Kantamat ilmoitetaan aina optimaalisina lentoprofiileina, ellei erikseen mainita. Mutta jos ympyrät ovat paintilla tehtyjä, niin mitä voikaan odottaa...
Käytettyjä sotalaivoja merivoimille?
- Viestiketjun aloittaja Museo
- Aloitus PVM
Kantamat ilmoitetaan aina optimaalisina lentoprofiileina, ellei erikseen mainita. Mutta jos ympyrät ovat paintilla tehtyjä, niin mitä voikaan odottaa...
fulcrum
Greatest Leader
Kyllä ne ympyrät kohtuullisesti vastaavat virallisesti ilmoitettuja kantamia (mittaa jos et usko!). US Navyn ohjuksille on perinteisesti julkisissa lähteissä mainittu hyvin pitkiä kantamia ohjusten kokoon nähden, mikä pistää epäilemään etteivät ne välttämättä edusta aina kovin käytännönläheisiä arvoja: toisaalta nuo Astereiden valmistajan ilmoittamat kantamathan ovat 30+km ja 100+km eli maksimikantamat optimioloissa lienevät huomattavasti tuota parempia. Veikkaan että käytännössä Aster 15 ja ESSM pääsevät aika lailla samoihin kantamiin, ovathan ne melkein samankokoisia ohjuksia.
Ilman muuta tulisi halvemmaksi laittaa it-järjestelmä maalle kuin alukseen, mutta pitää nyt muistaa että maavoimat ovat jo käyttäneet omat hankintarahansa ilmapuolustukseen. On helpompi perustella alueit-kyvyn hankkimista laivastolle koska siltä se vielä puuttuu, kuin maavoimille. Vaikuttaa myös siltä että merivoimissa mietitään myös erittäin vakavasti alueit-kykyä ja olisin hyvin yllättynyt ellei uusilla aluksilla jonkunmoista sellaista olisi. Onhan tuolla meille harkitulla Fridtjof Nansenillakin Aegis ja ESSM, ja se pystyisi varmasti ampumaan SM-2:iakin jos norjalaiset raaskisivat niitä ostaa.
Kuten sanoin, niin tuo ESSM:n kantama ihmetytti, joten tuli epäilys siitä, että onko tuohon päässyt virhe.
Raveni
Greatest Leader
Joku jossain vaiheessa toisessa ketjussa heitti että hornetteja ei kannattaisi aseistaa tappiin saakka sodassa koska jos kone tiputetaan niin sitten menee kalliit ohjuksetkin... Samahan se on tollasessa laivassakin. Meillä ei koskaan ole varaa hankkia kunnon laivasto osastoa jossa olisi riittävästi ja riittävän monipuolisesti aluksia ja sitä myöden aseistusta. Jos saamme max kolme monitoimi alusta niin voinen väittää että ei niillä paljon avo merellä seilailla on niissä millainen aseistus tahansa.
RPG83
Soome Majori
Minä itse olen idean isä, mutta mielestäni ajatusta on vaikeampi soveltaa laivoihin. Laivalla on pääsääntöisesti paremmat mahdollisuudet torjua sitä vastaan ammuttuja aseita kuin hävittäjällä. Laivoissa on hävittäjien kaltaiset harhamaalilaitteet ja lisäksi niillä on realistinen mahdollisuus ampua vain suunnilleen äänennopeutta etenevä MTO ja muuta aseistusta alas. Kai hävittäjäkin voi periaatteessa ampua alas kolminkertaisella äänennopeudella lähestyvän ilmataisteluohjuksen, mutta ainakin se on selvästi haastavampaa. Laivoja on myös huomattavasti vähemmän kuin Horneteja, mikä voi johtaa siihen, että kaikki laivat ehtivät upota ja kymmeniä ohjuksia jää tyhjän pantiksi Skinnarvikin varastolle. Hornetien kohdalla on paremmin liikkumavaraa tappiomäärissä, kun koneita on 62. Lisäksi on täydennysongelma: lentokone hakee uuden ohjuskuorman puolessa tunnissa, mutta laivalla siihen voi mennä puoli vuorokautta.
Asian sivusta: Jos laivastolle hankittaisiin jokin laiva pitkän matkan IT aseistuksella, niin sen olisi varmaankin oltava yhteensopiva maissa olevan kaluston kanssa? Siis jos ei muuten, niin nimellisesti laivastolle hankittaisiin SAMP'T patteri tai sitten ohjukset kävisi yhteen NASAMS systeemin kanssa (eli NASAMS pattereille hankittaisiin tutka joka sallii ESSM ohjuksen käytön).
