomaisten tulisi selvittää aktiivisesti vaihtoehtoja ja niistä tulisi käydä laaja yhteiskunnallista keskustelua.

Suomella on Koskenkylän mielestä käytännössä kaksi realistista vaihtoehtoa. Ensinnäkin Suomi voi ”ajelehtia ajopuuna Saksan perässä kohti federalistista yhteisvastuuta eli liittovaltiokehitystä”. Toinen vaihtoehto Koskenkylän mukaan on ero eurosta ja paluu omaan rahaan.

”Vaikein kysymys voi olla eron poliittinen puoli, koska Suomi liittyi euroon pääosin poliittisista syistä”, Koskenkylä kirjoittaa.

”Fixitin (Suomen euroeron) taloudellinen puoli on hallittavissa yhtä hyvin kuin euroon liityttäessä.”

Koskenkylä vetoaa eron realistisuutta perustellessaan ulkomaisiin ekonomisteihin Jens Nordvigiin ja Dirk Mayeriin, jotka ovat analysoineet eurosta eroamista. Heidän johtopäätöksensä oli se, että ero on täysin mahdollinen, mutta vaativa prosessi. Myös ministeri, emeritusprofessori Antti Tanskanen on kirjoittanut äskettäin euroeron puolesta.

Eron hankaluutta on korostettu muun muassa Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan ja professori Sixten Korkmanin kirjoituksissa. Euroeroa piti huonona vaihtoehtona äskettäin myös Suomen eurojäsenyyttä aikanaan vastustanut MIT:n professori Bengt Holmström.

”Kyllä se olisi kallis ja hankala prosessi”, Holmström sanoi Talouselämä-lehden haastattelussa (TE 1.4.).

Ajopuun vaara uhkaa Suomea

Koskenkylä pitää Suomen tähänastista linjaa rahaliitossa sinänsä järkevänä. Suomi on vastustanut liittovaltiokehitystä ja yhteisvastuun kasvattamista. Samalla on korostettu tarvetta palata noudattamaan rahaliiton alkuperäisiä sääntöjä. Myös markkinakurin vahvistamista on pidetty tärkeänä.

Suomi on taistellut Saksan rinnalla sääntöjen noudattamisen puolesta, mutta molemmat ovat lopulta antaneet monessa asiassa periksi. Tämä koskee niin Euroopan vakausmekanismia kuin pankkiunionia ja sen syventämistä. Koskenkylä ennakoi, että Saksa hyväksyy lopulta myös pankkiunionin viimeisen elementin, yhteisen talletussuojan, johon Suomikin suhtautuu varauksellisesti.

”On myös mahdollista, että Saksa hyväksyy jatkossa muitakin yhteisvastuun lisäyksiä”, Koskenkylä ennustaa.

”Mikäli Suomi seuraa edelleen Saksan linjaa, ajautuu se vähitellen kohti eräänlaista liittovaltion mallia.”

Koskenkylän mielestä tätä voitaisiin kutsua Suomen ajopuu-vaihtoehdoksi.

Koskenkylä sparraa Elina Lepomäkeä

Koskenkylän tänään ilmestynyt 71-sivuinen raportti on julkaistu Perussuomalaisia lähellä olevan Suomen Perusta -ajatuspajan julkaisusarjassa.

Suomen Pankin rahoitusmarkkinaosaston osastopäällikön virasta vuonna 2008 eläkkeelle jäänyt Koskenkylä on osallistunut viime vuodet edelleen aktiivisesti talouspoliittiseen keskusteluun. Luentojen ja haastattelujen rinnalla on syntynyt pari kirjaa ja kirjasta.

Poliittisesti sitoutumaton Koskenkylä on viime aikoina toiminut myös kokoomuksen puheenjohtajuutta tavoittelevan kansanedustaja Elina Lepomäen epävirallisena neuvonantajana.


Eli Keskusta ja suomen hallituksen "nojaaminen" itäänpäin johtuu juurkin tästä!... Eivät enää usko euroon ja ennakoivat EU:n hajoamista mutta julkisesti sitä ei voi kertoa...tämä on ihmisten henkistä sparraamista tulevaan..
 
Eli Keskusta ja suomen hallituksen "nojaaminen" itäänpäin johtuu juurkin tästä!... Eivät enää usko euroon ja ennakoivat EU:n hajoamista mutta julkisesti sitä ei voi kertoa...tämä on ihmisten henkistä sparraamista tulevaan..
Eiköhän kepun itäsympatiat juonnu hieman pidemmän ajan takaa :)
 
http://www.kauppalehti.fi/uutiset/koskenkyla-suomen-ero-eurosta-harkintaan/aspikR55

Koskenkylä: Suomen ero eurosta harkintaan
8.4.2016 11:00
Suomen ero eurosta on realistinen vaihtoehto, uskoo valtiotieteen tohtori Heikki Koskenkylä.

Koskenkylän mielestä Suomessa on harkittava vakavasti eroa eurosta, mikäli euroalueen kehitys pysyy pitkään huonona eikä Suomen talous ala toipua.

”Tärkeintä on tiedostaa, että Suomella on vaihtoehtoja”, Koskenkylä kirjoittaa tänään julkaistussa kirjasessa Euroopan talous- ja rahaliiton tulevaisuus – onko euro pelastettavissa?

Koskenkylän mielestä viranomaisten tulisi selvittää aktiivisesti vaihtoehtoja ja niistä tulisi käydä laaja yhteiskunnallista keskustelua.

Suomella on Koskenkylän mielestä käytännössä kaksi realistista vaihtoehtoa. Ensinnäkin Suomi voi ”ajelehtia ajopuuna Saksan perässä kohti federalistista yhteisvastuuta eli liittovaltiokehitystä”. Toinen vaihtoehto Koskenkylän mukaan on ero eurosta ja paluu omaan rahaan.

”Vaikein kysymys voi olla eron poliittinen puoli, koska Suomi liittyi euroon pääosin poliittisista syistä”, Koskenkylä kirjoittaa.

”Fixitin (Suomen euroeron) taloudellinen puoli on hallittavissa yhtä hyvin kuin euroon liityttäessä.”

Koskenkylä vetoaa eron realistisuutta perustellessaan ulkomaisiin ekonomisteihin Jens Nordvigiin ja Dirk Mayeriin, jotka ovat analysoineet eurosta eroamista. Heidän johtopäätöksensä oli se, että ero on täysin mahdollinen, mutta vaativa prosessi. Myös ministeri, emeritusprofessori Antti Tanskanen on kirjoittanut äskettäin euroeron puolesta.

Eron hankaluutta on korostettu muun muassa Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan ja professori Sixten Korkmanin kirjoituksissa. Euroeroa piti huonona vaihtoehtona äskettäin myös Suomen eurojäsenyyttä aikanaan vastustanut MIT:n professori Bengt Holmström.

”Kyllä se olisi kallis ja hankala prosessi”, Holmström sanoi Talouselämä-lehden haastattelussa (TE 1.4.).

Ajopuun vaara uhkaa Suomea

Koskenkylä pitää Suomen tähänastista linjaa rahaliitossa sinänsä järkevänä. Suomi on vastustanut liittovaltiokehitystä ja yhteisvastuun kasvattamista. Samalla on korostettu tarvetta palata noudattamaan rahaliiton alkuperäisiä sääntöjä. Myös markkinakurin vahvistamista on pidetty tärkeänä.

Suomi on taistellut Saksan rinnalla sääntöjen noudattamisen puolesta, mutta molemmat ovat lopulta antaneet monessa asiassa periksi. Tämä koskee niin Euroopan vakausmekanismia kuin pankkiunionia ja sen syventämistä. Koskenkylä ennakoi, että Saksa hyväksyy lopulta myös pankkiunionin viimeisen elementin, yhteisen talletussuojan, johon Suomikin suhtautuu varauksellisesti.

”On myös mahdollista, että Saksa hyväksyy jatkossa muitakin yhteisvastuun lisäyksiä”, Koskenkylä ennustaa.

”Mikäli Suomi seuraa edelleen Saksan linjaa, ajautuu se vähitellen kohti eräänlaista liittovaltion mallia.”

Koskenkylän mielestä tätä voitaisiin kutsua Suomen ajopuu-vaihtoehdoksi.

Koskenkylä sparraa Elina Lepomäkeä

Koskenkylän tänään ilmestynyt 71-sivuinen raportti on julkaistu Perussuomalaisia lähellä olevan Suomen Perusta -ajatuspajan julkaisusarjassa.

Suomen Pankin rahoitusmarkkinaosaston osastopäällikön virasta vuonna 2008 eläkkeelle jäänyt Koskenkylä on osallistunut viime vuodet edelleen aktiivisesti talouspoliittiseen keskusteluun. Luentojen ja haastattelujen rinnalla on syntynyt pari kirjaa ja kirjasta.

Poliittisesti sitoutumaton Koskenkylä on viime aikoina toiminut myös kokoomuksen puheenjohtajuutta tavoittelevan kansanedustaja Elina Lepomäen epävirallisena neuvonantajana.


Huhuu. Ruplakantainen markka valuuttana. On kyllä hupaa talouspolitiikka jos/kun tuohon mennään. :cool:
 
Toisen maailmansodan aikaan Yhdysvallat käytti Tyynenmeren saaria lentotukikohtinaan ja alkuasukkailla riitti ihmettelemistä lentokone toisensa jälkeen saapuvissa huoltokuljetuksissa. Sota oli ja meni, väliaikaiset tukikohdat lakkautettiin ja sotilaat poistuivat. Vain alkuasukkaiden ihmetys jäi. Ehkä hekin amerikkalaisten esikuviensa tapaan onnistuisivat taikomaan esiin ruokaa ja tarvikkeita tuovia peltilintuja? Kookospähkinänkuorista valmistetut ”kuulosuojaimet” päässä ja merkkisoihdut käsissä he alkoivat jäljitellä amerikkalaisilta sotilailta näkemäänsä toimintaa. Yhdysvaltain lippua vedettiin salkoon ja sulkeisia pidettiin, mutta nötköttiä ei näkynyt. Alkuasukkaat eivät ymmärtäneet, että homman pointti ei ollut lipuissa, sulkeisissa ja sotilastamineissa. He eivät kyenneet ymmärtämään sitä kokonaisuutta, joka sai rahtikuljetukset saapumaan.

Suomessa vietäisiin hoitoon jos marraskuussa istuisi shortseissa ja aloha-paidassa juomaan terassikaljaa ja odottaisi että marraskuinen räntäsade vaihtuisi elokuun lämpöön. Miksi ei vaihtuisi kun on samat releet ja sama juoma?

Sen sijaan markan perään haikailijoita tuntuu osa porukasta palvovan.

Jos ihan oikeasti kuvittelee oman valuutan olevan jonkinlainen maaginen talismanni joka silmänräpäyksessä poistaa laman ja tuo nousukauden on rahtikultin palvoja typerimmästä päästä.

Eipä mitä, kyllä minulle markan paluu kelpaa koska tiedän mitä siitä seuraa: Ihan samanlainen omaisuuden uusjako kuin Venäjällä vuosituhannen vaihteessa kun ihmisten ruplasäästöt nollattiin yhdessä yössä. Minulla on kyllä konstini siirtää omaisuuteni pois Suomesta ennen romahdusta ja ostaa sitten pilkkahintaan pöljien metsät ja rantatontit pois kuleksimasta.

En kyllä lakkaa ihmettelemästä ihmisten perinpohjaista typeryyttä tässä asiassa: Markasta kouhkaavat kaikkein eniten ne joilta paluu markkaan veisi käytännössä kaiken. Meillä joilla on mahdollisuus siirrellä omaisuutta valuuttarajojen taakse ei ole niin hirveästi hätää mutta kädestä suuhun elävä porukka saa nähdä elintasonsa vähintään puolittuvan kun palkkojen ja eläkkeiden ostovoima tipuu kuin lehmän häntä. Euron aikana ihmisiltä on hävinnyt ymmärrys siitä mitä tarkoittaa kurssiriski.

Tuossa esimakua: http://www.hs.fi/talous/a1418738757172
 
Etlan Vihriälä: Eurosta eroamisesta liian kova poliittinen lasku
8.4.2016 15:15

Fixit eli Suomen ero euroalueesta aiheuttaisi merkittäviä taloudellisia kustannuksia. Paljon suurempi kysymys olisivat kuitenkin eron poliittiset seuraukset, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä.

Vihriälän mukaan jo taloudelliset menetykset eurosta eroamisesta olisivat Suomelle merkittäviä. Pienin lasku lankeaisi uuden oman maksujärjestelmän rakentamisesta. Suurempi taloudellinen ongelma olisi talouspolitiikan uskottavuuden menetys.

”Jos lähtisimme siitä, että olemme niin heikkoja ettemme pysty panemaan taloutemme perustekijoitä kuntoon, se herättäisi ulkopuolisissa kysymyksen siitä, millaista politiikkaa Suomen Pankki tulee harjoittamaan”, Vihriälä sanoo.

Devalvaatioepäilyjen takia Suomen Pankki joutuisi pitämään yllä tuntuvasti korkeampaa korkotasoa kuin mikä olisi muuten tarpeen. Se leikkaisi talouskasvua.

Suurempi kysymys on kuitenkin euroeron poliittinen puoli. Vihriälä muistuttaa, että Suomi halusi rahaliittoon ainakin osaksi turvallisuuspoliittisten syiden takia.

”Moni näki sen Nato-jäsenyyden korvikkeena.”

Tärkeämpi asia on kuitenkin euroalueen ja koko EU:n yhtenäisyys, jota Saksan liittokansleri Angela Merkel on vaalinut. Se on koskenut niin yhteistä rahaa kuin tilannetta, jossa Venäjä miehitti Krimin ja alkoi horjuttaa sotilaallisesti Itä-Ukrainaa.

”Jos Suomi ilmoittaisi, että se jättää yksipuolisesti euron, aiheuttaisi se Saksalle vakavia ongelmia”, Vihriälä arvioi.

Luottamuksen pettämisen jälkeen Saksan tuki Suomelle saattaisi käydä vähiin.

”Tarvitsemme Saksan solidaarisuutta jatkossakin”, Vihriälä uskoo.

Vihriälän mukaan on koko Euroopan intressi, että euro ja myös Euroopan unioni säilyvät yhtenäisinä.

”Jopa Saksan kokoinen maa olisi kuin lastu laineilla maailmassa, jossa jyräävät Kiinan ja Yhdysvaltojen kokoiset jätit ja Venäjä.”

Markkinakuri voimaan
Vihriälä arvioi, että järkeviä uudistuksia toteuttamalla euro pysyy hyvin todennäköisesti hengissä. Mallia kannattaa katsoa Yhdysvalloista, joka on toimiva pankki- ja pääomamarkkinaunioni.

Yhdysvalloissa osavaltioiden yhteisvastuu on hyvin vähästä ja pääomamarkkinat ottavat talouden šokit pääosin vastaan. Vihriälä myöntää, että markkinakurin toteuttaminen euroalueella vie aikaa, koska se täytyy tehdä askel askeleelta.

Vihriälä kommentoi perjantaina valtiotieteen tohtori Heikki Koskenkylän uutta eurokriittistä kirjaa. Vihriälän tavoin Koskenkylä pitää markkinakurin tietä ainoana toivottavana euroalueen etenemissuuntana. Toinen vaihtoehto olisi yhteisvastuun lisääminen ja eteneminen kohti liittovaltiota. Sitä harva suomalainen haluaa.

Koskenkylän mielestä euroalueen ongelmat ovat kuitenkin niin syviä, ettei markkinakurin toteuttamisessa todennäköisesti onnistuta. Pahin ongelma on se, että Italia ja Ranska ovat jatkossakin kyvyttömiä sopeutumaan yhteisen valuutan vaatimuksiin.

Euroopan keskuspankin toimin Italian valtionlainojen korkotaso on painettu 1-2 prosenttiin, kun oikea taso olisi Koskenkylän mukaan tällä hetkellä 5-7- prosenttia ja Ranskassa 4-5- prosenttia.

”Euro pysyy pystyssä vain EKP:n toimin.”
 
  • Tykkää
Reactions: krd
Se, että Suomi pitää Euroa turvallisuuspoliittisena ratkaisuna, kertoo kyllä aika paljon suomalaisesta turvallisuuspolitiikasta, mutta ei Eurosta... :rolleyes:
 
  • Tykkää
Reactions: krd
Ensimmäinen maailmansota käytiin samaa valuuttaa (kulta) käyttävien maiden kesken...
 
Back
Top