Jussi Niinistö vaatii NATO-selvityksen

Nyt YLE:n pääuutisissa oli Sale:n lausunto turvallisuusselvityksestä, jossa sanoi selvitettävän kaikkia liittoutumisvaihtoehtoja, kumppanuuden riittävyydestä liittoutumiseen Ruotsin, NATO:n tai hep hep... USA:n kanssa. Minuteman tuntuu olevan perillä tästä uudesta tuulesta (USA:n turvatakuut mikä tarkoittaisi (sota-)materiaalista tukea kriisitilanteessa). Itseä tämä miellyttää taas täysin perverssillä tavalla, vaikken suurimmasta päästä USA-faneja olekaan. Voisi rauhoittaa tuota itänaapuria kun ei oltaisikaan menemässä sinne pahaan NATO:on, mutta maailman parhaimman siviilikoulujärjestelmän preppaamat ja PV:n kouluttamat + tiuhaan kertauttamat ressut saisivat tarvittaessa viljalti varsinkin defensiiviseen sodankäyntiin sopivia ajantasaisia varusteita. Made in USA.

Miksi on meidän vastuulla rauhoitella mielivaltaisesti käyttäytyvää naapuria?
 
Miksi on meidän vastuulla rauhoitella mielivaltaisesti käyttäytyvää naapuria?

Meillä ei ole vielä ydinasetta. Sitten on varaa vittuilla Pohjois-Korean malliin vaikka kenelle. No ehkä sitten kun ollaan turvallisesti NATO-satamassa mutta sinne voi olla vielä matkaa.
 
Myös Sipilä näkyy olevan uuden selvityksen kannalla, itseasiassa oli jo kesäkuussa kun Salolainen nosti asian esiin.....

http://yle.fi/uutiset/sipila_kannattaa_turvallisuusselvityksen_tekemista/7389679

Politiikka 2.8.2014 klo 15:23 | päivitetty 2.8.2014 klo 15:41

Sipilä kannattaa turvallisuusselvityksen tekemistä
Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä on kiinnostunut etenkin mahdollisuuksista yhteistyön tiivistämiseen Ruotsin kanssa.

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä pitää uuden turvallisuuspoliittisen selvityksen tekemistä tarpeellisena. Sipilä huomauttaa, että aiempi selvitys Suomen Nato-jäsenyydestä on jo useiden vuosien takaa.

Ilman muuta kannatan sitä, että tällainen selvitys tehdään, Sipilä sanoo.

– Erityisesti minua kiinnostaa se, mitä mahdollisuuksia meillä on yhteistyön tiivistämiseen Ruotsin kanssa.

Sipilä sanoo, että hän kannatti turvallisuusselvityksen tekemistä jo kesäkuussa, kun kansanedustaja Pertti Salolainen (kok.) nosti asian esille ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsittelevissä Kultaranta-keskusteluissa.

Sipilä kommentoi asiaa Yle Uutisten haastattelussa Urjalassa lauantaina.

Keskustelu aiheesta alkoi, kun eduskunnan
puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö (ps.) vaati selvitystä Suomen Nato-jäsenyydestä Aamulehden haastattelussatorstaina.

Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) torjui Aamulehdessä ehdotuksen Nato-selvityksestä. Tuomiojan mukaan hallitus valmistelee katsausta turvallisuusyhteistyöstä.

Perjantaina tasavallan presidentti
Sauli Niinistö sanoi pitävänsä tärkeänä "kokonaiskartoitusta, jossa myös Nato tulee selvitettyä".
 
Viimeksi muokattu:
Jussi Niinistön ulostulosta ja täällä pyörivästä kyselystä huolimatta (suurin osa saitin jäsenistä on näemmä persuja), unohtakaa persut rehellisessä ja asiallisessessa maanpuolustuskeskustelussa. Soininin viimeisen ulostulon luulisi jo avaavan ihmisten silmät:

Timo Soini MT:lle: Suomen neuvoteltava Venäjä-pakotteista ohi EU:n
Kasperi Summanen
14 tuntia ja 2 minuuttia sitten (päivitetty 13 tuntia ja 53 minuuttia sitten)
Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Timo Soinin (ps) mielestä Venäjä-pakotteista on neuvoteltava kahdenvälisesti.