Raveni
Greatest Leader
Tuollainen olisi varmaankin fiksua että puikkoja voisi tarpeenvaatiessa käyttää myös maalta tai toisesta järjestelmästä. Tämä puoltaisi hyvinkin ESSM hankintaa mikäli samaa ollaan hankkimassa Nasamsiin. Miten amraam mahtaisi toimia merellä? Tosin saattaa olla liian lyhyen kantaman järjestelmä.
fulcrum
Greatest Leader
Noh, ESSM ei tällä hetkellä ole NASAMS-yhteensopiva...ESSM block 2:een tulee mahdollisuus käyttää aktiivista hakeutumista, mutta vähän epäselvää että miten se tullaan toteuttamaan. Projektin prioriteetti tuntuu olevan muutenkin matala, sillä jenkeillä on jo Standard missilestä olemassa aktiiviversio, SM-6.
ESSM:n valinta käytännössä tarkoittaisi Mk41-laukaisinta ja APARin tai SPY-1F:n tapaista tutkajärjestelmää, joten silloin olisi jo aivan sama integroida se SM-2 siihen myös. ESSM:lle on myös olemassa 'vasittu' laukaisin Mk56, mutta mikäli emme aio tyytyä ohjusveneen kokoiseen alukseen niin Mk41 on vain järkevämpi. Amraamista ei ole olemassa meritoimintaversiota. Micasta olisi, sitä taidettiin meille harkitakin mutta Umkhonto hankittiin.
Olen jo aikaisemmin tuonnut esille vastustukseni liialliselle nojautumiselle yhteen ohjusmalliin. Jos kaikki ilmatorjunta on saman hakupäämallin varassa, niin se alkaa olla jo huomattava riski.
edit. jos oikein halutaan cheapoilla, niin ehdoton minimi olisi se setuppi mikä tanskalaisilla on uudemmissa Flyvefiskeneissä: TRS-3D -tutka (sama kuin Haminassa), Mk56 VLS Stanflex-modulissa (12 Sea Sparrowia) ja Saabin 9LV tulenjohtotutka Sea Sparroweille. Tanskalaiset tosin taitavat vielä käyttää vanhaa Sea Sparrowia mutta ESSM mennee myös? Eli tässä on toteutettu juuri sellainen 'ilmatorjunta-ohjusvene' jota olen joskus itsekin esittänyt Suomelle. Jos halutaan kuitenkin jonkunlaista saattokykyä niin alus saisi olla vähän isompi ja merikelpoisempi kuin Flyvefisken, joka on vähän tuollainen ylensyönyt Hesari eikä näytä kovin merikelpoiselta. En tunne asiaa, mutta veikkaan että voimakas keinunta voi haitata pahasti tulenjohtotutkan käyttöä.
ESSM:n valinta käytännössä tarkoittaisi Mk41-laukaisinta ja APARin tai SPY-1F:n tapaista tutkajärjestelmää, joten silloin olisi jo aivan sama integroida se SM-2 siihen myös. ESSM:lle on myös olemassa 'vasittu' laukaisin Mk56, mutta mikäli emme aio tyytyä ohjusveneen kokoiseen alukseen niin Mk41 on vain järkevämpi. Amraamista ei ole olemassa meritoimintaversiota. Micasta olisi, sitä taidettiin meille harkitakin mutta Umkhonto hankittiin.
Olen jo aikaisemmin tuonnut esille vastustukseni liialliselle nojautumiselle yhteen ohjusmalliin. Jos kaikki ilmatorjunta on saman hakupäämallin varassa, niin se alkaa olla jo huomattava riski.
edit. jos oikein halutaan cheapoilla, niin ehdoton minimi olisi se setuppi mikä tanskalaisilla on uudemmissa Flyvefiskeneissä: TRS-3D -tutka (sama kuin Haminassa), Mk56 VLS Stanflex-modulissa (12 Sea Sparrowia) ja Saabin 9LV tulenjohtotutka Sea Sparroweille. Tanskalaiset tosin taitavat vielä käyttää vanhaa Sea Sparrowia mutta ESSM mennee myös? Eli tässä on toteutettu juuri sellainen 'ilmatorjunta-ohjusvene' jota olen joskus itsekin esittänyt Suomelle. Jos halutaan kuitenkin jonkunlaista saattokykyä niin alus saisi olla vähän isompi ja merikelpoisempi kuin Flyvefisken, joka on vähän tuollainen ylensyönyt Hesari eikä näytä kovin merikelpoiselta. En tunne asiaa, mutta veikkaan että voimakas keinunta voi haitata pahasti tulenjohtotutkan käyttöä.
