Hornet-ohjaaja pelastatui heittoistuimella Pirkkalassa

Umkhonto

Ylipäällikkö
Hornet-ohjaaja pelastatui heittoistuimella Pirkkalassa

26.1.2011 21:32 | Päivitetty: 26.1.2011 22:01 |
A A

STT

Tampere. Ilmavoimien Hornet-hävittäjä on ajautunut ulos kiitotieltä laskeutuessaan illalla Tampere-Pirkkalan lentoasemalle . Koneen ohjaaja pelastui heittoistuimella, kertoo Ilmavoimat.

Hornetin ohjaaja on toimitettu lääkärin tutkittavaksi.

Ilmavoimien mukaan ohjaajan tehtävänä oli harjoitella pimeänäkölaitteen avulla yölento-olosuhteissa. Lennon lopuksi laskeudutaan pimeälle kiitotielle.

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Hornet-ohjaaja+pelastatui+heittoistuimella+Pirkkalassa/1135263327151
 
Umkhonto kirjoitti:
Hornet-ohjaaja pelastatui heittoistuimella Pirkkalassa

26.1.2011 21:32 | Päivitetty: 26.1.2011 22:01 |
A A

STT

Tampere. Ilmavoimien Hornet-hävittäjä on ajautunut ulos kiitotieltä laskeutuessaan illalla Tampere-Pirkkalan lentoasemalle . Koneen ohjaaja pelastui heittoistuimella, kertoo Ilmavoimat.

Hornetin ohjaaja on toimitettu lääkärin tutkittavaksi.

Ilmavoimien mukaan ohjaajan tehtävänä oli harjoitella pimeänäkölaitteen avulla yölento-olosuhteissa. Lennon lopuksi laskeudutaan pimeälle kiitotielle.

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Hornet-ohjaaja+pelastatui+heittoistuimella+Pirkkalassa/1135263327151

Kuinka romuksi kone menee heittoistuimen käytön seurauksena?
 
Umkhonto kirjoitti:
Hornet-ohjaaja pelastatui heittoistuimella Pirkkalassa

26.1.2011 21:32 | Päivitetty: 26.1.2011 22:01 |
A A

STT

Tampere. Ilmavoimien Hornet-hävittäjä on ajautunut ulos kiitotieltä laskeutuessaan illalla Tampere-Pirkkalan lentoasemalle . Koneen ohjaaja pelastui heittoistuimella, kertoo Ilmavoimat.

Hornetin ohjaaja on toimitettu lääkärin tutkittavaksi.

Ilmavoimien mukaan ohjaajan tehtävänä oli harjoitella pimeänäkölaitteen avulla yölento-olosuhteissa. Lennon lopuksi laskeudutaan pimeälle kiitotielle.

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Hornet-ohjaaja+pelastatui+heittoistuimella+Pirkkalassa/1135263327151

Uutisesta ei selviä oliko kone oikeasti ulkona kiitoradalta vai luuliko ohjaaja vaan olevansa ulkona. Voiko kone edes selvitä ilman isompia vahinkoja tuollaisessa tilanteessa, jos se rullaa itsekseen kentällä? Onko kentän päässä joku verkko, joka sieppaa koneen jos se ei pysähdy? :huh:
 
Isäm Maam Puolustaja kirjoitti:
Uutisesta ei selviä oliko kone oikeasti ulkona kiitoradalta vai luuliko ohjaaja vaan olevansa ulkona. Voiko kone edes selvitä ilman isompia vahinkoja tuollaisessa tilanteessa, jos se rullaa itsekseen kentällä? Onko kentän päässä joku verkko, joka sieppaa koneen jos se ei pysähdy? :huh:

Tämä nyt on ihan arvailua, mutta kuvittelisin koneen päätyneen kiitoradan reunalla olevaan kinokseen. On voinut olla vauhtia runsaasti, joten pilotti on häippässyt.