Siis neuvoteltava Venäjän kanssa maalle parhaiten sopivista pakoitteista. Eikö tuo tarkoita lipeämistä yhteisestä linjasta ja Venäjän kelkkaan lähtemistä?

Tähän tuli tarkennus - Soini tarkoitti Venäjän EU:lle lähitulevaisuudessa asettamia vastapakotteita. Eli että nyt kun Venäjä aikoo iskeä EU:ta takaisin omilla pakotteillaan, niin Soini ajatteli, että voitaisiin koittaa saada näistä sellaisia, että eivät iskisi Suomeen, vaan ilmeisesti muualle EU:n alueelle. Hän ei siis tarkoittanut jo EU:ssa sovittuja Venäjän vastaisia pakotteita. No, tietty Janukovits-tyyliseen diilaukseenhan tästä on sitten aika lyhyt matka, jos käydään Kremlissä juonimassa esim. UK:n Saksan ja Ranskan päänmenoksi tähtääviä pakotteita, mutta sovitaan, ettei Suomeen kohdistu.
 
Onkohan sen nyt peräänhuudetun selvityksen kohtalo sama kuin näiden edellesten (vaijetaan kuoliaaksi):

 
Onkohan sen nyt peräänhuudetun selvityksen kohtalo sama kuin näiden edellesten (vaijetaan kuoliaaksi):


Kun Vanhanen II teki turvallisuuspoliittinen selonteon, tilattiin "selvitys", jota kukaan ei lukenut ja sitten varsinaisessa selonteossa todettiin jotain ihmisoikeuksista, terrorismista, demokratiasta ja oikeusvaltiokehityksestä, krisinhallinnasta, väestönkehityksestä ja ympäristönmuutoksesta, mutta en usko, että kovin monelle selvisi mitä.

Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan tärkeimmät tehtävät ovat Suomen itsenäisyyden, alueellisen koskemattomuuden ja perusarvojen turvaaminen, väestön turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä yhteiskunnan toimivuudenylläpitäminen.Suomen turvallisuuden kehitys on tiiviisti yhteydessä kansainväliseen kehitykseen. Suomi kantaa maailmanlaajuista vastuuta ja pyrkii vahvistamaan kansainvälisen yhteisön kykyä vastata turvallisuusuhkiin. Euroopan unionin jäsenyys on keskeinen osa Suomen turvallisuuspolitiikkaa. Suomen etujen mukaista on vahvistaa Euroopan unionin kansainvälistä roolia sekä unionin turvallisuutta. Euroopan turvallisuusstrategia määrittelee unionin turvallisuuspoliittiset haasteet ja tavoitteet. EU-jäsenyys on tarjonnut Suomelle mahdollisuuksia sen välittömään turvallisuusympäristöön vaikuttamiseksi.

Kun tarjoat krapulaiselle kansanedustajalle tuollaista kapulakieltä 109 liuskaa, siinä alkaa olla Pahkasikaa tosiaan ihan kotitarpeiksi. Lehdistö tiivisti tiivistelmän ja sitten unohdettiin kaikki seuraavaan selvitykseen.


Viimeisin tehtiin 2012. Näyttää siltä, että selonteon tekijät ovat keksineet uuden seksikkään käsitteen. Se on globaalinhallinta. Globaalit kehityskulut. Globaalinhallinnan tarve. Vastuunkanto globaaleissa kysymyksissä. Keskeisten toimijoiden asema globaalissa muutoksessa. Euroopan unionin rooli globaalitoimijana.

No, villakoiran ydin on tuossa vuonna 2012 ja tällä selonteon mukaan pärjätään 2020-luvulle:

Suomen turvallisuus rakentuu hyviin kahdenvälisiin suhteisiin, vahvaan vaikuttamiseen Euroopan unionissa (EU) sekä laaja-alaiseen yhteistyöhön muiden valtioiden ja kansainvälisten toimijoiden kanssa. Suomi osallistuu kansainvälisen vastuun kantamiseen, toimintakykyisen globaalihallinnan kehittämiseen ja kansainvälisten ongelmien ratkaisemiseen. Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittista toimintalinjaa luonnehtivat jatkuvuus, avoimuus ja vahva sitoutuminen eurooppalaiseen ja kansainväliseen
yhteistyöhön, joka näkyy aktiivisena osallistumisena EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämiseen, Naton kumppanuuteen, pohjoismaiseen yhteistyöhön sekä kansainväliseen kriisinhallintaan.



