Ilmavoimien tulevaisuus
- Viestiketjun aloittaja Museo
- Aloitus PVM
-
- Tagit
- ilmavoimat tulevaisuus
Einomies1
Respected Leader
Maajoukkuevärit: keltainen edessä ja ruskea takana, siis samat kuin kalsareissa... 
- musta torvi tuossa hakupään kohdalla, liittyykö typpijäähdytykseen tms.?
- sektio etusiivekkeiden takana, ei liene pif-paf raketit kuitenkaan? Laserlähisytytin?
Edit. nyt kun huomasin pikkukuvan AIM-9L-M ohjusversiosta niin siinähän puhutaan kaapelista ja juurikin lähisytyttimestä.
Nyt kun päästiin asiaan niin voiko Mustaruuti tai joku muu valaista AIM-9X:n rakennetta minulle? Kiinnostaisi tuon kuvan perusteella ainakin:Eli siinä nimenomaan on ruskea raita. Ei se keltainen "kakkosraita" vaikuta siihen, onko ohjuksessa ruskea raita vai ei.
Keltainen kuvannee taistelukärjen sijaintia ohjuksessa. Tai ainakin raita on taistelukärjen kohdalla useammassa ohjuksessa.
Havainnekuva vanhemmasta Sidewinderista:
Havainnekuva Amraamista:
AusAirPower:
- musta torvi tuossa hakupään kohdalla, liittyykö typpijäähdytykseen tms.?
- sektio etusiivekkeiden takana, ei liene pif-paf raketit kuitenkaan? Laserlähisytytin?
Edit. nyt kun huomasin pikkukuvan AIM-9L-M ohjusversiosta niin siinähän puhutaan kaapelista ja juurikin lähisytyttimestä.
Huhta
Greatest Leader
Eiköhän tuon suojan tarkoituksena ole suojata ohjuksen hakupäätä ulkoisilta voimilta (lentävät hiekanjyvät, käsittelymokat ym.)? Oli sitten kova tai harjoitteluohjus, niin hakupään "linssin" vaurioituminen ei kuulosta hyvältä kummassakaan tapauksessa.
Kovia ohjuksia keltaisella suojalla:
http://www.f-16.net/forum/viewtopic.php?p=7613&sid=f3ea0526f5a816a0d91c3e76a3a0007e#p7613
Huhta
Greatest Leader
Maajoukkuevärit: keltainen edessä ja ruskea takana, siis samat kuin kalsareissa...
Nyt kun päästiin asiaan niin voiko Mustaruuti tai joku muu valaista AIM-9X:n rakennetta minulle? Kiinnostaisi tuon kuvan perusteella ainakin:
- musta torvi tuossa hakupään kohdalla, liittyykö typpijäähdytykseen tms.?
- sektio etusiivekkeiden takana, ei liene pif-paf raketit kuitenkaan? Laserlähisytytin?
Edit. nyt kun huomasin pikkukuvan AIM-9L-M ohjusversiosta niin siinähän puhutaan kaapelista ja juurikin lähisytyttimestä.
"Musta torvi" saattaisi tosiaan olla liitäntä ripustimeen, jotta hakupää saa jäähdytysainetta ennen laukaisua. Tässä yksi kuva:
Tässä rakennekuva:
Tässä toinen, vähän huonolaatuinen:
http://www.dote.osd.mil/pub/reports/FY2001/images/01amraam.jpg
Pitää paikkansa.
Pitää paikkansa.
Juusti, Jäämeri ja Lindberg käyneet kuukausi sitten katsomassa kuinka JASSM asentuu Hornettiin.
Kuka lienee vielä tuo yhden jellonan maavoimakentsu alemmassa kuvassa.
Tuo kontra-amiraali ollut näemmä aiemmin urallaan laivaston puolen ohjelmajohtajana mm. AARGM- ja APKWS-projekteissa.
https://en.wikipedia.org/wiki/AGM-88_HARM#AGM-88E_AARGM
https://en.wikipedia.org/wiki/Advanced_Precision_Kill_Weapon_System
Tuntee Hornetin kuin omat taskunsa!
