Ilmavoimien tulevaisuus

[Mustaruuti]

Sitä, että kun Saab korostaa nimenomaisesti edullisuutta niin olisi kohtuullista ettei annettaisi ymmärtää jotain sellaista, mikä ei vastaa todellisuutta.
Meidänkin hankinnassa jos julkisessa keskustelussa ajaudutaan "Gripenissä 3x halvempi lentotunti" -retoriikkaan niin silloin menee järjettömäksi.

Ok!

Tuo on ihan oleellinen asia. Hankintahinnat jo selvitit. Lentotunnit ja elinkaari seuraavaksi analyysiin!

 

[magitsu]

Ok!

Tuo on ihan oleellinen asia. Hankintahinnat jo selvitit. Lentotunnit ja elinkaari seuraavaksi analyysiin!

Sveitsin selvityksestä: http://www.vbs.admin.ch/internet/vb...mp/botschaftrp2012undgripenfondsgesetz.fr.pdf

- the annual operation cost of each Gripen E would be CHF 4.64 mi (US$ 5.20 mi)/year in total, or CHF 0.955 mi (US$ 1.07 mi)/year in fuel, CHF 2.32 mi (US$ 2.60 mi)/year in maintenance, CHF 1.09 mi (US$ 1.22 mi)/year in personnel;
- using a standard calculation with 200 hours per year to obtain the Cost Per Flying Hour (CPFH), we get CHF 4.77 (US$ 5.35) thousand/hour with fuel, CHF 11.6 (US$ 13.0) thousand/hour with maintenance, CHF 5.45 (US$ 6.11) thousand/hour with personnel, giving a subtotal of CHF 16.4 (US$ 18.3) thousand/hour with fuel+maintenance, or total of CHF 21.8 (US$ 24.4) thousand/hour with fuel+maintenance+personnel.
http://forum.keypublishing.com/show...-amp-Gripen-NG-thread-3&p=2100310#post2100310

Mikä noista vastannee F-35, F-18E/F jne. lukujen laskukaavaa? Luutavasti tuo $18.3k (fuel/maint).

Oikeastaan parempi lopettaa liian tarkka analyysi, kun on varmaa etteivät ne ole täysin vertailukelpoisia jos ovat muutenkaan oikein. Ainoastaan sen voi todeta, että erot eivät lähtökohtaisesti ole moninkertaiset.

 

[Mustaruuti]

Sveitsin selvityksestä: http://www.vbs.admin.ch/internet/vb...mp/botschaftrp2012undgripenfondsgesetz.fr.pdf

- the annual operation cost of each Gripen E would be CHF 4.64 mi (US$ 5.20 mi)/year in total, or CHF 0.955 mi (US$ 1.07 mi)/year in fuel, CHF 2.32 mi (US$ 2.60 mi)/year in maintenance, CHF 1.09 mi (US$ 1.22 mi)/year in personnel;
- using a standard calculation with 200 hours per year to obtain the Cost Per Flying Hour (CPFH), we get CHF 4.77 (US$ 5.35) thousand/hour with fuel, CHF 11.6 (US$ 13.0) thousand/hour with maintenance, CHF 5.45 (US$ 6.11) thousand/hour with personnel, giving a subtotal of CHF 16.4 (US$ 18.3) thousand/hour with fuel+maintenance, or total of CHF 21.8 (US$ 24.4) thousand/hour with fuel+maintenance+personnel.
http://forum.keypublishing.com/show...-amp-Gripen-NG-thread-3&p=2100310#post2100310

Mikä noista vastannee F-35, F-18E/F jne. lukujen laskukaavaa? Luutavasti tuo $18.3k (fuel/maint).

Oikeastaan parempi lopettaa liian tarkka analyysi, kun on varmaa etteivät ne ole täysin vertailukelpoisia jos ovat muutenkaan oikein. Ainoastaan sen voi todeta, että erot eivät lähtökohtaisesti ole moninkertaiset.

Noissa viesteissä omia kaivamiani hintoja ja arvioita:

http://maanpuolustus.net/threads/ilmavoimien-tulevaisuus.39/page-332#post-254019

http://maanpuolustus.net/threads/ilmavoimien-tulevaisuus.39/page-333#post-254109

http://maanpuolustus.net/threads/ilmavoimien-tulevaisuus.39/page-334#post-254327

http://maanpuolustus.net/threads/ilmavoimien-tulevaisuus.39/page-334#post-254357

http://maanpuolustus.net/threads/ilmavoimien-tulevaisuus.39/page-334#post-254365

Erot eivät ole moninkertaiset. Karkeasti voi arvioida, että F-35 pelkistetty lentotuntihinta on noin 100% Gripen-NG:tä korkeampi, ja laajemmin laskettu noin 50% korkeampi.

