Hylkää huomautus
Liity mukaan keskusteluun!

Rekisteröityminen ei kestä kuin hetkosen ja pääset keskusteluun mukaan, tervetuloa!

>>> REKISTERÖIDY <<<

Jugoslavian hajoamissodat

Viestiketju osiossa 'Menneet sodat ja sotahistoria' , aloittaja Vonka, 01.02.2015.

  1. Vonka

    Vonka Ylipäällikkö Lahjoittaja ELSO 3.0

    Liittynyt:
    14.08.2013
    Viestejä:
    16,457
    Tykkäykset:
    23,976
    Pisteet:
    1,286
    Kun tuolla @Ukkonen ja pari muuta pohtivat Kosovon sotaa, ajattelin lämmittää sotahistoriaan hajoamissodat. Pyydän kaikkia keskusteluun osallistujia tutustumaan alustukseen faktatietojen osalta ennen kiistelyä sotien vääryykistä ja poliittisista seikoista.

    Ulkoministeriön selostetta:

    "Kosovo julistautui itsenäiseksi emämaastaan Serbiasta vuonna 2008. Vaikka maiden välillä on virallisesti rauha, on entisen maakunnan itsenäistyminen ollut Serbialle kova pala, ja suhteet ovat edelleen kireät. Taustalla ovat 1980- ja 1990-lukujen kuohut, jotka aloittivat Jugoslavian liittovaltion hajoamisen. Kosovon kriisin viimeisin vaihe puhkesi vasta 1990-luvun lopussa, jolloin muun entisen Jugoslavian tilanne oli jo rauhoittunut. Syynä olivat etniset ristiriidat, jotka kärjistyivät serbien suorittamiin raakoihin etnisiin puhdistuksiin."

    Taustaa

    Jugoslavia oli toisen maailmansodan jälkeen perustettu liittovaltio, johon kuului kuusi valtiota, Serbia, Kroatia, Bosnia-Hertsegovina, Slovenia, Makedonia ja Montenegro, sekä kaksi autonomista aluetta, Kosovo ja Vojvodina.

    Maan suhteellisen vakaa hallintojärjestelmä alkoi rakoilla jo 1980-luvulla, kun kansallistunteet sekä vanhojen sotien muistot ja vihollisuudet alkoivat nousta pintaan. Nationalismin vahvistumisen takia vähemmistöt pelkäsivät joutuvansa sorretuiksi, ja paine alueiden itsehallinnon lisäämiseksi kasvoi. Jugoslavian runsasväkisimmässä valtiossa Serbiassa valtaan nousi Slobodan Milosevic, joka kannatti avoimesti Suur-Serbiaa; valtiota, johon kuuluisivat kaikki serbiväestön asuttamat alueet koko liittovaltion alueella.

    Slovenian ja Kroatian sodat

    Slovenia ja Kroatia julistivat irtautuvansa Jugoslaviasta vuonna 1991. Jugoslavian yhtenäisyyteen sitoutunut, serbien johtama liittoarmeija julisti välittömästi sodan molemmille valtioille.

    Slovenian sodasta tuli lyhyt ja se vaati hyvin vähän uhreja, sillä liittoarmeija arvioi, ettei se pystyisi estämään maan itsenäisyyshanketta. Sloveniassa ei myöskään ollut merkittävää serbivähemmistöä.

    Kroatiassa vallassa oli äärinationalistinen Franjo Tudjman, jota maan serbiväestö pelkäsi. Serbienemmistöinen Krajinan alue ryhtyikin vaatimaan eroa itsenäisestä Kroatiasta ja päätti liittyä Serbiaan.

    Kroatia vastasi lähettämällä Krajinaan sotilaita, mitä Serbia piti hyökkäyksenä itseään vastaan ja ryhtyi tukemaan aseellisesti Kroatian serbialueiden sissejä. Liittoarmeija, joka oli käytännössä muuttunut Serbian kansallisarmeijaksi, myös pommitti kohteita Kroatiassa. Serbit valtasivat kolmanneksen Kroatian pinta-alasta ja hääsivät muita etnisiä ryhmiä valloittamiltaan alueilta.