Viimeksi muokattu:
Nämä puoliaktiiviset tulee nyt liikaa esille. Niillä ei saavuteta monimaalitorjunta mahdollisuutta joten näkisin että tämä ei ole vaihtoehto. Arleigh Burkessa tämä ei niin suuri ongelma kun niissä sentään kolme tulenjohtotutkaa (alkuvaiheen lento ilmeisesti SPYllä). Vaihtoehtoja löytyy Aster 15 niistä järkevin sitten esim brittien käyttöönottama CAMM (ASRAAM tutka versio tulossa meri/maa +25km) ja näitä voidaan sitten täydentää Umkhontolla joka edelleen 2025 käytössä.
fulcrum
Greatest Leader
Kyllä niillä saa, tosin rajoitetummin...en tiedä miten ESSM:llä, mutta ainakin SM-kakkonen pystyy monimaalitorjuntaan yhdelläkin tulenjohtotutkalla, kunhan terminaalivaiheet eivät ole ihan yhtä aikaa. Venäläisten vastine Aegikselle, Top Dome, pystyy ohjaamaan kolmea ohjusta yhtä aikaa samalla tutkalla, tosin voisi luulla että maalien pitää olla silloin aika lähellä toisiaan. Itselläni on vähän epäselvää millainen tuo ESSM Block 2 sitten tulee olemaan, sillä uutiset puhuvat että se voisi käyttää sekä aktiivista että puoliaktiivista hakeutumista. Ilmeisesti siinä on AMRAAMin hakupää joka on sitten ohjelmoitu ottamaan vastaan sekä omia, että tulenjohtotutkan pulsseja?
ESSM sopisi meille pääasiassa kompaktiutensa vuoksi (vie aluksella vähemmän tilaa kuin Aster), mutta suuria synergiaetuja siitä ei saataisi koska sitä eivät ilmavoimat käytä eivätkä maavoimatkaan ainakaan vielä käytä, ja aluksien tutka ja tulenjohtojärjestelmät olisivat joka tapauksessa aivan eriä kuin mitä NASAMSissa.
BarrelNut
Kenraali
AEGIS järjestelmä on tehty niin että nuo SM-2 ohjukset ammutaan maalin lähelle, jossa vasta maalin valaisua tarvitaan aivan pikkuhetkeksi. Ohjuksessa on siis autopilotti ja se saa datalinkillä maalitietoja laivalta. Ohjukset laukaistaan sellaisin sekvenssein että nuo kaksi tai kolme (laivasta riippuen) tulenjohtotutkaa ehtivät valaisemaan kaikki maalit niiden terminaalivaiheessa. Käsittääkseni myös puoliaktiiviset ESSM ohjukset ohjataan juuri samalla tavalla maaliin. Eli kyllä tuollainen järjestelmä on hyvin hyvin vaikeasti saturoitavissa. Ei se varmaan ihan yhtä hyvä siinä suhteessa ole kuin aktiiviset ohjukset, mutta liki kaikki euromaat, jolla ei ole omaa lehmää ojassa ovat kyllä valinneet nuo puoliaktiiviset amerikkalaisohjukset aktiivisten eurooppalaisten sijasta (Saksa, Hollanti, Tanska, Norja, Espanja jne.).
AEGIS laivoilla on kuitenkin (ainakin osalla niistä) myös aktiivisia SM-6 ohjuksia, jotka ovat kuitenkin pääasiassa tarkoitettu torjumaan maaleja erittäin pitkältä etäisyydeltä siten että se saa maalitietoja datalinkillä joltain toiselta platformilta (AEW, AWACS) laivan oman tutkajärjestelmän sijasta, sekä myös toimimaan terminaalivaiheen torjuntaohjuksena ballistisille ohjuksille SM-3 ohjuksen aisaparina. SM-6 ohjuksessa on myös tuollainen dual mode hakupää. Ja tosiaan, ESSM Block II varustetaan myös vastaavalla hakupäällä.
http://en.wikipedia.org/wiki/RIM-174_Standard_ERAM
Miten meritoimintaversio eroaa muista versioista?
Jotain tällästä epäilinkin.
Viimeksi muokattu:
fulcrum
Greatest Leader
Materiaalit ja elektroniikat täytyy suojata suolalta (ei välttämättä ongelma nykyään kun usein ohjukset on suljettu hermeettisiin laatikoihin josta niitä ei oteta esiin ennen laukaisua). VLS-laukaisu asettaa myös omat vaatimuksensa. Ohjuksen täytyy kääntyä nopeasti maalin suuntaan laukaisun jälkeen, usein tämä edellyttää jonkunlaista suunnattua työntövoimaa, joko ohjuksen kärkiosasta tulee ohjaussuihkut tai sitten perän suutin on suunnattava.
Huhta
Greatest Leader
Mielenkiintoista on ollut lukea tätä ketjua! Toivoisin kovin, ettei olisi tarve katsella käytettyjä sotalaivoja, mutta tässä taloustilanteessa...
Miten on, missä vaiheessa MTA2020:n mahdollinen lisärahoitus selviää? En löytänyt äkkiseltään tietoa aikataulusta, mutta kai ensimmäisen aluksen rakentaminen alkaa parin-kolmen vuoden sisään?
