Käytettyjä sotalaivoja merivoimille?

[Huhta]

Iver Huitfeldt kävisi yhtä hyvin. https://fi.wikipedia.org/wiki/Iver_Huitfeldt_-luokka

Tosin ei ole näkyvissä niin isoa rahapulaa, että sen enempää Tanska kuin Norjakaan luopuisivat.
Ne on myös vähän liian isoja mieille. Nansen 5300 tn, Iver 6600 tn.

@fulcrum arveli, että norjalaiset saattaisivatkin luopua muutamasta:

Joo, ei ne Fridtjof Nansenitkaan virallisesti ole myynnissä, mutta rivien välistä on luettavissa ettei norjalaiset 5 fregatin kanssa pärjää ja vähempikin riittäisi heille. Hollantilaisethan olivat jo myymässä vasta rakenteilla olevaa maihinnousualus Karel Doormania pois. Ihmeellistä hommaa jos minulta kysytään, luulisi että nyt osattaisiin jo tarve mitoittaa resurssien mukaan mutta vissiin ei?

Tosin tiedä sitten... Tanska tuskin ainakaan luopuu, heillä on niin paljon merellisiä intressejä, Grönlanti ja Färsaaret nyt ainakin. Norjallakin on kyllä Huippuvuoret... Toisaalta norjalaisilla oli kuulemma tänä keväänä tällaisia suunnitelmia, että voihan siellä jotakin supistuspainetta olla:

Norjassa vuodettu säästösuunnitelmia. Jos toteutuu sellaisenaan, 6 Skjold ohjusvenettä saattaa olla kaupan. Vuodon tieto on kiistetty ja on sanottu että suunnitelmat keskeneräisiä.

https://twitter.com/x/status/723176224458153984

Skjoldit eivät edelleenkään liiku jäissä.

Toivotaan, että F-35 on pirun kallis ja pakottaa norjalaiset nälkäkuurille!

Myös La Fayette -luokan (3600 tn) tuorein, lokakuussa 2001 käyttöön otettu Guépratte olisi vielä ihan soiva peli MLU:n kanssa (Aster 15:lle on tila, mutta ei säästösyistä ole asennettu). Nämä ovat eri asia, koska 5x on menossa myyntiin 5x uuden frégates de taille intermédiaire eli FTI myötä 2023. Yksihän nyt irtoaisi tarpeen mukaan vaikka 2020, varsinkin kun sillä voisi heruttaa Rafale-kauppoja.
https://fi.wikipedia.org/wiki/FS_Guépratte_(F714)

16 kpl Aster 15 - hmm... mahtuisikohan siihen sittenkin Aster 30? Siiloillahan (Sylver A43 ja A50) ei ole paljoa kokoeroa, ja Aster 30 tarjoaisi sellaisen alueilmatorjuntakyvyn, ettei enempää voi toivoa. Ei sillä, kyllähän Aster 15 on sekin kohtalaisen kykenevä ohjus, ja pientä ohjusmäärää voisi buustata pistämällä sisään esimerkiksi 10 kpl Aster 15 ja quad-packeinä 24 kpl CAMM.

Alusten nykyinen aseistus on kyllä huolestuttavan kevyt! 100 mm tykki, 8 x Exocet, Crotale-CIWS ja kaksi 20 mm konetykkiä. Mutta jos meritorjuntaohjukset vaihtaa uudempiin ja lisää ilmatorjunta- ja SUTO-kyvyn, niin kyllähän noillakin operoi.

 

[Huhta]

Laitetaas nyt tänne, kun on vähän uudempaa kuin alkuvuodesta 2016 foorumilla käydyt keskustelut Skjoldista.

Norjaksi:

I november 2016 bestemte Norges regjering med Arbeiderpartiet at Skjold-klassen skal utfases rundt 2025.

Hovedgrunnene til dette er:

Regjeringen at mener at de nye F-35-flyene kan overta deler av rollen til korvettene.
Pengene trengs andre steder.
Korvettene fases ut like før det ville blitt aktuelt med en betydelig utgift i form av levetidsforlengelse (MLU).

Dette er en kontroversiell avgjørelse, da flere eksperter[hvilke?] mener utfasingen vil svekke Norges kystforsvar.[12]

https://no.wikipedia.org/wiki/Skjold-klassen#Utfasing

Eli Skjoldeista luovutaan n. 2025, koska:

• F-35 pystyy suorittamaan osan Skjoldien tehtävistä
• Skjoldeilla olisi edessä kallis MLU
• Rahaa tarvitaan muualla

Asiantuntijoiden mukaan ratkaisu heikentää Norjan rannikkopuolustusta.