Kaikki selonteot ovat tuossa, vuodesta 1995 alkaen. Nauttikaa.

http://www.defmin.fi/julkaisut_ja_asiakirjat/suomen_turvallisuus-_ja_puolustuspoliittiset_selonteot
 
Viimeksi muokattu:
option säilyttämistä kannattaa kuitenkin enemmistö.

Ja mikähän se mystinen optio oikein on, eihän semmoista ole olemassa, se on vain suomalaisten poliitikkojen keksimä termi jolla kierretään kuin kissa kuumaa puuroa ettei tarvi ottaa kantaa.
Joko ollaan naton jäsen tai sitten ei.

Se on liian myöhäistä hakea jäsenyyttä sitten kun huomaa että olisi hyvä olla naton sateenvarjon alla. Jäsenhakemus pitää tehdä reilusti etukäteen.

Vanha klisee: eihän kukaan myy sulle vakuutusta se päivä kun talo palaa.

Suomalaisessa keskustelussa on harha, että Suomella olisi erilainen Nato-optio kuin muilla mailla. Tätä mieltä oli puolustusministeri Carl Haglund (r) Kultarannan keskustelutilaisuudessa.

– Suomella ei ole Nato-optiota. Kaikkien muiden maiden tapaan voimme hakea Nato-jäsenyyttä, Haglund arvioi.

Haglundin mukaan Nato ottaisi melko varmasti Suomen jäsenekseen, mutta nopean hakuprosessin varaan ei voi rakentaa turvallisuuspolitiikkaa.
 
Viimeksi muokattu:
Nyt YLE:n pääuutisissa oli Sale:n lausunto turvallisuusselvityksestä, jossa sanoi selvitettävän kaikkia liittoutumisvaihtoehtoja, kumppanuuden riittävyydestä liittoutumiseen Ruotsin, NATO:n tai hep hep... USA:n kanssa. Minuteman tuntuu olevan perillä tästä uudesta tuulesta (USA:n turvatakuut mikä tarkoittaisi (sota-)materiaalista tukea kriisitilanteessa). Itseä tämä miellyttää taas täysin perverssillä tavalla, vaikken suurimmasta päästä USA-faneja olekaan. Voisi rauhoittaa tuota itänaapuria kun ei oltaisikaan menemässä sinne pahaan NATO:on, mutta maailman parhaimman siviilikoulujärjestelmän preppaamat ja PV:n kouluttamat + tiuhaan kertauttamat ressut saisivat tarvittaessa viljalti varsinkin defensiiviseen sodankäyntiin sopivia ajantasaisia varusteita. Made in USA.

Meillä ei ole vielä ydinasetta. Sitten on varaa vittuilla Pohjois-Korean malliin vaikka kenelle. No ehkä sitten kun ollaan turvallisesti NATO-satamassa mutta sinne voi olla vielä matkaa.

Avaatko hieman mitä tarkoitat näillä kohdilla?
 
Jussi Niinistön ulostulosta ja täällä pyörivästä kyselystä huolimatta (suurin osa saitin jäsenistä on näemmä persuja), unohtakaa persut rehellisessä ja asiallisessessa maanpuolustuskeskustelussa. Soininin viimeisen ulostulon luulisi jo avaavan ihmisten silmät:

Timo Soini MT:lle: Suomen neuvoteltava Venäjä-pakotteista ohi EU:n
Kasperi Summanen
14 tuntia ja 2 minuuttia sitten (päivitetty 13 tuntia ja 53 minuuttia sitten)
Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Timo Soinin (ps) mielestä Venäjä-pakotteista on neuvoteltava kahdenvälisesti.

Siis neuvoteltava Venäjän kanssa maalle parhaiten sopivista pakoitteista. Eikö tuo tarkoita lipeämistä yhteisestä linjasta ja Venäjän kelkkaan lähtemistä?

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/...i-sivuuttaisi-eu-n-venäjä-pakotteissa-1.67304

Tuossa siis se alkuperäinen juttu.
 
Avaatko hieman mitä tarkoitat näillä kohdilla?