Jos lisärahoitusta ei saada, tulee varmaan aika mielenkiintoinen tilanne, jossa voidaan päätyä nöyrtymään ja hankkimaan ulkomailta ties mitä. Joko kaikki hankitaan ulkomailta käytettynä tai sitten tilataan kotimaasta muutama alus, joissa painotetaan miinoituskykyä ja niitä ominaisuuksia, joita ulkomailta hankittavat alukset eivät tarjoa. Yksi vaihtoehto saattaisi olla sekin, että Hämeenmaa-luokan elinkaarta pidennetään ja sitten hankitaan pienempi määrä käytettyjä tai uusia aluksia.
Ketjussa ei muuten vielä mainittu Brandenburg-luokkaa, joka varmaan alkaa olemaan elinkaaren loppupuolella ja sitä myöten myynnissä 2020-luvulle tultaessa. Tosin tätä vaivaa Type 23 -tauti, eli miehistöä on 219-236, lähteestä riippuen...
Halifax-luokkaa ei myöskään vielä mainittu. Se voisi myöskin alkaa eläköitymään meille sopivaan aikaan, ja kanadalaisena siinä saattaisi jäissäkulkuominaisuuksia? Suunnittelu on tosin ilmeisesti vanhahtavaa, mutta aluksia on päivitetty ihan lähivuosina melko kattavastikin. Alueilmatorjuntakyky löytyy ESSM:n avulla, tosin ilmeisesti vain 16 ohjusta. Miehistöä 225.
Karel Doorman jo mainittiin, mutta se on samaa ikäluokkaa kuin Type 23. Hollannilla on myös näitä aluksia enää kaksi, eli esim. varaosa-aluksia ei olisi saatavissa. Type 23:een nähden Karel Doormanin etuna on Mk 41 kennosto, johon olisi saatavilla ESSM. Tosin ohjuksia ei ilmeisesto mahtuisi 16 enempää, mikä on aika vähän, mutta voisi riittää Suomen tarpeisiin. Miehistöä 154-174.
Type 23 jo mainittiin, mutta ei vakuuta minua... Alushan on alkujaan sukellusveneiden torjuntaan tarkoitettu, ja sitä myöten ilmatorjunta on jäänyt kevyeksi. CAMM nyt tietysti suojaa ohjuksilta sekä alusta itseään että mahdollisia saatettavia, mutta aluesuojaa sillä ei juuri saada. Miehistöä 185.
Tulee mieleen näistä käytetyistä, että halvalla ei saa kuin paskaa... Ehkä on parempi pysytellä erossa ikälopuista sotalaivoista ja katsoa uudempia?
Ketjussa mainittiin joitakin alusluokkia, jotka saivat minut kiinnostuneeksi. Taistelualuksista mainittakoon ruotsalaisten Visby-luokka ja norjalaisten Fridtjof Nansen. Hollantilaisten aluksista myös Holland-luokka on kiinnostava, joskin kovin sotaisaa roolia tälle ei välttämättä löydy, vaikka aseistuksen jälkiasennusmahdollisuuksia pohdittiinkin. Jäärajoitteita lienee näillä kaikilla, Hollandista tosin joku kertoi, että sen pitäisi kyetä operoimaan myös Pohjois-Atlantin jääolosuhteissa, mitä se sitten tarkoittaakaan.
Sekä Visby että Fridtjof Nansen alkavat olemaan MLU:n tarpeessa, kun meillä on aluksille tarvetta. Sen voi nähdä heikkoutena, mutta mielestäni se on vahvuus, koska tällöin laivastoja saatetaan usein supistaa. Lisäksi meillä on hyvä mahdollisuus muokata järjestelmiä itsellemme sopiviksi, kun muutenkin uudistetaan ja korjataan.
Miehistövahvuudetkin ovat kohtuullisemmat kuin muissa käytetyissä: Visbylle 43, Fridtjof Nansenille 120 (tarvittaessa majoituskapasiteettia 146:lle). Henkilöstökuluilla lienee merkitystä, vaikka osa miehistöstä ehkä täytetäänkin varusmiehillä ja reserviläisillä. Hollandin miehitys on 54, tosin tarvittaessa 40 lisääkin onnistuu, minkä luulisi parantavan mm. aseistuksen lisäämisen edellytyksiä.
Aseistuksen osalta Visby ja Fridtjof Nansen poikkeavat paljon toisistaan, ja Visbyn seuraksi tarvittaisiin väistämättä muitakin aluksia. Visbyn ilmatorjunta tulee aina olemaan luokkaa omasuoja, vaikka Suomi siihen Umkhontot lisäisikin. Fridtjof Nansen tarjoaa kyvyn ESSM-ohjuksen käyttöön, ja aluksen pintatorjuntaohjuksena on NSM, joka tarjoaa synergiamahdollisuuksia, jos NSM korvaa Suomessa RBS-15:n Hamina-luokassa ja rannikolla. Lisäksi Fridtjof Nansenissa on huomattavasti laajennusvaraa esimerkiksi toiselle ja isommalle tykille tai toiselle VLS:lle. Mielenkiintoista olisi tietää, kuinka korkea siilo on, tactical vai strike?