Harmi kyllä, alukset ovat alle 10 vuotta nuorempia kuin Hamina-luokka (otettu käyttöön 1999 (prototyyppi), 2010, 2010, 2011, 2012 ja 2012). Lisäksi norjalaiset luopuvat aluksista muutoinkin ~vuosikymmenen liian aikaisin, jotta Suomi voisi korvata osan Haminoiden suorituskyvystä Skjoldeilla. Tosin jos Skjoldit eivät mene heti kaupaksi, niin aluksia voitaisiin ehkä hankkia 2-3 kpl uusimmasta päästä korvaamaan osa Haminoiden suorituskyvystä?

 

[Talvela]

Laitetaas nyt tänne, kun on vähän uudempaa kuin alkuvuodesta 2016 foorumilla käydyt keskustelutSkjoldista.

Norjaksi:



https://no.wikipedia.org/wiki/Skjold-klassen#Utfasing

Eli Skjoldeista luovutaan n. 2025, koska:

• F-35 pystyy suorittamaan osan Skjoldien tehtävistä
• Skjoldeilla olisi edessä kallis MLU
• Rahaa tarvitaan muualla

Asiantuntijoiden mukaan ratkaisu heikentää Norjan rannikkopuolustusta.

Harmi kyllä, alukset ovat alle 10 vuotta nuorempia kuin Hamina-luokka (otettu käyttöön 1999 (prototyyppi), 2010, 2010, 2011, 2012 ja 2012). Lisäksi norjalaiset luopuvat aluksista muutoinkin ~vuosikymmenen liian aikaisin, jotta Suomi voisi korvata osan Haminoiden suorituskyvystä Skjoldeilla. Tosin jos Skjoldit eivät mene heti kaupaksi, niin aluksia voitaisiin ehkä hankkia 2-3 kpl uusimmasta päästä korvaamaan osa Haminoiden suorituskyvystä?

Minusta ne sopisivat balteille.

 

[SJ]

Harmi kyllä, alukset ovat alle 10 vuotta nuorempia kuin Hamina-luokka (otettu käyttöön 1999 (prototyyppi), 2010, 2010, 2011, 2012 ja 2012). Lisäksi norjalaiset luopuvat aluksista muutoinkin ~vuosikymmenen liian aikaisin, jotta Suomi voisi korvata osan Haminoiden suorituskyvystä Skjoldeilla. Tosin jos Skjoldit eivät mene heti kaupaksi, niin aluksia voitaisiin ehkä hankkia 2-3 kpl uusimmasta päästä korvaamaan osa Haminoiden suorituskyvystä?

En tiedä Haminoiden suorituskuvystä, mutta tuo kansitykki pani miettimään, että toimisiko tuollainen laiva minkäänlaisena tulitukialuksena rannikkojoukoille? Tykki ei toki ole iso ja meillä tuskin on varaa hankkia siihen erikoisammuksia ja jos oltaisiin hankkimassa erikoisammuksia, niin pääpainotus olisi vissiin IT-ammuksissa. Mutta toisaalta, 76mm:n ammus herätesytyttimellä ja kohtuullisella kantamalla varmasti olisi etu.

 

[Huhta]

En tiedä Haminoiden suorituskuvystä, mutta tuo kansitykki pani miettimään, että toimisiko tuollainen laiva minkäänlaisena tulitukialuksena rannikkojoukoille? Tykki ei toki ole iso ja meillä tuskin on varaa hankkia siihen erikoisammuksia ja jos oltaisiin hankkimassa erikoisammuksia, niin pääpainotus olisi vissiin IT-ammuksissa. Mutta toisaalta, 76mm:n ammus herätesytyttimellä ja kohtuullisella kantamalla varmasti olisi etu.

Taitaa olla niin, että rannikkojoukkojen tukemisessa Nemo-Jehu tarjoaa suunnilleen saman suorituskyvyn murto-osalla kustannuksista... Toki Skjoldeja voisi perinteisen "ohjusvenetoiminnan" lisäksi käyttää tarvittaessa tuollaisissa tulitukitehtävissä, mutta ei niitä pelkästään siihen tarkoitukseen kannata hankkia.

 

[Huhta]

Käytettyjen sotalaivojen kuolaajat, katse Italiaan, päin!

Maassa on meneillään iso laivasto-ohjelma, jossa vanhoja aluksia pistetään paaliin ja korvataan uudemmilla. Isolta osin kyse toki on vanhahtavista aluksista, mutta joukossa on myös helmiä.

