Hylkää huomautus
Liity mukaan keskusteluun!

Rekisteröityminen ei kestä kuin hetkosen ja pääset keskusteluun mukaan, tervetuloa!

>>> REKISTERÖIDY <<<

Ilmatiedustelu Talvi- ja Jatkosodassa

Viestiketju osiossa 'Menneet sodat ja sotahistoria' , aloittaja ctg, 13.08.2012.

  1. ctg

    ctg Ylipäällikkö

    Liittynyt:
    12.04.2010
    Viestejä:
    5,515
    Tykkäykset:
    1,274
    Pisteet:
    1,286
    Unohdin kaiken lukemisen himaan skotlannin reissun aikana, joten piipahdin täkäläiseen todella pieneen kirjakauppaan ja mukaan sieltä lähti brittijournalistin Taylor Downing - Spies in the Sky. Mielenkiintoista luettavaa vaikkakin paikoin äijä tahmaa asioiden kanssa niitä turhan montaa kertaa toistaen. Mutta mikä siitä on jäänyt päähän on että Brittien ilmatiedustelu oli Bletcehely Parkin koodinmurtajien tapainen operaatio. Kirjoittaja myös väittää että kenelläkään muulla ei ollut tuohon aikaan vastavaan pystyvää organisaatiota pystyssä. Joten kysymys kuuluukin, että mitä meillä tehtiin tuohon aikaan? Oliko meillä yhtään mersua tiedusteluvarustuksessa?
     
  2. Mainos Google AdSense



  3. Tvälups

    Tvälups Ylipäällikkö

    Liittynyt:
    03.05.2010
    Viestejä:
    5,879
    Tykkäykset:
    590
    Pisteet:
    1,286
    Oli tiedustelu- ja kuvauslentoja eri kalustoin; pommikoneista (Blenheim, PE-2) lähtien suoritettiin tiedustelulentoja niin Talvisodassa kuin Jatkosodassakin (ja jopa välirauhan aikana).
    Kuvien tulkinta (johtopäätöksien teko sodankäynnin suhteen) oli kylläkin lapsenkengissä britteihin nähden.
     
  4. Museo

    Museo Majuri

    Liittynyt:
    09.04.2010
    Viestejä:
    1,268
    Tykkäykset:
    220
    Pisteet:
    156
    Pe-2 taisi olla sodan loppuvaiheessa ainoa tarpeeksi nopea tiedustelukone Suomen ilamvoimissa, tosin ne vähät käsiin saadut koneyksilöt taisivat viettää aika pitkiä aikoja modattavina lentokonetehtaalla tai muuten vaan huollossa. Ihmeen hyvin kai ilmavoimien miehet saivat silti henkensä uhalla jämäkalustolla kuvattua Kannaksen rintamaa ja Leningradin lentokenttiä ennen suurhyökkäystä, mitä sillä tiedustelutiedolla sitten tehtiin tai paremminkin jätettiin tekemättä onkin sitten toinen tarina...
     
  5. ctg

    ctg Ylipäällikkö

    Liittynyt:
    12.04.2010
    Viestejä:
    5,515
    Tykkäykset:
    1,274
    Pisteet:
    1,286
    Mielenkiintoista.

    Mutta mä en ymmärrä että miksi, jos kuvia kerran otettiin, niin niitä ei tulkittu tarkemmalla silmällä. Eikö meillä ollut väkeä siinä alalla, vai oliko mallina aatun tiedusteluopit?
     
  6. Museo

    Museo Majuri

    Liittynyt:
    09.04.2010
    Viestejä:
    1,268
    Tykkäykset:
    220
    Pisteet:
    156
    Kyllä ne kuvat tutkittiin kun ne oli saatu ensin kehitettyä. Ongelmat alkoivat tämän jälkeen.
     
  7. ctg

    ctg Ylipäällikkö

    Liittynyt:
    12.04.2010
    Viestejä:
    5,515
    Tykkäykset:
    1,274
    Pisteet:
    1,286
    Ahaa, eli meillä ei ollut Brittien tyylistä Photo Interpreter organisaatiota, missä akateemisesti koulutetut tiedemiehet, yliopistoiden professorit, ja taitelijat tekivät tieteenalan pystymällä mittaamaan objekteja 1:10 000 kuvista jo yöaikaan kolmen tunnin sisällä koneen laskeutumisesta kentälle.
     