No lyhyesti sanoen poliittisella tasolla on tehty niin monia lupauksia NATO-kansanäänestyksestä että sitä ei voi välttää. Ja kun sinne mennään niin se on vaarallista aikaa Suomelle ja hidas prosessi. Kansanäänestyksen jälkeen voi olla vielä edessä pitkä odottelujakso kun NATO-maat arpoo byrokratiansa kanssa mitä tehdään. Siinä on paljon aikaa Venäjälle tehdä myllerrystä Suomessa ja turvata Leningradin eikun Pietarin turvallisuutta. Kuulostaako tutulta? Sama tilanne kun talvisodan lopulla ja välirauhan aikana, missä meidät pelasti miehitykseltä Saksan tuki. Nyt se apu voi olla USA.

Siksi tuo kv.sopimuksen teko USA:n kanssa olisi realisoitavissa nopeasti eduskunnan päätöksellä ilman pitkiä prosesseja. Minusta ero NATO-prosessin ja USA:n kanssa tehtävän valtiosopimuksen kanssa on proseduraalisesti kuin yö ja päivä. Toinen on hidas ja vaarallinen, jälkimmäinen taas antaa mahdollisuuden huoahtaa helpotuksesta ja lähteä sen suojin rauhassa valmistelemaan NATO:n täysjäsenyyttä, jos se on vielä tarpeellinen. Kun kerta realiteetit näyttää olevan niin rankat että liittoutua pitää.

Mieluiten olisin puolueettomassa Suomessa kun en rakasta oikein noiden isojen valtojen temppuja mutta minkäs teet. Ei aikoinaankaan Natsi-Saksa ollut kaikilta osilta ihan moitteeton valtio.
 
No lyhyesti sanoen poliittisella tasolla on tehty niin monia lupauksia NATO-kansanäänestyksestä että sitä ei voi välttää. Ja kun sinne mennään niin se on vaarallista aikaa Suomelle ja hidas prosessi. Kansanäänestyksen jälkeen voi olla vielä edessä pitkä odottelujakso kun NATO-maat arpoo byrokratiansa kanssa mitä tehdään. Siinä on paljon aikaa Venäjälle tehdä myllerrystä Suomessa ja turvata Leningradin eikun Pietarin turvallisuutta. Kuulostaako tutulta? Sama tilanne kun talvisodan lopulla ja välirauhan aikana, missä meidät pelasti miehitykseltä Saksan tuki. Nyt se apu voi olla USA.

Siksi tuo kv.sopimuksen teko USA:n kanssa olisi realisoitavissa nopeasti eduskunnan päätöksellä ilman pitkiä prosesseja. Minusta ero NATO-prosessin ja USA:n kanssa tehtävän valtiosopimuksen kanssa on proseduraalisesti kuin yö ja päivä. Toinen on hidas ja vaarallinen, jälkimmäinen taas antaa mahdollisuuden huoahtaa helpotuksesta ja lähteä sen suojin rauhassa valmistelemaan NATO:n täysjäsenyyttä, jos se on vielä tarpeellinen. Kun kerta realiteetit näyttää olevan niin rankat että liittoutua pitää.

Mieluiten olisin puolueettomassa Suomessa kun en rakasta oikein noiden isojen valtojen temppuja mutta minkäs teet. Ei aikoinaankaan Natsi-Saksa ollut kaikilta osilta ihan moitteeton valtio.

Tässä tulee eteen se ongelma, että valtiolaivaa ohjastavat taivaanrannan maalarit haluaisivat liittoutua ainoastaan Naton eurooppalalisten jäsenvaltioiden kanssa. Sotilasliittoa EU:n puitteissa ei kovin laajalti vastustettaisi. Ongelmana on se, että tuollaista järjestelyä ei ole, eikä sellaista varmasti Suomelle ihan heti räätälöidäkään. Tosiasioiden tunnustaminen ei näytä olevan keinovalikoimassa, kun isänmaata turvataan.
 
Tässä tulee eteen se ongelma, että valtiolaivaa ohjastavat taivaanrannan maalarit haluaisivat liittoutua ainoastaan Naton eurooppalalisten jäsenvaltioiden kanssa. Sotilasliittoa EU:n puitteissa ei kovin laajalti vastustettaisi. Ongelmana on se, että tuollaista järjestelyä ei ole, eikä sellaista varmasti Suomelle ihan heti räätälöidäkään. Tosiasioiden tunnustaminen ei näytä olevan keinovalikoimassa, kun isänmaata turvataan.

Sale on aika kova ja kokenut kaveri. Stubb taas on niin NATO/USA-myönteinen pepsodent-hymynsä kanssa että hirvittää. Persuista haluaisin uskoa että realiteettien tajua sieltä löytyy, vaikka Soini vetäisi tuon kahdenkeskiset neuvottelut Venäjän kanssa -lausuntonsa niin silti.

Eurooppa-NATO:han olisi varsin kiva mutta tilanne puskee nyt vähän päälle. Tuon Ukrainan tilanteen kautta paljastuneitten juttujen vaikutus on sellainen, että ihmisten näkemykset alkaa muuttua. Itsellä näin pääsi käymään.
 
  • Tykkää
Reactions: TT
No lyhyesti sanoen poliittisella tasolla on tehty niin monia lupauksia NATO-kansanäänestyksestä että sitä ei voi välttää. Ja kun sinne mennään niin se on vaarallista aikaa Suomelle ja hidas prosessi. Kansanäänestyksen jälkeen voi olla vielä edessä pitkä odottelujakso kun NATO-maat arpoo byrokratiansa kanssa mitä tehdään. Siinä on paljon aikaa Venäjälle tehdä myllerrystä Suomessa ja turvata Leningradin eikun Pietarin turvallisuutta. Kuulostaako tutulta? Sama tilanne kun talvisodan lopulla ja välirauhan aikana, missä meidät pelasti miehitykseltä Saksan tuki. Nyt se apu voi olla USA.

Siksi tuo kv.sopimuksen teko USA:n kanssa olisi realisoitavissa nopeasti eduskunnan päätöksellä ilman pitkiä prosesseja. Minusta ero NATO-prosessin ja USA:n kanssa tehtävän valtiosopimuksen kanssa on proseduraalisesti kuin yö ja päivä. Toinen on hidas ja vaarallinen, jälkimmäinen taas antaa mahdollisuuden huoahtaa helpotuksesta ja lähteä sen suojin rauhassa valmistelemaan NATO:n täysjäsenyyttä, jos se on vielä tarpeellinen. Kun kerta realiteetit näyttää olevan niin rankat että liittoutua pitää.

Mieluiten olisin puolueettomassa Suomessa kun en rakasta oikein noiden isojen valtojen temppuja mutta minkäs teet. Ei aikoinaankaan Natsi-Saksa ollut kaikilta osilta ihan moitteeton valtio.
Sain kuvan tekstistäsi alunperin, että erillissopimukset olisivat NATO-jäsenyyden poissulkeva. Venäjälle nöyristely johtaa kuitenkin suomettumiseen ja sitä en toivo meille. Enkä nyt ymmärrä miten NATO-jäsenyys olisi vittuilua Venäjälle. Se olisi sitä, jos venäläisillä olisi legiimi oikeus pitää meidät etupiirissään.
 
Jos Suomen etu vaatisi Venäjälle nöyristelyä, minäkin nöyristelisin (ainakin vähän). Kuitenkin nyt tilanne on se, että Venäjä on nousemassa alennuksen tilastaan ja alkanut taas osoittaa laajentumisen merkkejä ja luoda etupiirejä. Tässä tilanteessa heikkouden osoittaminen voi olla todella vaarallista ja raja on näytettävä selkeästi. Kasakkahan tunnetusti vie jokaisen hevosen, joka ei ole sidottu kiinni. Mitä otsikkoon tulee, on Niinistö mielestäni oikeilla jäljillä, persut sinänsähän ovat kyllä aika jakautuneita Nato-suhteessaan.
 
Jos Suomen etu vaatisi Venäjälle nöyristelyä, minäkin nöyristelisin (ainakin vähän). Kuitenkin nyt tilanne on se, että Venäjä on nousemassa alennuksen tilastaan ja alkanut taas osoittaa laajentumisen merkkejä ja luoda etupiirejä. Tässä tilanteessa heikkouden osoittaminen voi olla todella vaarallista ja raja on näytettävä selkeästi. Kasakkahan tunnetusti vie jokaisen hevosen, joka ei ole sidottu kiinni. Mitä otsikkoon tulee, on Niinistö mielestäni oikeilla jäljillä, persut sinänsähän ovat kyllä aika jakautuneita Nato-suhteessaan.
Jos nyt tällainen vulgaari vertaus sallitaan, niin Venäjälle nöyristely on meidän tapauksessa kuin hyttysen panemista: milli vinoon niin se on silmässä. Toki kaupankäynnissä toisen osapuolen pitää olla jollain tavalla kostea, kun kuivana kairaaminen on hieman ikävää molemmille osapuolille ja saattaa jäädä viimeiseksi kerraksi.

Noh, menipäs kryptiseksi ja iltavapaatason tekstiksi, mutta kai siinä jotain asiaakin oli.
 
Venäjälle nöyristely johtaa kuitenkin suomettumiseen ja sitä en toivo meille.

Samaa mieltä. Etenkin kun vaikka täällä oltaisiin kuinka mielin kielin ja ihanaa naapuria, Pravda ja TASS lataa ihan miten huvittaa paskaa tsuhnan niskaan ja voinee olettaa että on Kremlissä hyväksyttyä journalistista linjaa. Siis kun ei nöyristelystä saa edes mitään hyötyä ulos. Virallisen Venäjän asenne Suomea kohtaan lähtee ihan muista syistä kuin maamme käytöksestä, näennäisen irrationaalisella tavalla. Suoraselkäisyys voi herättää (ihan samat läpät mutta) enemmän respektiä. Ei kummoista muutosta Josif-sedän ajoista.

Sama tilanne kun talvisodan lopulla ja välirauhan aikana, missä meidät pelasti miehitykseltä Saksan tuki. Nyt se apu voi olla USA.

Pikku nipotus tähän, Berliini oli Talvisodan ajan vielä aika vihamielinen ja ainakin välinpitämätön Suomea kohtaan. (Molotov-Ribbentropit, Fiiu-hävittäjien kanssa perseily, ym.) Meni välirauhaakin muutama kuukausi ennen kuin sitä "tukiaispakettia" alettiin kummassakin päässä kasailemaan. Talvisodan lopulla miehitykseltä välttymiseen vaikutti Natsi-Saksaa enemmän vastapuolen Britannian ja Ranskan ainakin äänekäs tuki, mutta tietysti ennenkaikkea se kuuluisa oma apu, eli hurmaavan suorasukaisella suomalaisella tavalla yksinkertaisesti ammuttiin ne mestoille pyrkivät miehittäjät läjään tuloreitilleen.
 
Pikku nipotus tähän, Berliini oli Talvisodan ajan vielä aika vihamielinen ja ainakin välinpitämätön Suomea kohtaan. (Molotov-Ribbentropit, Fiiu-hävittäjien kanssa perseily, ym.) Meni välirauhaakin muutama kuukausi ennen kuin sitä "tukiaispakettia" alettiin kummassakin päässä kasailemaan. Talvisodan lopulla miehitykseltä välttymiseen vaikutti Natsi-Saksaa enemmän vastapuolen Britannian ja Ranskan ainakin äänekäs tuki, mutta tietysti ennenkaikkea se kuuluisa oma apu, eli hurmaavan suorasukaisella suomalaisella tavalla yksinkertaisesti ammuttiin ne mestoille pyrkivät miehittäjät läjään tuloreitilleen.

Totta. Talvisodan aikana Saksa ja Neuvostoliitto olivat liittolaisia ja hankkineet tosiltaan operaatiorauhan. Puolaan hyökkäsivät molemmat.

Suomen suurlähetystön henkilökunta sai 7. joulukuuta 1939 luvan, talvisodan jo riehuessa, matkata Moskovasta junalla Latvian kautta Saksaan. Siellä Suomen suurlähetystön henkilökuntaa kuuluvat sotilasasiamiehet kuulivat hälyttäviä uutisia. Sotilasasiamiesten kanssa illasti majuri Kaarlo Somerron saksalaistuttava, Saksan yleisesikunnan ulkomaanosastossa työskentelevä everstiluutnantti. Hän kertoi että yleisesikunnan kokouksessa Adolf Hitler olisi halunnut julistaa Neuvostoliiton rinnalla sodan Suomelle. Sodanjulistus kariutui kuitenkin marsalkka Herman Göringin ehdottoman kielteiseen vastustukseen. Suomalaiset arvelivat kyseessä olevan Saksan ajatuksen miehittää demilitarisoitu Ahvenanmaa ja siten turvata malmikuljetukset Pohjois-Ruotsista.

(U. A. Käkönen, Sotilasasiamiehenä Moskovassa 1939, s.157-158)
 
  • Tykkää
Reactions: TT
Totta. Talvisodan aikana Saksa ja Neuvostoliitto olivat liittolaisia ja hankkineet tosiltaan operaatiorauhan. Puolaan hyökkäsivät molemmat.

Suomen suurlähetystön henkilökunta sai 7. joulukuuta 1939 luvan, talvisodan jo riehuessa, matkata Moskovasta junalla Latvian kautta Saksaan. Siellä Suomen suurlähetystön henkilökuntaa kuuluvat sotilasasiamiehet kuulivat hälyttäviä uutisia. Sotilasasiamiesten kanssa illasti majuri Kaarlo Somerron saksalaistuttava, Saksan yleisesikunnan ulkomaanosastossa työskentelevä everstiluutnantti. Hän kertoi että yleisesikunnan kokouksessa Adolf Hitler olisi halunnut julistaa Neuvostoliiton rinnalla sodan Suomelle. Sodanjulistus kariutui kuitenkin marsalkka Herman Göringin ehdottoman kielteiseen vastustukseen. Suomalaiset arvelivat kyseessä olevan Saksan ajatuksen miehittää demilitarisoitu Ahvenanmaa ja siten turvata malmikuljetukset Pohjois-Ruotsista.

(U. A. Käkönen, Sotilasasiamiehenä Moskovassa 1939, s.157-158)

Olen kuullut kioskilla kerrottavan, että hevosmiehet oli sanoneet, jotta talvisodan lopulla Saksa käänsi sitten kelkkansa ja painosti Stalinia lopettamaan hyökkäyksen Suomea vastaan. Lähteethän ovat tässä mitä epäluotettavimmat mutta niin oli serkku kuullut kerrottavan kummin kaimalta. Joskus.
 
Olen kuullut kioskilla kerrottavan, että hevosmiehet oli sanoneet, jotta talvisodan lopulla Saksa käänsi sitten kelkkansa ja painosti Stalinia lopettamaan hyökkäyksen Suomea vastaan. Lähteethän ovat tässä mitä epäluotettavimmat mutta niin oli serkku kuullut kerrottavan kummin kaimalta. Joskus.

Hevosmiehistä en tiedä, mutta marraskuussa 1940 Saksalla oli Suomen varalle muita suunnitelmia. Ulkoministeri Molotov vieraili Berliinissä, ja hän pyysi Hitleriltä vapaita käsiä Suomen suhteen, koska hyökkäämättömyyssopimuksen lisäpöytäkirjan ehdot olivat täyttyneet muiden kuin Suomen osalta. Hitler vastasi: nein, nein, nein.

(Markku Jokisipilä (Juri Kilin), Sodan totuudet, 2007, sivu 147)

Luepa muuten Molotovin puhe 29.3. 1940. Tulee vähän RT mieleen.

http://www.histdoc.net/historia/molotov.html
 
http://yle.fi/uutiset/nato-jasenyyden_kannatus_on_noussut_ukrainan_kriisin_aikana/7400276

Politiikka 8.8.2014 klo 15:56 | päivitetty 8.8.2014 klo 15:56
Nato-jäsenyyden kannatus on noussut Ukrainan kriisin aikana – joka neljäs tukee jäsenyyttä
Naton jäsenyyttä tukee reilu neljännes Ylen kyselyyn vastanneista. Kannattajista joka viides on kääntynyt myönteiseksi Ukrainan kriisin takia. Myös Venäjää uhkaavana pitävien määrä on lisääntynyt.

Kuva: Yle Uutisgrafiikka, Lähde: Taloustutkimus
Suomen Nato-jäsenyyden kannatus on Yle Uutisten uuden kyselyn mukaan ollut viime kuukausina kasvussa.