Mm. ~20-vuotiaita partioaluksia Sirio-luokasta ja Comandanti-luokasta ollaan poistamassa 2020-luvun puolivälissä. Aseistusta näissä ei ole tykkejä lukuunottamatta, mutta kenties tässä olisi tilaisuus hankkia rajavartiolaitokselle sopiva alus Välimerellä tapahtuviin tehtäviin? Nykyiset vartiolaivat voisivat keskittyä Itämeren tehtäviin.

Myös Gaeta-luokan miinantorjunta-aluksia, joista viimeiset ovat valmistuneet 90-luvun puolivälissä, on tulossa myyntiin vuosikymmenen vaihteessa. Gaeta-luokka on Katanpää-luokan sisarluokka. Gaeta-luokkaan on tehty MLU 2010-luvulla, ja siinä yhteydessä on vaihdettu kaikumittain ja lisätty painekammio sekä miinantuhoamislaite ("EMDV (Expendable Mine Disposal Vehicle) Gaymarine Plutino").

Poistoon on menossa myös Durand de la Penne -luokan ilmatorjuntahävittäjiä, jotka olivat väitetysti maailman parhaat ei-AEGIS ilmatorjuntahävittäjät alusten valmistuessa 1990-luvun alkupuolella. Näissä nyt ei olisi Suomen kannalta mitään järkeä, eikä kyllä kenenkään muunkaan, sillä aluksilla on valtava 380 hengen miehistö.

Tarkemmin voi katsella seuraavalta sivulta, taulukon "Notes"-sarakkeessa on mainittu poistoajankohdat:

https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_active_Italian_Navy_ships#Major_surface_combatants

 

[Talvela]

Jälleen balteille hyvinkin sopivaa kalustoa, Puolalla voi olla rahatkin valmiina.

 

[Rannari]

Jälleen balteille hyvinkin sopivaa kalustoa, Puolalla voi olla rahatkin valmiina.

Paljon lähempääkin eli Balkanilta voi löytyä noille ottajia?

 

[Talvela]

Paljon lähempääkin eli Balkanilta voi löytyä noille ottajia?

Varmasti löytää ympäri maailmaa, Itämereltä vain itse mietin että kelle sopisivat.

 

[Leaderwolf]

Tykkään kyllä italialaisten tyylistä, sen suhteen että ohjusten lisäksi aluksissa on näihin päiviin säilytetty runsas tykkikalusto. Durand de la Penne luokan hävittäjässä on yksi 127mm + 3x 76mm tykkiä. Jos uudet lelut ei jostain syystä toimi, old school tulivoimaa löytyy yhä.

 

[SJ]

Tykkään kyllä italialaisten tyylistä, sen suhteen että ohjusten lisäksi aluksissa on näihin päiviin säilytetty runsas tykkikalusto. Durand de la Penne luokan hävittäjässä on yksi 127mm + 3x 76mm tykkiä. Jos uudet lelut ei jostain syystä toimi, old school tulivoimaa löytyy yhä.

Tuntuvat olevan hyvin luottavaisia tuon 76mm:n ilmatorjuntakykyyn. Siis ilman tuota DART ammustakin.

 

[Huhta]

Paljon lähempääkin eli Balkanilta voi löytyä noille ottajia?

Kroatia olisi ilmeinen.

Previously reported plans for the purchase of 2-4 offshore patrol vessels (OPV) or corvettes have been cancelled due to budgetary constraints but the 2015 strategic defence review envisages the procurement of a second-hand OPV by 2024. Politicians and military figures continue to discuss construction of a domestic-build OPVs or surface combatants in the post-2020 time period but this is an unfunded project. Navy commander, rear admiral Stipanović, stated in October 2016 that the introduction of a new missile system (replacing the existing RBS-15) will be planned accordingly and executed together with construction of new OPVs.[13]

https://en.wikipedia.org/wiki/Croatian_Navy#Vessels

Albanialla on yllättävän uutta aluskalustoa, joten siellä ei ehkä ole ottajia. Montenegro taas on P-A, puolustusmenot jotain alta 100 miljoonaa euroa vuodessa. Jää Bulgaria ja Romania.

Lisäys: Eikä Kreikkaakaan varmaan kannata sulkea pois kiinnostuneista...