Merkityksellisiksi kysymyksissä näissä käytetyissä aluksissa varmaankin nousee merivoimien painottama jäissäkulkukyky. Toisena kysymysmerkkinä on miehistön määrä, vaikka toisaalta, olihan Ilmarisessakin suunnilleen promillen kymmenys Suomen väestöstä... Lisäksi herää kysymys, miten miinoitus hoidetaan.
Miten on, missä vaiheessa MTA2020:n mahdollinen lisärahoitus selviää? En löytänyt äkkiseltään tietoa aikataulusta, mutta kai ensimmäisen aluksen rakentaminen alkaa parin-kolmen vuoden sisään?
Jos lisärahoitusta ei saada, tulee varmaan aika mielenkiintoinen tilanne, jossa voidaan päätyä nöyrtymään ja hankkimaan ulkomailta ties mitä. Joko kaikki hankitaan ulkomailta käytettynä tai sitten tilataan kotimaasta muutama alus, joissa painotetaan miinoituskykyä ja niitä ominaisuuksia, joita ulkomailta hankittavat alukset eivät tarjoa. Yksi vaihtoehto saattaisi olla sekin, että Hämeenmaa-luokan elinkaarta pidennetään ja sitten hankitaan pienempi määrä käytettyjä tai uusia aluksia.
Ketjussa ei muuten vielä mainittu Brandenburg-luokkaa, joka varmaan alkaa olemaan elinkaaren loppupuolella ja sitä myöten myynnissä 2020-luvulle tultaessa. Tosin tätä vaivaa Type 23 -tauti, eli miehistöä on 219-236, lähteestä riippuen...
Halifax-luokkaa ei myöskään vielä mainittu. Se voisi myöskin alkaa eläköitymään meille sopivaan aikaan, ja kanadalaisena siinä saattaisi jäissäkulkuominaisuuksia? Suunnittelu on tosin ilmeisesti vanhahtavaa, mutta aluksia on päivitetty ihan lähivuosina melko kattavastikin. Alueilmatorjuntakyky löytyy ESSM:n avulla, tosin ilmeisesti vain 16 ohjusta. Miehistöä 225.
Karel Doorman jo mainittiin, mutta se on samaa ikäluokkaa kuin Type 23. Hollannilla on myös näitä aluksia enää kaksi, eli esim. varaosa-aluksia ei olisi saatavissa. Type 23:een nähden Karel Doormanin etuna on Mk 41 kennosto, johon olisi saatavilla ESSM. Tosin ohjuksia ei ilmeisesto mahtuisi 16 enempää, mikä on aika vähän, mutta voisi riittää Suomen tarpeisiin. Miehistöä 154-174.
Type 23 jo mainittiin, mutta ei vakuuta minua... Alushan on alkujaan sukellusveneiden torjuntaan tarkoitettu, ja sitä myöten ilmatorjunta on jäänyt kevyeksi. CAMM nyt tietysti suojaa ohjuksilta sekä alusta itseään että mahdollisia saatettavia, mutta aluesuojaa sillä ei juuri saada. Miehistöä 185.
Tulee mieleen näistä käytetyistä, että halvalla ei saa kuin paskaa... Ehkä on parempi pysytellä erossa ikälopuista sotalaivoista ja katsoa uudempia?
Ketjussa mainittiin joitakin alusluokkia, jotka saivat minut kiinnostuneeksi. Taistelualuksista mainittakoon ruotsalaisten Visby-luokka ja norjalaisten Fridtjof Nansen. Hollantilaisten aluksista myös Holland-luokka on kiinnostava, joskin kovin sotaisaa roolia tälle ei välttämättä löydy, vaikka aseistuksen jälkiasennusmahdollisuuksia pohdittiinkin. Jäärajoitteita lienee näillä kaikilla, Hollandista tosin joku kertoi, että sen pitäisi kyetä operoimaan myös Pohjois-Atlantin jääolosuhteissa, mitä se sitten tarkoittaakaan.
Sekä Visby että Fridtjof Nansen alkavat olemaan MLU:n tarpeessa, kun meillä on aluksille tarvetta. Sen voi nähdä heikkoutena, mutta mielestäni se on vahvuus, koska tällöin laivastoja saatetaan usein supistaa. Lisäksi meillä on hyvä mahdollisuus muokata järjestelmiä itsellemme sopiviksi, kun muutenkin uudistetaan ja korjataan.
Miehistövahvuudetkin ovat kohtuullisemmat kuin muissa käytetyissä: Visbylle 43, Fridtjof Nansenille 120 (tarvittaessa majoituskapasiteettia 146:lle). Henkilöstökuluilla lienee merkitystä, vaikka osa miehistöstä ehkä täytetäänkin varusmiehillä ja reserviläisillä. Hollandin miehitys on 54, tosin tarvittaessa 40 lisääkin onnistuu, minkä luulisi parantavan mm. aseistuksen lisäämisen edellytyksiä.