Kuka lienee vielä tuo yhden jellonan maavoimakentsu alemmassa kuvassa.
Tuo kontra-amiraali ollut näemmä aiemmin urallaan laivaston puolen ohjelmajohtajana mm. AARGM- ja APKWS-projekteissa.
https://en.wikipedia.org/wiki/AGM-88_HARM#AGM-88E_AARGM
https://en.wikipedia.org/wiki/Advanced_Precision_Kill_Weapon_System
http://www.navy.mil/navydata/bios/bio.asp?bioID=790
Tuntee Hornetin kuin omat taskunsa!
Viimeksi muokattu:
Huhta
Greatest Leader
Sähkö on tulossa lentokoneiden voimalähteeksi ainakin Nasalla.
http://www.spacedaily.com/reports/I...ineers_Test_Next_Revolution_Aircraft_999.html
Ylli
Kapteeni
Keskustelu täälläkin on jumittunut liikaa teknisiin asioihin kun keskustellaan ilmavoimiemme tulevaisuudesta. Asia tietysti on ymmärrettävä kun meneillään on HX-hankekin. Tärkeämpää kuitenkin olisi keskustella miten ilmavoimia käytetään osana maamme puolustusta. Ilmavoimathan on tärkeä osa Suomen puolustusta sodassa, ehkä jopa kaikkein tärkein. Viimeisen vuosikymmenen aikana on ilmavoimiemme toimenkuvaa laajennettu. Sotien jälkeiset vuosikymmenet menevät hävittäjäilmavoimilla ja nyt ainakin jotkut tahot näkevät, että on tärkeätä laajentaa toimintaa ilmasta-maahan toiminnaksi.
Maasta-ilmaan toimintaa on perusteltu mm. sillä, että koneet ovat monikäyttöisiä, joten niiden kaikki kapasiteetti saadaan käyttöön. Tärkeänä on nähty myös puolustuksemme vaikuttamisetäisyyden kasvattaminen. Jotkut ovat perustelleet asiaa sillä, että melkein kaikilla muillakin ilmavoimilla vastaava kyky. Ehkä kaikkein kummallisin esitetty peruste on, että ilmavoimat on itse halunnut ilmasta-maahan kyvyn. Huomioitavaa on, että ilmavoimiemme taistelukoneita ei enää kutsuta hävittäjiksi vaan monitoimikoneiksi.
Nettikeskusteluissakin pidetään ilmasta-maahan kykyä ja siihen liittyvää koneen kuormauskykyä jotenkin tärkeänä vertailtavana asiana kun eri konevaihtoehdoista keskustellaan.
Itse pidän ilmasta-maahan kyvyn hankkimista ilmavoimillemme strategisena harha-askeleena. Jo pelkästään resurssien tehokkaan kohdentamisen näkökulmasta ei ole järkevää hajottaa olemassa olevaa vaatimatonta kapasiteettia useisiin toimintoihin. Oletan, että ilmavoimat itsekin pitää edelleen prioriteettinaan hävittäjätorjuntaa mutta jo kaikenlaisten liitopommien ja risteilyohjusten hankkiminen on syönyt rahaa, jota olisi voinut käyttää tehokkaammin johonkin muuhun, vaikkapa ilmatilan hallintaan liittyvän varustuksen hankintoihin.
Ilmavoimat ei voi myöskään olla subjekti, joka saisi itse päättää mitä toimintoja se haluaa tehdä vaan senkin toiminnan on oltava osa suunniteltua kokonaismaanpuolustusta. Varmaa on, että ilmavoimien johtoporras haluaa kaikenlaista kivaa sälää koneisiin, joista se on tuntunut puuttuvan, mutta päätös ei voi olla yksin heidän.
Kyky vaikuttaa kauas ei myöskään ole yksiselitteistä. Jos Suomi olisi naapurin massiivisen hyökkäyksen kohteena, olisi melko varmaa, että suomalaiset hävittäjät eivät kykenisi operoimaan vihollisen hallitsemaan alueen yllä lainkaan. Noita risteilyohjuksia yms. kyettäisiin laukoa korkeintaan kaukaa omalta alueelta, joten hyöty jäisi kyseenalaiseksi. Paljon varmempi ja kustannustehokkaampi tapa vaikuttaa kauas olisivat tykistöohjukset. Ne voitaisiin ryhmittää suhteellisen lähelle rintamalinjoja ja pitää piilossa aina laukaisuhetkeen asti. Tätä ei tietenkään ilmavoimien väki näkisi hyvällä, mutta kuten jo totesin, ei päätösvalta näissä voi olla heillä.
Ilmavoimat tulisi siis säilyttää hävittäjäilmavoimina. Sen tehtävä olisi rauhan aikana ilmatilan valvonta ja kohteiden tunnistaminen ja käännyttäminen. Sodassa sen tehtävä on olemassaolollaan yhdessä ilmatorjunnan kanssa kiistää vihollisen ilmaherruus. Ilmasotateorioissa tämä tarkoittaa, että vaikka vihollisella onkin ilmaherruus, ei se silti voi vapaasti lentää ilmatilassamme ilman tappioiden riskiä. Ilmaherruuden kiistäminen auttaa maajoukkojamme ryhmittymään omiin toimintoihinsa. Ilmavoimat on myös esittänyt yhdeksi sodankäynnin tavoitteekseen väliaikaisen ilmaherruuden rajatulla alueella, joka saavutettaisiin keskittämällä hävittäjiä ja ilmatorjuntaa jonkun määrätyn operaation päälle toimintavapauden säilyttämiseksi. Näiden kaikkien elintärkeiden toimintojen joukkoon ei mitenkään mahdu pommituslennot kauas vihollisen selustaan.
Hävittäjiä ei myöskään voi korvata ilmatorjunnalla vaan ne ovat toisiaan täydentäviä järjestelmiä. Ilmatorjunta pysyy paikallaan ja odottaa vaikka kuinka kauan mutta se on silti passiivinen ja reaktiivinen ase. Hävittäjät ovat ilmassa vain hetken mutta ne voivat hyökätä aktiivisesti vihollisen kimppuun siinä hetkessä mikä puolustajalle on paras ja ehkä jopa yllättää vihollisen.
Kun Hornetien seuraajaa hankitaan pitää tarkastelussa huomioida hankittavan koneen käyttö pelkästään hävittäjänä. Kaikki muu on resurssien haaskausta. Koneen tulla olla riittävän suorituskykyinen, jotta se voi rauhan aikana ottaa kiinni kaikki ilmatilamme rikkojat. Sen tulee sodassa kyetä vaikuttamaan aseistuksellaan mahdollisimman kauas ja samalla omata perinteisiä kurvatappelijan kykyjä.
Maasta-ilmaan toimintaa on perusteltu mm. sillä, että koneet ovat monikäyttöisiä, joten niiden kaikki kapasiteetti saadaan käyttöön. Tärkeänä on nähty myös puolustuksemme vaikuttamisetäisyyden kasvattaminen. Jotkut ovat perustelleet asiaa sillä, että melkein kaikilla muillakin ilmavoimilla vastaava kyky. Ehkä kaikkein kummallisin esitetty peruste on, että ilmavoimat on itse halunnut ilmasta-maahan kyvyn. Huomioitavaa on, että ilmavoimiemme taistelukoneita ei enää kutsuta hävittäjiksi vaan monitoimikoneiksi.
Nettikeskusteluissakin pidetään ilmasta-maahan kykyä ja siihen liittyvää koneen kuormauskykyä jotenkin tärkeänä vertailtavana asiana kun eri konevaihtoehdoista keskustellaan.