 

[Rannari]

Tykkään kyllä italialaisten tyylistä, sen suhteen että ohjusten lisäksi aluksissa on näihin päiviin säilytetty runsas tykkikalusto. Durand de la Penne luokan hävittäjässä on yksi 127mm + 3x 76mm tykkiä. Jos uudet lelut ei jostain syystä toimi, old school tulivoimaa löytyy yhä.

Kaikkein uusimmissakin on edelleen nuo 3kpl 76-millisiä. 127-millisestä on näköjään jo luovuttu.

 

[Rannari]

Kroatia olisi ilmeinen.



https://en.wikipedia.org/wiki/Croatian_Navy#Vessels

Albanialla on yllättävän uutta aluskalustoa, joten siellä ei ehkä ole ottajia. Montenegro taas on P-A, puolustusmenot jotain alta 100 miljoonaa euroa vuodessa. Jää Bulgaria ja Romania.

Lisäys: Eikä Kreikkaakaan varmaan kannata sulkea pois kiinnostuneista...

Kreikka imuroi kaiken mitä irti lähtee . Kaikki Balkanin NATO-maat kaipaavat uudempia tai ainakin isompia paatteja. Eikä Pohjois-Afrikka tai Malta ole myöskään mahdottomia ilmansuuntia.

 

[Huhta]

Kreikka imuroi kaiken mitä irti lähtee . Kaikki Balkanin NATO-maat kaipaavat uudempia tai ainakin isompia paatteja. Eikä Pohjois-Afrikka tai Malta ole myöskään mahdottomia ilmansuuntia.

Ei se koko, vaan miten sitä käytetään... Partioaluksista puuttuu käytännössä aseistus, ne kelpaavat lähinnä poliisioperaatioihin. Varsinaiset sota-alukset taas ovat osittain/pitkälti eilisen teknologiaa, esim. ne it-hävittäjät. (Ehkä minä ajattelen suomalaisesta perspektiivistä, jossa mitään rauhan ajan himmeleitä ei ylläpidetä, vaan kaikki pitää olla käytettävissä myös kriisissä...)

Mielenkiintoisena voisi vielä mainita Lupo-luokan alkujaan Irakille rakennetut, mutta asevientikiellon takia Italian laivastoon ajetut, yksilöt. Ne ovat valitettavasti hieman köykäisesti varustettuja, SUTO-varustus puuttuu kuulemma täysin ja ilmatorjunta on kahdeksan Aspiden/Sea Sparrowin varassa (8 kpl, päivitys ESSM:ään onnistunee). Lisäksi vanhahtava teknologia näkyy, miehistöä on 185...

https://en.wikipedia.org/wiki/Lupo-class_frigate#Soldati-class_patrol_frigate

Miinantorjunta-alukset ovat ehkäpä eniten tätä päivää. Niille saattaa tosiaan löytyä ottaja, tai sitten ei. Menihän ne amerikkalaistenkin Ospreyt pitkälti paaliin... mikä on sääli.

 

[Rannari]

Ei se koko, vaan miten sitä käytetään... Partioaluksista puuttuu käytännössä aseistus, ne kelpaavat lähinnä poliisioperaatioihin. Varsinaiset sota-alukset taas ovat osittain/pitkälti eilisen teknologiaa, esim. ne it-hävittäjät. (Ehkä minä ajattelen suomalaisesta perspektiivistä, jossa mitään rauhan ajan himmeleitä ei ylläpidetä, vaan kaikki pitää olla käytettävissä myös kriisissä...)

Mielenkiintoisena voisi vielä mainita Lupo-luokan alkujaan Irakille rakennetut, mutta asevientikiellon takia Italian laivastoon ajetut, yksilöt. Ne ovat valitettavasti hieman köykäisesti varustettuja, SUTO-varustus puuttuu kuulemma täysin ja ilmatorjunta on kahdeksan Aspiden/Sea Sparrowin varassa (8 kpl, päivitys ESSM:ään onnistunee). Lisäksi vanhahtava teknologia näkyy, miehistöä on 185...

https://en.wikipedia.org/wiki/Lupo-class_frigate#Soldati-class_patrol_frigate

Miinantorjunta-alukset ovat ehkäpä eniten tätä päivää. Niille saattaa tosiaan löytyä ottaja, tai sitten ei. Menihän ne amerikkalaistenkin Ospreyt pitkälti paaliin... mikä on sääli.