Aseistuksen osalta Visby ja Fridtjof Nansen poikkeavat paljon toisistaan, ja Visbyn seuraksi tarvittaisiin väistämättä muitakin aluksia. Visbyn ilmatorjunta tulee aina olemaan luokkaa omasuoja, vaikka Suomi siihen Umkhontot lisäisikin. Fridtjof Nansen tarjoaa kyvyn ESSM-ohjuksen käyttöön, ja aluksen pintatorjuntaohjuksena on NSM, joka tarjoaa synergiamahdollisuuksia, jos NSM korvaa Suomessa RBS-15:n Hamina-luokassa ja rannikolla. Lisäksi Fridtjof Nansenissa on huomattavasti laajennusvaraa esimerkiksi toiselle ja isommalle tykille tai toiselle VLS:lle. Mielenkiintoista olisi tietää, kuinka korkea siilo on, tactical vai strike?
Merkityksellisiksi kysymyksissä näissä käytetyissä aluksissa varmaankin nousee merivoimien painottama jäissäkulkukyky. Toisena kysymysmerkkinä on miehistön määrä, vaikka toisaalta, olihan Ilmarisessakin suunnilleen promillen kymmenys Suomen väestöstä... Lisäksi herää kysymys, miten miinoitus hoidetaan.
VALTIONEUVOSTON SELONTEKO JULKISEN TALOUDEN SUUNNITELMASTA VUOSILLE 2017—2020
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/VNS_3+2016.pdf
Eli Sipilän hallitus antoi ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon eduskunnalle vuoden 2016 kevätistuntokaudella ja puolustusselonteon vuoro on 2017 kevätistuntokaudella. Jälkimmäinen ottaa kantaa mm. mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksiin Suomelle.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Valtioneuvoston_turvallisuus-_ja_puolustuspoliittinen_selonteko_2012
tl;dr Julkisen talouden suunnitelmassa jo tieto hilloista. Klaffi kalahtaa kevätistuntokaudella 2017 puolustusselonteon myötä.
Viimeksi muokattu:
Veli @Huhta teki ihan oikean kysymyksen. Valitettavasti vastaus siihen on, että parhaillaan yrittävät hallituspuolueet puhua oppositiota sekä valtiovarainministeriötä ympäri. Voi ainakin ennustaa ettei tehtävä ole helppo. Rahakirstunvartijat eivät halua
luopua budjettivallastaan; eihän kukaan tiedä mikä on taloutemme tilanne v 2020. Eikä oppositio tietenkään noin periaatteessa halua helpottaa hallituksen taakkaa eikä sitoa omia käsiään mahdollisen vaalivoiton avatessa tien seuraavaan hallitukseen.
Selontekoon kirjataan asiasta joku enemmän tai vähemmän vesitetty lausuma. Mielelläni olisin tietysti väärässä!
Siten nykyhallitus ostaa laivat ja seuraava hallitus saa miettiä riittäisikö meille 30 kpl halvinta vaihtoehtoa. Vai mentäisiinkö "muihin tapoihin valvoa ja puolustaa ilmatilaa", kuten Eki Tuomioja pari vk sitten kirjoitti. Jussi Niinistöllä ei riittänyt munaa pysä-
yttää laivahanke, joten v 2030 ollaan sitten ilman joko Maa- tai Ilmavoimia.
Huhta
Greatest Leader
Jatketaan vielä aiemmin mainitsemistani, suhtellisen realistisista alusluokista: Visby, Fridtjof Nansen sekä Holland. Minimi hankintamäärä, jos jotakin alusluokkaa nyt ylipäätään on myynnissä, olisi varmaan kaksi alusta, yksittäistä alusta tuskin kannattaa hankkia kustannussyistä. Lisäksi pitäisi hankkia kaksi alusta uutena kotimaasta, jotta mm. miinoittaminen ja ympärivuotinen toiminta onnistuisi sujuvasti.
Fridftjof Nansen olisi monella tavalla unelma. Raskaasti aseistettu ja monipuolinen alus, jolla voi tehdä suunnilleen mitä hyvänsä paitsi kulkea jäissä ja miinoittaa. Miehistövaatimukset olisivat yksi ongelma, mutta eiköhän niistäkin päästäisi yli. Kysymysmerkkinä on lähinnä se, haluavatko norjalaiset luopua aluksista. Realistinen hankintahinta saattaisi olla 150-200 miljoonan euron välillä, minkä lisäksi MLU vaatisi ehkä 50-100 miljoonaa euroa.