Heinä-elokuun vaihteessa tehdyssä kyselyssä 26 prosenttia vastaajista kannatti Suomen liittymistä sotilasliittoon. Jäsenyyttä kannattavien määrä on noussut kaksi prosenttiyksikköä viime maaliskuussa tehdystä vastaavasta kyselystä, ja yhdeksän prosenttiyksikköä viime vuoden marraskuun kyselystä.

Kiovan mielenosoitukset alkoivat marraskuun loppupuolella, ja Venäjän joukot tunkeutuivat Krimin niemimaalle helmikuun lopulla.

Suomen Nato-jäsenyyttä vastusti heinä-elokuun vaihteessa 58 prosenttia vastanneista. Maaliskuussa vastustajien määrä oli kutakuinkin sama, ja marraskuussa jäsenyyttä vastustaneita oli viisi prosenttiyksikköä enemmän.

Ukrainan kriisi vaikuttanut moniin
Ukrainan kriisillä on ollut vaikutusta monien vastaajien näkemyksiin Suomen Nato-jäsenyydestä.

Yhteensä 12 prosenttia kaikista vastanneista sanoi olevansa kriisin vuoksi entistä vakuuttuneempi, että Suomen pitäisi liittyä Natoon. Seitsemän prosenttia vastaajista on kriisin takia kääntynyt Nato-jäsenyyden kannattajaksi.

Toisaalta runsas kymmenys vastaajista suhtautui jäsenyyteen entistä kriittisemmin Ukrainan tapahtumien vuoksi.

Enemmistön Nato-kantaan Ukrainan kriisillä ei ole ollut lainkaan vaikutusta. Vastaajista 63 prosenttia ilmoitti, ettei kriisi ole vaikuttanut heidän suhtautumiseensa Nato-jäsenyyteen.

Enemmistö kokee Venäjän uhkana
Vastaajilta kysyttiin myös Yle Uutisten kyselyssä pitivätkö he Venäjän kehitystä uhkana Suomelle.

Venäjän kehityksen uhkaksi Suomelle koki 56 prosenttia vastaajista. Ilta-Sanomien maaliskuun alussa teettämässä kyselyssä vastaava luku oli 39 prosenttia. Määrä on siis noussut kyselyjen välillä 17 prosenttiyksikköä.

Kolme neljästä Suomen Nato-jäsenyydelle tukensa antaneista koki Venäjän kehityksen uhkaksi Suomelle. Jäsenyyttä puoltavista vastaajista joka viides on kääntynyt jäsenyyden kannalle Ukrainan kriisin takia.

Naiset pitivät Venäjää uhkaavana hieman miehiä enemmän. Enemmistö Venäjän kehitystä uhkaavana pitäneistä oli 35-49 vuotiaita.

Länsisuomalaiset kokivat uhkaa Suomen itänaapurista hieman enemmän kuin itä- ja pohjoissuomalaiset.

Nato-kannatus vahvinta oikeistossa
Nato-jäsenyyden kannatus on pysynyt vahvimpana kokoomuksen kannattajien keskuudessa. 44 prosenttia jäsenyyden tukijoista äänestäisi eduskuntavaaleissa tällä hetkellä kokoomusta. Seuraavaksi eniten kannatusta löytyy perussuomalaisten äänestäjistä, joista joka kolmas tukee jäsenyyttä.

Natoon liittymisen vastustus on puolestaan voimakkainta vasemmistoliiton ja sosiaalidemokraattien kannattajien keskuudessa. Heistä noin kolme neljäsosaa vastustaa jäsenyyttä.

Venäjän uhkaa taas koettiin eniten kristillisdemokraattien, ruotsalaisen kansanpuolueen, vihreiden ja kokoomuksen kannattajien keskuudessa.

Taloustutkimuksen tekemässä kyselyssä haastateltiin tuhat henkilöä. Sen virhemarginaali on noin 2,5 prosenttiyksikköä suuntaan tai toiseen.

Lue myös
Rinne Nato-kyselystä: Ei aiheuta uudelleenarviointia jäsenyydestä

klo 16:09
Näin Ukrainan kriisi on edennyt
19.2.
IL: Joka kolmas suomalainen valmis Natoon
19.4.
Upseerit: Resurssit eivät riitä – Nato-jäsenyydellä vahva tuki
14.1. 248
  • hanhivaara_jussi2.jpg
    Jussi Hanhivaara Yle Uutiset
 
Back
Top