Pitkäksi mennyt lasku tuntuu epätodennäköiselle. Kaippa nuo vetää ylös, jos lasku on menossa pitkäksi. Laskun osuessa kohdalleen luulisi koneen pysähtyvän liukkaammallakin kelillä.
 
Hyvä että harjoittelevat tosissaan eivätkä lennä vain päivisin vaakalentoa. Juupajoen pudonnut Hornettikin tuli pystysuorassa kulmassa alas.

Haluaisin muuten nähdä lentoesityksen jossa tuhotaan muutama Hilux Hornetien uusilla ilmasta-maahan ohjuksilla.
 
Nyt on pakko kysyä, että miksi juuri Hilux? Eikö neukkukama kelpaa enää edes maalitauluksikaan?
 
noska kirjoitti:
Nyt on pakko kysyä, että miksi juuri Hilux? Eikö neukkukama kelpaa enää edes maalitauluksikaan?

Poliittisesti epäkorrektia ja neukkukama on vielä pitkälti joko sijoitettu sota-ajan osastoon tai odottaa huutokauppaa. Hilukseja voi saada romikselta tms. pikkurahalla.
 
Ilmavoimien Hornet-ohjaaja pelastautui heittoistuimella epäonnistuneen laskeutumisen yhteydessä
Pimeälentoharjoitusta suorittaneen Satakunnan lennoston yksipaikkaisen F-18C Hornet -hävittäjän lasku epäonnistui Pirkkalan tukikohdassa keskiviikkona kello 19.58. Koneen ohjaaja pelastautui heittoistuimella.

Ohjaajan tehtävänä oli harjoitella lentämistä pimeänäkölaitteen avulla yölento-olosuhteissa lentokoulutusohjelman mukaisella lennolla. Lennon lopuksi laskeudutaan pimeälle kiitotielle yksittäisellä koneella. Laskeutuminen pimeälle kiitotielle on säännöllistä lentokoulutusohjelmien mukaista toimintaa, jonka tavoitteena on harjoitella kriisitilanteita varten.

Kone lähestyi Pirkkalan tukikohtaa lännen suunnasta tarkoituksenaan laskeutua kiitotielle 06. Toistaiseksi tuntemattomasta syystä ohjaaja suoritti laskeutumisen kiitotiensuuntaiselle rullaustielle. Ohjaaja menetti koneen hallinnan jarruttaessaan kapealla ja lyhyellä rullaustiellä.

Koneen ollessa ajautumassa ulos rullaustieltä hän käytti ohjeistuksen mukaisesti heittoistuinta. Heittoistuinhypyn jälkeen kone ajautui rullaustieltä ja pysähtyi rullausalueen ulkopuolelle lumipenkkaan.

Ilmavoimilla oli tukikohdassa normaali yölentotoiminnan mukainen pelastuspalveluvalmius. Ohjaaja löydettiin heti ja hänet toimitettiin lääkärin tutkittavaksi. Alustavan tutkimuksen perusteella ohjaaja ei loukkaantunut onnettomuudessa lieviä venähdysoireita lukuunottamatta.

Onnettomuuspaikan tutkimukset jatkuvat illan ja yön aikana. Kone on siirretty suojatiloihin vaurioiden selvittämiseksi. Mahdollisten ympäristöriskien vaarat on kyetty eliminoimaan ja lentoaseman liikenne jatkui tapahtuman jälkeen normaalisti.

Lentosää ja olosuhteet olivat tapahtumahetkellä normaalit.

Sotilasilmailun viranomaisyksikkö asettaa onnettomuustutkintalautakunnan tutkimaan tapahtunutta.