Holland-luokalle soveltuisi ehkä parhaiten varustaminen ilmatorjuntakorvetiksi. Jotta tutkajärjestelmiä ei jouduttaisi uusimaan, kyseeseen tulisi lähinnä aktiiviset ohjukset, ja ehkä mieluiten eurooppalaiset sellaiset - miksei amerikkalaisetkin. Hollanninkielisen Wikipedian mukaan, jos nyt oikein ymmärsin, aluksiin on suunniteltu paikat kannen päälle tuleville Mk 29 GMLS Mod 4 ja 5 -laukaisimille, ja yksi laukaisin kykenee enintään kahdeksan ESSM-ohjuksen ampumiseen. Tämä on selvä rajoite. Mikäli alukseen ei ole asennettavissa VLS-kennostoa, se asettaa aluksen uuteen valoon. Jonkinlainen SUTO-kyky olisi kyllä varmaankin asennettavissa ilman suurempia ongelmia vähälukuisten ilmatorjuntaohjusten lisäksi. Holland soveltuisi kokonsa puolesta hyvin myös KV-tehtäviin sekä johtoalukseksi. Kuulemma hollantilaisilla on ainakin ollut ajatuksissa myydä kaksi aluksista, eli tämä alusluokka voisi olla mahdollinen hankinta. Hankintahinta saattaisi olla 80-100 miljoonan euron luokassa, ja varustelu suomalaiseen käyttöön saattaisi maksaa n. 50-100 miljoonaa euroa.
Visby toimisi lähinnä sellaisena Rauma-luokan perillisenä. Aluksiin voitaisiin kannibalisoida Hämeenmaa-luokan Umkhontot, joskin meritorjuntaohjukset ja SUTO-torpedot pitäisi varmaankin hankkia uutena. Näiden alusten osalta ilmatorjuntakyky olisi väistämättä vain omasuojaan riittävä, mikä asettaisi vaatimuksia voimakkaalle ilmatorjuntakyvylle uutena hankittavissa aluksissa. Hankintahinta saattaisi olla 70-90 miljoonan euron luokkaa, minkä päälle MLU vaatisi ehkä runsas 50 miljoonaa euroa. Kysymysmerkki on, haluavatko ruotsalaiset luopua aluksista? Epäilen kielteistä vastausta, koska viiden Visby-luokan aluksen säilyttäminen on loogisin tapa vastata Stockholm- ja Göteborg-luokkien vääjäämättömään poistumaan Ruotsin laivaston vahvuudesta.
Kaikkineen voi arvioida, että yksi Visby liikkuisi vajaan 150 miljoonan euron luokassa, yksi Holland ehkä 200 miljoonan euron tietämillä, aseistuksesta riippuen, ja yksi Fridtjof Nansen 250-300 miljoonassa eurossa. Näihin lukuihin sisältyy suunnilleen yksi lavettikerta aseistusta.
Lähinnä Fridtjof Nansen tarjoaisi varmuudella riittävän toimintakyvyn sukellusveneitä sekä ilma- ja pintamaaleja vastaan. Se soveltuisi kokonsa ansiosta myös kv-tehtäviin. Lähinnä suuri miehistö on ongelma.
Visby soveltuisi lähinnä sukellusveneiden jahtaamiseen Itämerellä sekä oman rannikon puolustamiseen maihinnousulta. Ilmatorjuntaan Visby ei pystyisi antamaan minkäänlaista järkevää kontribuutiota, minkä takia pudottaisin sen listalta heti alkuun.
Holland on suurin kysymysmerkki, periaatteessa se voisi aseistettuna olla hyvä aisapari kotimaasta uusina tilatuille monitoimialuksille, joiden kyvyt voitaisiin sitä myöten suunnitella täysin kotimaan puolustuksen ehdoilla. Kysymys on lähinnä siitä, miten raskaasti Holland voidaan aseistaa. Pelkät 8 ESSM-ohjusta ja mahdollisesti SUTO-torpedot kuulostaa turhan kevyeltä aseistukselta, kykyä ei olisi paljoa Visbytä enempää.
Merivoimat ei välttämättä olekaan täysin väärillä jäljillä havitellessaan uusia aluksia?
Fridftjof Nansen olisi monella tavalla unelma. Raskaasti aseistettu ja monipuolinen alus, jolla voi tehdä suunnilleen mitä hyvänsä paitsi kulkea jäissä ja miinoittaa. Miehistövaatimukset olisivat yksi ongelma, mutta eiköhän niistäkin päästäisi yli. Kysymysmerkkinä on lähinnä se, haluavatko norjalaiset luopua aluksista. Realistinen hankintahinta saattaisi olla 150-200 miljoonan euron välillä, minkä lisäksi MLU vaatisi ehkä 50-100 miljoonaa euroa.