Itse pidän ilmasta-maahan kyvyn hankkimista ilmavoimillemme strategisena harha-askeleena. Jo pelkästään resurssien tehokkaan kohdentamisen näkökulmasta ei ole järkevää hajottaa olemassa olevaa vaatimatonta kapasiteettia useisiin toimintoihin. Oletan, että ilmavoimat itsekin pitää edelleen prioriteettinaan hävittäjätorjuntaa mutta jo kaikenlaisten liitopommien ja risteilyohjusten hankkiminen on syönyt rahaa, jota olisi voinut käyttää tehokkaammin johonkin muuhun, vaikkapa ilmatilan hallintaan liittyvän varustuksen hankintoihin.
Ilmavoimat ei voi myöskään olla subjekti, joka saisi itse päättää mitä toimintoja se haluaa tehdä vaan senkin toiminnan on oltava osa suunniteltua kokonaismaanpuolustusta. Varmaa on, että ilmavoimien johtoporras haluaa kaikenlaista kivaa sälää koneisiin, joista se on tuntunut puuttuvan, mutta päätös ei voi olla yksin heidän.
Kyky vaikuttaa kauas ei myöskään ole yksiselitteistä. Jos Suomi olisi naapurin massiivisen hyökkäyksen kohteena, olisi melko varmaa, että suomalaiset hävittäjät eivät kykenisi operoimaan vihollisen hallitsemaan alueen yllä lainkaan. Noita risteilyohjuksia yms. kyettäisiin laukoa korkeintaan kaukaa omalta alueelta, joten hyöty jäisi kyseenalaiseksi. Paljon varmempi ja kustannustehokkaampi tapa vaikuttaa kauas olisivat tykistöohjukset. Ne voitaisiin ryhmittää suhteellisen lähelle rintamalinjoja ja pitää piilossa aina laukaisuhetkeen asti. Tätä ei tietenkään ilmavoimien väki näkisi hyvällä, mutta kuten jo totesin, ei päätösvalta näissä voi olla heillä.
Ilmavoimat tulisi siis säilyttää hävittäjäilmavoimina. Sen tehtävä olisi rauhan aikana ilmatilan valvonta ja kohteiden tunnistaminen ja käännyttäminen. Sodassa sen tehtävä on olemassaolollaan yhdessä ilmatorjunnan kanssa kiistää vihollisen ilmaherruus. Ilmasotateorioissa tämä tarkoittaa, että vaikka vihollisella onkin ilmaherruus, ei se silti voi vapaasti lentää ilmatilassamme ilman tappioiden riskiä. Ilmaherruuden kiistäminen auttaa maajoukkojamme ryhmittymään omiin toimintoihinsa. Ilmavoimat on myös esittänyt yhdeksi sodankäynnin tavoitteekseen väliaikaisen ilmaherruuden rajatulla alueella, joka saavutettaisiin keskittämällä hävittäjiä ja ilmatorjuntaa jonkun määrätyn operaation päälle toimintavapauden säilyttämiseksi. Näiden kaikkien elintärkeiden toimintojen joukkoon ei mitenkään mahdu pommituslennot kauas vihollisen selustaan.
Hävittäjiä ei myöskään voi korvata ilmatorjunnalla vaan ne ovat toisiaan täydentäviä järjestelmiä. Ilmatorjunta pysyy paikallaan ja odottaa vaikka kuinka kauan mutta se on silti passiivinen ja reaktiivinen ase. Hävittäjät ovat ilmassa vain hetken mutta ne voivat hyökätä aktiivisesti vihollisen kimppuun siinä hetkessä mikä puolustajalle on paras ja ehkä jopa yllättää vihollisen.
Kun Hornetien seuraajaa hankitaan pitää tarkastelussa huomioida hankittavan koneen käyttö pelkästään hävittäjänä. Kaikki muu on resurssien haaskausta. Koneen tulla olla riittävän suorituskykyinen, jotta se voi rauhan aikana ottaa kiinni kaikki ilmatilamme rikkojat. Sen tulee sodassa kyetä vaikuttamaan aseistuksellaan mahdollisimman kauas ja samalla omata perinteisiä kurvatappelijan kykyjä.
Nykyaikaisessa sodassa pitää kyetä pommittamaan jokaista neliömetriä oman valtion alueella melko lyhyellä viivellä sekä 1000 kilometriä vihollisen syvyyteen, toki tämä olisi mahdollista pelkillä maasta-maahan järjestelmillä, mutta kustannuksia sellainenkin teettäisi. Toki pitää varoa, ettei ilmavoimat syö liian suurta kakkua budjetista kokonaispuolustuksen kustannuksella.
Gyllis1
Respected Leader
Lopputulos ei välttämättä olisi toivomasi kaltainen.
Tanskalaiset rankkasivat vertailussaan F-35:n parhaaksi ilmasta-ilmaan koneeksi, Sveitsin vertailussa Gripen (myös NG) jäi taasen pahnan pohjimmaiseksi.
Ylli
Kapteeni
Lopputulos ei välttämättä olisi toivomasi kaltainen.
Tanskalaiset rankkasivat vertailussaan F-35:n parhaaksi ilmasta-ilmaan koneeksi, Sveitsin vertailussa Gripen (myös NG) jäi taasen pahnan pohjimmaiseksi.
En varsinaisesti ottanut tässä kantaa koneeseen. Itse kyllä kannatan Gripenin hankkimista näistä syistä ja vielä tätä laajemmistakin syistä mutta siitä eri säikeessä. On Gripenissä kuitenkin jotain hyvää sveitsiläisille koskapa sen valitsivat F-5:n seuraajaksi. Kansanäänestys toki peruutti homman mutta se varmaankaan kohdistunut Gripeniin vaan yleensä koko hankintaan. Tanskalaisten vertailuja en valitettavasti pidä lainkaan objektiivisina.
Ylli
Kapteeni
Pidän silti tykistöohjusta meidän oloissamme varmempana maakohteeseen vaikuttaja koska lentokone paljastuu heti ilmaan noustessaan, tykistöohjus vasta laukaisun yhteydessä.
Gyllis1
Respected Leader
Ilmavoimien valinta oli Rafale, poliitikot puskivat Gripeniä alhaisen hinnan takia. Huhujen mukaan joku/jotkut ilmavoimien sisältä vuosivat vertailun tulokset kun kyrpiintyivät Gripenin "voittoon". Tuo kuvassa esiintyvä MS21 on käytännössä meillekin tarjottava Gripen E.
Tanskan vertailusta, kilpailijat ovat valittaneet raportin olleen puolueellinen mitä tulee hintoihin, kummallakaan ei ole ollut nokan koputtamista noista koneen suorityskykyä ja selviytymiskykyä mittaavista osuuksista.
Toki teettää, mutta risteilyohjukset voi laukoa myös maalta. Se tuottaa taktisen edun esim. reagointinopeudessa ja massoituksessa puhumattakaan naamioimisesta. Tykistöohjukset puolestaan tuottavat iskukykyä joita ilmalaukaistavilla aseilla ei tällä hetkellä ole tarjolla.
1000km vihollisen syvyyteen ei onnistu Suomen resurssein eikä oikein realistisesti voi olla tavoitteenakaan. Kyllä realistisen vaikutusalueen rajana pitää olla karkeasti Pietari-Syväri-Kuolan niemimaa.
Moskovaan kutin pitää lentää...
Elämme ehkä rinnakkaisessa todellisuusmaailmassa
Typhoon:
http://nytkampfly.dk/wp-content/uploads/Airbus-Clarification-Request_240516.pdf
Useampia kohtia.
Super Hornet:
http://finance.yahoo.com/news/boeing-challenges-denmark-over-choice-143754517.html
"...and capability of the F/A-18 Super Hornet"
Viimeksi muokattu:
