Jotain tarttis tehdä (puolustusministeri ja komentaja):
Puolustusministeri Carl Haglund
http://www.defmin.fi/ajankohtaista/...8._maanpuolustuskurssin_avajaisissa.5742.news
Puheet
20.01.2014 08:50
Puolustusministeri Carl Haglundin tervehdys 208. Maanpuolustuskurssin avajaisissa
Hyvät maanpuolustuskurssille kutsutut, kummikurssilaiset, Arvoisa herra puhemies, arvoisa Puolustusvoimain komentaja, hyvät naiset ja herrat. Ärade åhörare, mina damer och herrar.
Maanpuolustuksesta ja puolustuspolitiikasta on puhuttu viime aikoina harvinaisen paljon. Se kertoo siitä että tällä sektorilla tapahtuu paljon mutta myös siitä että elämme dynaamisessa maailmassa jossa uudet haasteet, esimerkiksi talous tai kyberturvallisuus ovat koko yhteiskunnan läpileikkaavia.
Keskityn tervehdyksessäni tänään lähinnä kansainvälisen puolustusyhteistyömme ajankohtaisiin kysymyksiin, erityisesti EU:n ja Suomi-Ruotsi yhteistyön näkymiin.
Näen, että kansainvälisen puolustusyhteistyön rooli on keskinäisriippuvaisessa maailmassa yhä tärkeämpi ja myös Suomen tulee aktiivisesti selvittää, miltä osin puolustuksemme tulevaisuuden haasteisiin voidaan vastata kansainvälisen verkottumisen avulla.
Hyvät kuulijat,
Valtioneuvosto on antanut turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa perusteet ja linjaukset vuoteen 2015 mennessä toteutettavalle puolustusvoimauudistukselle, joka etenee aikataulun mukaisesti. Se on edellytys puolustusvoimien toimintakyvylle ja jatkokehittämiselle rakennettaessa 2020-luvun puolustusta.
Puolustusvoimauudistus oli välttämätön, mutta ei yksinään riitä vastaamaan puolustushallinnon haasteisiin. Selonteossa tunnistettiin myös ensi vuosikymmenelle muodostuva selvä epätasapaino puolustuksen tehtävien ja resurssien välillä.
Tämä epätasapaino koskee ennen kaikkea puolustusmateriaalihankintoihin käytössä olevia resursseja. Se, millaisia mahdollisuuksia on vastata puolustushallinnon lisäresurssitarpeeseen ja millaisia vaikutuksia tällä on valitussa puolustusratkaisussa pysymiseen, ovat keskeisiä kysymyksiä kaikille meille, jotka olemme kiinnostuneista maanpuolustuksemme tulevaisuudesta.
Asettamani parlamentaarisen selvitysryhmän tavoitteena on hahmottaa;
- Mitä turvallisuusympäristömme ja yhteiskuntamme edellyttävät sotilaalliselta maanpuolustukselta?
- Mitkä ovat olennaisia muutostekijöitä ja miten ne vaikuttavat puolustukseen ja
- Kuinka Suomi voi säilyttää puolustuskykynsä tulevaisuudessa?
Arvioni mukaan puolustuksen pitkän aikavälin haasteiden käsittely ja ratkaisu vaativat myös keskeisten puolustuspoliittisten toimintalinjausten perusteellista läpivalaisua.
Suuri kysymys on; voidaanko nykyistä puolustusratkaisuamme ylläpitää nähtävissä olevilla resursseilla tulevaisuudessa? Puolustusratkaisummehan perustuu yleiseen asevelvollisuuteen, koko maan puolustamiseen ja sotilaalliseen liittoutumattomuuteen. Myös näitä ns. puolustuksemme fundamentteja on syytä tarkastella prosessin kuluessa. Vastausta etsiessämme tulee meidän hahmottaa se, millaiseen toimintaympäristöön puolustusjärjestelmäämme tarvitaan.
Hyvät kuulijat,
Menemättä yksityiskohtaisesti alati kehittyviin uhkakuviin, kuten tietoverkkoturvallisuus (kyber), totean, että haasteisiin vastaaminen ei onnistu yksin vaan itse asiassa edellyttää kansainvälistä puolustusyhteistyötä.
Joulun alla käytiin kiivasta ja varsin odottavaa keskustelua Eurooppa-neuvoston valtionpäämiesten kokouksesta. Suomikin lähti kokoukseen korkein tavoittein.
Kokouksen jälkeen kiinnostus tähän asiaan on jossain määrin hiipunut. On kuitenkin hyvä todeta, että joulukuun kokousta voidaan pitää onnistuneena.
Jatkotyölle saatiin riittävät suuntaviivat, ja puolustus pysyy asialistalla Eurooppa-neuvoston palatessa asiaan kesällä 2015. Ennen kaikkea valtioiden ja hallitusten päämiehet ilmaisivat, ennakko-odotuksia vahvemmissa päätelmissään, sitoumuksensa yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan sekä puolustusyhteistyön kehittämiseen.
Suomen kannalta keskeisiä kokouksen toimeksiantoja ovat muun muassa:
• Järjestelmällisemmän puolustusyhteistyön politiikkakehyksen valmistelu.
• Huoltovarmuutta koskevan tiekartan laadinta.
• Sertifioinnin ja standardoinnin kehittäminen yhteistyössä komission kanssa.
• Komission valmistelevan toiminnan (preparatory action) käynnistäminen YTPP-tutkimuksen alalla. Aloite on periaatteellisesti merkittävä tuoden komission mukaan YTPP:n kehittämiseen.
• Strategiatyön käynnistäminen korkean edustajan toimesta, vaikkakin käytännössä mahdollisuudet uuden turvallisuusstrategian laadintaan selviävät vasta KE Ashtonin seuraajan kaudella.