Yhdellä 76mm tykillä pääsisi esim. Albanian laivastossa ylivoimaisesti raskaimmin aseistetun aluksen statukselle joten kaikki on suhteellista. Tuon ohjushävottäjän tyyppisiä aluksia on haalittu lähinnä Etelä-Amerikkaan. Muuna vaihtoehtona tulee mieleen lähinnä Taiwan jolle myyminen taas ei ole poliittisesti järkevää. Ehkä joku kuitenkin nappaa sen/ne vielä jatkoajalle? Ja siellä Etelä-Amerikassa on myös aiemmin Lupoja hankkineita joille nuo voisivat solahtaa näppärästi joukon jatkoksi sikäli kuin ovat jollain tasolla yhteensopivia.

 

[Leaderwolf]

Durand de la pellejen uusi koti?

Chilean Navy seeks to replace air-defence frigates

Both new and second-hand frigates are being considered, while options to increase medium-range air-defence capabilities in the replacement ships are also being studied
http://www.janes.com/article/78480/chilean-navy-seeks-to-replace-air-defence-frigates

 

[Huhta]

Durand de la pellejen uusi koti?

Chilean Navy seeks to replace air-defence frigates

Both new and second-hand frigates are being considered, while options to increase medium-range air-defence capabilities in the replacement ships are also being studied
http://www.janes.com/article/78480/chilean-navy-seeks-to-replace-air-defence-frigates

Durandit ovat vain seitsemän vuotta uudempia ja miehistöä olisi melkein tuplasti korvattaviin aluksiin nähden. Aseistus ja varustus on muutoinkin samaa luokkaa alusluokkien välillä, ja toisessa aiheessa tuli vastikään ilmi, ettei laivoihin leikellä paikkoja uusille VLS-kennostoille ihan tuosta noin vain. Kokonaisuutena aika epätodennäköiseltä vaikuttava skenaario.

Milloinkohan Saksa luopuu Brandenburg-luokasta? En löytänyt mitään virallista tietoa poistosta, mutta liekö MKS 180 korvaa sen? Brandenburgit ovat kohtuullisen nykaikaisia, varustukseen kuuluu mm. Mk 41 VLS 16-soluisena, ja sensorivarustus on osittain samaa kuin poistettavissa aluksissa. Jos VLS:n voisi täyttää ESSM-ohjuksilla (64 kpl), niin siinä olisi ohjusmäärän ja kantaman puolesta osapuilleen vastaava it-kyky kuin poistuvissa aluksissa. RAM-laukaisimet omasuojaan eivät nekään voi olla haitaksi.

Toinen vaihtoehto olisi ehkäpä Type 23:n lisähankinnat, jahka brittilaivasto poistaa niitä lisää. Chilessähän on modattu Mk 41 ESSM-ohjuksilla ko. aluksiin, mutta en tiedä, tarjoaisiko yksi kennosto per alus riittävän ohjuskapasiteetin ilmatorjuntafregatin korvaamiseksi.

Uudet it-fregatit saattaisivat nekin olla vaihtoehto. Vaan riittääkö rahoitus?

Chileläinen blogi aiheesta:

https://chiledefense.blogspot.com/2018/01/

 

[Huhta]

Jos mitään asiasta ymmärrän, niin Brandenburgeissa on aika mahtava it-kapasiteetti optiona: VLS-solujen määrä voidaan tuplata 16 ---> 32 soluun ja kyytiin on mahdollista saada myös SM-2! Noille aluksille luulisi olevan kysyntää, jahka menevät poistoon.

Die Verbandsflugabwehr kann durch Hochrüstung der Senkrechtstartanlage von 16 auf 32 Zellen deutlich verbessert werden. Das Mk. 41 Mod. 4 kann auch die Standard Missile 2 und ESSM aufnehmen, welche durch das STIR ins Ziel geführt werden können. Letztlich entschied sich die Bundeswehr nur, ab 2014 die NSSM durch weiter reichende ESSM zu ersetzen, um die NSSM für die Fregatten der Bremen-Klasse vorzuhalten.[1]

https://de.wikipedia.org/wiki/F123#Senkrechtstartanlage

 

[HotShot]

Toinen vaihtoehto olisi ehkäpä Type 23:n lisähankinnat, jahka brittilaivasto poistaa niitä lisää. Chilessähän on modattu Mk 41 ESSM-ohjuksilla ko. aluksiin, mutta en tiedä, tarjoaisiko yksi kennosto per alus riittävän ohjuskapasiteetin ilmatorjuntafregatin korvaamiseksi.

Taisivat kuitenkin skipata ESSM:n ja valitsivat CAMM:in SeaWolf ohjusten korvaajaksi.
http://www.monch.com/mpg/news/maritime/548-lockheed-martin-updates-chilean-frigates.html