http://www.puolustusvoimat.fi/portal/puolustusvoimat.fi/!ut/p/c5/xZDbcqJAEIafJQ-AM4PD6VIBOQgDMgMKN5SiMUAQFHXUpw9bqa3avUj2amP35V_dX_cHMjD0YX0t9-tz2R7W72AFMjm3RFm1XYg0CxEVOgELRSuaQSuWwRKsIM5pde-cR_2IqsfiRqso8JWY-4aFqNnffUZvvVnemdmK1IgcYpicbBIHFRpKZgtz4uflw1Zfhl3ZX7Rg7k8HmgcTxQuRbsHvc4g-c3lszk1iYWSFOoYONWKNxcr417XfzQeR8pnDL2oCAbHbZgdSkClfOVGhDNhvJ23PqHhEk-KuD3rifFGxlNNqS3xvcfOZPqZ1zQc9vK8HPfUeDnrcQc-NeImHBnPbQc_pIvirfzCln2eq8Al_Kj_PtPAT3IpPYKL_wnRBVm6aES-aERzJKhRljLE2lrAIsQaWm_SizVqHG2b2Ok3XPfFI6DQ4amu27pxds2-0a8XxZXPOw-vS9LEw3zGsTwQFh0U9NrLJgdOZ6aVE6qfdw70nQjahW5blCRdSZvBbw5EurUolwV4ssMhQim7-npO2ca9vy4V9pCcvlujBlle9nV5Ct1cK1V-KUrQ9O-c4OUq7WnwzAjfoyCmZl-FOeOU-PCVSCbrm2pmRzZH6Z_OXD6XhZWA!/dl3/d3/L2dBISEvZ0FBIS9nQSEh/?pcid=42a3f580458fb41488b9bc0a0a40558e


Kuva:

http://www.puolustusvoimat.fi/wcm/4c009180459009218e1cbe0a0a40558e/Painolaatu_HN+penkassa2.jpg?MOD=AJPERES&F-18C%20Hornet%20-h%C3%A4vitt%C3%A4j%C3%A4%20ajautui%20ulos%20kiitotielt%C3%A4

Jaajaa. Laskeutui jollekkin kinttupolulle. Ei ole harjoituksen järjestelyt kunnossa.
 
Vissiin tuollaisia rullausteitä ei oltu aurattu niin hyvin kuin varsinaista. Muuten eikös nuo toimita varakiitotien virkaa sota-aikana?
 
SJ kirjoitti:
noska kirjoitti:
Nyt on pakko kysyä, että miksi juuri Hilux? Eikö neukkukama kelpaa enää edes maalitauluksikaan?

Poliittisesti epäkorrektia ja neukkukama on vielä pitkälti joko sijoitettu sota-ajan osastoon tai odottaa huutokauppaa. Hilukseja voi saada romikselta tms. pikkurahalla.

Eiköhän ne Hiluxit mene eläkepäiviään viettämään johonkin Aafrikanmaahan? Näin ainakin jokunen vuosi sitten tulleen tv-dokkarin mukaan. Käytetään tuohon maaliosasto-hommaan mieluummin Mersun pakuja, ne on ihan persikoita.
 
juhapar kirjoitti:
SJ kirjoitti:
noska kirjoitti:
Nyt on pakko kysyä, että miksi juuri Hilux? Eikö neukkukama kelpaa enää edes maalitauluksikaan?

Poliittisesti epäkorrektia ja neukkukama on vielä pitkälti joko sijoitettu sota-ajan osastoon tai odottaa huutokauppaa. Hilukseja voi saada romikselta tms. pikkurahalla.

Eiköhän ne Hiluxit mene eläkepäiviään viettämään johonkin Aafrikanmaahan? Näin ainakin jokunen vuosi sitten tulleen tv-dokkarin mukaan. Käytetään tuohon maaliosasto-hommaan mieluummin Mersun pakuja, ne on ihan persikoita.

Ja ainakin neliveto-HiLuxit on ihan järjettömissä hinnoissa. Viitisen tonnia 20 v vanhasta ja puoli miljoonaa km ajetusta on ihan yleinen pyyntö. Ovathan nuo HiLuxit toki lujia ja maastokelpoisia vehkeitä. (Katselin loppukesällä noita hintoja, kun perheeseen tarvittiin kakkosauto max kymppitonnilla. Ihan tavalliseen, kuusi vuotta vanhaan etuvetoiseen farmariin sitten päädyimme.)
 
suksisissi kirjoitti:
juhapar kirjoitti:
SJ kirjoitti:
noska kirjoitti:
Nyt on pakko kysyä, että miksi juuri Hilux? Eikö neukkukama kelpaa enää edes maalitauluksikaan?

