Hallituksen perustulokokeilu kannustaisi pienipalkkaisiin töihin – "Nykyinen sosiaaliturva kannustaa passiivisuuteen"
POLITIIKKA 28.5.2015 21:07
Jaana Savolainen
HELSINGIN SANOMAT
Perustulo voisi vähentää ja selkeyttää sosiaaliturvan byrokratiaa ja kannustaa työntekoon.
Hallitusohjelman mukaan uusi hallitus aikoo kokeilla perustuloa. Kirjaus on jätetty tarkoituksella ylimalkaiseksi, mutta tavoite oli tärkeä ainakin keskustalle.
"Olemme jättäneet tarkoituksella avoimeksi, millainen kokeilu olisi. Sen toteuttaminen olisi kuitenkin tärkeää, koska se veisi eteenpäin keskustelua perustulon hyödyistä ja haitoista", sanoo keskustan varapuheenjohtaja
Annika Saarikko, joka oli valmistelemassa asiaa hallitusneuvotteluissa.
Ensiksi pitäisi päättää, mitä perustulolla tarkoitetaan ja mihin sillä pyritään. Siitä on olemassa hyvin erilaisia näkemyksiä kaikille jaettavasta kansalaispalkasta negatiiviseen tuloveroon.
Toinen ongelma on se, että pieneen väestönosaan kohdistuva kokeilu voi olla vastoin perustuslakia, koska perustuslain mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Kuinka toteutetaan kokeilu, jonka aikana joillakin kansalaisilla on erilainen sosiaaliturva kuin toisilla?
"Perustuloa kannattaa selvittää, koska se voisi vähentää sosiaaliturvan byrokratiaa, selkeyttää sitä ja kannustaisi työntekoon", Saarikko sanoo.
Saarikon mukaan sosiaali- ja terveysministeriön pitää selvittää, mikä olisi kokeiltava perustulomalli ja miten sitä voisi kokeilla. Tehtävä tulee näillä näkymin uuden sosiaali- ja terveysministerin
Hanna Mäntylän (ps) vastuulle.
Yleensä perustulolla tarkoitetaan sosiaaliturvan mallia, jossa kaikille maksettaisiin säännöllisesti jokin tietty summa perustoimeentuloa varten.
Eniten perustuloa ovat selvittäneet vihreät, jotka esittivät viime syksynä 560 euron vastikkeetonta perustuloa kaikille. Vihreätkin säilyttäisivät sen rinnalla erikseen ansiosidonnaisen sosiaaliturvan, asumistuet ja toimeentulotuen.
Keskustaa lähellä olevan ajatuspaja e2:n johtaja
Karina Jutila sanoo, että kokeiltava perustulo ei olisi suoraan Kelasta pankkitilille maksettava etuus. Malli vastaisi ennemmin negatiivisen tuloveron ajatusta, jonka on ensimmäisenä esittänyt monetaristisen taloustieteen kehittäjä
Milton Friedman.
"Se voisi olla palkan ja perustulon yhdistelmä. Kun palkkatulot nousevat, etuus tulisi verotuksen kautta", Jutila sanoo.
Tämä voisi kannustaa ottamaan vastaan pienipalkkaista työtä. Palkasta jäisi aina enemmän käteen kuin työttömän sosiaaliturvasta.
Jutilan mukaan perustulo voisi olla myös portaittainen.
"Jos menet kokoaikaiseen työhön, saat maksimimäärän perustuloa. Jos autat vähän vaikkapa naapuruston vanhuksia pihatöissä, saat jonkin verran perustuloa."
Perustulon tärkein tavoite olisi siten kannustaa töihin.
"Nykyinen sosiaaliturva kannustaa passiivisuuteen. Perustulo antaisi mahdollisuuden tuntea itsensä hyödylliseksi pienilläkin tuloilla. Usein unohtuu, että 20 euroakin on merkittävä summa rahaa jollekin ihmiselle."
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra ja Työeläkevakuuttajat Tela rahoittivat viime vuonna perustulokokeilusta selvityksen, jonka tekijät ehdottivat perustulon kokeilemista kenttäkokeella.
Selvityksen tekijät
Ohto Kanninen ja
Mikko Forss esittivät, että vähintään kaksi vuotta kestävään kokeeseen valittaisiin satunnaisesti vähintään 8000 18–62-vuotiasta suomalaista, jotka ansaitsevat alle mediaanitulon.
Kenttäkokeesta pitäisi heidän mukaan säätää kenttäkoelaki, jolloin perustuslakivaliokunta joutuisi ottamaan ensimmäistä kertaa kantaa satunnaistamisen käyttöön laajassa yhteiskuntatieteellisessä kenttäkokeessa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori
Pasi Moisio sanoo, että negatiivisen tuloveron muodossa perustuloa olisi mahdollista kokeilla.
"Perustuloa voisi kokeilla negatiivisen tuloveron mallilla alueellisesti ja eri muodoissa 2017, kun toimeentulotuen perusosan maksatus siirtyy Kelalle. Silloin se olisi teknisesti mahdollista", Moisio sanoo.
