Heko-rykmentti

Kyllä, sotakorvauksena oli tarjolla Mi-24 taistelukoptereita ja kuljetuskoptereita joiden tarkkaa mallia en nyt tähän hätään muista. PV olisi näitä halunnut 10+10 kpl, valtionjohto ei. Syy oli poliittinen, eikä siitä sen enempää kerrota vielä tänä päivänäkään. Kaikesta huolimatta valtion johto ja muutama PV:n edustaja kävi asian tiimoilta koneita katsomassa.

Mitä tarkoitat 'sotakorvauksilla', Itä-Saksan hankintoja vai NL:n velkojen kuittausta? Jälkimmäinenhän ei ollut 'ilmaista'. Itä-Saksasta olisi varmaan kyllä koptereitakin saatu jos oltaisiin vain haluttu.

Sellaisen jutun kyllä kuulin että Suomi olisi varannut itselleen Su-22 -koneita Itä-Saksan varastoista. En tiedä pitääkö paikkansa, kuulostaisi aika oudolta.
 
Jos jätetään rahapuoli ja kaikenmaailman poliittiset vatkaukset sikseen. Niin onhan helikopterit äärettömän hienoja vekottimia!
 
Jos jätetään rahapuoli ja kaikenmaailman poliittiset vatkaukset sikseen. Niin onhan helikopterit äärettömän hienoja vekottimia!
On!

eastern-aviation-mi-24.jpg
 
NL:sta niitä koneita käytiin katsomassa. Mutta niin tai näin, hienoja nuo pyöriväsiipiset on. ;)
 
Osaisiko @VLF sanoa mistä saisi tietää lisää näistä mainitsemistasi ilmaisista hekoista. En muista ikinä aiemmin kuulleeni.
 
Jos jätetään rahapuoli ja kaikenmaailman poliittiset vatkaukset sikseen. Niin onhan helikopterit äärettömän hienoja vekottimia!
Hienoimmat kopterit on IDF:n Apachet
2aa8c69b9b5d0efacb6522b354ed6ee3.jpg


UH1 on yksinkertaisen kaunis. Linkin takaa hieno kuva UH1: sta, kuvassa tosin UH1:n kauniin keulan muodot täysin erotu.
 
Viimeksi muokattu:
Osaisiko @VLF sanoa mistä saisi tietää lisää näistä mainitsemistasi ilmaisista hekoista. En muista ikinä aiemmin kuulleeni.
Tähän asiaan näköjään palataan aina uudelleen ja uudelleen, joten mielelläni kerron sen mitä tiedän. Korjaan samalla muutaman virheen aikaisemmista viesteistäni.

Vuonna 1992 Venäjä esitti Suomen puolustushallinnolle kutsun tulla katsomaan olisiko heidän sotakalustossa jotain sellaista millä Venäjä saisi kuitattua Neuvostoliitolta jääneitä velkoja. Suomesta lähetettiin kenraalijohtoinen ja asiansa osaava 10 hengen upseeridelegaatio tutkimaan helikoptereita. Mielenkiinto kohdistui Kamov 26:een ja KA-52 Warewolfiin, sekä Suomalaisille tutumpaan MI mallistoon. MI-koptereista koelennot tehtiin malleilla taisteluhekot MI-28 ja MI-24, koulutuskone MI-31 ja kuljetuskoneet MI-8:n paranneltu versio ja sen isoveli MI-17. Erityisen mielenkiintoisina ja suositeltavina pidettiin MI-17 kuljetuskonetta ja MI-24 taistelukonetta. Pääesikunta ei kuitenkaan tuossa kohtaa ymmärtänyt syystä tai toisesta ottaa koneita, ja ne jäi hankkimatta. Jokin tarve koneille oli kuitenkin tiedossa koska Hägglundin johdolla muutama vuosi myöhemmin helikopteritoimintaa alettiin voimakkaasti kehittää nimenomaan siihen suuntaan, että Valmiusyhtymien käyttöön hankittaisiin kuljetushelikoptereita ja niiden suojaksi taisteluhelikoptereita. Eduskunnalta ei kuitenkaan saatu kinuttua tarpeeksi rahaa muuhuin kuin NH 90:een. Ase -ja kuljetusjärjestelmä kuihtui kuljetusjärjestelmäksi..