  8. Museo

    Museo Majuri

    Liittynyt:
    09.04.2010
    Viestejä:
    1,268
    Tykkäykset:
    220
    Pisteet:
    156
    Oikeastaan Suomen tapauksessa oli kai ihan sama tutkittiinko ne kuvat kolmessa tunnissa vai kolmessa päivässä, ongelmat olivat tiedustelutiedon tulkinnassa ja sen möhlimisen syistä on keskusteltu vuodesta 1944 lähtien ilman lopullisia johtopäätöksiä. Sinällään myös lentotiedustelusta vastanneen Pommituslentolaivue 48:n sotapäiväkirja on ihan kuvaavaa luettavaa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3015534 ). Esimerkkejä:

    29.5. Karjalan kannaksen rintamalinjan valokuvaaminen. Kameran joutuminen epäkuntoon keskeytti kuvaamisen.
    30.5. Vihollisen majoitusalueiden kuvaus Karjalan kannaksella.
    30.5 Rykmentin käsky: On mahdollista, että Suomenlahden saaret joutuvat kesän kuluessa maihinnousuyrityksen kohteeksi. Valmistauduttava suorittamaan hyökkäyksiä maihinnousualuksia vastaan…
    2.6. Karjalan kannaksen rintamalinjan kuvaus. 53 kuvaa. Kronstadtin kentällä ei liikettä.
    5.6. Helsingin alueen kuvaus.
    8.6. Karjalan kannaksen rintamalinjan kuvaus. 50 kuvaa.
    9.6. (käsin kirjoitettu) Laivue valmistautuu heti kaikin voimin hyökkäämään Kannaksen suunnalle...
     
  9. ctg

    ctg Ylipäällikkö

    Liittynyt:
    12.04.2010
    Viestejä:
    5,515
    Tykkäykset:
    1,274
    Pisteet:
    1,286
    Mielenkiintoista.

    Kiitoksia linkistä. Luin läpi ja mieleen jäi että vähäisellä kalustolla ei suoritettu todellakaan Brittien tyylistä todella aktiivista valokuvaukseen perustuvaa lentotiedustelua. Ja mikä on todella huomalla panettavaa on että tiedustelukoneita suojattiin. Niillä oli aina saattue mukana, kun taas britit käyttivät Spitfiren ja Mosquitoen tiedusteluversioita (ilman aseita, panssaria, luottaen nopeuteen ja korkeuteen).

    Myöhemmin ne käyttivät Mosquitoen tiedusteluversiota osoittamaan maaleja raskaammille koneille ja ottamaan samalla kuvia vaikutuksesta kohteeseen. Meillä käsittääkseni oli niin pulaa kameroista, koneista ja spealisoidusta organisaatiosta pääesikunnan alaisuudessa. Mutta ei se aatullakaan ollut yhtään sen parempi vaikkakin sakut olisivat voineet käyttää riisuttua FW190:stä ja ME 262:sta ko. toimintaan.
     
  10. Tvälups

    Tvälups Ylipäällikkö

    Liittynyt:
    03.05.2010
    Viestejä:
    5,879
    Tykkäykset:
    590
    Pisteet:
    1,286
    Pommikoneita suojattiin pääsääntöisesti, mutta ei tosin aina, sillä mm. kaukotiedustelukoneille ei ollut sopivaa saattokonetta.

    Aiheesta löytyy kirjallisuutta esim:

    Joppe Karhunen: Marskin ritarilentäjät
    Lauri Lamminpää: Blenheimit lentävät suoraan
    Jukka Piipponen: Tähystäjäritari Lauri Äijön elämä
    Onni Kuuluvainen: Hiljaa ja matalalla

    ”Ylipäällikkö on pvm:llä 21.12.44 nimittänyt Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi luutnantti Lauri Alfred Äijön.

    Luutnantti Äijö on toiminut koko sodan ajan kaukotoimintalaivueen tähystäjänä suorittaen lukuisia erittäin onnistuneita kaukotiedustelu-, valokuvaus- ja pommituslentoja, jotka suurimmaksi osaksi on suoritettu kauas vihollisen selustaan ja jotka täten ovat vaatineet suorittajaltaan suurta kylmäverisyyttä, harkintaa ja monessa tapauksessa erikoista neuvokkuutta vihollisen voimakkaan hävittäjätoiminnan takia.
    Luutnantti Äijön saavutukset ovat sen laatuisia, ettei niitten tarkempi kuvaaminen sodan tässä vaiheessa ole paikallaan. Vihollisen alettua suurhyökkäyksensä on luutnantti Äijö jatkuvasti ja menestyksellisesti osallistunut vihollisen panssarivoimien, joukkokeskityksien, huoltoyhteyksien ja laivasaattueiden pommituksiin.”


    ”Ylipäällikkö on pvm:llä 26.4.42 nimittänyt Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi luutnantti Paavo Elias Kahlan.

    Luutnantti Kahla on lentokoneen tähystäjänä suorittanut kaikkiaan 141 sotalentoa, osoittaen ilmiömäistä rohkeutta ja harkintakykyä. Vanhentuneesta lentokalustosta ja useinkin epäedullisista sääolosuhteista huolimatta on hän suorittanut tehtävänsä kiitosta ansaitsevalla tavalla. Hänen tuomansa tiedustelutulokset ovat olleet luotettavia ja sodan johdolle hyvin arvokkaita.

    Sodan alettua sai luutnantti Kahla heinäkuussa 1941 laajan valokuvaustehtävän, mikä oli suoritettava 2500 m:n korkeudessa. Valokuvattavan alueen keskellä oli vihollisen 40 mm:n it.patteri, mikä alkoi heti tulittaa konetta. Ilmatorjuntatulesta huolimatta jatkoi luutnantti Kahla tehtävän suoritusta siksi, kunnes ilmatorjuntaammusten räjähdykset olivat niin lähellä konetta, että se ilmanpaineesta joutui heittelehtimään, jolloin kuvaus oli lopetettava. 5 min. kuluttua palasi luutnantti Kahla jatkamaan keskeytynyttä tehtävää.

    Myöhemmin heinäkuussa 1941 sai luutnantti Kahla yöllä suoritettavakseen kaukopartion huoltolennon. Mitä huonoimmista sääolosuhteista huolimatta suoritti luutnantti Kahla hänelle annetut tehtävät ja hyvällä taidollaan onnistui löytämään kaukopartion.

    Elokuussa 1941 sai luutnantti Kahla tiedustelutehtävän reitillä Niva–Kurkijoki–Käkisalmi. Huolimatta vihollisen erittäin kiivaasta ilmatorjuntatulesta, suoritti hän 1000 m:n korkeudessa lentäen tehtävän kiitettävällä tavalla.

    Syyskuussa 1941 sai luutnantti Kahla suoritettavakseen tykistötulenjohtolennon. Maalina oli vihollisen ilmatorjuntapatteri, minkä paikkaa ei täysin varmasti tunnettu. Saadakseen ilmatorjuntapatterin paikan selville teki luutnantti Kahla ensiksi aluetta vastaan syöksyjä sekä tulitti maastoa, jolloin ilmatorjuntapatteri miehitettiin ja se ryhtyi ampumaan. Tämän jälkeen johti luutnantti Kahla oman tykistön tulen vihollisen ilmatorjuntapatteriin, jolloin yhteen tykkiin saatiin täysosuma ja patteri vaiennettiin. Luutnantti Kahla huomasi vihollisen ilmatorjuntapatterin miehistön suojautuvan erääseen metsikköön, mihin hän välittömästi siirsi oman tykistön tulen ja suurin osa miehistöä tuhottiin.

    Lokakuussa 1941 sai luutnantti Kahla tehtäväkseen maalitiedustelulennon omalle tykistölle. Tehtävää suoritettaessa joutui luutnantti Kahla useampia pattereita käsittävän vihollisen ilmatorjuntatulen alaiseksi, jolloin kone sai lukuisia osumia, mutta kykeni kuitenkin palaamaan tukikohtaan. Luutnantti Kahla toi omalle tykistölle erittäin arvokkaita tietoja maaleista.

    Lukuisilla lennoillaan on luutnantti Kahla joutunut kohtaamaan vihollisen hävittäjiä, mutta erittäin suuren rohkeutensa, tarkkuutensa ja harkintakykynsä takia on hän aina onnistunut eksyttämään vihollishävittäjät jäljiltään.”


    ”Ylipäällikkö on pvm:llä 8.9.42 nimittänyt Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi majuri Auvo Herman Toivo Maunulan.

    Majuri Maunula on omalla rohkealla lentotavallaan sekä henkilökohtaisesti hyvin aktiivisesti ja ahkerasti ottamalla osaa lentotoimintaan itse kannustaen laivueensa yhä parempiin suorituksiin, pystyen useimmat ajat hyvin pienellä konemäärällä pitämään maavoimat jatkuvasti sekä hyökkäys- että puolustusvaiheen aikana tietoisina vastassa toimineen vihollisen ryhmityksistä ja liikkeistä, mikä on useasti ratkaisevasti vaikuttanut joukkojemme menestykselliseen toimintaan. Edelleen on hänen osastonsa jatkuvasti menestyksellisesti johtanut tykistöosien tulta sekä suorittanut laajoja ilmavalokuvauksia, mikä on tehnyt mahdolliseksi sen, että joukoilla on aina ollut käytettävissään hyvät kartat. Majuri Maunula on henkilökohtaisesti suorittanut tähän mennessä 112 sotalentoa, mikä määrä suuresti ylittää muitten vastaavassa virka-asemassa olevien sotalentojen lukumäärän.”
     
  11. fulcrum

    fulcrum Ylipäällikkö

    Liittynyt:
    20.05.2010
    Viestejä:
    4,349
    Tykkäykset:
    2,906
    Pisteet:
    1,286
    Myös ennen talvisotaa... ::dodgy:

    Ennen sotaahan suurin osa ilmavoimien konevahvuudesta oli varattu tiedusteluun. Taktista tiedustelua tehtiin erilaisilla hitailla räyskillä (jostain syystä ennen 2. maailmansotaa ajateltiin että vihollinen olisi niin herrasmiesmäinen ettei ampuisi moisia heti alas) ja vanhentuneilla hävittäjillä. Kaukotiedustelua hoitivat Blenheimit. Sodan aikana tähän käyttöön otettiin sitten muitakin konetyyppejä, etenkin Dornierit ja Pekka-Eemelit. Curtiss Hawkit annettiin alkujaan tiedustelulaivueille, kunnes päätettiin että ne ovat siihen käyttöön aivan liian hyviä. 1944 tiedustelua alettiin sitten tekemään Mersuilla, kun meno alkoi käydä taivaalla muille liian kovaksi. Mersusta oli meillä tiedusteluversiotakin, G-8.

    Kuten joku sanoi, hyvien kameroiden puute oli ongelma, etenkin kun kuvauskorkeuksia oli torjunnan vuoksi pakko nostaa eikä vanhat käsikamerat enää riittäneet. Kameroissa oli myös eroja, kuulemma yksi tietty kamera oli optiikaltaan poikkeuksellisen hyvä ja se pultattiin koneeseen tärkeimpiä lentoja varten.
     
  12. baikal

    baikal Ylipäällikkö Mod Lahjoittaja

    Liittynyt:
    11.04.2010
    Viestejä:
    16,036
    Tykkäykset:
    14,800
    Pisteet:
    1,286
    En muista missä kirjassa sanottiin, että jatkosodan aikana ilmatiedustelu......Päämaja - väliin ilmestyi liian monta porrasta. Lisäksi toiminta muuttui liian paljon virastotyöaikoja noudattavaksi puuhailuksi. En tiedä sitten, monesti tietty flegmaattisuus voi olla katsojan silmissäkin, oli varmasti asioita, joille ei kertakaikkiaan mahdettu mitään, vaikka tieto olisi ollut käytössäkin ihan oikeassa paikassa oikeaan aikaan.
     
  13. EK

    EK Majuri

    Liittynyt:
    10.10.2010
    Viestejä:
    1,159
    Tykkäykset:
    955
    Pisteet:
    156
    Sotahistoriallinen aikakauskirja 25 (vuosi 2006) pitää sisällään Carl-Fredrik Geustin artikkelin Suomen ilmakuvaustedustelu ennen talvisotaa. Artikkelin mukaan kapteeni Armas Eskola teki Blenheimillä ainakin 15 tiedustelulentoa Neuvostoliiton alueelle 21.4.-29.8.1939. Saaliina satoja ilmakuvia Repolasta Leningradiin ulottuvalla alueella.
     
  14. ctg

    ctg Ylipäällikkö

    Liittynyt:
    12.04.2010
    Viestejä:
    5,515
    Tykkäykset:
    1,274
    Pisteet:
    1,286
    Brittien pumppu oli toiminnassa jo ennenkuin Aatu suuntasi nokkansa puolaan. He kuvasivat aatun tärkeimmät satamat, tehtaat ja varikot ennen rähinän alkamista, ja sen jälkeen nosti lentueen yhdestä Locheidin siviilikoneesta, kahteen pitkän matkan tiedusteluun tarkoitettuun Spitfireen, mikä ajoi 420 mph nopeudella Me 109:sta ohi. Vuoden sisällä heillä oli kolme kymmentä konetta. Ja tiedustulu ulottui pitkälle Belgian ja Ransan puolelle. Ja vähän sen jälkeen kun Aatu nykäsi Norjaan, heillä oli noin sata konetta muodostamassa lähes reaaliaikaista tiedustelua.

    Koko pumppu toimi Lontoossa, Heatrow lähettyvillä aina siihen saakka kunnes he siirtyivät Medmenhamiin. Tuolla heillä oli lähes tuhat akateemikkoa suoraan kenraalikuntaan liittyvän alaisuudessa. Homma pyöri 24-7 aina sodan loppuun asti. Huippu mainettakoon, että he pystyivät tuottamaan stereoskooppisia kuvia ja mittaamaan objekteja joiden korkeus oli vähintään 1.2 metriä. Pienimpänä kohteena olleen sakujen paraboilinen lautasantenni ranskan rannikolla.

    Tuo pumppu ei ollut täysin virkamies yhteensopiva. Ja joukon sisältä löytyy useita kuuluisuuden henkilöitä, jotka suorittivat velvollisuutensa työnskentelemällä tuon viraston alla täyden salaisuuden alla. Aatulla ei ollut mitään mahdollisuuksia tuon koneen yhdistäessä voimavaransa Bletchely Parkin koodinmurtajien kanssa. Liittoutuneet tiesivät enemmän kuin he antoivat kansalle ymmärtää.
     
  15. fulcrum

    fulcrum Ylipäällikkö

    Liittynyt:
    20.05.2010
    Viestejä:
    4,349
    Tykkäykset:
    2,906
    Pisteet:
    1,286
    Yhden maan yhtä asehaaraa kuvaavista historioista tulee helposti yliampuvia, etenkin angloamerikkalaisessa kirjoitustyylissä...lentotiedustelu ei toki ollut mikään brittien yksinoikeus. Ennen sotaa tehty salainen lentotiedustelu oli pikemminkin sääntö kuin poikkeus, meillä ja Ruotsissakin oli 1938-39 paljon tarinoita "kummituslentokoneista" jotka lentelivät hissukseen korkealla. Oletettavasti näitä "kummituslentoja" tehtiin useammankin maan toimesta. Korkealla lentävät yksittäiset koneet olivat ennen tutkien aikakautta liki mahdottomia torjua.

    Myös sakuilla oli ihan vasittuja tiedustelukoneita, mm. Fw-189 ja hyvin korkealla lentävät Ju-86:n tiedusteluversiot. Mersuja käytettiin tiedustelussa siinä missä Spitejäkin. Japanilaisilla oli puolestaan erinomainen Mitsubishi Ki-46, kenties sodan paras tiedustelukone.
     
  16. ctg

    ctg Ylipäällikkö

    Liittynyt:
    12.04.2010
    Viestejä:
    5,515
    Tykkäykset:
    1,274
    Pisteet:
    1,286
    Mielenkiintoista. Kiitoksia.
     
  17. Iso-Mursu

    Iso-Mursu Ylipäällikkö

    Liittynyt:
    22.07.2011
    Viestejä:
    3,942
    Tykkäykset:
    1,365
    Pisteet:
    1,286
    Liekkö tuo virkamiesmäisyys kansallinen ominaisuus.

    Kun suomalainen kykenee laittamaan sodankin kaaoksen järjestykseen, niin on helppo sitten ruveta sotimaankin virkamiestyönä.

    Toisaalta vaikka Kannas 44 ennustus mokattiin, niin eikös sitten tiedustelu onnistunut joissain jutuissa ihan ok.
     
  18. ctg

    ctg Ylipäällikkö

    Liittynyt:
    12.04.2010
    Viestejä:
    5,515
    Tykkäykset:
    1,274
    Pisteet:
    1,286
    Otetaan pois analysointi-organisaatio, ja kuvitellaan, että meillä olisi moinen toiminut. Kysymys kuuluu: Montako konetta olisi tarvittu, jos koko rintama olisi pidetty valokuvauksen alla vähintään silloin kun valoisuus antoi myöten (huom. syvät pitkät varjot aamu ja iltatunneilla saattavat paljastaa yläkulmasta yllättävän paljon)?
     
  19. ctg

    ctg Ylipäällikkö

    Liittynyt:
    12.04.2010
    Viestejä:
    5,515
    Tykkäykset:
    1,274
    Pisteet:
    1,286
    Oletetaan, että meillä olisi ollut kahdentoista koneen valokuvaus tiedustelulentue, joka olisi käyttänyt riisuttuja, aseistamattomia, ja loppuunsa tuunattuja hävittäjiä. Ja jotka olisi varustettu sopivilla optiikoilla, kameroilla ja 500 kuvan rullalla. Niin olisiko karjalan eturintaman ja vihollisen takamaaston kuvaamiseen riittänyt kolme konetta aamuin ja illoin?

    Sanotaan vielä, että tasaverto Britti-tiedustelulentäjä otti pitkän matkan lennolla noin 250 kuvaa, ja heillä oli useita prioriteettikohteita.
     
  20. adam7

    adam7 Ylipäällikkö

    Liittynyt:
    24.06.2010
    Viestejä:
    4,010
    Tykkäykset:
    2,774
    Pisteet:
    1,286
    Kyllähän Kannaksen keskistyksestä saatiin kuvat juuri ennen hyökkäystä. Koska kuvissa oli niin paljon kohteita ja systeemiä ei oltu tehty järkevästi, juuttuivat kuvat tulkintapäydällle, oliko se nyt viikoksi. Kun ne sitten tulivat tierdustelulle, oli hyökkäystä jo jatkunut kaksi päivää ja kuvilla oli ainoastaan sotahistoriallista merkitystä.

    Kuvakeskuksessa tulkitsijat halusivat tehdä työnsä kunnolla ja tulkita kuvat kunnolla, eivätkä ymmärtääneet kokonaistilannetta ja että kohteiden määrä jo sinänsä, verrattuna aiempiin määriin, tulkitsemattomanakin olisi ollut tärkeä tieto.

    Selostetaan U.A. Käkösen kirjassa Miehityksen varalta (1970).
     
  21. fulcrum

    fulcrum Ylipäällikkö

    Liittynyt:
    20.05.2010
    Viestejä:
    4,349
    Tykkäykset:
    2,906
    Pisteet:
    1,286
    "Reaaliaikaisuus" sellaisena kuin se tuon ajan keinoin oli mahdollista, ei välttämättä ollut tarpeen strategisessa tiedustelussa. Suurhyökkäyksiähän ei (etenkään tuolloin) pykätty pystyyn muutamassa tunnissa, vaan kokonaisuutena valmistelut veivät kuukausia. Rintamalinjan kuvaus ei silloin välttämättä edes paljoa auta, vaan on päästävä syynäämään mahdollisesti syvälläkin rintaman takana olevia kohteita.

    Tietysti taktisessa tiedustelussa vasteaika oli tärkeämpi, esimerkiksi tykistöasemien tiedustelu, panssari- ja ajoneuvokeskitykset yms. En osaa sanoa, olisiko ollut merkitystä jos tähän käyttöön olisi ollut enemmän koneita ja nopeampi kuvien analysointiprosessi. Tietysti tykistön tähystyskoneet käyttivät myös ihan reaaliaikaista, visuaalista spottausta Tyyppi 1 Silmäpallolla ja radiolla. Se tuppasi vain olemaan kovin vaarallista puuhaa.

    2. maailmansodan aikaisen ilmatiedustelun mahdollisuudet olivat kuitenkin rajoitetut, pitkälti sään vuoksi. Tymäkelit mahdollistivat joskus isotkin manööverit huomaamatta. Pohjoisessa talvella sitten haittasi kaamosaika. Ja jos analyysi menee mönkään niin sitten mikään ei auta. 1944 lopussa liittoutuneilla oli käytössä Ultra, eniten tiedustelukoneita maailmassa joita tuki liki täydellinen ilmaherruus, maailman paras tiedustelutiedon analysointistruktuuri, monen vuoden sotakokemus...ja silti Ardennien offensiivi tuli aivan täytenä yllärinä.
     

Jaa tämä sivu