Hylkää huomautus
Liity mukaan keskusteluun!

Rekisteröityminen ei kestä kuin hetkosen ja pääset keskusteluun mukaan, tervetuloa!

>>> REKISTERÖIDY <<<

Gripen E/F

Viestiketju osiossa 'Muu sotilaskalusto' , aloittaja Huhta, 08.03.2016.

  1. Mustaruuti

    Mustaruuti Ylipäällikkö Lahjoittaja ELSO 1.0

    Liittynyt:
    28.08.2014
    Viestejä:
    6,396
    Tykkäykset:
    6,124
    Pisteet:
    1,286
    Tässä vielä auttamaan asian ymmärtämisessä, mistä kyse.

    5 The External Store Classification System

    Since the number of external store combinations
    (even with a limited number of weapons) is very
    large, Saab has developed an external stores
    classification system with four different classes.
    Combinations within the same class are
    considered to have similar flight mechanical
    characteristics. The classification formula is
    based on mass, inertia and aerodynamic
    parameters and result in one longitudinal and
    one lateral value. These values are used in the
    graph shown in figure 4. The borders between
    each class are defined by a few extreme store
    configurations. By concentrating the testing on
    these, a limited number of stores could clear all
    store configurations within each class. A buildup
    towards critical configurations was made by
    first testing stores from class I and II and finally
    stores from class IV. The configurations used
    during the final MLL limit tests are shown in
    figure 4.
     
  2. Mainos Google AdSense



  3. Gyllis1

    Gyllis1 Majuri

    Liittynyt:
    12.03.2016
    Viestejä:
    1,221
    Tykkäykset:
    1,458
    Pisteet:
    156
    Itseäni kiinnostaa (lähinnä HX:n takia) Gripen E:n suoritusarvot, ei niinkään Gripen A:n.
    Ei ilmeisesti ole tuon osalta saatavilla?
     
  4. Mustaruuti

    Mustaruuti Ylipäällikkö Lahjoittaja ELSO 1.0

    Liittynyt:
    28.08.2014
    Viestejä:
    6,396
    Tykkäykset:
    6,124
    Pisteet:
    1,286
    No, tuossa puhuit kuitenkin itse tähän asti jostain syystä vanhasta Gripenistä...

    E. Ei ole saatavilla.
     
  5. Gyllis1

    Gyllis1 Majuri

    Liittynyt:
    12.03.2016
    Viestejä:
    1,221
    Tykkäykset:
    1,458
    Pisteet:
    156
    Tämä on viestistäni jota muuten taisit itsekin jo lainata: "Itseäni kiinostaisivat vertailukelpoiset luvut ja nimenomaan Gripen E:n osalta. Ei taida vaan olla saatavilla."

    Joo ei ikävä kyllä taida olla. Porukka taitaa sitten vain olettaa että suorityskyky ei ole heikentynyt tuossa suhteessa. Ps. Olet muuten itsekin tainnut esittää E:n pystyvän F-35:ttä vastaaviin kohtauskulmiin.
     
  6. Huhta

    Huhta Kenraali ELSO 2.0

    Liittynyt:
    20.07.2015
    Viestejä:
    2,799
    Tykkäykset:
    2,704
    Pisteet:
    636
    Brasilian osalta C/D olisi kieltämättä aika epälooginen, kun he hankkivat nyt tuotantolinjastonkin E/F:lle. Mutta jos vaihtoehdot on lentää jotakin tai olla lentämättä mitään, niin kyllä kai C/D on aina tyhjää parempi. Koskee niin Brasiliaa kuin muitakin.

    Uusien koneiden valmistukseen en usko, ellei sitten lasketa mahdollisesti vielä varastoitujen A/B-koneiden modaukseen C/D-standardiin muutamalle pienelle maalle liisattavaksi tai myytäväksi 10 tai 15 vuodeksi ilmavalvontakäyttöön.

    Mutta olisivatko koneet uusia vai käytettyjä (mahdollisesti uudemmaksi päivitettävää varastoitua A/B-mallia tai sitten Ruotsin ilmavoimien käytöstä poistuvia C/D-mallin koneita)? Vanhoja Gripeneitä varmaan yritetään myydä jonnekin, kuten aiemmin kirjoitin, mutta uusien C/D-mallisten Gripenien tilaaminen tehtaalta olisi mille tahansa valtiolle hyvin epälooginen ratkaisu, kun koneen kehitysnäkymät heikkenevät ja tuotetuki kallistuu. Uuden koneen elinkaari on kuitenkin helposti yli 30 vuotta.

    Saab on aina luottavainen, koska mitäs muuta pörssiyhtiö voisi tehdä, heittäytyä selälleen maahan kieriskelemään?

