Viime vuosina olen jonkin verran pohtinut tätä tiedotussotaa ja yksi juttu, johon kehäpäätelmien sarjassa törmään on seuraava:
taitava informaatiovihollinen osaa etsiä ja kopeloida kohteesta esiin asiat, joita käyttää hyväksi. Pahin on mielestäni se, että pitkällä tähtäimellä vahvistetaan eri keinoin jotain tiettyä kuvaa, joka itseasiassa palveleekin infovihollisen etua. Jos tämä tehdään taitavasti ja sopiviin TAVOITETILOIHIN TYYTYEN, itse hurskas isä erkkikään ei tätä hoksaa. Arvaamattomana tekijänä tässä on oikeastaan vain median ottama linja...joka sekin saatana voidaan kyllä oppia arvioimaan.
esim. vahvistetaan naapuri a:n käsitystä uhkamallista, jonka tämä on luontaisesti oppinut hyväksymään ja jota se pitää selviönä. Jos naapuri a vielä mm. sisäpoliittisista syistään "joutuu" toimimaan mallin sisällä niin eikun paranee. Jos naapuri a tekee joitain peliliikkeitä, jotka johtavat sopivaan suuntaan niin vahvistetaan sitä jollain omalla pienellä peliliikkeellä.....tätä kun jatketaan vaan niin pahan päivän tullen reality ja saavutettu lopputulema voivat olla aivan perseesti eri maailmasta. Tämä on aivan oikeasti juttu, jota olen monesti pähkäillyt. No, lohdutan itseäni sillä, että minua viisaammat luotsaavat turvallisuuspolitiikkaa....tosin on muutamia esimerkkejä siitäkin, että näin ei suinkaan edes ole.
Minusta homma menee juuri näin!
Suomi on YYA-ajan jälkeen erityisen otollinen kohde nykyisen Venäjän info-operaatioille. Meillä on hyvin monella olemassa (minä mukaanlukien) 70- ja 80- ja vielä 90-luvullakin tiukkaan istutettu, usein tiedostamaton USA- ja NATO-vastaisuus. Sitä jaettiin 70- ja 80-luvuilla joka tuutista ja varsin taitavasti. Sitä jaettiin vielä 90-luvun alussa myös armeijassa varusmiehille ja sotakouluissa ammattiin opiskeleville sotilaille. Useimmat sen käytännössä tehneet tekivät sen uskoakseni - tai ainakin toivon todella niin - tiedostamattaan, mutta tekivät kuitenkin.
"Venäläiset aseet ovat parhaita - eihän amerikkalaiset aseet edes toimi kun on pölyä ja pakkasta, liikaa elektroniikkaa, ei niihin voi luottaa, amerikkalaiset sotilaat eivät elä ilman kokista ja hampurilaisia, ei niistä mihinkään ole - NATO ei auta jäsenmaitaan, se lähettää vain laivalastillisen banaaneja ja ehkä villasukkia jos Suomi olisi NATOn jäsen ja joutuisi sotaan...jne jne jne jne jne"
Tuota laulua laulettiin Puolustusvoimissa vuosikymmeniä, kuten myös muualla yhteiskunnassa hieman eri yksityiskohdin, mutta sanoma oli aina sama: USA on paha - Venäjä on hyvä ja se non pakko koska USA Vietnamissa jne jne jne
Tuota kun on hoettu 40 vuotta kautta yhteiskunnan, niin jäähän siitä vahva jälki ja sitä jälkeä Venäjä nyt käyttää hyväkseen.
Vaikka olen puntaroinut ja pohtinut asiat kohdallani hyvin tarkkaan, huomaan itsekin toisinaan päätyneeni uskomaan Venäjän propagandaan tai ainakin epäileväni omia ajatuksiani ja kantojani kyseisen propagandan aikaansaamana. Minä kuitenkin tiedostan vahvasti informaatio-operaation olemassaolon, joten voin vain kuvitella miten se paska tehoaa pikkuhiljaa moniin suomalaisiin.
Ja onko se pitkäjänteisen info-operaation mittakaavassa edes "pikku hiljaa" kun puhutaan muutamista vuosista - tätä kun jatketaan vielä vuosi-pari, niin pahoin pelkään että todella tehoaa - ellemme pysty vastaamaan propagandaan riittävän tehokkaasti.