 

[jokuvaan]

Se voidaan ainakin sanoa selkeästi, että Brasilia osti hävittäjä-teknologiaa, tuotantolinjan ja valmistuslisenssin, Norja ei ole ostanut mitään näistä. Jos Brasilia haluaa vaikka integroida oman tai Etelä-Afrikkalaisen ohjuksen koneeseen, Saabille ei tarvitse lähettää edes joulukorttia asiasta. Norjalla taas ei ole mitään mahdollisuuksia tehdä koneelle yhtään mitään itsenäisesti.

 

[Ylli]

Se voidaan ainakin sanoa selkeästi, että Brasilia osti hävittäjä-teknologiaa, tuotantolinjan ja valmistuslisenssin, Norja ei ole ostanut mitään näistä. Jos Brasilia haluaa vaikka integroida oman tai Etelä-Afrikkalaisen ohjuksen koneeseen, Saabille ei tarvitse lähettää edes joulukorttia asiasta. Norjalla taas ei ole mitään mahdollisuuksia tehdä koneelle yhtään mitään itsenäisesti.

Totta kuin kirkonrotta. Suomen pitäisi ottaa Brasiliasta mallia eikä aina olla Amerikan banaanitasavalta. Tosin brasseilla on jo nyt itsellään merkittävä lentokoneteollisuus.

 

[yrjö]

Totta kuin kirkonrotta. Suomen pitäisi ottaa Brasiliasta mallia eikä aina olla Amerikan banaanitasavalta.

XXX

Yrjö ilmaisi viestissä värikkäin sanankääntein olevansa eri mieltä.

Nämä värikkäät ilmaisut siivottiin pois. // Mode

 

[Huhta]

Kun vertailette lentotuntien hintoja ja koneiden kokonaiselinkaarikustannuksia, niin muistakaa Suomen poikkeava käyttöprofiili! Useissa länsimaissa rungoilla pyritään lentämään 6000 tuntia tai yli, mutta Suomen käytössä Horneteilla ei päästä kuin n. 4500 tuntiin. OK, suomalainen Hornet-lentotunti voi rasittavuutensa vuoksi olla aavistuksen kalliimpi kuin espanjalainen tai kanadalainen, mutta en usko eron olevan kovin merkitttävä.

Tahdon siis sanoa, että koneen käyttökustannukset eivät välttämättä ole niin merkittävä osuus kokoanaiselinkaarikustannuksesta kuin muiden maiden laskelmissa. Näin ollen käyttökuluiltaan mahdollisesti kallis F-35 ei ole sittenkään niin kallis kuin äkkiseltään voisi ajatella.

 

[Mustaruuti]

Kun vertailette lentotuntien hintoja ja koneiden kokonaiselinkaarikustannuksia, niin muistakaa Suomen poikkeava käyttöprofiili! Useissa länsimaissa rungoilla pyritään lentämään 6000 tuntia tai yli, mutta Suomen käytössä Horneteilla ei päästä kuin n. 4500 tuntiin. OK, suomalainen Hornet-lentotunti voi rasittavuutensa vuoksi olla aavistuksen kalliimpi kuin espanjalainen tai kanadalainen, mutta en usko eron olevan kovin merkitttävä.

Tahdon siis sanoa, että koneen käyttökustannukset eivät välttämättä ole niin merkittävä osuus kokoanaiselinkaarikustannuksesta kuin muiden maiden laskelmissa. Näin ollen käyttökuluiltaan mahdollisesti kallis F-35 ei ole sittenkään niin kallis kuin äkkiseltään voisi ajatella.

Tuo on oleellinen asia.

Ero on aika iso, jos jaat hankintahinnan + päivitykset ym. 4500 vs 6000. Toki, ei tällaista lukua kyllä missään ilmoiteta. Mutta muut kiinteät.

Siinä on kuitenkin yksi hyvä esimerkki, miksi jotain kustannusta ilmoitettua X kannattaa tulkita huolellisesti. Miten se on laskettu?