Poliittisesti epäkorrektia ja neukkukama on vielä pitkälti joko sijoitettu sota-ajan osastoon tai odottaa huutokauppaa. Hilukseja voi saada romikselta tms. pikkurahalla.

Eiköhän ne Hiluxit mene eläkepäiviään viettämään johonkin Aafrikanmaahan? Näin ainakin jokunen vuosi sitten tulleen tv-dokkarin mukaan. Käytetään tuohon maaliosasto-hommaan mieluummin Mersun pakuja, ne on ihan persikoita.

Ja ainakin neliveto-HiLuxit on ihan järjettömissä hinnoissa. Viitisen tonnia 20 v vanhasta ja puoli miljoonaa km ajetusta on ihan yleinen pyyntö. Ovathan nuo HiLuxit toki lujia ja maastokelpoisia vehkeitä. (Katselin loppukesällä noita hintoja, kun perheeseen tarvittiin kakkosauto max kymppitonnilla. Ihan tavalliseen, kuusi vuotta vanhaan etuvetoiseen farmariin sitten päädyimme.)

No eikös nuo maastureiden hinnat normaalistikin ole aika kovia. Toki Hilux taitaa säilyttää arvonsa hieman pidempään (etenkin vanhemmat mallit). Eräs tuttava etsiskeli kohtuukuntoista maasturia kohtuuhintaan niin se tuntui olevan melkoisen työläs urakka. 80-luvun maasturista sai maksaa 90-luvun lopun henkilöauton hinnan järjestään.
 
Mulla on yksi maasturi ollut ja toista ei tule, ellei joku muu maksa sen ylläpitoa ja käyttökuluja.
 
SJ kirjoitti:
Vissiin tuollaisia rullausteitä ei oltu aurattu niin hyvin kuin varsinaista. Muuten eikös nuo toimita varakiitotien virkaa sota-aikana?

Kai niillä jotain virkaa sotatilassakin on. Eikä ole ensimmäinen eikä viimeinen lentäjä joka yrittää laskeutua tai nousta rullaustieltä. Aamulehdessä ihan asiallinen juttu aiheesta ja kuvassa koneyksilö NH-428 terminaalin edessä rullaustiellä ilman kuomua nokkapyörä hangessa. Sittemmin koneesta tyhjennettiin polttoainesäiliöt ja hinattiin halliin. Onnettomuudessa oli tultu pimeänäkölaitteet päässä laskuun pimeälle kiitotielle (valot eivät ole päällä), laskeuduttu vahingossa kiitotien suuntaiselle rullaustielle ja ohjeiden mukaan pelastauduttu heittoistuimella, koska vaarana on että kone menee katolleen.

Tulee vaan mieleen kuinka paljon tollasia onnettomuuksia sattuisi sotatilassa? Silloinhan lentotoiminnan turvallisuusmarginaalit on muutenkin pienemmät ja operoidaan jostain pimeiltä vähän paikkailluilta maantietukikohdilta...
 
Museo kirjoitti:
Tulee vaan mieleen kuinka paljon tollasia onnettomuuksia sattuisi sotatilassa? Silloinhan lentotoiminnan turvallisuusmarginaalit on muutenkin pienemmät ja operoidaan jostain pimeiltä vähän paikkailluilta maantietukikohdilta...

Veikkaan, että tuon tapauksen johdosta systeemiin tehdään muutos ja siellä tulee olemaan aina tälläisissä harjoituksissa ukko radan varressa katsomassa, että kone lähestyy oikeassa linjassa (siis kiitoradan päällä) ja tarvittaessa radioi käskyn ottaa lähestyminen uusiksi. Sotatilassa olettaisin, että silloin on ukkoa hieman enemmän käytettävissä, joten ei pitäisi olla ongelma, etenkin kun maantietukikohdissa taida olla mitään minne eksyä. Mutta onhan se niin, että sopivalla kelillä edes auton kyydistä ei tahdo tietää, että missä se tien reuna menee, joten kaipa tälläinen on ymmärrettävä tapaus, etenkin kun käytetään pimeänäkölaseja.
 
Heittoistuin on miljoonien riski veronmaksajalle
Juha-Pekka Kervinen
.
Hävittäjälentäjä laukaisi heittoistuimensa, kun Hornet ajautui laskussa lumipenkkaan. Heittoistuimen käytössä on aina kysymys miljoonista euroista veronmaksajien rahaa.

Heittoistuimen käyttö tarkoittaa yleensä lentäjän pelastumista ja kymmenien miljoonien eurojen hintaisen hävittäjän tuhoutumista. Tampere-Pirkkalan kentällä keskiviikkona sattuneessa tapauksessa kumpikin säästyi pahoilta vaurioilta.

”Lentäjä päätti käyttää heittoistuinta, kun hän arvioi laskun aikana, että kone ei pysy kiitotiellä hallinnassa. Päätös oli koulutuksen mukainen”, ilmavoimien päivystävä esiupseeri, majuri Rauno Nurmi sanoo.

Nurmen mukaan myös päinvastainen päätös olisi tässä tapauksessa ollut oikea.

”Tilanne edellyttää aina ohjaajan arviota.”

Monen riskin pelastus
Heittoistuimen päätarkoitus on tietenkin ihmishengen pelastaminen. Tämä onnistuu melko suurella todennäköisyydellä. Sen sijaan riski miljoonilla euroilla koulutetun hävittäjälentäjän menettämisestä on suuri. Heittoistuimen käyttö on raju tapahtuma, jossa vammautuu helposti niin, ettei hävittäjän puikkoihin ole enää asiaa.

Tampereen tapauksessa lentäjä laukaisi heittoistuimen maassa olevassa koneessa, jonka nopeus oli pieni. Istuimen rakettimoottori heitti lentäjän istuimineen noin 300 metrin korkeuteen. Ylhäällä istuin irtosi automaattisesti lentäjästä ja tämä laskeutui laskuvarjolla.

Suomen ilmavoimien koneista Horneteissa ja Hawkeissa on ”nollapenkit”, jotka voi laukaista myös paikallaan maassa olevassa koneessa.

Heittoistuimen käyttöön liittyy majuri Nurmen mukaan kolmenlaisia riskejä.

”Laukaisuhetkellä lentäjän pitäisi olla tietyssä valmiusasennossa. Jos hän ei ehdi oikeaan asentoon, voi seurauksena olla vammoja. Toiseksi koneen nopeus eli ilmanvastus vaikuttaa olennaisesti ohjaajaan kohdistuviin rasituksiin. Kolmas riski on maahantulo”, Nurmi sanoo.

Juupajoella vuosi sitten maahan syöksyneen kaksipaikkaisen Hornetin heittoistuimilla pelastuneista lentäjistä toinen on edelleen sairaslomalla. Siinä tapauksessa heittoistuimet laukaistiin suurella nopeudella syöksyvässä koneessa, jolloin ilmavirta iski suurella voimalla lentäjiin.

Keski-ikä alle 30 vuotta
Suomen ilmatilan puolustuksesta huolehtii osaltaan 62 Hornetia. Niitä pitävät ympärivuorokautisessa taisteluvalmiudessa hävittäjälentolaivueiden valmiusohjaajat. Turvallisuussyistä tämän huippuporukan miesvahvuus on salaisuus.

Hävittäjälentäjäksi voi Suomessa valmistua ainoastaan ilmavoimien omasta koulutusohjelmasta. Sen alkeislentokoulutuksesta huolehtii ilmavoimien partnerina puolustus- ja ilmailuteollisuusyhtiö Patria.

Valmiusohjaajille ei ole määritelty yläikärajaa. Aktiivilentäjien keski-ikä on alle 30 vuotta. Käytännössä aistit heikkenevät ennen 40 ikävuotta niin, että lentäjä ei enää läpäise lääkärintarkastusta. Hävittäjälentolaivueiden komentajat ovat iältään neljänkympin molemmin puolin.

Tampereella lentänyt Hornet oli pimeälentoharjoituksen yhteydessä laskeutumassa pimeälle kiitotielle. Lentäjä kuitenkin erehtyi laskeutumaan kiitotien suuntaiselle, lyhyelle ja kapealle rullaustielle.

Yksipaikkainen F-18C Hornet luisteli lentäjän lähdön jälkeen hankeen, mutta pysyi laskutelineillään.

”Koneen todelliset vauriot selviävät vasta tarkemmissa tutkimuksissa ja mittauksissa”, Satakunnan lennoston komentaja, eversti Kim Jäämeri sanoo.

http://www.talouselama.fi/uutiset/article569000.ece?s=u&wtm=te-27012011
 
Karjalaisessa oli maininta, että koneen siipi olisi käynyt maassa ja ottanut hieman vahinkoa. Eli vissiin se hyppy oli ollut ihan paikallaan, kun kone olisi voinut mennä ympärikin.
 
SJ kirjoitti:
Karjalaisessa oli maininta, että koneen siipi olisi käynyt maassa ja ottanut hieman vahinkoa. Eli vissiin se hyppy oli ollut ihan paikallaan, kun kone olisi voinut mennä ympärikin.

Siitä olikin kuvia jossain. Vasen siipi oli raapaissut turpeita mukaansa ja ilmeisesti siitä oli jotakin karissut siivenkärjestä. Moottorin ilmanottoaukossa oli runsaasti lunta.

Eniten tosin mietityttää ohjaamon vauriot. En usko sisätiloja suunniteltavan kestämään heittoistuimen toimintaa. Heittoistuin + pilotti painaa varmaan 100-200 kiloa. Saa olla verraten tymäkkä raketti, joka tuollaisen taakan nostaa.
 
Umkhonto kirjoitti:
Heittoistuin on miljoonien riski veronmaksajalle
Juha-Pekka Kervinen
.
Hävittäjälentäjä laukaisi heittoistuimensa, kun Hornet ajautui laskussa lumipenkkaan. Heittoistuimen käytössä on aina kysymys miljoonista euroista veronmaksajien rahaa.

Heittoistuimen käyttö tarkoittaa yleensä lentäjän pelastumista ja kymmenien miljoonien eurojen hintaisen hävittäjän tuhoutumista. Tampere-Pirkkalan kentällä keskiviikkona sattuneessa tapauksessa kumpikin säästyi pahoilta vaurioilta.

”Lentäjä päätti käyttää heittoistuinta, kun hän arvioi laskun aikana, että kone ei pysy kiitotiellä hallinnassa. Päätös oli koulutuksen mukainen”, ilmavoimien päivystävä esiupseeri, majuri Rauno Nurmi sanoo.

Nurmen mukaan myös päinvastainen päätös olisi tässä tapauksessa ollut oikea.

”Tilanne edellyttää aina ohjaajan arviota.”

Monen riskin pelastus
Heittoistuimen päätarkoitus on tietenkin ihmishengen pelastaminen. Tämä onnistuu melko suurella todennäköisyydellä. Sen sijaan riski miljoonilla euroilla koulutetun hävittäjälentäjän menettämisestä on suuri. Heittoistuimen käyttö on raju tapahtuma, jossa vammautuu helposti niin, ettei hävittäjän puikkoihin ole enää asiaa.

Tampereen tapauksessa lentäjä laukaisi heittoistuimen maassa olevassa koneessa, jonka nopeus oli pieni. Istuimen rakettimoottori heitti lentäjän istuimineen noin 300 metrin korkeuteen. Ylhäällä istuin irtosi automaattisesti lentäjästä ja tämä laskeutui laskuvarjolla.

Suomen ilmavoimien koneista Horneteissa ja Hawkeissa on ”nollapenkit”, jotka voi laukaista myös paikallaan maassa olevassa koneessa.