Lähteenä seuraava kirjat : Rinteen Lentoupseeri ja Hägglundin kyyhkynen ja leijona, sekä enemmän tai vähemmän valistunut allekirjoittaneen mutu-tieto.
 
Lähteisiin tutustumatta en voi sanoa muuta kuin että muissa lähteissä on ainakin korostettu sitä, että täysin ilmaiseksi Venäjältä ei olisi saanut mitään, vaan osa kauppahinnasta olisi pitänyt maksaa rahalla.
 
Mitä tarkoitat 'sotakorvauksilla', Itä-Saksan hankintoja vai NL:n velkojen kuittausta? Jälkimmäinenhän ei ollut 'ilmaista'. Itä-Saksasta olisi varmaan kyllä koptereitakin saatu jos oltaisiin vain haluttu.

Sellaisen jutun kyllä kuulin että Suomi olisi varannut itselleen Su-22 -koneita Itä-Saksan varastoista. En tiedä pitääkö paikkansa, kuulostaisi aika oudolta.

Air forces monthly-lehdessä oli joskus vuonna 199X juttu jossa nuo Suomelle varatut koneet oli yksilöity sarjanumeroita myöten. Sen jutun mukaan tulossa olisi muistaakseni ollut 7 SU-22M4 ja 2 SU-22UM3. Ei kai kyseessä voinut olla mitään muuta kuin tiedustelulaivueelle suunniteltu uusi kalusto. En muista kaikkia detaljeja mutta lehtijutun olen aikanaan omin silmin nähnyt.
 
Tähän hankkeeseen ei olisi Rinteen mukaan tarvinnut markkaakaan kinuta eduskunnalta. Koneiden muutostyöt Suomelle sopiviksi olisi voinut maksaa jotakin, mutta peruskoneen olisi saanut sen kuin olisi hakenut. Tässä asiassa luotan Rinteen sanaan täysin, olihan hän helikopterilentueen päällikkö tuohon aikaan. Hän oli myös koelentäjän sekä asiantuntijan roolissa mukana projektissa.
 
Tähän asiaan näköjään palataan aina uudelleen ja uudelleen, joten mielelläni kerron sen mitä tiedän. Korjaan samalla muutaman virheen aikaisemmista viesteistäni.

Vuonna 1992 Venäjä esitti Suomen puolustushallinnolle kutsun tulla katsomaan olisiko heidän sotakalustossa jotain sellaista millä Venäjä saisi kuitattua Neuvostoliitolta jääneitä velkoja. Suomesta lähetettiin kenraalijohtoinen ja asiansa osaava 10 hengen upseeridelegaatio tutkimaan helikoptereita. Mielenkiinto kohdistui Kamov 26:een ja KA-52 Warewolfiin, sekä Suomalaisille tutumpaan MI mallistoon. MI-koptereista koelennot tehtiin malleilla taisteluhekot MI-28 ja MI-24, koulutuskone MI-31 ja kuljetuskoneet MI-8:n paranneltu versio ja sen isoveli MI-17. Erityisen mielenkiintoisina ja suositeltavina pidettiin MI-17 kuljetuskonetta ja MI-24 taistelukonetta. Pääesikunta ei kuitenkaan tuossa kohtaa ymmärtänyt syystä tai toisesta ottaa koneita, ja ne jäi hankkimatta. Jokin tarve koneille oli kuitenkin tiedossa koska Hägglundin johdolla muutama vuosi myöhemmin helikopteritoimintaa alettiin voimakkaasti kehittää nimenomaan siihen suuntaan, että Valmiusyhtymien käyttöön hankittaisiin kuljetushelikoptereita ja niiden suojaksi taisteluhelikoptereita. Eduskunnalta ei kuitenkaan saatu kinuttua tarpeeksi rahaa muuhuin kuin NH 90:een. Ase -ja kuljetusjärjestelmä kuihtui kuljetusjärjestelmäksi..

Lähteenä seuraava kirjat : Rinteen Lentoupseeri ja Hägglundin kyyhkynen ja leijona, sekä enemmän tai vähemmän valistunut allekirjoittaneen mutu-tieto.

Muuten olen sitä mieltä, että Venäjältä ei missään nimessä pidä eikä saa ostaa mitään kalustoa jossa on yksikin piirilevy. Puhumattakaan prosessorilla varustetusta kalustosta. Ihan sama kuinka hyviä olisivat muuten.
 
Muuten olen sitä mieltä, että Venäjältä ei missään nimessä pidä eikä saa ostaa mitään kalustoa jossa on yksikin piirilevy. Puhumattakaan prosessorilla varustetusta kalustosta. Ihan sama kuinka hyviä olisivat muuten.

Jos leikkisästi oletetaan että Venäjä on meidän todennäköisin uhkaaja (ainoa todennäköinen) niin vähänkään teknisemmän kaluston kuten kopterit, IT-aseet tai hävittäjien hankkiminen sieltä suunnalta on täysin absurdi ajatus.
Nykyiselläänkin homma on se että ammuksia (ohjuksia) on varsin rajatusti laitteisiin ja kriisin alla näitä on saatava lisää. Jos Venäjältä noita laitteita hankittaisiin niin varaosien ja ohjusten hankkiminen tyssäisi heti kun niitä täytyisi hankkia lisää.
"Ylläriboonuksena" tietenkin Venäläisten hyvä tuntemus omista aseistaan, niiden häirintä olisi konfliktissa huomattavasti helpompaa kuin jos teknisemmät laitteet olisi ostettu lännestä...

Kaikenkaikkiaan siis minäkin näen teknisempien laitteiden ostamisen Venäjältä täysin hulluna ajatuksena.
 
Air forces monthly-lehdessä oli joskus vuonna 199X juttu jossa nuo Suomelle varatut koneet oli yksilöity sarjanumeroita myöten. Sen jutun mukaan tulossa olisi muistaakseni ollut 7 SU-22M4 ja 2 SU-22UM3. Ei kai kyseessä voinut olla mitään muuta kuin tiedustelulaivueelle suunniteltu uusi kalusto.

Konemäärä täsmäisi kyllä juuri siihen tarpeeseen. Olisi kiinnostava tietää miten tosissaan tuota mietittiin. Epäilemättä ne oltaisiin saatu erittäin halvalla kun ne olivat Saksan kannalta lähinnä ongelmajätettä, mutta itse tyyppinä se olisi tietysti ollut mutkikkaampi ja kalliimpi ylläpitää kuin esim. MiG-21. Samaan syssyyn, itäkopteritkin olisi luultavasti ollut halvempi hankkia sieltä harppi-Saksasta.
Venäjän velan kuittaus oli edullista puolustusvoimille, mutta kansantaloudelle se maksoi ihan saman kuin kurantti kama vapailta markkinoilta. Koko velan kuittaus aseilla olisi kannattanut vain jos millään muulla keinoin ei oltaisi saatu sieltä omiamme pois, näinhän ei ollut.
 
Nykyiselläänkin homma on se että ammuksia (ohjuksia) on varsin rajatusti laitteisiin ja kriisin alla näitä on saatava lisää. Jos Venäjältä noita laitteita hankittaisiin niin varaosien ja ohjusten hankkiminen tyssäisi heti kun niitä täytyisi hankkia lisää.
"Ylläriboonuksena" tietenkin Venäläisten hyvä tuntemus omista aseistaan, niiden häirintä olisi konfliktissa huomattavasti helpompaa kuin jos teknisemmät laitteet olisi ostettu lännestä...

Kopterit ei ole vielä kovin ongelmallisia tässä suhteessa, hifeimmät aseet (millimetritutkalla ohjatut pst-ohjukset) poislukien koptereihin on aika helppo integroida muunkin maalaisia raketteja, pommeja jne. Mi-17 ja 24:kin on maailmalla niin yleisiä koptereita että kriisiaikana niiden varaosien saantikin olisi varmasti mahdollista muualtakin kuin Venäjältä. Lisäksi perinteisinä (=vanhanaikaisina) rakenteeltaan, mahdollisuudet tee-se-itse -korjauksiin on aivan toista luokkaa kuin jossain NH90.

Joku ilmapuolustuksen pääasejärjestelmä on sitten tietysti jo hankalampi juttu.
 
Mielenkiinto kohdistui Kamov 26:een ja KA-52 Warewolfiin

Jos tueksi taikka osaksi rykmenttiä olisi saatu Ka-52 kalustoa, niin koko homma olisi niin hyvällä mallilla että ei tarvitsisi täällä rutista puutteesta. Ei olisi monella valtiolla vastaavanlaista kalustoa. Iipoilta oltaisiin saatu vielä nykyaikainen ohjaamo ko vehkeeseen ja integrointi mahdollisuudet länsimaisiin aseisiin.
 
Kopterit ei ole vielä kovin ongelmallisia tässä suhteessa, hifeimmät aseet (millimetritutkalla ohjatut pst-ohjukset) poislukien koptereihin on aika helppo integroida muunkin maalaisia raketteja, pommeja jne. Mi-17 ja 24:kin on maailmalla niin yleisiä koptereita että kriisiaikana niiden varaosien saantikin olisi varmasti mahdollista muualtakin kuin Venäjältä. Lisäksi perinteisinä (=vanhanaikaisina) rakenteeltaan, mahdollisuudet tee-se-itse -korjauksiin on aivan toista luokkaa kuin jossain NH90.

Sodan aikana paljon riippuu siitä, mitä ja miksi (kuluminen vai osuma) vaikka Mi-24:stä menee jotain rikki, sekä onko varaosatoimituksia valmisteltu muista maista. Taistelujen ollessa käynnissä pitää luonnollisesti kaikki kama pääsääntöisesti olla jo omassa hyllyssä. Kaikissa maailman koptereissa on varmasti osia, joita ei saa kovin helposti. Mutta se pitänee paikkansa, että venäläisiä koptereita korjataan länsimaista kalustoa enemmän pajavasaralla ja roudariteipillä.
 
Sodan aikana paljon riippuu siitä, mitä ja miksi (kuluminen vai osuma) vaikka Mi-24:stä menee jotain rikki, sekä onko varaosatoimituksia valmisteltu muista maista. Taistelujen ollessa käynnissä pitää luonnollisesti kaikki kama pääsääntöisesti olla jo omassa hyllyssä. Kaikissa maailman koptereissa on varmasti osia, joita ei saa kovin helposti. Mutta se pitänee paikkansa, että venäläisiä koptereita korjataan länsimaista kalustoa enemmän pajavasaralla ja roudariteipillä.

Kyllä lännessäkin kama oli ennen sellaista, mutta 'modulaarisuus' -trendi on muuttanut taisteluvälineistöä samalla tavalla kuin esim. autoja: mitään ei voi tai edes saa itse korjata, vaan ongelmallinen osa vaihdetaan ja rikkoutunut lähetetään tehtaalle. Tämä on tietysti kentällä helppoa ja nopeaa, mutta lisää riippuvuutta valmistajasta. Sitä voi sitten miettiä missä määrin tämä on hyvä kehityskulku. Ja uudempi venäläinen kalusto toki on samanlaista.

VLF voi muistaa tyypit väärin? Ka-26 on vanhahko kevyt kopteri jolla ei varmaan ole kummoista sotilaskäyttöä ainakaan meillä. Jossain Pohjanmaalla on tosin tällainen huoltsikan pihassa. Ka-27 sen sijaan olisi voinut meille sopiakin. Ka-52 Alligator ei tainnut olla edes olemassa 1992 joten ysärinä lienee käyty tutustumassa Ka-50:een. Sekin taisi olla aika raakile joten aika riskiostos se olisi ollut.
 
VLF voi muistaa tyypit väärin? Ka-26 on vanhahko kevyt kopteri jolla ei varmaan ole kummoista sotilaskäyttöä ainakaan meillä. Jossain Pohjanmaalla on tosin tällainen huoltsikan pihassa. Ka-27 sen sijaan olisi voinut meille sopiakin. Ka-52 Alligator ei tainnut olla edes olemassa 1992 joten ysärinä lienee käyty tutustumassa Ka-50:een. Sekin taisi olla aika raakile joten aika riskiostos se olisi ollut.

Revonlahdella löytyy Nesteen pihasta KA-26.
 
Tähän asiaan näköjään palataan aina uudelleen ja uudelleen, joten mielelläni kerron sen mitä tiedän. Korjaan samalla muutaman virheen aikaisemmista viesteistäni.

Vuonna 1992 Venäjä esitti Suomen puolustushallinnolle kutsun tulla katsomaan olisiko heidän sotakalustossa jotain sellaista millä Venäjä saisi kuitattua Neuvostoliitolta jääneitä velkoja. Suomesta lähetettiin kenraalijohtoinen ja asiansa osaava 10 hengen upseeridelegaatio tutkimaan helikoptereita. Mielenkiinto kohdistui Kamov 26:een ja KA-52 Warewolfiin, sekä Suomalaisille tutumpaan MI mallistoon. MI-koptereista koelennot tehtiin malleilla taisteluhekot MI-28 ja MI-24, koulutuskone MI-31 ja kuljetuskoneet MI-8:n paranneltu versio ja sen isoveli MI-17. Erityisen mielenkiintoisina ja suositeltavina pidettiin MI-17 kuljetuskonetta ja MI-24 taistelukonetta. Pääesikunta ei kuitenkaan tuossa kohtaa ymmärtänyt syystä tai toisesta ottaa koneita, ja ne jäi hankkimatta. Jokin tarve koneille oli kuitenkin tiedossa koska Hägglundin johdolla muutama vuosi myöhemmin helikopteritoimintaa alettiin voimakkaasti kehittää nimenomaan siihen suuntaan, että Valmiusyhtymien käyttöön hankittaisiin kuljetushelikoptereita ja niiden suojaksi taisteluhelikoptereita. Eduskunnalta ei kuitenkaan saatu kinuttua tarpeeksi rahaa muuhuin kuin NH 90:een. Ase -ja kuljetusjärjestelmä kuihtui kuljetusjärjestelmäksi..

Lähteenä seuraava kirjat : Rinteen Lentoupseeri ja Hägglundin kyyhkynen ja leijona, sekä enemmän tai vähemmän valistunut allekirjoittaneen mutu-tieto.

KA-52 ei muuten ollut olemassa tuolloin. Tuskin edes vielä piirustuslaudalla.
 
Konemäärä täsmäisi kyllä juuri siihen tarpeeseen. Olisi kiinnostava tietää miten tosissaan tuota mietittiin. Epäilemättä ne oltaisiin saatu erittäin halvalla kun ne olivat Saksan kannalta lähinnä ongelmajätettä, mutta itse tyyppinä se olisi tietysti ollut mutkikkaampi ja kalliimpi ylläpitää kuin esim. MiG-21. Samaan syssyyn, itäkopteritkin olisi luultavasti ollut halvempi hankkia sieltä harppi-Saksasta.
Venäjän velan kuittaus oli edullista puolustusvoimille, mutta kansantaloudelle se maksoi ihan saman kuin kurantti kama vapailta markkinoilta. Koko velan kuittaus aseilla olisi kannattanut vain jos millään muulla keinoin ei oltaisi saatu sieltä omiamme pois, näinhän ei ollut.

Aika erikoinen hankehan tuo olisi ollut. Onneksi se ei koskaan toteutunut. Liekö sitten ollut edes lähellä, se olisi mielenkiintoista tietää.
 
Back
Top