Jäämeren rata, koillisväylä ja Suomi.

Yllättävää miten erikoisissa tapauksissa kannattaa silti merikuljettaa. Jopa naapurimaa Kazakstanista Kiinan kaakkoisrannikolle. Vaikka pitää ensin mennä väärään suuntaan sekä Kaspianmeren että Mustanmeren yli.

Oletan, että suuri osa Kiinan hiilen käytöstä tapahtuu rannikolla tai jossakin lähellä sitä. Joten kun katsoo miten iso maa Kiina on, niin on oikeastaan ymmärrettävää että bulkkituotetta kuten hiili ei haluta kuljettaa junalla. Menee aika nopeaan kapasiteetti siihen. Hinta on sitten asia erikseen, mutta kaipa hinta heijastaa kapasiteettia.
 
Oletan, että suuri osa Kiinan hiilen käytöstä tapahtuu rannikolla tai jossakin lähellä sitä. Joten kun katsoo miten iso maa Kiina on, niin on oikeastaan ymmärrettävää että bulkkituotetta kuten hiili ei haluta kuljettaa junalla. Menee aika nopeaan kapasiteetti siihen. Hinta on sitten asia erikseen, mutta kaipa hinta heijastaa kapasiteettia.
Juu, rannikoilla on australialaisen laadukkaan hiilen polttamiseen erikoistunut hiilivoimalavyöhyke. Ne on parhaillaan kusessa kun pitäisi pärjätä ilman johtuen maiden välisestä ristivedosta. Omaa hiiltä ei saa tarpeeksi eikä se laadultaan sovi noihin. Tämä yhdistettynä siihen, että myytävällä sähköllä on säännelty hinta on johtanut siihen etteivät tuota sitä osin ollenkaan. Koska tulee turskaa koko ajan enemmän mitä tuottaa.
 
Juu, rannikoilla on australialaisen laadukkaan hiilen polttamiseen erikoistunut hiilivoimalavyöhyke. Ne on parhaillaan kusessa kun pitäisi pärjätä ilman johtuen maiden välisestä ristivedosta. Omaa hiiltä ei saa tarpeeksi eikä se laadultaan sovi noihin. Tämä yhdistettynä siihen, että myytävällä sähköllä on säännelty hinta on johtanut siihen etteivät tuota sitä osin ollenkaan. Koska tulee turskaa koko ajan enemmän mitä tuottaa.

Kuvastaa sitä tosiasiaa, että kiinan talous on kaikesta huolimatta enemmän riippuvainen muusta maailmasta, kuin muun maailman talous on riippuvainen kiinasta. Kiina voi toki uhkailla erinäisillä toimilla, mutta yleensä homma osuu enemmän omaan nilkkaan. Yksittäisiin poliitikkoihin tämä toki tehoaa, etenkin jos siinä sivussa tarjotaan lahjuksia.
 
Juu, rannikoilla on australialaisen laadukkaan hiilen polttamiseen erikoistunut hiilivoimalavyöhyke. Ne on parhaillaan kusessa kun pitäisi pärjätä ilman johtuen maiden välisestä ristivedosta. Omaa hiiltä ei saa tarpeeksi eikä se laadultaan sovi noihin. Tämä yhdistettynä siihen, että myytävällä sähköllä on säännelty hinta on johtanut siihen etteivät tuota sitä osin ollenkaan. Koska tulee turskaa koko ajan enemmän mitä tuottaa.
Onneksi löytyy ystävä läheltä:).


Mutta ketjun aiheeseen. jos Koilisväylä oikeasti avautuisi laajasti liikenteelle, sillä olisi dramaattiset vaikutukset maailman tavaravirtoihin. Mutta kestää 10-15 vuotta ennen kuin mihinkään merkittäviin volyymeihin päästään. Todennäköisemmin aikajänne on 20-30 vuotta.

Radassa ei taas olisi järkeä vaikka optimistisinkin liikennevolyymin kasvu toteutuisi. En oikein ymmärrä, mitä hyötyä radasta olisi ja kuka sitä käyttäisi kun tavara liikkuu nopeammin sillä laivalla kuitenkin.

 
Radasta ei tosiaan olisi hyötyä kuin potentiaalisesti venäläisten sotalogistiikassa sen vallatessa pohjoisimman Lapin. Aivan aivokuollut ajatus kuljettaa siellä mitään kaupallista kun siellä ei ole mitään Suomen todella isoa rannikkokaupunkia. Eli Kiirunaan/Tromssaan vain yhteys jos minnekään. Muurmanniin on jo pieni pisto alempaa.
 
Yllättävää miten erikoisissa tapauksissa kannattaa silti merikuljettaa. Jopa naapurimaa Kazakstanista Kiinan kaakkoisrannikolle. Vaikka pitää ensin mennä väärään suuntaan sekä Kaspianmeren että Mustanmeren yli.
Tässä tapauksessa junakuljetuksen kustannuksia kohottaa Kiinan (1435mm) ja Kazakstanin (1520mm) erilainen raideleveys. Wikin kartan perusteella Kiinan puolella on hyvätasoinen, 200-299 km/h nopeuden salliva, rata lähes Kazakstanin rajalle saakka. Hyvin mahdollista, että laivakuljetus olisi samallakin raideleveydellä edullisempaa, kivihiilihän on tyypillistä bulkkia, jonka kuljetuksessa on olennaisempaa tasainen tavaravirta kuin esimerkiksi nopeus.

"China has recently opened a new transport and logistics station in its northeast city of Khorgas, near the Kazakhstan border. Also known as a ‘dry port’, the station will help transfer containers and other kinds of cargo between two different railway systems – in particular, the Russian broad gauge (1.52 metres) and China’s standard gauges (1.435 metres)."


800px-Rail_map_of_PRC.svg.png

 
Tässä tapauksessa junakuljetuksen kustannuksia kohottaa Kiinan (1435mm) ja Kazakstanin (1520mm) erilainen raideleveys. Wikin kartan perusteella Kiinan puolella on hyvätasoinen, 200-299 km/h nopeuden salliva, rata lähes Kazakstanin rajalle saakka. Hyvin mahdollista, että laivakuljetus olisi samallakin raideleveydellä edullisempaa, kivihiilihän on tyypillistä bulkkia, jonka kuljetuksessa on olennaisempaa tasainen tavaravirta kuin esimerkiksi nopeus.

Kouvolaanhan tehtiin oikein Kiina-terminaali rautatiekuljetuksille Kiinasta. Kuraanhan se meni, mutta ei hätää. Nyt Kouvola on rakentamassa yli kilometrin pituista lastauslaituria Venäjän junille. Saas nähdä saadaanko sinne edes yksi juna vuosittain.;)
 
Tässä tapauksessa junakuljetuksen kustannuksia kohottaa Kiinan (1435mm) ja Kazakstanin (1520mm) erilainen raideleveys. Wikin kartan perusteella Kiinan puolella on hyvätasoinen, 200-299 km/h nopeuden salliva, rata lähes Kazakstanin rajalle saakka. Hyvin mahdollista, että laivakuljetus olisi samallakin raideleveydellä edullisempaa, kivihiilihän on tyypillistä bulkkia, jonka kuljetuksessa on olennaisempaa tasainen tavaravirta kuin esimerkiksi nopeus.
Vähän nusnus, mutta suurnopeusradoilla ei tyypillisesti sallita tavaraliikennettä lainkaan. Ne raskaat ja hitaat tavarajunat olisivat melkoisia tulppia siellä välissäja käytännössä varaisivat useita suojastusvälejä. Ehkä joillain rataosuuksilla ne sallitaan yöaikaan rajoitetuilla akselipainoilla?

Tietysti tässäkin tapauksessa samassa maastokäytävässä varmaan kulkee vanhempi sn=100 rataosuus suurnopeusradan rinnalla.
 
Kouvolaanhan tehtiin oikein Kiina-terminaali rautatiekuljetuksille Kiinasta. Kuraanhan se meni, mutta ei hätää. Nyt Kouvola on rakentamassa yli kilometrin pituista lastauslaituria Venäjän junille. Saas nähdä saadaanko sinne edes yksi juna vuosittain.;)
Mikä Kiina-kuljetusten kanssa meni mönkään?
 
Mikä Kiina-kuljetusten kanssa meni mönkään?
Se Kouvolan juna perustui Kiinan tukiaisiin, kun ne kutistuivat niin loppui liikenne.
Nurminen Logistics tekee ihan oikeaa bisnestä:
 
Radasta ei tosiaan olisi hyötyä kuin potentiaalisesti venäläisten sotalogistiikassa sen vallatessa pohjoisimman Lapin. Aivan aivokuollut ajatus kuljettaa siellä mitään kaupallista kun siellä ei ole mitään Suomen todella isoa rannikkokaupunkia. Eli Kiirunaan/Tromssaan vain yhteys jos minnekään. Muurmanniin on jo pieni pisto alempaa.
Kiinalaista suurvalta poliitikan vivahdetta nämä Kirkenesin rautatiet olivat.
Kirkkoniemi on rajakaupunki jossa
on kansalaisuuksia
mutta koko Finnmark ei ole erityisen häävisti puolustettua seutua.
 
Kolme miljardia rataan vai meritorjuntaohjuksiin, aluksiin ja sukellusveneisiin? Millä se Venäjä mitään meriliikennettä enää tuossa vaiheessa blokkaa. Koko Itämeren laivasto olisi pohjassa tuolla rahalla varmaan kymmeneen kertaan.
 
Back
Top