Heittoistuimen käyttöön liittyy majuri Nurmen mukaan kolmenlaisia riskejä.

”Laukaisuhetkellä lentäjän pitäisi olla tietyssä valmiusasennossa. Jos hän ei ehdi oikeaan asentoon, voi seurauksena olla vammoja. Toiseksi koneen nopeus eli ilmanvastus vaikuttaa olennaisesti ohjaajaan kohdistuviin rasituksiin. Kolmas riski on maahantulo”, Nurmi sanoo.

Juupajoella vuosi sitten maahan syöksyneen kaksipaikkaisen Hornetin heittoistuimilla pelastuneista lentäjistä toinen on edelleen sairaslomalla. Siinä tapauksessa heittoistuimet laukaistiin suurella nopeudella syöksyvässä koneessa, jolloin ilmavirta iski suurella voimalla lentäjiin.

Keski-ikä alle 30 vuotta
Suomen ilmatilan puolustuksesta huolehtii osaltaan 62 Hornetia. Niitä pitävät ympärivuorokautisessa taisteluvalmiudessa hävittäjälentolaivueiden valmiusohjaajat. Turvallisuussyistä tämän huippuporukan miesvahvuus on salaisuus.

Hävittäjälentäjäksi voi Suomessa valmistua ainoastaan ilmavoimien omasta koulutusohjelmasta. Sen alkeislentokoulutuksesta huolehtii ilmavoimien partnerina puolustus- ja ilmailuteollisuusyhtiö Patria.

Valmiusohjaajille ei ole määritelty yläikärajaa. Aktiivilentäjien keski-ikä on alle 30 vuotta. Käytännössä aistit heikkenevät ennen 40 ikävuotta niin, että lentäjä ei enää läpäise lääkärintarkastusta. Hävittäjälentolaivueiden komentajat ovat iältään neljänkympin molemmin puolin.

Tampereella lentänyt Hornet oli pimeälentoharjoituksen yhteydessä laskeutumassa pimeälle kiitotielle. Lentäjä kuitenkin erehtyi laskeutumaan kiitotien suuntaiselle, lyhyelle ja kapealle rullaustielle.

Yksipaikkainen F-18C Hornet luisteli lentäjän lähdön jälkeen hankeen, mutta pysyi laskutelineillään.

”Koneen todelliset vauriot selviävät vasta tarkemmissa tutkimuksissa ja mittauksissa”, Satakunnan lennoston komentaja, eversti Kim Jäämeri sanoo.

http://www.talouselama.fi/uutiset/article569000.ece?s=u&wtm=te-27012011

Tuon typerämmin tätä uutista ei voi kertoa. Heti ensimmäisenä lauseena on maininta siitä että lentäjän heittoistuimen käyttö maksaa miljoonia.. ja veronmaksajille. No niinhän kaikki maksaa tässä yhteiskunnassa veronmaksajat!

Uutisesta tulee väkisinkin ajatus että lentäjän olisi pitänyt ajatella vaaratilanteessa: "hei, mietippä nyt vähän ennekuin vedät vivusta kuinka paljon hilloa se maksaa tää temppu" ja ottaa riski että "kävi miten kävi, jään koneeseen vaikka menisi ympäri" jne. Eipä niitä istuimia kannata tolla ajattelulla edes koneisiin asentaa kun ne maksaa ja niiden käyttö maksaa. Vaan kun maksaa herranisä se lentäjän koulutuskin!

Ehkä tästä saa vettä myllyynsä ne jotka pitävät hävittäjäilmavoimia liian kalliina ja parempana siirtyä kokonaan miehittämättömiin koneisiin (mutta helevetti kun nekin maksaa rahaa!).

Eipä ihme että taloudellinen aspekti nostetaan ihmishengen edelle kun kyseessä on kauppalehti, nykyjuppien hengellinen julistus...
 
tässä maassa on ollut periaate että ihmishenki menee materian edelle. jatkakaamme tätä perinnettä
 
Back
Top