Suomen keskeisistä tavoitteista saatiin läpi suurin osa, ja näkemyksemme puolustuspolitiikasta EU-kehyksessä saivat vastakaikua. Matka on pitkä ja vauhti hidas, mutta suunta on selvä.
EU:lla on ainutlaatuinen kyky toimia ulko- ja turvallisuuspolitiikassa laajalla rintamalla käyttäen mm. diplomatian, kaupan, kehitysavun, oikeussektorin sekä puolustuksen työkaluja.
En silti näe, että Euroopan Unionista olisi muodostumassa ensisijaista sotilaallisen turvallisuuden foorumia vaan Euroopan keskeisin turvallisuusfoorumi on jatkossakin Nato, johon kuuluu myös valtaosa EU-maista.
Suomen ja Naton välinen kumppanuusyhteistyö on ollut tiivistä jo parikymmentä vuotta, ja sillä on ollut keskeinen merkitys Suomen puolustusvoimien yhteistoimintakyvyn ja suorituskyvyn kehittämiseen ja ylläpitoon.
Hyvät kuulijat,
Kuten sotatekniset arviot osoittavat on todennäköistä, että yksikään maa, ainakaan pieni maa, ei tulevaisuudessa pysty yksin tuottamaan ja ylläpitämään kaikkia tarvittavia sotilaallisia suorituskykyjä. Tämä seikka on syytä huomioida myös Suomen tulevia puolustusratkaisuja pohdittaessa.
Suomen puolustuskyvyn eteen on viime aikoina tehty töitä useissa eri kokoonpanoissa. Keskeinen toimija on ollut Pohjoismaisen puolustusyhteistyön foorumi Nordefco, jonka puheenjohtajana Suomi toimi viime vuonna. Ehkä merkittävin saavutus oli yhteisen pohjoismaisen vision laatiminen.
Nordefco-yhteistyö pohjoismaiden kesken jatkuu tiiviinä, ja sen ohella keskustelemme mahdollisuuksista kahdenvälisen puolustusyhteistyön tiivistämiseen Ruotsin kanssa. Ruotsi on meille mitä luontevin yhteistyökumppani.
Me, Suomi ja Ruotsi, teemme jo nykyään läheistä sekä alueellista turvallisuutta vahvistavaa yhteistyötä merivalvonnassa ja harjoitustoiminnassa että laveampaa kansainvälistä turvallisuutta vahvistavaa yhteistyötä kriisinhallinnassa ja rauhan edistämisessä.
Suomen ja Ruotsin välinen koulutus- ja harjoitusyhteistyö on jo tällä hetkellä laaja-alaista. Maidemme ilmavoimat harjoittelevat säännöllisesti toistensa ilmatilassa pohjoisessa. Ensi kuussa harjoittelemme Islannissa yhdessä Norjan kanssa, samalla kun Norja vastaa Islannin ilmatilan valvonnasta.
Merialueella toteutamme yhteisharjoituksia, esimerkkinä viime marraskuussa toteutettu SWENEX-harjoitus. Vierailullamme SWENEX-harjoituksessa syntyi minulle ja Ruotsin kollegalleni Karin Enströmille ajatus rauhanajan puolustusyhteistyön syventämisestä entisestään.
Ärade åhörare,
Vi har konstaterat med min svenska kollega att det finns flera områden där vårt nordiska samarbete kan föras vidare där våra vänner i Norge och Danmark, till följd av sina skyldigheter mot Nato, kanske inte kan eller vill föra Nordefco-samarbetet så långt att man kunde mäta ut all den nytta som kan fås av fredstida samarbetet.
I egenskap av oavhängiga, alliansfria länder har vi inget sådant som hämmar oss och därför kunde vi tillsammans dryfta en fördjupning av det bilaterala samarbetet. Vi kunde således försöka sammanställa det nordiska och det bilaterala samarbetet för att få en bättre helhetsbild samt reda ut möjligheterna att effektivera samarbetet.
För att samarbetet ska kunna utvecklas behärskat krävs en ram som man kommit överens om tillsammans och som fungerar som det verktyg som fördjupar samarbetet. Allt detta förutsätter en politisk vilja och en vägvisare.
Hyvät kuulijat,
On selvää, että kansainvälinen puolustusyhteistyö tuo monenlaisia hyötyjä mukanaan, Se on myös välttämätöntä puolustuksemme ajanmukaisuuden ja laadun varmistamiseksi. Taloudellisten hyötyjen mittakaava ei kuitenkaan ole sitä luokkaa, että se ratkaisisi puolustuksemme rahoitushaasteet. Tämän johdosta on tärkeää käydä tästä asiasta laajaa keskustelua, jotta voimme turvata puolustuksemme myös tulevaisuudessa.
Hyvät maanpuolustuskurssilaiset, teille tarjoutuu oiva mahdollisuus käydä tätä keskustelua kurssinne aikana. Toivotan teille hyvää maanpuolustuskurssia. Jag önskar er alla en riktigt trevlig försvarskurs.
Kenraali Ari Puheloinen
http://www.puolustusvoimat.fi/porta...9nQSEh/?pcid=1eab1900429fe7abbec2fe00af335404
Puheet ja päiväkäskyt 2014
Kuten puhuttu | Det talade ordet gäller
PUOLUSTUSVOIMAIN KOMENTAJA KENRAALI ARI PUHELOINEN 208. MAANPUOLUSTUSKURSSIN AVAJAISISSA HELSINGISSÄ 20.1.2014
Herra ministeri,
Arvoisat 208. Maanpuolustuskurssin osanottajat,
Hyvä naiset ja herrat,
Herr minister,
Ärade deltagare i 208:e försvarskursen,
Mina damer och herrar,
Minulla on puolustusvoimien puolesta ilo toivottaa alkavan kurssin osanottajat tervetulleiksi maanpuolustuskurssille perehtymään kokonaismaanpuolustukseen, kokonaisturvallisuuteen sekä yhteiskunnan kriisivalmiuksiin ja varautumiseen poikkeusoloihin. Meille kurssin järjestäjille on arvokasta, että olette voineet varata kiireisistä kalentereistanne nämä viikot yhteiselle asialle.
Hyvät kuulijat,
Puolustusvoimauudistus etenee aikataulussa. Uusien toimintaprosessien käyttöönotto ja rakenteiden muutokset tapahtuvat kahdessa vaiheessa; ensimmäinen vaihe oli vuoden 2013 lopussa ja toinen on vuoden 2014 lopussa. Vaikka kolmen joukko-osaston lakkautus nyt ja seuraavien kolmen joukko-osaston sekä neljän alue-esikunnan lakkautus vuoden kuluttua muiden kokoonpano- ja työpaikkamuutosten lisäksi ovat kipeitäkin ratkaisuja henkilöstölle ja ympäröivälle yhteiskunnalle, on uudistusten välttämättömyys ymmärretty hyvin. Oma henkilöstömme ansaitsee erityisen kiitoksen maltillisesta ja rakentavasta suhtautumisesta muutoksiin. Ilman tätä isoa uudistusta puolustusvoimat olisi lähivuosina ajautunut rahoitukselliseen umpikujaan.
Tulevaisuuden turvaamiseksi toimitaan kahdella alueella, jotka ovat tiiviisti toisiinsa yhteydessä. Nämä ovat toimintojen uudistaminen ja kokoonpanon supistaminen. Ilman toista ei ole toista. Maavoimissa johtamisprosessit muutetaan esikuntien määrän merkittävän supistuksen myötä, ja alueellisten joukkojen taktiikka uudistetaan. Meripuolustuksen ja ilmapuolustuksen johtamisjärjestelmät uudistetaan perusteellisesti. Logistiikan keskittäminen koko puolustusvoimissa on erityisen laajavaikutteinen osauudistus, samoin kuin henkilöstö- ja eräiden muiden palvelujen tuotannon rakentaminen yhteen palvelukeskukseen. Periaatteena on: uusi organisaatio, uudet toiminnan järjestelyt.
Puolustusvoimien sodan ajan henkilöstömäärää supistetaan noin 35 prosenttia. Varusmiesten ikäluokat supistuvat näinä vuosina parin vuosikymmenen takaisten syntyvyystilastojen mukaan yli 10 prosenttia. Puolustusvoimien palkatun henkilöstön kokoonpanosta poistetaan 2100 tehtävää. Työnantajan aktiivisten tukitoimien ansiosta ja niin kutsutun luonnollisen poistuman hyödyntämisen jälkeen irtisanomisuhan alaiseksi jäävän henkilöstön määrä tulee kuitenkin olemaan huomattavasti ennalta arvioitua pienempi. Lopulliset numerot tiedämme tämän vuoden kesäkuussa. Vähennykset koskevat kaikkia henkilöstöryhmiä, myös ylintä johtoa. Ammattisotilaiden jakautuminen eri arvo- ja tehtävätasoille määräytyy ennen kaikkea sodan ajan puolustusvoimien johtamistarpeiden pohjalta. Puolustusvoimissa on 31 kenraalia. Uudistuksessa määrä supistuu kolmella. Senkin jälkeen Suomessa on kansainvälisesti vertailtuna huomattavan pieni määrä kenraaleja suhteessa johdettavien sotilaiden määrään.
Puolustusvoimien rauhan ajan organisaatiossa hallintoyksiköiden määrää vähennetään lähes 40 prosenttia. Enempää kuin edellä olen kuvannut, ei organisaatiosta voi enää ottaa irti. Ja kun rahoitusta samalla on leikattu 10 prosenttia, ovat edellä selostamistani muutoksista huolimatta tulevaisuuden vakavana huolenaiheena vuoden 2015 jälkeiset puolustusbudjetit. Niiden sisällä puolustusmateriaaliin jäävä rahoitusosuus on auttamattomasti riittämätön puolustusvoimien tehtäviin nähden. On kuitenkin vielä kertaalleen syytä mainita, että puolustusvoimauudistus oli tarpeen tehdä vaikka budjettia ei olisi leikattukaan ja että uudistus käynnistettiin puolustusvoimien aloitteesta ennen kuin budjettileikkaukset olivat tiedossa.
Mainitsemani vuosikymmenen puolivälin jälkeinen rahoitushaaste on selvin sanoin kuvattu valtioneuvoston viimeisimmässä turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa ja useaan otteeseen julkisissa puheenvuoroissa, joten sen perusteluihin ei tarvitse tässä enää palata. Totean vain, että kuvasin tällä samalla forumilla syyskuussa 2012, mitkä ovat seuraukset, jos budjetit jäävät vuoden 2015 tasolle. Mainitsin silloin, että siinä tapauksessa vuosikymmenen lopulla Suomella ei enää ole uskottavaa sotilaallista puolustuskykyä, ja jo sitä ennen puolustushallinto oli selonteossa esittänyt rahoituksen korjausta. Sittemmin on eri näkökulmista pohdittu, mitä muita keinoja olisi löydettävissä tuon tilanteen välttämiseksi. Naton jäsenyys ei ratkaisisi tätä haastetta. Pohjoismainen yhteistyö ei sekään riitä sitä ratkaisemaan. Mutta viimemainittua kannattaa silti tehdä, sillä pohjoismainen yhteistyö on todellinen kansainvälisen yhteistyön vaihtoehto, jolla on mahdollista saavuttaa konkreettisia tuloksia. Sitä paitsi pohjoismaista yhteistyötä kannattaisi harjoittaa siinäkin tapauksessa, vaikka mainittua rahoitusongelmaa ei olisikaan. Maiden kesken lähtökohtana on alun pitäen ollut, että yhteistyötä voidaan tehdä erilaisissa kokoonpanoissa. Viime aikoina paljon puhuttu Suomen ja Ruotsin yhteistyö on tämän periaatteen luonteva sovellus.
Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön tärkein lähtökohta on löytää yhteiset tarve- ja intressialueet. Ei ole epäilystäkään, etteikö niitä löydy. Mitä sitten voidaan saavuttaa? Yhteistyön tuloksena voidaan toimia yhdessä paremmin ja taloudellisemmin. Voidaan saada kustannussäästöjä, mutta niitä ei pidä odottaa kaikista projekteista. On myös mahdollista löytää tukea ja täydennystä kummankin maan puolustusvoimien suorituskyvyille.
Puolustusvoimien puolelta yhteistyön mahdollisuuksien haulle ei ole asetettu rajoituksia. On kuitenkin mainittava kaksi tärkeää lähtökohtaa. Ensinnäkin panostusten ja hyötyjen tulee osapuolten välillä olla tasapainossa. Toiseksi, on hyvä että toiminnalla on vahva poliittinen mandaatti ja tuki. Tukea tarvitaan myös tulevaisuudessa, sillä ilman sitä eivät puolustusvoimien ponnistelut tuota tulosta, koska maiden välillä on eroja muun muassa päätöksenteon ja kehittämisohjelmien prosesseissa, lainsäädännössä ja puolustusteollisuudessa. Näiden asioiden yhteensovittamista tarvitaan erityisesti materiaalitoimintojen yhteistyössä ja varsinkin mahdollisissa yhteisissä hankinnoissa. Yhteiset materiaalihankinnat lienevät useimmiten ensimmäisenä mielessä puhuttaessa pohjoismaisesta yhteistyöstä, mutta on hyvä tiedostaa, että ne ovat todellisuudessa eräs haastavimpia yhteistyön alueita. Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyöllä on mahdollista saavuttaa hyviä tuloksia, mutta siihen tarvitaan aikaa, kärsivällisyyttä, valmiutta edetä pienin askelin ja valmiutta tehdä kompromisseja.
Arvoisat kuulijat,
Palatakseni puolustusvoimauudistukseen haluan vielä valaista eräitä näkökohtia puolustusjärjestelmästä. Sotilaallisen puolustusjärjestelmän kehittäminen on puolustusvoimien vastuulla. Kun puhumme alueellisesta puolustusjärjestelmästä, on tärkeää ottaa huomioon sen pitkä kehityshistoria, joka on vuosikymmenten mittaan ollut täynnä uudistuksia. 1960-luvullahan oli todettu, että muun muassa aseteknologian ja suurvaltojen joukkojen käyttöperiaatteiden kehityksen tuloksena ei ollut enää mahdollista pysäyttää hyökkääjää rajalla tai muulla yhtenäisellä linjalla toisen maailmansodan tapaan. Innovatiivisena ratkaisuna syntyi alueellinen puolustusjärjestelmä, jota sittemmin on jatkuvasti kehitetty. Kehityksen suuntana on ollut keskittäminen, varsinkin kylmän sodan jälkeen. Uudistuksiin on vaikuttanut myös yhteiskunnan kehitys. Esimerkiksi yhteiskunnan logististen virtojen muutokset ja teleoperaattorien keskittyminen valtakunnallisesti kokonaisuuksiksi olivat varsinkin poikkeusolojen toimintojen kannalta osasyitä, joiden vuoksi puolustusvoimienkin vastaavia toimintoja oli tarpeen keskittää 2000-luvulla.
Viittauksillani historiaan haluan sanoa kuulijoille, että nyt työn alla olevan verkostoavusteisen alueellisen puolustusjärjestelmän rakentaminen ei suinkaan ole irrallinen siivu tämän päivän ilmiöiden joukossa, vaan johdonmukainen osa vuosikymmenten pituisessa kehityksessä, johon ovat vaikuttaneet monet tekijät kuten aseteknologian, sodankäynnin, turvallisuusympäristön ja siviiliyhteiskunnan muutokset, sotilaallisen puolustuksen voimavarat sekä puolustustarpeet ja innovatiiviset ratkaisut mahdollisuuksista täyttää puolustusvoimien tehtävät.
Reservin keskeinen merkitys sotilaallisessa puolustuksessa säilyy tulevaisuudessakin. Puolustusvoimauudistuksen eräs tulos on, että kertausharjoituksissa koulutettavien reserviläisten vuotuinen määrä, joka vuosina 2012-2014 jouduttiin budjetin äkillisten leikkausten vuoksi supistamaan kuudenteen osaansa, palautetaan ensi vuonna asiaankuuluvalle tasolle. Siitä eteenpäin koulutetaan vuosittain suhteellisesti laskettuna jopa hieman suurempi osa sodan ajan henkilöstövahvuudesta kuin vuoteen 2011 asti.
Ärade kursdeltagare,
Det centrala i arbetetet under försvarskursen är diskussion och växelverkan. Till deltagarnas förfogande står landets bästa experter inom olika områden. Det lönar sig att utnyttja den här möjligheten. Vi kursarrangörer förväntar oss att deltagarna även bidrar med sin egen expertis i diskussionerna. Det är viktigt med tanke på att vidareutveckla frågorna. Förhoppningsvis aktiverar kursen även deltagarna att efter kursen fundera över hur verksamheten under undantagsförhållanden har ordnats inom det egna verksamhetsområdet och hurdan beredskap man har att klara av kriser.
Ajankohtaisia keskustelunaiheita näyttää tälläkin kurssilla riittävän. Toivotan teille kiintoisaa maanpuolustuskurssia.
Puolustusministeri Carl Haglund
http://www.defmin.fi/ajankohtaista/...8._maanpuolustuskurssin_avajaisissa.5742.news
Puheet
20.01.2014 08:50
Puolustusministeri Carl Haglundin tervehdys 208. Maanpuolustuskurssin avajaisissa
Hyvät maanpuolustuskurssille kutsutut, kummikurssilaiset, Arvoisa herra puhemies, arvoisa Puolustusvoimain komentaja, hyvät naiset ja herrat. Ärade åhörare, mina damer och herrar.
Maanpuolustuksesta ja puolustuspolitiikasta on puhuttu viime aikoina harvinaisen paljon. Se kertoo siitä että tällä sektorilla tapahtuu paljon mutta myös siitä että elämme dynaamisessa maailmassa jossa uudet haasteet, esimerkiksi talous tai kyberturvallisuus ovat koko yhteiskunnan läpileikkaavia.
Keskityn tervehdyksessäni tänään lähinnä kansainvälisen puolustusyhteistyömme ajankohtaisiin kysymyksiin, erityisesti EU:n ja Suomi-Ruotsi yhteistyön näkymiin.
Näen, että kansainvälisen puolustusyhteistyön rooli on keskinäisriippuvaisessa maailmassa yhä tärkeämpi ja myös Suomen tulee aktiivisesti selvittää, miltä osin puolustuksemme tulevaisuuden haasteisiin voidaan vastata kansainvälisen verkottumisen avulla.
Hyvät kuulijat,
Valtioneuvosto on antanut turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa perusteet ja linjaukset vuoteen 2015 mennessä toteutettavalle puolustusvoimauudistukselle, joka etenee aikataulun mukaisesti. Se on edellytys puolustusvoimien toimintakyvylle ja jatkokehittämiselle rakennettaessa 2020-luvun puolustusta.
Puolustusvoimauudistus oli välttämätön, mutta ei yksinään riitä vastaamaan puolustushallinnon haasteisiin. Selonteossa tunnistettiin myös ensi vuosikymmenelle muodostuva selvä epätasapaino puolustuksen tehtävien ja resurssien välillä.
Tämä epätasapaino koskee ennen kaikkea puolustusmateriaalihankintoihin käytössä olevia resursseja. Se, millaisia mahdollisuuksia on vastata puolustushallinnon lisäresurssitarpeeseen ja millaisia vaikutuksia tällä on valitussa puolustusratkaisussa pysymiseen, ovat keskeisiä kysymyksiä kaikille meille, jotka olemme kiinnostuneista maanpuolustuksemme tulevaisuudesta.
Asettamani parlamentaarisen selvitysryhmän tavoitteena on hahmottaa;
- Mitä turvallisuusympäristömme ja yhteiskuntamme edellyttävät sotilaalliselta maanpuolustukselta?
- Mitkä ovat olennaisia muutostekijöitä ja miten ne vaikuttavat puolustukseen ja
- Kuinka Suomi voi säilyttää puolustuskykynsä tulevaisuudessa?
Arvioni mukaan puolustuksen pitkän aikavälin haasteiden käsittely ja ratkaisu vaativat myös keskeisten puolustuspoliittisten toimintalinjausten perusteellista läpivalaisua.
Suuri kysymys on; voidaanko nykyistä puolustusratkaisuamme ylläpitää nähtävissä olevilla resursseilla tulevaisuudessa? Puolustusratkaisummehan perustuu yleiseen asevelvollisuuteen, koko maan puolustamiseen ja sotilaalliseen liittoutumattomuuteen. Myös näitä ns. puolustuksemme fundamentteja on syytä tarkastella prosessin kuluessa. Vastausta etsiessämme tulee meidän hahmottaa se, millaiseen toimintaympäristöön puolustusjärjestelmäämme tarvitaan.
Hyvät kuulijat,
Menemättä yksityiskohtaisesti alati kehittyviin uhkakuviin, kuten tietoverkkoturvallisuus (kyber), totean, että haasteisiin vastaaminen ei onnistu yksin vaan itse asiassa edellyttää kansainvälistä puolustusyhteistyötä.
Joulun alla käytiin kiivasta ja varsin odottavaa keskustelua Eurooppa-neuvoston valtionpäämiesten kokouksesta. Suomikin lähti kokoukseen korkein tavoittein.
Kokouksen jälkeen kiinnostus tähän asiaan on jossain määrin hiipunut. On kuitenkin hyvä todeta, että joulukuun kokousta voidaan pitää onnistuneena.
Jatkotyölle saatiin riittävät suuntaviivat, ja puolustus pysyy asialistalla Eurooppa-neuvoston palatessa asiaan kesällä 2015. Ennen kaikkea valtioiden ja hallitusten päämiehet ilmaisivat, ennakko-odotuksia vahvemmissa päätelmissään, sitoumuksensa yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan sekä puolustusyhteistyön kehittämiseen.
Suomen kannalta keskeisiä kokouksen toimeksiantoja ovat muun muassa:
• Järjestelmällisemmän puolustusyhteistyön politiikkakehyksen valmistelu.
• Huoltovarmuutta koskevan tiekartan laadinta.
• Sertifioinnin ja standardoinnin kehittäminen yhteistyössä komission kanssa.
• Komission valmistelevan toiminnan (preparatory action) käynnistäminen YTPP-tutkimuksen alalla. Aloite on periaatteellisesti merkittävä tuoden komission mukaan YTPP:n kehittämiseen.
• Strategiatyön käynnistäminen korkean edustajan toimesta, vaikkakin käytännössä mahdollisuudet uuden turvallisuusstrategian laadintaan selviävät vasta KE Ashtonin seuraajan kaudella.
Suomen keskeisistä tavoitteista saatiin läpi suurin osa, ja näkemyksemme puolustuspolitiikasta EU-kehyksessä saivat vastakaikua. Matka on pitkä ja vauhti hidas, mutta suunta on selvä.
EU:lla on ainutlaatuinen kyky toimia ulko- ja turvallisuuspolitiikassa laajalla rintamalla käyttäen mm. diplomatian, kaupan, kehitysavun, oikeussektorin sekä puolustuksen työkaluja.
En silti näe, että Euroopan Unionista olisi muodostumassa ensisijaista sotilaallisen turvallisuuden foorumia vaan Euroopan keskeisin turvallisuusfoorumi on jatkossakin Nato, johon kuuluu myös valtaosa EU-maista.
Suomen ja Naton välinen kumppanuusyhteistyö on ollut tiivistä jo parikymmentä vuotta, ja sillä on ollut keskeinen merkitys Suomen puolustusvoimien yhteistoimintakyvyn ja suorituskyvyn kehittämiseen ja ylläpitoon.
Hyvät kuulijat,
Kuten sotatekniset arviot osoittavat on todennäköistä, että yksikään maa, ainakaan pieni maa, ei tulevaisuudessa pysty yksin tuottamaan ja ylläpitämään kaikkia tarvittavia sotilaallisia suorituskykyjä. Tämä seikka on syytä huomioida myös Suomen tulevia puolustusratkaisuja pohdittaessa.
Suomen puolustuskyvyn eteen on viime aikoina tehty töitä useissa eri kokoonpanoissa. Keskeinen toimija on ollut Pohjoismaisen puolustusyhteistyön foorumi Nordefco, jonka puheenjohtajana Suomi toimi viime vuonna. Ehkä merkittävin saavutus oli yhteisen pohjoismaisen vision laatiminen.
Nordefco-yhteistyö pohjoismaiden kesken jatkuu tiiviinä, ja sen ohella keskustelemme mahdollisuuksista kahdenvälisen puolustusyhteistyön tiivistämiseen Ruotsin kanssa. Ruotsi on meille mitä luontevin yhteistyökumppani.
Me, Suomi ja Ruotsi, teemme jo nykyään läheistä sekä alueellista turvallisuutta vahvistavaa yhteistyötä merivalvonnassa ja harjoitustoiminnassa että laveampaa kansainvälistä turvallisuutta vahvistavaa yhteistyötä kriisinhallinnassa ja rauhan edistämisessä.
Suomen ja Ruotsin välinen koulutus- ja harjoitusyhteistyö on jo tällä hetkellä laaja-alaista. Maidemme ilmavoimat harjoittelevat säännöllisesti toistensa ilmatilassa pohjoisessa. Ensi kuussa harjoittelemme Islannissa yhdessä Norjan kanssa, samalla kun Norja vastaa Islannin ilmatilan valvonnasta.
Merialueella toteutamme yhteisharjoituksia, esimerkkinä viime marraskuussa toteutettu SWENEX-harjoitus. Vierailullamme SWENEX-harjoituksessa syntyi minulle ja Ruotsin kollegalleni Karin Enströmille ajatus rauhanajan puolustusyhteistyön syventämisestä entisestään.
Ärade åhörare,
Vi har konstaterat med min svenska kollega att det finns flera områden där vårt nordiska samarbete kan föras vidare där våra vänner i Norge och Danmark, till följd av sina skyldigheter mot Nato, kanske inte kan eller vill föra Nordefco-samarbetet så långt att man kunde mäta ut all den nytta som kan fås av fredstida samarbetet.
I egenskap av oavhängiga, alliansfria länder har vi inget sådant som hämmar oss och därför kunde vi tillsammans dryfta en fördjupning av det bilaterala samarbetet. Vi kunde således försöka sammanställa det nordiska och det bilaterala samarbetet för att få en bättre helhetsbild samt reda ut möjligheterna att effektivera samarbetet.
För att samarbetet ska kunna utvecklas behärskat krävs en ram som man kommit överens om tillsammans och som fungerar som det verktyg som fördjupar samarbetet. Allt detta förutsätter en politisk vilja och en vägvisare.
Hyvät kuulijat,
On selvää, että kansainvälinen puolustusyhteistyö tuo monenlaisia hyötyjä mukanaan, Se on myös välttämätöntä puolustuksemme ajanmukaisuuden ja laadun varmistamiseksi. Taloudellisten hyötyjen mittakaava ei kuitenkaan ole sitä luokkaa, että se ratkaisisi puolustuksemme rahoitushaasteet. Tämän johdosta on tärkeää käydä tästä asiasta laajaa keskustelua, jotta voimme turvata puolustuksemme myös tulevaisuudessa.
Hyvät maanpuolustuskurssilaiset, teille tarjoutuu oiva mahdollisuus käydä tätä keskustelua kurssinne aikana. Toivotan teille hyvää maanpuolustuskurssia. Jag önskar er alla en riktigt trevlig försvarskurs.
Kenraali Ari Puheloinen
http://www.puolustusvoimat.fi/porta...9nQSEh/?pcid=1eab1900429fe7abbec2fe00af335404
- Perustietoa
- Puolustusvoimien tehtävät
- Puolustusvoimien kokoonpano
- Puolustusvoimain komentaja
- Ajankohtaista
- Puheet ja päiväkäskyt
- » 2014
- » 2013
- » 2012
- » 2011
- » 2010
- » 2009
- Kuvat
- Amiraalit ja kenraalit
- Toiminnan tuloksellisuus
- Tasa-arvo ja yhdenvertaisuustyö
- Ympäristö osana toimintaa
- Puolustusvoimat uudistuu 2015
- Puolustusvoimien historiikki
Puheet ja päiväkäskyt 2014
Kuten puhuttu | Det talade ordet gäller
PUOLUSTUSVOIMAIN KOMENTAJA KENRAALI ARI PUHELOINEN 208. MAANPUOLUSTUSKURSSIN AVAJAISISSA HELSINGISSÄ 20.1.2014
Herra ministeri,
Arvoisat 208. Maanpuolustuskurssin osanottajat,
Hyvä naiset ja herrat,
Herr minister,
Ärade deltagare i 208:e försvarskursen,
Mina damer och herrar,
Minulla on puolustusvoimien puolesta ilo toivottaa alkavan kurssin osanottajat tervetulleiksi maanpuolustuskurssille perehtymään kokonaismaanpuolustukseen, kokonaisturvallisuuteen sekä yhteiskunnan kriisivalmiuksiin ja varautumiseen poikkeusoloihin. Meille kurssin järjestäjille on arvokasta, että olette voineet varata kiireisistä kalentereistanne nämä viikot yhteiselle asialle.
Hyvät kuulijat,
Puolustusvoimauudistus etenee aikataulussa. Uusien toimintaprosessien käyttöönotto ja rakenteiden muutokset tapahtuvat kahdessa vaiheessa; ensimmäinen vaihe oli vuoden 2013 lopussa ja toinen on vuoden 2014 lopussa. Vaikka kolmen joukko-osaston lakkautus nyt ja seuraavien kolmen joukko-osaston sekä neljän alue-esikunnan lakkautus vuoden kuluttua muiden kokoonpano- ja työpaikkamuutosten lisäksi ovat kipeitäkin ratkaisuja henkilöstölle ja ympäröivälle yhteiskunnalle, on uudistusten välttämättömyys ymmärretty hyvin. Oma henkilöstömme ansaitsee erityisen kiitoksen maltillisesta ja rakentavasta suhtautumisesta muutoksiin. Ilman tätä isoa uudistusta puolustusvoimat olisi lähivuosina ajautunut rahoitukselliseen umpikujaan.
Tulevaisuuden turvaamiseksi toimitaan kahdella alueella, jotka ovat tiiviisti toisiinsa yhteydessä. Nämä ovat toimintojen uudistaminen ja kokoonpanon supistaminen. Ilman toista ei ole toista. Maavoimissa johtamisprosessit muutetaan esikuntien määrän merkittävän supistuksen myötä, ja alueellisten joukkojen taktiikka uudistetaan. Meripuolustuksen ja ilmapuolustuksen johtamisjärjestelmät uudistetaan perusteellisesti. Logistiikan keskittäminen koko puolustusvoimissa on erityisen laajavaikutteinen osauudistus, samoin kuin henkilöstö- ja eräiden muiden palvelujen tuotannon rakentaminen yhteen palvelukeskukseen. Periaatteena on: uusi organisaatio, uudet toiminnan järjestelyt.
Puolustusvoimien sodan ajan henkilöstömäärää supistetaan noin 35 prosenttia. Varusmiesten ikäluokat supistuvat näinä vuosina parin vuosikymmenen takaisten syntyvyystilastojen mukaan yli 10 prosenttia. Puolustusvoimien palkatun henkilöstön kokoonpanosta poistetaan 2100 tehtävää. Työnantajan aktiivisten tukitoimien ansiosta ja niin kutsutun luonnollisen poistuman hyödyntämisen jälkeen irtisanomisuhan alaiseksi jäävän henkilöstön määrä tulee kuitenkin olemaan huomattavasti ennalta arvioitua pienempi. Lopulliset numerot tiedämme tämän vuoden kesäkuussa. Vähennykset koskevat kaikkia henkilöstöryhmiä, myös ylintä johtoa. Ammattisotilaiden jakautuminen eri arvo- ja tehtävätasoille määräytyy ennen kaikkea sodan ajan puolustusvoimien johtamistarpeiden pohjalta. Puolustusvoimissa on 31 kenraalia. Uudistuksessa määrä supistuu kolmella. Senkin jälkeen Suomessa on kansainvälisesti vertailtuna huomattavan pieni määrä kenraaleja suhteessa johdettavien sotilaiden määrään.
Puolustusvoimien rauhan ajan organisaatiossa hallintoyksiköiden määrää vähennetään lähes 40 prosenttia. Enempää kuin edellä olen kuvannut, ei organisaatiosta voi enää ottaa irti. Ja kun rahoitusta samalla on leikattu 10 prosenttia, ovat edellä selostamistani muutoksista huolimatta tulevaisuuden vakavana huolenaiheena vuoden 2015 jälkeiset puolustusbudjetit. Niiden sisällä puolustusmateriaaliin jäävä rahoitusosuus on auttamattomasti riittämätön puolustusvoimien tehtäviin nähden. On kuitenkin vielä kertaalleen syytä mainita, että puolustusvoimauudistus oli tarpeen tehdä vaikka budjettia ei olisi leikattukaan ja että uudistus käynnistettiin puolustusvoimien aloitteesta ennen kuin budjettileikkaukset olivat tiedossa.
Mainitsemani vuosikymmenen puolivälin jälkeinen rahoitushaaste on selvin sanoin kuvattu valtioneuvoston viimeisimmässä turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa ja useaan otteeseen julkisissa puheenvuoroissa, joten sen perusteluihin ei tarvitse tässä enää palata. Totean vain, että kuvasin tällä samalla forumilla syyskuussa 2012, mitkä ovat seuraukset, jos budjetit jäävät vuoden 2015 tasolle. Mainitsin silloin, että siinä tapauksessa vuosikymmenen lopulla Suomella ei enää ole uskottavaa sotilaallista puolustuskykyä, ja jo sitä ennen puolustushallinto oli selonteossa esittänyt rahoituksen korjausta. Sittemmin on eri näkökulmista pohdittu, mitä muita keinoja olisi löydettävissä tuon tilanteen välttämiseksi. Naton jäsenyys ei ratkaisisi tätä haastetta. Pohjoismainen yhteistyö ei sekään riitä sitä ratkaisemaan. Mutta viimemainittua kannattaa silti tehdä, sillä pohjoismainen yhteistyö on todellinen kansainvälisen yhteistyön vaihtoehto, jolla on mahdollista saavuttaa konkreettisia tuloksia. Sitä paitsi pohjoismaista yhteistyötä kannattaisi harjoittaa siinäkin tapauksessa, vaikka mainittua rahoitusongelmaa ei olisikaan. Maiden kesken lähtökohtana on alun pitäen ollut, että yhteistyötä voidaan tehdä erilaisissa kokoonpanoissa. Viime aikoina paljon puhuttu Suomen ja Ruotsin yhteistyö on tämän periaatteen luonteva sovellus.
Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön tärkein lähtökohta on löytää yhteiset tarve- ja intressialueet. Ei ole epäilystäkään, etteikö niitä löydy. Mitä sitten voidaan saavuttaa? Yhteistyön tuloksena voidaan toimia yhdessä paremmin ja taloudellisemmin. Voidaan saada kustannussäästöjä, mutta niitä ei pidä odottaa kaikista projekteista. On myös mahdollista löytää tukea ja täydennystä kummankin maan puolustusvoimien suorituskyvyille.
Puolustusvoimien puolelta yhteistyön mahdollisuuksien haulle ei ole asetettu rajoituksia. On kuitenkin mainittava kaksi tärkeää lähtökohtaa. Ensinnäkin panostusten ja hyötyjen tulee osapuolten välillä olla tasapainossa. Toiseksi, on hyvä että toiminnalla on vahva poliittinen mandaatti ja tuki. Tukea tarvitaan myös tulevaisuudessa, sillä ilman sitä eivät puolustusvoimien ponnistelut tuota tulosta, koska maiden välillä on eroja muun muassa päätöksenteon ja kehittämisohjelmien prosesseissa, lainsäädännössä ja puolustusteollisuudessa. Näiden asioiden yhteensovittamista tarvitaan erityisesti materiaalitoimintojen yhteistyössä ja varsinkin mahdollisissa yhteisissä hankinnoissa. Yhteiset materiaalihankinnat lienevät useimmiten ensimmäisenä mielessä puhuttaessa pohjoismaisesta yhteistyöstä, mutta on hyvä tiedostaa, että ne ovat todellisuudessa eräs haastavimpia yhteistyön alueita. Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyöllä on mahdollista saavuttaa hyviä tuloksia, mutta siihen tarvitaan aikaa, kärsivällisyyttä, valmiutta edetä pienin askelin ja valmiutta tehdä kompromisseja.
Arvoisat kuulijat,
Palatakseni puolustusvoimauudistukseen haluan vielä valaista eräitä näkökohtia puolustusjärjestelmästä. Sotilaallisen puolustusjärjestelmän kehittäminen on puolustusvoimien vastuulla. Kun puhumme alueellisesta puolustusjärjestelmästä, on tärkeää ottaa huomioon sen pitkä kehityshistoria, joka on vuosikymmenten mittaan ollut täynnä uudistuksia. 1960-luvullahan oli todettu, että muun muassa aseteknologian ja suurvaltojen joukkojen käyttöperiaatteiden kehityksen tuloksena ei ollut enää mahdollista pysäyttää hyökkääjää rajalla tai muulla yhtenäisellä linjalla toisen maailmansodan tapaan. Innovatiivisena ratkaisuna syntyi alueellinen puolustusjärjestelmä, jota sittemmin on jatkuvasti kehitetty. Kehityksen suuntana on ollut keskittäminen, varsinkin kylmän sodan jälkeen. Uudistuksiin on vaikuttanut myös yhteiskunnan kehitys. Esimerkiksi yhteiskunnan logististen virtojen muutokset ja teleoperaattorien keskittyminen valtakunnallisesti kokonaisuuksiksi olivat varsinkin poikkeusolojen toimintojen kannalta osasyitä, joiden vuoksi puolustusvoimienkin vastaavia toimintoja oli tarpeen keskittää 2000-luvulla.
Viittauksillani historiaan haluan sanoa kuulijoille, että nyt työn alla olevan verkostoavusteisen alueellisen puolustusjärjestelmän rakentaminen ei suinkaan ole irrallinen siivu tämän päivän ilmiöiden joukossa, vaan johdonmukainen osa vuosikymmenten pituisessa kehityksessä, johon ovat vaikuttaneet monet tekijät kuten aseteknologian, sodankäynnin, turvallisuusympäristön ja siviiliyhteiskunnan muutokset, sotilaallisen puolustuksen voimavarat sekä puolustustarpeet ja innovatiiviset ratkaisut mahdollisuuksista täyttää puolustusvoimien tehtävät.
Reservin keskeinen merkitys sotilaallisessa puolustuksessa säilyy tulevaisuudessakin. Puolustusvoimauudistuksen eräs tulos on, että kertausharjoituksissa koulutettavien reserviläisten vuotuinen määrä, joka vuosina 2012-2014 jouduttiin budjetin äkillisten leikkausten vuoksi supistamaan kuudenteen osaansa, palautetaan ensi vuonna asiaankuuluvalle tasolle. Siitä eteenpäin koulutetaan vuosittain suhteellisesti laskettuna jopa hieman suurempi osa sodan ajan henkilöstövahvuudesta kuin vuoteen 2011 asti.
Ärade kursdeltagare,
Det centrala i arbetetet under försvarskursen är diskussion och växelverkan. Till deltagarnas förfogande står landets bästa experter inom olika områden. Det lönar sig att utnyttja den här möjligheten. Vi kursarrangörer förväntar oss att deltagarna även bidrar med sin egen expertis i diskussionerna. Det är viktigt med tanke på att vidareutveckla frågorna. Förhoppningsvis aktiverar kursen även deltagarna att efter kursen fundera över hur verksamheten under undantagsförhållanden har ordnats inom det egna verksamhetsområdet och hurdan beredskap man har att klara av kriser.
Ajankohtaisia keskustelunaiheita näyttää tälläkin kurssilla riittävän. Toivotan teille kiintoisaa maanpuolustuskurssia.