    Tammikuussa 1992 solmittiin tulitauko. Kroatian serbeille taattiin autonomia, ja maahan saapui 10 000 YK-sotilasta turvaamaan rauhaa. Tulitauko oli kuitenkin hatara. YK-joukkojen lähdettyä vahvistunut kroaattiarmeija tunkeutui serbialueille ja alkoi vallata niitä itselleen. Autonomia peruttiin, ja satojatuhansia Kroatian serbejä pakeni Serbian puolelle.

    Kroatian sota loppui virallisesti joulukuussa 1995 Daytonin rauhansopimukseen.

    Bosnian sota

    Monikulttuurinen Bosnia-Hertsegovina itsenäistyi vuonna 1992. Maan asukkaista noin puolet on muslimeja, kolmasosa serbejä ja viidesosa kroaatteja.

    Serbit eivät olleet tyytyväisiä vähemmistöasemaansa uudessa valtiossa. He ryhtyivät valtaamaan alueita itselleen ja julistivat Bosnian serbitasavallan perustetuksi. Myös kroaatit julistivat oman tasavaltansa.

    Tilanne kärjistyi poikkeuksellisen raa’aksi sisällissodaksi, jossa muslimit olivat jatkuvasti alakynnessä. Kroatian armeija tuki aseellisesti Bosnian kroaatteja, liittoarmeija taas paikallisia serbejä. Molemmat pyrkivät valtaamaan muslimeilta mahdollisimman paljon alueita. Myöhemmin kävi ilmi, että Milosevic ja Tudjman olivat sopineet salaisesti Bosnian jaosta Serbian ja Kroatian kesken.

    YK päätti olla puuttumatta tilanteeseen, mutta julisti niin sanottuja suoja-alueita, joiden turvallisuuden maailmanjärjestö pyrki takaamaan. Bosnia julistettiin myös asevientikieltoon. Käytännössä kiellosta oli kuitenkin eniten suhteellista hyötyä serbeille, joilla oli tukenaan vahva liittoarmeija.

    Koko sodan ajan siviilit kärsivät karkotuksista ja joukkomurhista. Bosnian sodan raain etninen puhdistus tapahtui Srebrenican kylässä, jossa serbit tappoivat noin 8000 kyläläistä. Srebrenica oli YK:n suoja-alue, mutta rauhanturvaajat eivät pystyneet suojelemaan sitä serbien hyökkäykseltä. Maailmaa järkytti myös pääkaupunki Sarajevon piiritys, jonka aikana serbit pommittivat muun muassa sairaaloita ja päiväkotia.

    Vuonna 1994 muslimit ja kroaatit solmivat aselevon ja perustivat yhteishallintoalueen. Varsinaista rauhaa yritettiin sovitella monta kertaa ennen kuin Daytonin rauhansopimus vuonna 1995 onnistui lopettamaan sodan.

    Bosniasta luotiin YK:n protektoraatti, jonka turvallisuutta kansainväliset joukot valvovat. Valtio jaettiin serbien alueeseen ja muslimien sekä kroaattien yhteishallintoalueeseen. Molemmat alueet ovat osittain autonomisia. Bosniassa on YK:n rauhanturvajoukkoja, ja maan tilanne on edelleen epävakaa.

    Jugoslavian sotarikoksia tutkimaan perustettiin Haagin sotarikostuomioistuin, joka on tuominnut kymmeniä sotilaita ja poliitikkoja Bosnian sodan hirmuteoista. Vakaviin sotarikoksiin syyllistyneet serbijohtajat Radovan Karadzic ja Ratko Mladic ovat kuitenkin edelleen vapaalla jalalla. On alkanut käydä entistä selvemmäksi, että paikallisväestö ja mahdollisesti myös hallinto suojelevat ja piilottelevat entisiä serbijohtajia.
     
    KorpiSISSI ja YliKoo tykkäsivät tästä.
  2. Mainos Google AdSense



  3. Vonka

    Vonka Ylipäällikkö Lahjoittaja ELSO 3.0

    Liittynyt:
    14.08.2013
    Viestejä:
    16,457
    Tykkäykset:
    23,976
    Pisteet:
    1,286
    Kosovon sota ja Makedonian kriisi

    Kosovon maakunta oli Serbian eteläinen, autonominen alue. Kosovolaiset ovat etnisesti albaaneja ja uskonnoltaan muslimeja. Jugoslavian valtiossa Kosovolla oli suhteellisen laaja autonomia, mutta siitä huolimatta se pysyi köyhänä ja kehittymättömänä.

    Kosovolaisista noin kymmenen prosenttia muodostava serbivähemmistö ryhtyi 1980-luvulla valittamaan etnisestä sorrosta. Milosevic aloitti serbejä puolustavan nationalistisen kampanjan. Kosovon autonomia peruttiin, ja serbit pääsivät tärkeisiin asemiin.

    Tämä sai Kosovon vapautusrintaman UCK:n aloittamaan aseellisen taistelun Kosovon itsenäisyyden puolesta. UCK:n sissit hyökkäsivät serbipoliiseja ja -viranomaisia vastaan. Serbia vastasi UCK:n toimiin rajuilla operaatioilla, joissa kokonaisia kyliä tyhjennettiin sissejä etsittäessä.

    Serbien operaatioista puhuttiin etnisinä puhdistuksina. YK näytti olevan toimintakyvytön kuten Bosniassakin, joten sotilasliitto Nato alkoi suunnitella ilmaiskuja Serbiaa vastaan. Kun Serbia ei suostunut Naton vaatimuksiin taata Kosovolle itsehallinto, ilmaiskut aloitettiin maaliskuussa 1999.

    Ilmaiskujen alettua Serbit kiihdyttivät ja raaistivat etnistä puhdistusta Kosovossa. Nato-johtajat joutuivat myöntämään, etteivät iskut pystyneet estämään Kosovon albaanien karkotuksia. Yhteensä albaaneja karkotettiin jopa miljoona, kuolleiden määrää ei tiedetä.

    Naton pommeja osui usein harhakohteisiin, kuten Kiinan suurlähetystöön. Sotilasliitto pommitti Serbian pohjoisosissa myös alueita, joiden yhteys Milosevicin hallintoon oli hyvin epäselvä. Varsinaista YK:n turvallisuusneuvoston hyväksyntää ilmaiskuilla ei ollut.

    Pommitusten jatkuttua kolme kuukautta Serbia oli valmis rauhansopimukseen. Sopimus loi Kosovoon YK-hallinnon, ja alueelle lähettiin huomattava määrä kansainvälisiä rauhanturvajoukkoja, joihin kuuluu myös suomalaisia sotilaita. Kosovon vapautusrintama UCK riisuttiin aseista, olkoonkin että se siirsi toimintansa Makedoniaan, jossa se käynnisti uuden sissisodan albaanien oikeuksien turvaamiseksi. Kolmasosan Makedonian väestöstä muodostaville albaaneille taattiinkin vähemmistöjen perusoikeudet UCK:n lopullisessa aseistariisunnassa.

    Milosevic joutui luopumaan vallastaan ja häntä syytettiin Haagin sotarikostuomioistuimessa joukkomurhista Bosniassa, Kroatiassa ja Kosovossa. Milosevic kuoli selliinsä Haagissa marraskuussa 2006.
     
  4. Vonka

    Vonka Ylipäällikkö Lahjoittaja ELSO 3.0

    Liittynyt:
    14.08.2013
    Viestejä:
    16,457
    Tykkäykset:
    23,976
    Pisteet:
    1,286
    Kosovon konfliktin viimeisimmät vaiheet

    Sodan jälkeen Kosovon siviilihallinnosta huolehtimaan perustettiin YK-operaatio UNMIK, United Nations Mission In Kosovo. Lisäksi Kosovoon lähetettiin Naton johtama rauhanturvajoukko. Suomalaiset ovat osallistuneet kumpaankin operaatioon, ja Harri Holkeri johti UNMIK:a syksystä 2003 kesään 2004.

    Neuvottelut Kosovon tulevasta asemasta aloitettiin vuonna 2005, ja neuvottelujen johtoon valittiin Martti Ahtisaari. Yhteisymmärryksen etsiminen osoittautui kuitenkin vaikeaksi: Lokakuun lopulla 2006 Serbiassa hyväksyttiin kansanäänestyksessä uusi perustuslaki, jonka mukaan Kosovo on osa Serbiaa riippumatta alueen tulevaisuutta koskevista neuvotteluista. Marraskuussa Kosovon johto puolestaan uhkasi julistaa itsenäisyyden yksipuolisesti.

    Vaikeiden neuvottelujen päätteeksi Martti Ahtisaari julkaisi esityksensä Kosovon asemasta keväällä 2007. Esityksen mukaan Kosovo olisi itsenäistynyt asteittain. YK:n turvallisuusneuvosto ei kuitenkaan kyennyt hyväksymään asiaa koskevaa päätöslauselmaa, sillä Venäjä vastusti esitystä.

    Niin sanottu Kosovon-yhteysryhmä aloitti uudet neuvottelut Kosovon tulevaisuudesta kesällä 2007. Yhteysryhmään kuuluivat Saksa, Britannia, Ranska, Italia, Venäjä ja Yhdysvallat. Osapuolet eivät kuitenkaan päässeet sopuun näissäkään neuvotteluissa.

    Helmikuussa 2008 Kosovo julistautui yksipuolisesti itsenäiseksi ja huhtikuussa parlamentti hyväksyi perustuslain, joka tuli voimaan kesäkuussa. Itsenäistymisjulistus aiheutti lyhytaikaisia levottomuuksia sekä Kosovossa että Serbiassa. Itsenäisyyden tunnustivat Yhdysvallat ja useimmat Euroopan unionin jäsenmaat, Serbia ja Venäjä sen sijaan eivät. Ne ovat uhanneet estää Kosovoa saamasta YK:n jäsenyyttä ja siten tulemasta täysivaltaiseksi toimijaksi kansainvälisessä yhteisössä.

    Lokakuussa 2008 YK:n yleiskokous antoi Serbialle luvan viedä kysymys Kosovon itsenäisyydesta Haagissa sijaitsevaan Kansainväliseen tuomioistuimeen. Se aloitti käsittelynsä joulukuun alussa 2009. Serbian mukaan Kosovon itsenäisyysjulistus loukkasi Serbian alueellista yhtenäisyyttä sekä horjutti kansainvälistä oikeutta ja järjestystä. Serbia toivoo, että oikeuskäsittely, jonka päätös ei ole juridisesti sitova, johtaisi uusiin neuvotteluihin Kosovon kanssa. Kosovo puolestaan on torjunut ajatuksen neuvotteluista ja pitää itsenäysyyttään pysyvänä.

    Kosovon itsenäisyyden tunnustaminen on edennyt hitaasti ja maan kohtalo on edelleen kovan kiistelyn kohteena muun muassa YK:ssa. Toistaiseksi vain 63 valtiota on tunnustanut itsenäisen Kosovon. EU-maista Kypros, Kreikka, Slovakia, Espanja ja Romania ovat kieltäytyneet tunnustamasta Kosovon itsenäisyyttä.