Holland-luokalle soveltuisi ehkä parhaiten varustaminen ilmatorjuntakorvetiksi. Jotta tutkajärjestelmiä ei jouduttaisi uusimaan, kyseeseen tulisi lähinnä aktiiviset ohjukset, ja ehkä mieluiten eurooppalaiset sellaiset - miksei amerikkalaisetkin. Hollanninkielisen Wikipedian mukaan, jos nyt oikein ymmärsin, aluksiin on suunniteltu paikat kannen päälle tuleville Mk 29 GMLS Mod 4 ja 5 -laukaisimille, ja yksi laukaisin kykenee enintään kahdeksan ESSM-ohjuksen ampumiseen. Tämä on selvä rajoite. Mikäli alukseen ei ole asennettavissa VLS-kennostoa, se asettaa aluksen uuteen valoon. Jonkinlainen SUTO-kyky olisi kyllä varmaankin asennettavissa ilman suurempia ongelmia vähälukuisten ilmatorjuntaohjusten lisäksi. Holland soveltuisi kokonsa puolesta hyvin myös KV-tehtäviin sekä johtoalukseksi. Kuulemma hollantilaisilla on ainakin ollut ajatuksissa myydä kaksi aluksista, eli tämä alusluokka voisi olla mahdollinen hankinta. Hankintahinta saattaisi olla 80-100 miljoonan euron luokassa, ja varustelu suomalaiseen käyttöön saattaisi maksaa n. 50-100 miljoonaa euroa.
Visby toimisi lähinnä sellaisena Rauma-luokan perillisenä. Aluksiin voitaisiin kannibalisoida Hämeenmaa-luokan Umkhontot, joskin meritorjuntaohjukset ja SUTO-torpedot pitäisi varmaankin hankkia uutena. Näiden alusten osalta ilmatorjuntakyky olisi väistämättä vain omasuojaan riittävä, mikä asettaisi vaatimuksia voimakkaalle ilmatorjuntakyvylle uutena hankittavissa aluksissa. Hankintahinta saattaisi olla 70-90 miljoonan euron luokkaa, minkä päälle MLU vaatisi ehkä runsas 50 miljoonaa euroa. Kysymysmerkki on, haluavatko ruotsalaiset luopua aluksista? Epäilen kielteistä vastausta, koska viiden Visby-luokan aluksen säilyttäminen on loogisin tapa vastata Stockholm- ja Göteborg-luokkien vääjäämättömään poistumaan Ruotsin laivaston vahvuudesta.
Kaikkineen voi arvioida, että yksi Visby liikkuisi vajaan 150 miljoonan euron luokassa, yksi Holland ehkä 200 miljoonan euron tietämillä, aseistuksesta riippuen, ja yksi Fridtjof Nansen 250-300 miljoonassa eurossa. Näihin lukuihin sisältyy suunnilleen yksi lavettikerta aseistusta.
Lähinnä Fridtjof Nansen tarjoaisi varmuudella riittävän toimintakyvyn sukellusveneitä sekä ilma- ja pintamaaleja vastaan. Se soveltuisi kokonsa ansiosta myös kv-tehtäviin. Lähinnä suuri miehistö on ongelma.
Visby soveltuisi lähinnä sukellusveneiden jahtaamiseen Itämerellä sekä oman rannikon puolustamiseen maihinnousulta. Ilmatorjuntaan Visby ei pystyisi antamaan minkäänlaista järkevää kontribuutiota, minkä takia pudottaisin sen listalta heti alkuun.
Holland on suurin kysymysmerkki, periaatteessa se voisi aseistettuna olla hyvä aisapari kotimaasta uusina tilatuille monitoimialuksille, joiden kyvyt voitaisiin sitä myöten suunnitella täysin kotimaan puolustuksen ehdoilla. Kysymys on lähinnä siitä, miten raskaasti Holland voidaan aseistaa. Pelkät 8 ESSM-ohjusta ja mahdollisesti SUTO-torpedot kuulostaa turhan kevyeltä aseistukselta, kykyä ei olisi paljoa Visbytä enempää.
Merivoimat ei välttämättä olekaan täysin väärillä jäljillä havitellessaan uusia aluksia?
Iver Huitfeldt kävisi yhtä hyvin. https://fi.wikipedia.org/wiki/Iver_Huitfeldt_-luokka
Tosin ei ole näkyvissä niin isoa rahapulaa, että sen enempää Tanska kuin Norjakaan luopuisivat.
Ne on myös vähän liian isoja mieille. Nansen 5300 tn, Iver 6600 tn.
Myös La Fayette -luokan (3600 tn) tuorein, lokakuussa 2001 käyttöön otettu Guépratte olisi vielä ihan soiva peli MLU:n kanssa (Aster 15:lle on tila, mutta ei säästösyistä ole asennettu). Nämä ovat eri asia, koska 5x on menossa myyntiin 5x uuden frégates de taille intermédiaire eli FTI myötä 2023. Yksihän nyt irtoaisi tarpeen mukaan vaikka 2020, varsinkin kun sillä voisi heruttaa Rafale-kauppoja.
https://fi.wikipedia.org/wiki/FS_Guépratte_(F714)
Uljas!
Viimeksi muokattu: