Ilmavoimien tulevaisuus

Ajatellaan vaikkapa rynnäkkökoneparven edellä "fighter sweepia" tekevää hävittäjäparvea. Mitä hävittäjäparvi tekee, kun kaksi puolustajan hävittäjää ampuu sitä kohti? Mitä suurimmalla todennäköisyydellä se hyökkää puolustajan koneita vastaan ja pyrkii tuhoamaan ne.

Kovin itsemurha-hakuinen hävittäjäparvi? I will get you, even if it were my last deed.
 
Viimeksi muokattu:
Kovin itsemurha-hakuinen hävittäjäparvi? I will get you, even if it were my last deed.

Ylitulkitset ehkä sanojani ja yrität analysoida yksityiskohtaisia parametrejä niistä? Yleinen kannanottoni oli vain se, että "all else being roughly equal", muutaman ohjuksen ja kymmenkunta ohjusta kantavan koneen välillä on huomattava suorituskykyero.
 
Hmm. Jos kuvitellaan vaikkapa tuollaista 2 vs. 4 -tilannetta nojatuolissa ja sovelletaan sitä meidän olosuhteisiimme kuvitteellisessa HX -tulevaisuudessa, niin mieleen tulee paljon kysymyksiä. Oletusarvona skenaariossa puolustajalla on korkea verkottumisaste eri sensoreiden kanssa ja parvilinkki koneissa. Maaston topografia on Soumi (tm), ei Tyynimeri. Lukumääräisesti ylivoimaisella maahantunkeutujalla on mahdollisesti jotain samankaltaista parvilinkin osalta tai sitten ei, lisänä yli rajan kuikuilevat maasensorit. Skenaario tapahtuu puolustajan alueella ja maallikko-oletus on että puolustajan tilannekuva on parempi, omat koneet pyrkivät pysyttelemään hyökkääjältä (hävittäjät ja vihollisen maasensorit) piilossa mahdollisimman pitkään.

Kumpi havaitsi toisen osapuolen ensin? Jos puolustajalla on sensoriverkon ja/tai puolustavan parin käyttämän parvilinkkitaktiikan tuoma mahdollinen etu havainnon tekemisessä, laukaisuetu on olemassa. Kuinka suuri on todennäköinen pudotus ja voidaanko ohjukset laukaista linkkiohjattuna ja aktivoiden hakupää mahdollisesti vasta loppuvaiheessa? Tai linkillä loppuun saakka?

Mikä on ohjuksen todennäköisyys osua ottaen huomioon vihollisen liikehtimisen ja vastatoimet? Montako ohjusta tarvitaan pudotukseen? Millaisella ohjuskuormalla osapuolet liikkuvat? Hyökättiinkö vihollisen kaikkia koneita vastaan vai valittiinko maaliksi vain yksi tai muutama? Olivatko kaikki laukaisuetäisyydellä? Saadaanko pudotuksia?

Mikä on vihollisen tahtotila ja päättäväisyys "hävittäjäpyyhkäisyssä"? Lähdetäänkö parven lopuilla koneilla lentämään uraata jos esim. kone tai pari ottaa osumaa ja menee ketoon vai tehdäänkö taktinen vetäytyminen ennen kuin saadaan vahvistuksia paikalle? Oliko reservissä jo valmiina suurempi osasto ja oliko parvi vain syötti? Paljastuivatko puolustajat hyökkäyksessä vai kyettiinkö tekemään ullatus ullatus ja hipsimään karkuun? Seuraavatko kostajat perässä ja onko puolustajalla lisää koneita ja/tai ilmatorjuntaa suojana? Pääsevätkö omat karkuun ja turvaan jos puikot ovat lopussa ja kintereillä on kostonhimoisia takaa-ajajia? Saavatko mahdolliset takaa-ajajat puolustajista sensorihavaintoja vai pystyvätkö puolustajat taktiikalla ja tekniikalla välttelemään huomiota? Minne puolustajat väistävät tankkaamaan ja aseistamaan koneensa? Tuleeko tukikohtaan tai varalaskupaikalle ohjusisku?

No, tässä vain muutama kymysysmerkki aluksi. Ihan vain nojatuolin pohjalta kuviteltuna, eli ei mitään pro meininkiä vaan korkkarikamaa. Mutta on näitä hauska maallikonkin pohtia. ;)
 
Ylitulkitset ehkä sanojani ja yrität analysoida yksityiskohtaisia parametrejä niistä? Yleinen kannanottoni oli vain se, että "all else being roughly equal", muutaman ohjuksen ja kymmenkunta ohjusta kantavan koneen välillä on huomattava suorituskykyero.

Vihjasin vain, että kuvatut skenaariot ja argumentit eivät olleet välttämättä kovin uskottavia, riippumatta siitä, mitä niillä pyrittiin argumentoimaan.

More is more ei taas vaadi mitään argumentteja tuekseen.
 
http://writingexplained.org/was-vs-were-difference

Was
is used in the first person singular (I) and the third person singular (he, she, it).

Were is used in the second person singular and plural (you, your, yours) and first and third person plural (we, they).

Kiitos. Yleensä noin. Mutta mielestäni tuossa kuuluu käyttää were, vaikka tulkinnanvaraa varmaankin on. Kyse on olla-verbin ehdollisesta kuvitteellisesta käytöstä.

https://www.grammarly.com/blog/conditional-sentences-was-instead-of-were/

If you find yourself debating whether to use “was” or “were” in a sentence, it’s likely that you’re dealing with an unreal conditional sentence. As a refresher, an unreal conditional sentence expresses events that are hypothetical or improbable.

Typically, an unreal conditional sentence begins with an if clause containing the past tense or past perfect tense of a verb followed by a conditional clause containing a modal verb such as “would.” Consider the following sentences:

In both sentences above, the “if” clause contains a form of the past tense of the verb. There is one exception to this rule, however. If the verb in the if clause is “to be,” use “were,” even if the subject of the clause is a third person singular subject (i.e., he, she, it). See the examples below for an illustration of this exception:

https://www.englishgrammar.org/2nd-conditional/

In the second conditional, when the verb in the if-clause is a form of be, we use were instead of was. Note that this use of were is possible and recommended with all subjects.

Shakespeare: http://nfs.sparknotes.com/macbeth/page_40.html

If it were done when ’tis done, then ’twere well It were done quickly.
 
USA maalasi Venäjän ilmavoimien värit ja tunnukset hävittäjiensä harjoitusvihollisiin
Kasperi Summanen
2 tuntia ja 19 minuuttia sitten
Yhdysvaltojen ilmavoimien vastustajakoneet lentävät Venäjän ilmavoimien väreissä.

  • ea3273cadd0feec9d05a827ab5ea2ea45bd10c1ace7d2815eb41e85fa7257b7a

    Viholliskoneita matkiva yksikkö lentää F-16 -koneilla.

    (Dept of Defense/youtube.com)
Yhdysvaltojen ilmavoimien viholliskoneita taisteluharjoituksissa simuloiva lentue on ottanut käyttöönsä uuden värityksen.

Lentokonebongari Bruce Smithin Flickr-sivuillaan julkaisemissa kuvissa näkyy Nellisin lentotukikohdasta operoivan 64. lentueen F-16 -hävittäjäkoneita, jotka on maalattu päältä hiilenharmaiksi ja pohjasta vaaleansinisiksi. Koneiden siivissä on myös Venäjän ilmavoimien punaiset tähdet ja punaiset numerotunnukset.

Asiasta uutisoivan The Driven mukaan niin kutsuttu haiväritys on otettu Venäjän ilmavoimien Syyriassa käyttämistä taistelukoneista.

– Väritys on tapa edustaa uhkia tarkemmin. On tosielämän uhkia, jotka maalaavat koneensa näin, joten muutamme väritystä, saadaksemme sen vastaamaan fyysisesti enemmän heidän koneitaan. viholliskoneita matkivan yksikön tiedustelu-upseeri, kapteeni Ken Spiro toteaa Venäjän koneita matkivasta värityksestä.

Spiron mukaan ajatuksena on totuttaa pilotit tilanteeseen, jossa he näkevät oikean viholliskoneen.

Viholliskoneita simuloiva yksikkö on perinteisesti muuttanut käyttämiensä hävittäjien värityksiä sellaisiksi, että ne vastaavat koneita, joita vastaan Yhdysvaltojen ilmavoimat odottavat joutuvansa taistelemaan. Harjoitusvastustajat pyrkivät myös jäljittelemään esittämiensä vihollisten taktiikoita ja toimintatapoja.

http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/usan_koneet_pun_tahdet-63471
 
USA maalasi Venäjän ilmavoimien värit ja tunnukset hävittäjiensä harjoitusvihollisiin
Kasperi Summanen
2 tuntia ja 19 minuuttia sitten
Yhdysvaltojen ilmavoimien vastustajakoneet lentävät Venäjän ilmavoimien väreissä.

  • ea3273cadd0feec9d05a827ab5ea2ea45bd10c1ace7d2815eb41e85fa7257b7a

    Viholliskoneita matkiva yksikkö lentää F-16 -koneilla.

    (Dept of Defense/youtube.com)
Yhdysvaltojen ilmavoimien viholliskoneita taisteluharjoituksissa simuloiva lentue on ottanut käyttöönsä uuden värityksen.

Lentokonebongari Bruce Smithin Flickr-sivuillaan julkaisemissa kuvissa näkyy Nellisin lentotukikohdasta operoivan 64. lentueen F-16 -hävittäjäkoneita, jotka on maalattu päältä hiilenharmaiksi ja pohjasta vaaleansinisiksi. Koneiden siivissä on myös Venäjän ilmavoimien punaiset tähdet ja punaiset numerotunnukset.

Asiasta uutisoivan The Driven mukaan niin kutsuttu haiväritys on otettu Venäjän ilmavoimien Syyriassa käyttämistä taistelukoneista.

– Väritys on tapa edustaa uhkia tarkemmin. On tosielämän uhkia, jotka maalaavat koneensa näin, joten muutamme väritystä, saadaksemme sen vastaamaan fyysisesti enemmän heidän koneitaan. viholliskoneita matkivan yksikön tiedustelu-upseeri, kapteeni Ken Spiro toteaa Venäjän koneita matkivasta värityksestä.

Spiron mukaan ajatuksena on totuttaa pilotit tilanteeseen, jossa he näkevät oikean viholliskoneen.

Viholliskoneita simuloiva yksikkö on perinteisesti muuttanut käyttämiensä hävittäjien värityksiä sellaisiksi, että ne vastaavat koneita, joita vastaan Yhdysvaltojen ilmavoimat odottavat joutuvansa taistelemaan. Harjoitusvastustajat pyrkivät myös jäljittelemään esittämiensä vihollisten taktiikoita ja toimintatapoja.

http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/usan_koneet_pun_tahdet-63471
Nämä agressorit ovat nykyään komeita Venäläisillä maalauksilla. Amerikkalaiset eivät näissä ole turhan poliittisesti korrekteja: mm Pak-faa matkiva F-15 ja Su-34:si puettu hornet
Aggressors-8.jpg 61.jpg uwuPQkH.jpg
 
Off topic:
Kiitos. Yleensä noin. Mutta mielestäni tuossa kuuluu käyttää were, vaikka tulkinnanvaraa varmaankin on. Kyse on olla-verbin ehdollisesta kuvitteellisesta käytöstä.

https://www.grammarly.com/blog/conditional-sentences-was-instead-of-were/

If you find yourself debating whether to use “was” or “were” in a sentence, it’s likely that you’re dealing with an unreal conditional sentence. As a refresher, an unreal conditional sentence expresses events that are hypothetical or improbable.

Typically, an unreal conditional sentence begins with an if clause containing the past tense or past perfect tense of a verb followed by a conditional clause containing a modal verb such as “would.” Consider the following sentences:

In both sentences above, the “if” clause contains a form of the past tense of the verb. There is one exception to this rule, however. If the verb in the if clause is “to be,” use “were,” even if the subject of the clause is a third person singular subject (i.e., he, she, it). See the examples below for an illustration of this exception:

https://www.englishgrammar.org/2nd-conditional/

In the second conditional, when the verb in the if-clause is a form of be, we use were instead of was. Note that this use of were is possible and recommended with all subjects.