 

[Mustaruuti]

XXX

Yrjö ilmaisi viestissä värikkäin sanankääntein olevansa eri mieltä.

Nämä värikkäät ilmaisut siivottiin pois. // Mode

Yrjö varmaan seuraavalla kerralla kirjoittaa asiansa nätimmin?

 

[yrjö]

Mulle ihan sama

 

[magitsu]

Se voidaan ainakin sanoa selkeästi, että Brasilia osti hävittäjä-teknologiaa, tuotantolinjan ja valmistuslisenssin, Norja ei ole ostanut mitään näistä. Jos Brasilia haluaa vaikka integroida oman tai Etelä-Afrikkalaisen ohjuksen koneeseen, Saabille ei tarvitse lähettää edes joulukorttia asiasta. Norjalla taas ei ole mitään mahdollisuuksia tehdä koneelle yhtään mitään itsenäisesti.

No joo. Tosin Gripeniin integroidessaan saa kunnian myös maksaa kaiken itse. F-35:een voi ahneudesta lähteä tai edes toiveikkaana muiden osallistumisesta ennemmin tai myöhemmin. Kongsbergin ja Norjan valtion panostus saattaa kääntyä muiden JSM-ostoiksi. Varsinkin kun ovat toistaiseksi turkkilaisten (Tubitak Sagen ja LM:n SOM-J) puikkojen kanssa ainoa, jotka mahtuisivat sisään.

Amerikkalaiset on olleet melko hövelejä sallimaan (siis maksattamaan hätäisimmillä) integrointiprojektit. Kuten UAE:n kokonaan kustantama F-16E/F Block 60. Ehkä se osin johtuu siitä, että omat jätettiin vanhenemaan kun 5G:n oli tarkoitus korvata kaikki jo hieman nykyistä aikataulua aiemmin. Tosin F-15-puolella on vielä ihan antiikkisia C-versioitakin. Niiden nyt toivotusta päivityksestä seuraavaa (muistathan myös aiemmin mainitun EW-päivityksen http://www.dodbuzz.com/2015/10/05/boeing-lands-4-billion-deal-for-f-15-electronic-warfare-upgrades/):

F-15 C2040
Proposed upgrade to the F-15C, allowing it to supplement the F-22 in the Air-Superiority role. The 2040C concept is an evolution of the Silent Eagle proposed to South Korea, with some low-observable improvements but mostly a focus on the latest air capabilities and lethality. Proposal includes infra-red search and track, doubling the number of weapon stations, with quad racks for a maximum of 16 air-to-air missiles, Passive/Active Warning Survivability System, conformal fuel tanks, upgraded APG-63(v)3 AESA and a “Talon HATE” communications pod allowing data-transfer with the F-22.

Totta kuin kirkonrotta. Suomen pitäisi ottaa Brasiliasta mallia eikä aina olla Amerikan banaanitasavalta. Tosin brasseilla on jo nyt itsellään merkittävä lentokoneteollisuus.

Mitä meinaat? Jos kotimaista lentokonetuotantoa ajattelet, niin versoja oli toki aikanaan, mutta elinehdot ovat jo kauan aikaa sitten menneet. Ei oltaisi edes riittävän mahtava maa käymään kauppaa koneilla, vaikka jostain ilmestyisikin kilpailukykyinen tekninen ratkaisu.
Meillä on kovasti ollut ja on tekemistä jo nykyisienkin aseteollisuuden kanssa. Ruutitehdas on ollut liipaisimella harva se kerta. Patria on ajoittain ollut melkein liian iso Suomelle. Sisua on varmasti pönkitetty tarkoituksenmukaisuussyistä vuosien varrella. Telakkoja on saanut tukea tasaisin väliajoin.

Kyllä jäänmurtajat, kaupallinen laivateollisuus ja muut nykyiset toimittajien osaamisen pitäminen on oleellisempaa kuin haaveilla jostain paremmasta. Eihän meillä ole liiketaloudellisia perusteita edes tehdä uutta rynkkyä itse!

Muuten, onko missään yritetty arvioida millaisia vaikutuksia yhdysvaltalaisella ilmailu/avaruusalan yhteistyöllä on meille ollut? Esim. Hornetista lähtenyttä kehitystä. Saattaa hyvinkin olla, että se on meille isompi ovi vaikka ei olisikaan yhtä raollaan kuin naapurin.

 

[Raveni]

Tuo integroinnin hinta riippuu aika monesta tekijästä... Fyysisiä muutoksia tuskin tarvinnee tehdä vaan kyse on enemmänkin softapuolen jutuista... Softasta taas riippuu kuinka helppoa, halpaa tai kallista se on. Grippenistä on sanottu, että se on edullista kun se on otettu huomioon jo suunnittelu vaiheessa, että siihen on haluttu uusien aseiden integrointi helpoksi.

 

[Raveni]

Mitä tulee yleisesti noiden koneiden softapuoleen niin F-35:ssa sitä softaa on 8milj rivin edestä... tuollaiseen määrään mahtuu bugi jos toinenkin ja kukaan ostaja ei sitä rupea läpi perkaamaan. Tuskin saisikaan. Tuo on omalta osaltaan riski kun ei voida olla varma tahattomista ja tahallisista "bugeista"

 

[Mustaruuti]

Muutama pointti

• Suomi ei välttämättä tarvitse samanlaista kattavaa teknologiasiirtoa kuin mitä Brasilia. Suomella ei ole vastaavaa ilmailuteollisuutta, ja toisaalta se vähänmikä on jo riittävän kehittynyttä. Lisäksi Ruotsi on ihan vieressä eikä toisella puolella maapalloa. (jos siis Gripen valittaisiin)
  
• Tulee kuitenkin huomata, että Brasilian hinnassa on siis tämä teknologiasiirto mukana. Hinta ei siis ole suoraan vertailukelpoinen moneen muuhun diiliin verrattuna (joissa taas on omat erityispiirteensä)
• Suomi saattaa kuitenkin haluta koneiden kokoonpanon Suomeen (kuten on tehty Hornetin, Drakenin ja Hawkin osalta muistaakseni). Tämä tuo rutkasti osaamista Suomeen, mutta luonnollisesti nostaa kustannuksia. Se on toisaalta hankala sanoa, näkyvätkö kustannukset suoraan kauppahinnassa ulkomaisen toimittajan kanssa, vai tuleeko Patrialta lisälasku erikseen.

 

[Rannari]

Mitä tulee yleisesti noiden koneiden softapuoleen niin F-35:ssa sitä softaa on 8milj rivin edestä... tuollaiseen määrään mahtuu bugi jos toinenkin ja kukaan ostaja ei sitä rupea läpi perkaamaan. Tuskin saisikaan. Tuo on omalta osaltaan riski kun ei voida olla varma tahattomista ja tahallisista "bugeista"

Montako riviä softaa verrokeissa on? Kolossaalisen virheen nyt saa vaikka johonki Androidin pieruappsiin jos ei tiedä mitä tekee. Gripenin alkutaipaleelta löytyy ilmeisesti pari hyvää esimerkkiä huonosta softasta. Onko F-35:llä muuten ollut vastaavia tapauksia?

 

[magitsu]

Montako riviä softaa verrokeissa on? Kolossaalisen virheen nyt saa vaikka johonki Androidin pieruappsiin jos ei tiedä mitä tekee. Gripenin alkutaipaleelta löytyy ilmeisesti pari hyvää esimerkkiä huonosta softasta. Onko F-35:llä muuten ollut vastaavia tapauksia?

Rafalessa 2 milj., josta Thales RBE2-AA AESA:n osuus 400k. http://www.defenseindustrydaily.com/frances-rafale-fighters-au-courant-in-time-05991/

Typhoonin tranche 1:ssä 1.5 milj., joita oli kirjoittamassa 500 kehittäjää. 2004 alkoi Tranche 2 (Tranche 2 contract includes the precondition for full air-to-ground capability, as well as significant enhancements to the flight control software and the Defensive Aids systems). http://www.adacore.com/uploads/customers/CaseStudy_Eurofighter.pdf

CAPTOR-tutkan ohjelmisto 500k. http://ukarmedforcescommentary.blogspot.fi/p/eurofighter-typhoon.html

"A common rule of thumb holds that maintenance of the software will require about 40 percent of the cost to develop it, assuming the addition of no major new capabilities."

Alla oleva on suorastaan kultaa tästä asiasta:

Joint Strike Fighter Systems: Software

Software Defense equipment has fundamentally changed from the 1970s and 80s. Most defense systems’ added value is no longer in the hardware but overwhelmingly in the software. Given the growing complexity of software, cost and schedule overruns escalated and, with them, the cost not only to develop but also to maintain the software during the life of the system. A common rule of thumb holds that maintenance of the software will require about 40 percent of the cost to develop it, assuming the addition of no major new capabilities. Furthermore, although estimating the added value of software versus hardware in the JSF program lies beyond the scope of this article, a plausible guess is that it cannot be lower than the F/A-18 at over 50 percent software and likely is in the 80–90 percent range or higher, depending on the value of the reused code modules from previous programs and the cost of writing DO-178x-certified code.

Once the United States made the policy decision that it would not share the source code (not even at the modules level) with the largest partner and biggest contributor to the program (the United Kingdom), it became clear that such a policy effectively locks out partners from all but a very small amount of the added value in the entire program, no matter how many industrial benefits the DOD may claim for the partners. The question then becomes, how can one leverage benefits from such a model imposed by the DOD? Britain initially sought to have source-code access to the JSF software as befitting the sole level I partner of the program. The United States, however, refused the request. Ultimately, Britain applied considerable pressure up to and including a threat to pull out of the JSF program and obtained an agreement in 2006. According to President G. W. Bush and Prime Minister Tony Blair, “Both governments agree that the UK will have the ability to successfully operate, upgrade, employ and maintain the Joint Strike Fighter such that the UK retains operational sovereignty over the aircraft.”

The specifics and details remain classified, but it is believed that the United States in fact did not transfer the source code but gave the United Kingdom priority and assurance that its needs would be met by timely American-engineered upgrades. Why is control of the software so important? Technologically, functionality has steadily migrated from hardware to software ever since creation of the first vacuum tube electronic device. Added value has steadily moved away from making physical things to designing software that made the devices more useful. During World War II, a major Allied innovation was the invention of the proximity fuse, a miniaturized radar transceiver that triggered the explosion of an artillery shell near a target, enabling the use of airbursts of shrapnel against difficult-to-hit targets such as aircraft. This progress continued the use of hard-wired electronics until the recognition that in the 1973 Arab-Israeli war, such electronics enabled the jamming of Israeli systems and led to the development of reprogrammable radar and electronics.

The F/A-18 was the first aircraft of its kind to be equipped with a programmable radar having a one-kilobyte hard drive on board. This radar allowed dynamic reconfiguration of the F/A-18 in flight, switching from air-to-air combat mode to ground-attack mode, making the aircraft the world’s first truly multirole fighter. It was also the first major defense program in which the cost of developing the software exceeded the development budget for the hardware. Since that time, on every major program, software costs have exceeded those for hardware. The importance of software in increasing the capabilities and lethality of military systems is now central. For instance, software lines of code (SLOC) for all F/A-18 variants are as follows: A/B model was 943,000 (943K), C/D (2,130K), Night Attack (3,054K), C/D XN-8 (6,629K), C/D SMUG/RUG (14,268K), and E/F (17,101K).

As “smartness” of weapons increased, productivity improved. During the first Gulf War, although the tonnage of “smart” bombs was relatively small, they demonstrated to the world that a few precision targeted bombs could accomplish what formerly required large fleets of bomber aircraft carrying “dumb” bombs. This brings up the issue of productivity or lethality of the JSF versus that of the alternatives. As the largest contributor, the United Kingdom solved the problem by leveraging a technology that it historically controlled into STOVL technology, ensuring that not only the manufacturing of the physical parts but also the software developed for that portion of the JSF stayed in the United Kingdom. Norway, on the other hand, lobbied the United States successfully for a commitment to integrate the Norwegian-made Joint Strike Missile (JSM) into the F-35, which will likely have many customers—including the US Navy. Norway estimated that the JSM will probably result in $3.3 billion to $4.2 billion in revenues. In a similar fashion, Israel, one of America’s closest allies, got a commitment from the United States for “plug and play” compatibility for a range of Israeli-made electronic warfare and other systems. All of these models did not require the United States to compromise on its insistence on sole control of the F-35 source code.

At present, it remains unknown whether Canada, as a part of the Canadian JSF program, has crafted or is crafting a complementary program to develop and field a JSF-compatible product that fits with particular Canadian needs and that potentially has an export market to all JSF customers, including the DOD. Given the size and scope of Canada’s commitment to the JSF program and that country’s long-standing status as a reliable ally, it is within the realm of possibility to ask the United States for at least a deal comparable to Norway’s and Israel’s.

http://www.airpower.maxwell.af.mil/digital/pdf/articles/2014-Mar-Apr/F-Lam-Cozzarin.pdf

Knoppina vielä loppuun, että tiesitkö F-22:ssa olevan vain 25 Mhz prosessorin verran laskutehoja? 2017 tehtävä 3.2B -päivitys nostaa 9-kertaiseksi, joka mahdollistaa viimein Aim-120D ja Aim-9X käytön. http://theaviationist.com/2013/02/27/f-22-upgrade/

"The F-35 has much better, newer, processors than the F-22, but even before the jet enters service, those electronics are being upgraded. “The F-35 mission systems architecture is far more flexible and upgradable compared to the F-22,” one industry source told The Daily Beast. “That was one of the ‘lessons learned.’ For example, the F-35 will likely get new processors in its mission computers down the road.”" http://www.thedailybeast.com/articl...advanced-stealth-jet-flies-on-1990s-tech.html

 

[Rannari]

Knoppina vielä loppuun, että tiesitkö F-22:ssa olevan vain 25 Mhz prosessorin verran laskutehoja?

Ei tuo sinällään yllätä. Avaruuslentojen yhteydessä on välillä esitetty tietokoneiden tehoja ja ne ovat järjestäen olleet käsittämättömän alhaisia. Koeteltu tekniikka ilmeisesti rulettaa?

 

[SJ]

Ei tuo sinällään yllätä. Avaruuslentojen yhteydessä on välillä esitetty tietokoneiden tehoja ja ne ovat järjestäen olleet käsittämättömän alhaisia. Koeteltu tekniikka ilmeisesti rulettaa?

Joo, siinä menee aika helvetin kauan testata noita prossuja, että ne hyväksytään ensinnäkin sotilaslentokoneeseen, saati sitten avaruuskäyttöön.

 

[magitsu]

Ei tuo sinällään yllätä. Avaruuslentojen yhteydessä on välillä esitetty tietokoneiden tehoja ja ne ovat järjestäen olleet käsittämättömän alhaisia. Koeteltu tekniikka ilmeisesti rulettaa?

Kai se kertoo myös siitä, että kehitys on nopeaa ja tehoille keksitään aina käyttöä olipa kyse vaikka kotitaloudesta.
Tiettyä tarkoitusta varten tekemällä pärjää vähemmälläkin. Esimerkkinä sulautetut järjestelmät.

Tuo viimeinen editti jonka lisäsin kertoo, että F-22:sta F-35:een siirtyessä on huomioitu päivitystarve paremmin ja jo ennen täyttä käyttöönottoa menee ensimmäisen kerran uusiksi. Lisää concurrencya ohjelmaan, josta aiheutuu omat päänsäryt ja hintava päivitystarve varhaisille tuotantosarjoille. Mutta eipähän ole niin vanha jo valmiiksi tullessaan laajasti palveluskäyttöön.

B-2:n megapäivityksestä kerrotaan, että laskentakyky 1000-kertaistuu entisestä. Kustannus jopa puoli miljardia/kpl, jonka voimalla pitäisi jaksaa 2058 asti. http://www.dodbuzz.com/2014/06/25/b-2-bomber-set-to-receive-massive-upgrade/

 

[intternetsoturi]

Ei tuo sinällään yllätä. Avaruuslentojen yhteydessä on välillä esitetty tietokoneiden tehoja ja ne ovat järjestäen olleet käsittämättömän alhaisia. Koeteltu tekniikka ilmeisesti rulettaa?

Avaruuslentoja tehtiin 60-luvun tekniikalla ja F-22 on suunniteltu pitkälti 80-luvulla, joten teknologia on siltä ajalta. Toki sotilas- ja etenkin avaruuskäyttö vaatii erikoissuunniteltuja prosessoreita, mutta enemmän tämä kertoo siitä että nämä tällaiset ovat usean vuosikymmenen laajuisia projekteja joissa tekniikka on väistämättä vanhentunutta kun se saadaan valmiiksi.

Ainakin Rafalessa on jo kertaalleen vaihdettu suorittimet ja prosessoriarkkitehtuuri uuteen, siinä ne on toteutettu modulaarisina suoritinyksikköinä jotka voidaan helposti vaihtaa uuteen ja päivittää tarvittaessa.