    Kesäkuussa 2008 alueen jännitteet kiristyivät, kun Kosovon serbit valitsivat itselleen oman, vaihtoehtoisen parlamentin Mitrovican kaupungissa. Myöhemmin kesällä tilanne näytti tosin hellittävän, kun Serbia valitsi itselleen EU-myönteisen parlamentin ja hallituksen. Samalla Serbia palautti edustajansa EU:hun. EU:n ja Serbian välejä paransi myös se, että sotarikoksista syytetty entinen serbijohtaja Radovan Karadzic pidätettiin ja toimitettiin Haagin sotarikostuomioistuimeen.

    Marraskuussa 2009 Kosovossa järjestettiin paikallisvaalit, itsenäisyysajan ensimmäinen vaalitoimitus. Pääministeri Hashim Thacin Kosovon demokraattinen puolue (PDK) voitti vaalit 20 kaikkiaan 36 kunnasta. Tarkkailijoiden mukaan vaalit sujuivat hyvin. Serbivähemmistölle vaaleihin osallistuminen oli ristiriitaisuuksia herättävä kysymys. Serbia kehotti serbejä boikotoimaan vaaleja, mutta osa Kosovon maltillisista serbeistä kannatti vaaleihin osallistumista.

    Talouden ongelmat ovat vakava haaste Kosovon hallitukselle, vaikka talouskasvu onkin ollut ripeää – vuonna 2008 5,2 prosenttia ja vuoden 2009 kasvuksi odotetaan seitsemää prosenttia. Tosiasia kuitenkin on, että lähtökohta on alhainen, eikä suurikaan talouskasvu näy ihmisten arjessa nopeasti. Maailmanpankin arvioiden mukaan 45 prosenttia kosovolaisista elää köyhyysrajan alapuolella, äärimmäisen köyhiä arvioidaan olevan 15 prosenttia, työttömyysasteeksi lasketaan 45 prosenttia ja keskipalkka on 220 euroa kuukaudessa.
     
  5. Ukkonen

    Ukkonen Kapteeni

    Liittynyt:
    14.04.2014
    Viestejä:
    588
    Tykkäykset:
    167
    Pisteet:
    76
    Hyva kun otit tuon esille. Kiitos @Vonka

    Ei ole mikaan salaisuus etta albaanit harrastivat terrorismia sodan aikana ja sen jalkeen ja he syyllistyivat serbi siviileihin kohdistuviin joukkomurhiin mutta jos palataan varsinaiseen pointtiin. Mikali Ita-Ukrainan terroristit jatkavat touhuaan "made in Albania" niin voimmeko odottaa etta noin kymmenen vuoden kuluttua lansi tunnustaa Krimin itsenaisyyden??? Tuossahan se suurvalta voimapolitiikka tulee esille.
     
    Viimeksi muokattu: 01.02.2015
  6. Vonka

    Vonka Ylipäällikkö Lahjoittaja ELSO 3.0

    Liittynyt:
    14.08.2013
    Viestejä:
    16,457
    Tykkäykset:
    23,976
    Pisteet:
    1,286
    Suurvallat kykenevät voimapolitiikkaan ja niiden luonne ajaa siihen. Ainoa, mikä kykenee sen estämään, on tarpeeksi yhtenäinen ja luja ja riittävä vastavoima. Esimerkiksi toinen suurvalta.
     
  7. Alphyddans Finest

    Alphyddans Finest Alikersantti

    Liittynyt:
    10.08.2015
    Viestejä:
    75
    Tykkäykset:
    64
    Pisteet:
    6
    Nämä sodat kiehtovat itseäni. Noihin aikoihin alkoi olla jo ikää sen verran, että uutisia tuli seurattua ja jollain tasolla paljon tuttua.

    Lisäksi kiehtovaa, että tästä ei ole kuin reilut 20 vuotta, ja hyvin lähellä Suomesta.

    Muutamia hyviä suomenkielisiä kirjojakin tästä, mm kaksi suomalaisen palkkasotilaan kokemusta. Kaikenlisäksi vielä eri puolilta.
     

Jaa tämä sivu