Shakespeare: http://nfs.sparknotes.com/macbeth/page_40.html

If it were done when ’tis done, then ’twere well It were done quickly.
Esimerkkisi olivat kaiketi kaikki konditionaaleja koskevia, mutta tämä lainaus
I will get you, even if it were my last deed
kaiketi tarkoitti että: "I will get you" toteutuu riippumatta siitä toteutuuko seuraava ehto vai ei: "even if it were my last deed".
Mikä merkitsee ettei kyse ollut konditionaalista. Korjaa toki jos olen väärässä. Eniten kuitenkin kiinnostaisi linkki sellaiseen, jossa käytetään futuuria ja imperfektiä samoin kuin omassa lauseessasi, olipa siinä sitten was tai were käytössä. Eli miten merkitys eroaisi jos loppu kuuluisi: "even if it is my last deed" tai "even if it would be my last deed" Tuo selvinnee siitä linkistä jos sellainen löytyy, nyt se jäi ainakin minulle epäselväksi.
 
Off topic:

Esimerkkisi olivat kaiketi kaikki konditionaaleja koskevia, mutta tämä lainaus kaiketi tarkoitti että: "I will get you" toteutuu riippumatta siitä toteutuuko seuraava ehto vai ei: "even if it were my last deed".
Mikä merkitsee ettei kyse ollut konditionaalista. Korjaa toki jos olen väärässä. Eniten kuitenkin kiinnostaisi linkki sellaiseen, jossa käytetään futuuria ja imperfektiä samoin kuin omassa lauseessasi, olipa siinä sitten was tai were käytössä. Eli miten merkitys eroaisi jos loppu kuuluisi: "even if it is my last deed" tai "even if it would be my last deed" Tuo selvinnee siitä linkistä jos sellainen löytyy, nyt se jäi ainakin minulle epäselväksi.

:)

Jep, käytin tarkoituksella vähän dramatisoitua, teatraalista ilmaisua. Ja kuten mainitsin, tulkinnanvaraa varmaankin on. Ehkä meillä on englannin kielen lehtoria foorumilla? Tai haluaako @Fremen kommentoida?
 
– Väritys on tapa edustaa uhkia tarkemmin. On tosielämän uhkia, jotka maalaavat koneensa näin, joten muutamme väritystä, saadaksemme sen vastaamaan fyysisesti enemmän heidän koneitaan. viholliskoneita matkivan yksikön tiedustelu-upseeri, kapteeni Ken Spiro toteaa Venäjän koneita matkivasta värityksestä.

Spiron mukaan ajatuksena on totuttaa pilotit tilanteeseen, jossa he näkevät oikean viholliskoneen.

Kuinkas ne nyt näin harjoittelee kun täälläkin on osa kilvan huutanut(varsinkin erään koneen kannattajat) että tämän päivän ja tulevat ilmataistelut käydään näkömatkan ulkopuolelta?.
 
Ja tämä onkin se olennainen osa. Hävittäjäkeskustelussa oletetaan yleensä, että taistellaan jossain Tyynenmeren yläpuolella ilman ulkopuolisia häiriötekijöitä. Tosiasiassa olemme hankkimassa hävittäjiä toimimaan vihollisen ilmapuolustuksen sisällä toimimiseen alueella, jossa meillä on toisaalta käytössä oma, jatkuvasti monipuolistuva sensoriverkosto. Nähdäkseni ei tarvitse olla erityinen visionääri että kykenee näkemään HX-hankkeen elinkaaren alussa jo meillä olevan kyky rakentaa omalle maa-alueellemme hyvin monipuolinen sensoriverkosto jossa on AI:n tekemä datafuusio. Hävittäjän omat sensorit ovat tuskin olennaisia.

Tuonne suuntaan se maailma varmaan menee. Mutta hävittäjien omat sensorit ovat silti vielä hyvä asia myöskin. Ei jätetä niitä vielä pois.
 
Voisko lentotoiminnasta puhua ilman "parven" käsitettä? Mielestäni se johtaa helposti harhaan. Ei muutaman (neljän) koneen yksikkö ole itsenäiseen toimeen kykenevä eikä edes halukas.

Haluan korostaa sitä, että sotien aikana pilotti ja mekaanikkonsa oli tiivis pari. Oli kai pakkokin, kun luotettavuus oli suht heikkoa ja lisäksi oli sota ja osumien vauriot. Tiimityöstä pitäisi puhua eikä parvesta.

Mekaanikko oli työparina maassa (nykyään varmaankin erikoistuneet eri vikoihin, vähemmän "omalääkäreitä"), nykyään lennon aikana työparina on taistelunjohtaja, joka on siis myöskin maassa eli ei lennä. Kuuluuko hän "parveen" ?
 
Kuinkas ne nyt näin harjoittelee kun täälläkin on osa kilvan huutanut(varsinkin erään koneen kannattajat) että tämän päivän ja tulevat ilmataistelut käydään näkömatkan ulkopuolelta?.
Jokainen ilmataistelu alkaa näköetäisyyden ulkopuolelta eiköstä vaan? Kyllähän sitä lähivääntöäkin silti kannattaa harjoitella (varsinkin kun sitä on vaikeampi simussa harjoitella, etenkin lentäjään kohdistuvien voimien takia). Kiväärimieskin treenaa sotilaspainia vaikka ideaalitilanteessa ampuminen on järkevämpi vaihtoehto kuin käsirysy.
 
Tiedän mitä 3D tutka tarkoittaa mutta esimerkiksi suomenkin käyttämät Giraffe Mk IV (C-alue 4-8 GHz) ja Thales Groundmaster 403 (S-aaltoalue 2-4 GHz) eivät kykene tuottamaan niin tarkkaa laukaisutietoa ohjusjärjestelmälle että en voisivat ohjata tulta. Vai olenko väärässä?

Giraffe ainakin luulisi riittävän taajuusalueen perusteella, ja foorumilais-kollegamme sarde on jo kaivanut tietoa Groundmasterista.

Julkisissa lähteissä GM 403:n havaintotarkkuus on 50m. Luulisi riittävän AMRAAMille ;)

Joo, tiedän tuon ja tarkoitin että BVR-rajalle ja kauemmas ei saada IR-ohjuksille laukaisutietoa ilman IRST-sensoria, toki näköetäisyydellä homma toimii kuten aina ennenkin, ilman mitään sensoreita.

Lainaus laittamastasi linkistä: "Even if the enemy aircraft turns off its radar shortly after turning it on, that short broadcast may be all the friendly fighter needs in order to focus their IRST on the section of the sky that the enemy aircraft inhabits. Once the enemy aircraft is within a certain range, an advanced IRST, like the IRST-21 featured in the Legion Pod, can begin to provide weapons engagement quality targeting information for its crew to use."

Basically, third-party sources are supplying the F-16 with the 'big picture' and once it is looking in the right direction it can use its IRST to shrink that picture down and enhance its targeting fidelity to a lethal level without giving away its own position via using its radar.

Eli tuonkin perusteella IRST:n näkökenttä sinne 50-100km etäisyydelle, kohti tulevaan hävittäjämaaliin ei liene kovin laaja. Kyllähän IRST näkee kauas varsinkin kun olosuhteet ovat hyvät (kosteus vähäistä) mutta mikään tutkan korvaaja se ei yksinään ole, sitä tarkoitin. Jos vastapuolen tutka havaitsee IRST-hävittäjän 150 km+ päästä niin se 100 km ei enää riitä. Siinä vaiheessa kun IRST alkaa olemaan kantamalla, on kohti tulossa mahdollisesti puikkoja joten IRST ei ole pääsensorina ihan samantasoinen kuin moderni tutka. Hyvin täydentävä kylläkin.

Kyllä näkee ja se onkin nerokas keksintö. Sen kantama ei silti korvanne tutkaa?

Ok, mutta siis sinne 100km+ alueelle jossa tutka pelittää?

Kyllä, IRST kantama jää siihen noin 100km huitteille.

En tiedä IRST:n keilauskulmista mutta kiinteä AESAkin näkee sen 60 astetta +/- ja ilman rajoitteita myös maanpinnalle.

IRST on pyörivän jalustan päällä. Esim. F-35 Eots taitaa nähdä 360 ympäriinsä koneen alle?

Alla Eurofighter kaavio.

Eurofighter_sensor_fusion.png


Mitkä ne muut etäisyydenmittauskeinot ovat laserin lisäksi? Laseria en maininnut erikseen koska en tiennyt onko niitä kaikissa IRST-sensoreissa.
Ovatko ne muut keinot niin tarkkoja että ohjuksia voidaan ampua BVR-etäisyyksille? Itse olen puhunut kokoajan BVR-alueen taistelusta enkä koiratappelusta koska pitkällä kantamalla ne suurimmat ratkaisut tehdään nykyään.
  • Oletetun lämpöjäljen ilmakehän vaimentuminen
  • Koneen koko (jos riittävän lähellä)
  • Maalin havainnointi (oletetuilla lentonopeuksilla ja suunnilla voidaan kulmamuutoksista arvioida etäisyyksiä)
  • Oman liikehdinnän hyödyntäminen (triangulointi ajan ylitse) lentämällä ensin vähän vasemmalle, sitten oikealle, saadaan kaksi perättäistä havaintopistettä ja havaintosuuntaa
  • Triangulointi parven koneiden IRST-sensoreiden kesken
IRST-havaintoja voidaan sitten yhdistää myös muihin sensoreihin, esim. passiivinen EW.
 
Viimeksi muokattu:
Kyllä, IRST kantama jää siihen noin 100km huitteille.
Jos vihollinen lentää poispäin jälkipoltin täysillä. Seuraavassa muutamat veli-venäläisen mainosprujut (Su-35 ja Mig-35:n IRSTit):

IMG_0198.JPG
IMG_0196.JPG

Eli havaitsemisetäisyys edestä noin 15-35 km ja etäisyydenmittaus 15-20 km matkalta. (Kohteena Su-30, joka ei varmasti ole mikään ir-häiveen riemuvoitto)
 
En tiedä IRST:n keilauskulmista mutta kiinteä AESAkin näkee sen 60 astetta +/- ja ilman rajoitteita myös maanpinnalle.
Tässä on Leonardon esite Gripen E:ssä käytettävästä Skyward G -IRSTistä:
IMG_0199.PNG
Pallura on kyllä moottoroidun jalan päällä kuten mustis mainitsi, mutta näkökenttä kapeimmassa tilassa (pisin havaitsemisetäisyys) ei ole kuin 8 x 6.4 astetta, kyllä tuo maallikosta hieman sellaiselta mehupillin läpi tihrustamiselta kuulostaa.
 
Jos vihollinen lentää poispäin jälkipoltin täysillä. Seuraavassa muutamat veli-venäläisen mainosprujut (Su-35 ja Mig-35:n IRSTit):

Katso liite: 14050
Katso liite: 14048

Eli havaitsemisetäisyys edestä noin 15-35 km ja etäisyydenmittaus 15-20 km matkalta. (Kohteena Su-30, joka ei varmasti ole mikään ir-häiveen riemuvoitto)

Nuo ovatkin vanhempaa ryssäkamaa. Mutta, hyvä etteivät sen parempia. Pak-Faan on ilmeisesti tulossa jo länsimaisten standardien mukainen kvanttikaivo QWIP IRST.

Tuo etäisyydenmittaus muuten on laserista.

http://www.deagel.com/Navigation-and-Targeting-Systems/OLS-35_a001926001.aspx

The laser rangefinder features a five-meter Circular Error Probable (CEP) and ranges up to 20 km for aerial targets and 30 km for targets on the ground.
 
Pallura on kyllä moottoroidun jalan päällä kuten mustis mainitsi, mutta näkökenttä kapeimmassa tilassa (pisin havaitsemisetäisyys) ei ole kuin 8 x 6.4 astetta, kyllä tuo maallikosta hieman sellaiselta mehupillin läpi tihrustamiselta kuulostaa.

Tutkakin on mehupilli, jos sitä haluaa noin ajatella. AESA on sitten monta mehupilliä.
 
Back
Top