    Indonesialle Gripen C/D ainakin olisi outo valinta, kun maa hankki hiljattain käytettyä F-16 kalustoa Yhdysvalloista. Gripen C/D ei tarjoa mitään erikoista F-16:een verrattuna. Indonesia saa koneisiinsa jopa AIM-120C7 Amraameja. Koreasta puolestaan on hankittu T-50 kalustoa, jonka aseistettujen versioiden ostaminen olisi toinen vaihtoehto kevythävittäjien saralla. Gripen C/D olisi täysin turha kalustokirjavuuden luoja tarjoamatta mitään ihmeellistä.

    Mosambikilla ei käytännössä ole varaa uusiin hävittäjiin. Maan arvioitu nimellinen BKT oli vuonna 2016 n. 12 miljardia US dollaria.

    Slovakiasta en osaa sanoa. Heillekin käytetyt koneet olisivat mielestäni loogisempi valinta uustuotannon sijaan. Katsotaan, sanoi lääkäri.
     
    arcanine98, Gyllis1 ja Samovarius tykkäsivät tästä.
  7. Mustaruuti

    Mustaruuti Ylipäällikkö Lahjoittaja ELSO 1.0

    Liittynyt:
    28.08.2014
    Viestejä:
    6,396
    Tykkäykset:
    6,124
    Pisteet:
    1,286
    Mahdotonta. Siis että olisin sellaista esittänyt. Koska sitä tietoa ei ole olemassa.
     
  8. adam7

    adam7 Ylipäällikkö

    Liittynyt:
    24.06.2010
    Viestejä:
    4,555
    Tykkäykset:
    3,812
    Pisteet:
    1,286
    Hm.. jonkun nettikirjoittelijan jutut eivät oikein kelpaa lähteeksi minulle.

    En nyt löydä svedulähdettä, mutta mitä itse olen seurannut heidän keskusteluaan, niin A ja C sekä B ja D rungot ovat aivan samoja. Kysehän on "Natottamisesta" eli koneen muokkaamisesta NATO-yhteensopivaksi.

    Käsittääkseni tuossa on sekoitettu uudet suunnitelmat, joissa C mallin koneita kannibalisoitaisiin joidenkin osien osalta, jota pidän aivan dorkana Saavutettavalla säästöllä ryssitään paljon isompia omaisuusarvoja. Koneet voitaisiin myydä tai leasata reilulla alennuksella ja kuitata moninkertainen tulo kattamaan osia.

    E/F rungothan ovat erilaisia kuin A/B tai C/D jotka ovat samanlaisia.
     
    Sarek1 tykkäsi tästä.
  9. Mustaruuti

    Mustaruuti Ylipäällikkö Lahjoittaja ELSO 1.0

    Liittynyt:
    28.08.2014
    Viestejä:
    6,396
    Tykkäykset:
    6,124
    Pisteet:
    1,286
    Ei muuten olisi ollut hullumpaa, jos olisit vaikka lausunut 'kiitos', kun selitettiin, mistä tämä johtuu... :rolleyes:
     
  10. Gyllis1

    Gyllis1 Majuri

    Liittynyt:
    12.03.2016
    Viestejä:
    1,221
    Tykkäykset:
    1,458
    Pisteet:
    156
    Hah nyt en pysy enää kärryillä. Sanot että et ole voinut esittää Gripen E:n painivan F-35:n kanssa samassa sarjassa mitä tulee korkeisiin kohtauskulmiin koska et voi tietää, mutta sitten minun olisi kiitettävä sinua siitä että kerroit minulle miksi Gripen E pystyy F-35:n kanssa samanlaisiin kohtauskulmiin?
    Mitäs jos veisit tuon ylimielisen asenteesi jo nukkumaan
     
    TomTom tykkäsi tästä.
  11. Mustaruuti

    Mustaruuti Ylipäällikkö Lahjoittaja ELSO 1.0

    Liittynyt:
    28.08.2014
    Viestejä:
    6,396
    Tykkäykset:
    6,124
    Pisteet:
    1,286
    Pahoittelut sitten, että vastasin kysymykseesi ja koetin selittää asiaa.
     
  12. Gyllis1

    Gyllis1 Majuri

    Liittynyt:
    12.03.2016
    Viestejä:
    1,221
    Tykkäykset:
    1,458
    Pisteet:
    156
    Edelleenkin, itseäni kiinnostaa E, ei A eikä C.
    Vai onko meidän syytä sitten olettaa, että muuttunut paino, tehopainosuhde, siipikuormitus ym kilometrin mittainen lista vaihtuneita arvoja ei vaikuta koneiden aerodynaamiseen suorituskykyyn mitenkään?
    Vaan jos Gripen A=55 astetta niin E=55 astetta koska "coupled canards" ja "aerodynamiikka". Voi kiitos että selitit idiootille tämän(kin) mieltä askarruttaneen asian.
     
    Viimeksi muokattu: 20.03.2017 klo 00:26
  13. Mustaruuti

    Mustaruuti Ylipäällikkö Lahjoittaja ELSO 1.0

    Liittynyt:
    28.08.2014
    Viestejä:
    6,396
    Tykkäykset:
    6,124
    Pisteet:
    1,286
    Viimeinen viesti. Tämä oli kysymys, johon vastasin. Kahdella sivuvakaajalla vs. yhdellä sivuvakaajalla varustetut koneet.

    Hyvää yötä...
     
  14. Leaderwolf

    Leaderwolf Luutnantti Lahjoittaja

    Liittynyt:
    16.02.2016
    Viestejä:
    466
    Tykkäykset:
    759
    Pisteet:
    36
    Joka kerta kun silmiin osuu Gripen ketju, niin mieleen tulee ensimmäisenä, ei itse lentokone, vaan se onkohan täällä taas käynnissä Gylliksen ja Mustaruudin välinen verbaalinen vapaaottelu, ja ei tarvinnut taaskaan pettyä :D:uzi:
     
    magitsu, Mustaruuti ja Gyllis1 tykkäsivät tästä.
  15. Gyllis1

    Gyllis1 Majuri

    Liittynyt:
    12.03.2016
    Viestejä:
    1,221
    Tykkäykset:
    1,458
    Pisteet:
    156
    1108020b64cbfab5dade9bf9fff0e7a1f5584bf8cc9b10f721a72b439b3a338e.jpg
     
    magitsu ja Leaderwolf tykkäsivät tästä.
  16. Sarek1

    Sarek1 Eversti

    Liittynyt:
    26.11.2014
    Viestejä:
    1,699
    Tykkäykset:
    2,334
    Pisteet:
    316
    Heh, verbaalista miekkailua näyttää aina välillä tulevan. Gripen E/F on ketjun varsinainen aihe ja varhaisemmat versiot lipsuvat ainakin hieman OT -osastolle. Ei nyt kuitenkaan kivitetä ketään aiheesta poikkeamien vuoksi.

    E on todellisilta ominaisuuksiltaan vielä tuntematon suuruus, vaikka muistuttaakin ulkoisesti jonkin verran aiempia Gripen -malleja. Kone ei ole vielä lentänyt metriäkään, joten se on ollut oikeastaan vain laskutelineen tarjoamassa kohtauskulmassa.

    -hieman OT-
    Sitä minä vain ajattelin kysyä, että kuinka usein ja kuinka lujaa noilla suurilla kohtauskulmilla ajellaan, jos vihulaisvintiöitä koetetaan oikeasti hätistellä. Silloinhan koneen asento ja liikesuunta poikkeavat toisistaan. Tykkitaistelu? Tutkaohjattu / manuaalinen ennakko siinä? Ohjusten laukaisu BVR tai WVR -tilanteessa? Gripenissäkin on kypärätähtäin ja ohjuksesta riippuen sen avulla kyetään ampumaan myös muihin suuntiin kuin suoraan eteenpäin. Ohjuksen mahdollinen kyky LOAL -laukaisuun laajentaa ampumasektoria.

    Jos koneen vauhti hidastuu, laukaistava ohjus ei voi hyödyntää juurikaan lentokoneen liikkumisnopeuden tuomaa etua laukaisutilanteessa vaan joutuu itse keräämään suurimman osan nopeudesta maalin saalistamista varten. Toki jos ohjus ammutaan esim. takasektorille, kääntösäde voi olla hitaasta vauhdista laukaistessa ehkä pienempi tjsp.

    Vauhti tuo energiaetua liikkumisessa. Köpelösti ilmaistu, mutta aamupää... Kuinka tärkeää on vauhdin säilyttäminen nykyaikaisessa ja tulevaisuuden ilmataistelussa eri kohtaamisetäisyyksillä? Suuresta moottoritehosta koneen massaan nähden ja koneen "liukkaudesta" kiihdytyksessä eli pienestä vastuksesta lienee etua vauhdin säilyttämisessä ja keräämisessä.

    Gripen E/F ei voi ainakaan tässä vaiheessa leuhkia suurella teho/painosuhteella jos sitä vertaa esim. HX -kilpasisariin, se kai lienee kiistatonta tälläkin foorumilla. Koneen mahdollinen liukkaus on toinen juttu, josta todisteita saadaan sitten kun lentäminen on tosiasiallista.
     
    Mustaruuti ja Gyllis1 tykkäsivät tästä.
  17. YliKoo

    YliKoo Kenraali Lahjoittaja

    Liittynyt:
    25.08.2014
    Viestejä:
    2,744
    Tykkäykset:
    4,859
    Pisteet:
    636

    Jotain roinaa siipien alla näyttää olevan.

    Tarkennus: En yritä osallistua keskusteluun vaan lähinnä tägään että seuraan ketjua :salut:
     
    John Hilly ja Gyllis1 tykkäsivät tästä.
  18. Gyllis1

    Gyllis1 Majuri

    Liittynyt:
    12.03.2016
    Viestejä:
    1,221
    Tykkäykset:
    1,458
    Pisteet:
    156
    Tälläkin foorumilla usein toistetaan nykyisen Hornetin olevan erinomainen kaartotaistelukone. Ne vahvuudet hönöllä taitavat olla juuri tuolla hitailla vauhdeilla ja korkeilla kohtaamiskulmilla lennettäessä. Joidenkin teorioiden mukaan koneen kyky "kääntää nopsasti nokkaansa", tulee jopa korostumaan tällä nykyisellä kypärätähtäinten ja hobs-ohjusten aikakaudella.

    Tietenkin sitten oma ongelmansa on, jos liike-energiansa nopeaa suunnanvaihtoon vaihtanut kone ei syystä tai toisesta saakaan sitä liike-energiaansa nopsaan takaisin. (Esimerkiksi hidas kiihtyminen johtuen riittämättömistä moottoritehoista.)
     
  19. Mustaruuti

    Mustaruuti Ylipäällikkö Lahjoittaja ELSO 1.0

    Liittynyt:
    28.08.2014
    Viestejä:
    6,396
    Tykkäykset:
    6,124
    Pisteet:
    1,286
    Mukava jos siitä on hupia, vaikka se ei ole kuitenkaan tarkoitus. :rolleyes:

    Aerodynamiikka on kiinnostava mutta todella vaikea aihepiiri. Siitä mielellään keskustelee ja opiskelee lisää. Toivottavasti foorumille tuli vähän lisäymmärrystä siitä, miksi lentokoneiden kohtauskulmia rajoitetaan, mitkä tekijät siihen vaikuttavat ja miten asioita on pyritty ratkaisemaan eri koneissa.
     
  20. fulcrum

    fulcrum Ylipäällikkö

    Liittynyt:
    20.05.2010
    Viestejä:
    4,769
    Tykkäykset:
    3,661
    Pisteet:
    1,286
    Tuossa tosin mainitaan II ja III -lentoalueiden osalta myös "recovery" eli kone sakkaisi (tai ainakin se olisi vaarana?) noilla kohtauskulmilla.
    Jossain kuulin maininnan että Gripenin ohjausjärjestelmän kohtauskulmarajaa olisi myöhemmin laskettu 26 asteeseen. Olisiko niin että isommilla kohtauskulmilla koneen sakkaamisen riski kasvaa ja ainakin rauhanajan lentelyyn tuollainen raja olisi pistetty. Tai sitten koneessa on "soft limit/hard limit" tyylinen ratkaisu kuten Su-27:ssa.

    Deltasiipiset koneet eivät yleensä ole mitään kohtauskulmahirviöitä. Mirage 2000:n kohtauskulmaraja on 29 astetta ja Typhoonilla tiettävästi niinkin huono kuin 24 astetta. Drakenilla piti kohtauskulmaa koko ajan vahtia ettei kone joudu hengenvaaralliseen sakkaustilaan. Deltasiivellä on monia etuja, mutta matalilla nopeuksilla liikehtiminen ei kuulu niiden vahvuuksiin.
     
    Gyllis1 tykkäsi tästä.
  21. Sardaukar

    Sardaukar Ylipäällikkö Lahjoittaja

    Liittynyt:
    05.03.2014
    Viestejä:
    7,223
    Tykkäykset:
    12,331
    Pisteet:
    1,286
    En ole oikein aerodynamiikkaan perehtynyt, mutta tuo dokumentti oli suhtkoht ainoa, mitä Gripenin lento-ominaisuuksista löysin. Tietysti kaikenlaista pohdiskelua on, muta tuo on ns. "hevosen suusta" vanhemman Gripenin kohdalla. Vaikuttaisi tosiaan, että Gripen ei kuitenkaan ole mikään kohtauskulmahirmu, vaikka saattaakin päihittää monet koneet.

    Tuossa ainakin mainitaan Region III:n kohdalla "out of control" eli ilmeisesti sakkauksen vaara on suuri.
     

Jaa tämä sivu