Hylkää huomautus
Liity mukaan keskusteluun!

Rekisteröityminen ei kestä kuin hetkosen ja pääset keskusteluun mukaan, tervetuloa!

>>> REKISTERÖIDY <<<

Kansalaiskeskustelu Ukrainasta ja Suomen puolustuspolitiikasta SuomiAreenassa 15.7.2014

Viestiketju osiossa 'Yleinen keskustelu' , aloittaja Taitolaji, 15.07.2014.

  1. Taitolaji

    Taitolaji Ylipäällikkö BAN Lahjoittaja

    Liittynyt:
    09.03.2013
    Viestejä:
    3,663
    Tykkäykset:
    2,971
    Pisteet:
    1,286
    Toivon, että mahdollisimman moni tämän foorumin seuraaja ehtii seuraamaan mediasta päivän Suomiareena keskusteluja Ukrainasta ja Suomen puolustuspolitiikasta. Keskusteluja olisi hyvä jatkaa myös täällä maanpuolustus.net sivuilla, ei ainoastaan päivälehtien ylenantopalstoilla.

    Suosittelen matkaevääksi mm. Suomen Atlanttiseuran http://atlanttiseura.fi/ viimeistä julkaisua Mikä Nato on: http://atlanttiseura.fi/nato/ .

    Emme vielä tiedän Venäjän viimeisiä kuvioita Ukrainan osalta, emmekä miten ne tulevat vaikuttamaan omaan turvallisuuteemme, mutta ei kai kukaan halua paluuta "wanhaan hyvään YYA-aikaan", "jolloin Suomi kuuluisi jälleen Venäjän etupiiriin. Poliitikkomme kannattaisivat oven avaamista Venäjän armeijalle tulla Suomeen jo rauhan aikana, eivätkä johtavat poliitikkomme usko, että Suomi voisi menestyksellisesti puolustautua Venäjän armeijaa vastaan, joten aseet olisi käännettävä länteen, koska Natoon emme halua kuulua."

    Suomi tarvitsee jatkossa uskottavan puolustuksen, jolloin Nato on mainittu ainoana realistisena vaihtoehtona, mutta tämä ei riitä. Meillä on oltava tiiviit poliittiset suhteet läntisiin ystäviimme (EU ja USA) ja hyvät naapuruusuhteet Venäjän, Baltian maiden sekä Pohjoismaiden kanssa.


    Puolustusministeriö
    14.7.2014 11.05
    Kansalaiskeskustelu puolustuspolitiikasta SuomiAreenassa 15.7.2014
    Puolustusministeriö järjestää kansalaiskeskustelun puolustuspolitiikasta SuomiAreena-tapahtumassa Porissa 15.7.2014. Keskustelussa pohditaan Suomen puolustuksen ajankohtaisia kysymyksiä ja tulevaisuuden haasteita.

    Keskustelun alustukseksi puolustuksen parlamentaarinen selvitystyöryhmä kertoo, kuinka selvitystyöryhmässä nähdään puolustuksen tulevaisuuden tarpeet. Selvitystyöryhmä on puolustusministeriön asettama, ja sen tehtävänä on tuottaa eduskunnalle tietoa puolustuksen pitkän aikavälin haasteista ja niihin vastaamisesta. Keskustelemassa ovat selvitystyöryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Ilkka Kanerva sekä työryhmän jäsenet, kansanedustajat Johannes Koskinen, Seppo Kääriäinen ja Jussi Niinistö.

    Selvitystyöryhmän näkemyksiä kommentoivat Puolustusvoimain tuleva komentaja, kenraaliluutnantti Jarmo Lindberg, Kansalaisjärjestöjen konfliktinehkäisyverkosto KATUn puheenjohtaja Johanna Sumuvuori sekä puolustusministeri Carl Haglund.

    Tilaisuuden juontaa Petteri Väänänen. Yleisöllä on mahdollisuus osallistua keskusteluun. Tarkemmat tapahtumatiedot ovat luettavissa SuomiAreenan verkkosivuilla osoitteessa www.suomiareena.fi.

    Lisätietoja puolustusministeriössä antavat viestintäjohtaja Max Arhippainen, puh. 0295 140 120 ja tiedottaja Eemeli Peltonen, puh. 0295 140 125.


    28. Ukrainan kriisin vaikutukset Euroopan turvallisuuspolitiikkaan
    15.7. klo 12:15-13:30Lisää kalenteriin

    Puhujina:Anttonen Mattialivaltiosihteeri, UlkoministeriöHeinäluoma Eerokansanedustaja, eduskunnan puhemies, SDPKiviniemi Marikansanedustaja, KeskustaSalolainen Perttikansanedustaja, KokoomusTiilikainen Teijajohtaja, Ulkopoliittinen instituutti

    Järjestäjät:Ulkopoliittinen instituutti

    Paikka:Eetunaukion lava

    Aiheet:
    DemokratiaTalousUlko- ja turvallisuuspolitiikka[​IMG]Kyllä[​IMG]En
    Ilmoittautuneita nyt 36


    30. Kansalaiskeskustelu puolustuspolitiikasta
    15.7. klo 13:30-14:45Lisää kalenteriin

    Puhujina:Haglund Carlpuolustusministeri, RKPKanerva Ilkkapuolustuksen parlamentaarisen selvitysryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja, KokoomusKoskinen Johannesselvitystyöryhmän jäsen, kansanedustaja, SDPKääriäinen Sepposelvitystyöryhmän jäsen, kansanedustaja, KeskustaLindberg Jarmokenraaliluutanantti, 1.8. alkaen puolustusvoimain komentajaNiinistö Jussiselvitystyöryhmän jäsen, kansanedustaja, PerussuomalaisetSumuvuori Johannapuheenjohtaja/special adviser of minister Pekka Haavisto, Kansalaisjärjestöjen konfliktinehkäisyverkosto (KATU)Väänänen Petterikonsultti, Zeeland

    Järjestäjät:Puolustusministeriö

    Paikka:Raatihuoneenpuisto, Purje
     
    Viimeksi muokattu: 15.07.2014
  2. Mainos Google AdSense



  3. Taitolaji

    Taitolaji Ylipäällikkö BAN Lahjoittaja

    Liittynyt:
    09.03.2013
    Viestejä:
    3,663
    Tykkäykset:
    2,971
    Pisteet:
    1,286
    Puolustusvoimain tuleva komentaja: Turvallisuusuhkiin reagoitava nopeammin
    Kotimaa Julkaistu 15.07.2014 15:13 0
    [​IMG]
    Jarmo Lindberg


    Tuleva Puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg sanoo, että turvallisuusuhkiin on kyettävä jatkossa reagoimaan aiempaa nopeammin.

    - Ukrainan kriisi on osoittanut, ettei kriisien kärjistymistä voi entiseen tapaan arvioida vuotta etukäteen. Varautumisaika voi jäädä kuukausiin tai jopa viikkoihin, Lindberg totesi SuomiAreena-tapahtumassa Porissa.

    Lindberg haluaa Puolustusvoimiin teknologisesti hyvin varustettuja, hyvässä valmiudessa olevia yksiköitä. Niiden rinnalla tarvitaan kuitenkin myös laajempaan ja pitkäkestoisempaan toimintaan kykeneviä joukkoja.


    Linberg aloittaa tehtävässään komentajana elokuussa.
     
    Teräsmies, yrjö ja KorpiSISSI tykkäsivät tästä.
  4. SJ

    SJ Ylipäällikkö Lahjoittaja

    Liittynyt:
    29.04.2010
    Viestejä:
    15,087
    Tykkäykset:
    4,542
    Pisteet:
    1,286
    Voisivat samalla hankkia muutakin varustusta jo valmiiksi, eikä odottaa "harmaata" vaihetta.
     
  5. Museo

    Museo Majuri

    Liittynyt:
    09.04.2010
    Viestejä:
    1,268
    Tykkäykset:
    220
    Pisteet:
    156
    No niin, siellä on nyt sitten sokeat nähneet ottaallaan valon. Ilmavoimatko niihin uhkiin sitten nopeasti vastaa vai pitäisikö ryhtyä kehittämään maavoimia?
     
  6. KorpiSISSI

    KorpiSISSI Eversti

    Liittynyt:
    09.04.2010
    Viestejä:
    1,753
    Tykkäykset:
    945
    Pisteet:
    316
    Joo --- MP-netti on ollut hyvä näkemysten ajantasaistaja :)
    -1kk joukotkin on hyvä olla valmiudessa paikoillaan
     
  7. Taitolaji

    Taitolaji Ylipäällikkö BAN Lahjoittaja

    Liittynyt:
    09.03.2013
    Viestejä:
    3,663
    Tykkäykset:
    2,971
    Pisteet:
    1,286
    Uutiset Politiikka
    [​IMG]
    Haglund: Hornet-hävittäjien korvaamista pohjustava työryhmä aloittaa työnsä syksyllä
    15.7.2014 16:46 4

    [​IMG]

    Anna-Liina Kauhanen

    Helsingin Sanomat

    Pori
    Martti Kainulainen / Lehtikuva
    [​IMG]
    Puolustusministeri Carl Haglund ja kenraaliluutnantti, tuleva puolustusvoimien komentaja Jarmo Lindberg Suomi-areena-tapahtumassa Porissa tiistaina.


    Suomen uusien hävittäjähankintojen rahoituksesta pitää päättää jo tällä vuosikymmenellä, sanoi puolustusministeri Carl Haglund (r) Porissa Suomi-areenan puolustusvoimien määrärahoja käsitelleessä keskustelussa.

    "Tosiasia on, että Hornetien käyttöikä loppuu noin vuonna 2028. Olemme jo tänä syksynä asettamassa puolustushallinnon sisäistä työryhmää pohtimaan, minkä tyyppistä suorituskykyä tarvitsemme. Merkistä ja mallista ei siis päätetä. Lähinnä pohditaan sitä, miten paljon rahaa pitää varata ja mistä ne rahat otetaan."

    Virkamiestyöryhmän perustamisella pohjustetaan tulevaisuuden päätöksentekoa, Haglund sanoi. Varsinaiset ostopäätökset hävittäjistä jäävät vuoden 2019 vaalien jälkeiselle hallitukselle.

    "Vaikea päätös on lähempänä kuin kuvittelemmekaan. Joka tapauksessa asia pitää ratkaista tällä vuosikymmenellä."

    Hävittäjäkaupoissa puhutaan niin isoista summista, että osan rahoituksesta on tultava puolustusbudjetin ulkopuolelta, puolustusmäärärahoja pohtivan parlamentaarisen työryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Ilkka Kanerva (kok) toteaa.

    "Kyse on silloin esimerkiksi vastakaupoista ja muista järjestelyistä", Kanerva sanoi Porissa.

    Kanervan johtama parlamentaarinen selvitysryhmä kartoittaa sitä, mitä puolustusmäärärahojen tasolle olisi tehtävä seuraavalla ja osin sitä seuraavalla vaalikaudella.

    "Aikajänne on vuoteen 2023", sanoi työryhmään kuuluva kansanedustaja Johannes Koskinen (sd).

    "Kyse ei ole rahoista, joilla voidaan tehdä Hornetit korvaavat hävittäjähankinnat. Työryhmässä puhutaan 50–150 miljoonan euron vuotuisista määrärahalisäyksistä kahdeksan vuoden ajalle."

    Parlamentaarinen selvitysryhmä jättää loppuraporttinsa syyskuussa.

    "Kun summia pohditaan, tärkeintä on kartoittaa kussakin puolustushaarassa ne kyvyt, joita tarvitaan. Ihan lähtien siitä, mitä pimeännäkökykyä metsässä tarvitaan", Koskinen sanoi.

    "Kun todistelemme omille puolueillemme ja äänestäjille määrärahalisäysten tarpeellisuutta, meidän on oltava varmoja siitä, mikä on järkevää ja välttämätöntä, ja mikä ei."

    Hävittäjähankinnoilla ei vielä kannata liiemmin spekuloida, oli Koskisen viesti. "Seuraavan kymmenen vuoden aikana ehtii varmasti tapahtua aika lailla ihan jo teknologian kehityksen puolella."
     
  8. yrjö

    yrjö Kenraali

    Liittynyt:
    29.01.2012
    Viestejä:
    2,242
    Tykkäykset:
    2,367
    Pisteet:
    636
    "Hävittäjäkaupoissa puhutaan niin isoista summista, että osan rahoituksesta on tultava puolustusbudjetin ulkopuolelta, puolustusmäärärahoja pohtivan parlamentaarisen työryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Ilkka Kanerva (kok) toteaa."

    what I said years ago...
     
  9. Taitolaji

    Taitolaji Ylipäällikkö BAN Lahjoittaja

    Liittynyt:
    09.03.2013
    Viestejä:
    3,663
    Tykkäykset:
    2,971
    Pisteet:
    1,286
    Jarmolle sanoisin, etten ole niinkään huolissani puolustusvoimista vaan kokonaismaanpuolustuksesta. Yhteiskuntamme on niin haavoittuva, että tarvitsemme kipeästi voimakkaan sotilaallisen ja poliittisen taustatuen.

    Vertaa otsikko ja teksti o_O



    Tuleva puolustusvoimain komentaja vastaa: Näin kävisi, jos Suomeen hyökättäisiin
    [​IMG]
    Kenraaliluutnantti Jarmo Lindberg aloittaa parin viikon päästä puolustusvoimien komentajana.
    Martti Kainulainen
    Julkaistu: 15.7.2014 17:13
    Parin viikon päästä puolustusvoimien komentajana aloittava kenraaliluutnantti Jarmo Lindberg vastasi tiistaina Porin SuomiAreenassa kysymykseen siitä, miten kävisi, jos joku valtio päättäisi hyökätä Suomeen.

    Tilaisuutta juontanut Petteri Väänänen kysyi Lindbergiltä puolustusvoimien entistä komentajaa, kenraali Gustav Hägglundia lainaten, kannattaisiko Suomeen hyökätä eli tulisiko mahdolliselle hyökkääjälle turpaan.

    Lindberg ei vastannut kysymykseen suoraan. Hänen mukaansa asia riippuu siitä, kuka tulee, millä määrällä ja miten.

    -Se on kovin spekulatiivista, Lindberg sanoi.


    -Suomen puolustusratkaisu on tällä hetkellä sellainen, missä meillä on mainitsemiani työkaluja siinä työkalupakissa. Meillä on korkean teknologian kykyä, ammattiarmeijan elementtejä, Lindberg selitti.

    -Sen verran pitää korjata, että ei Suomen ilmavoimat tai merivoimat ole mikään puhdas ammattiarmeija. Sodanajan vahvuus ilmavoimissa on kymmenkertainen verrattuna rauhanajan vahvuuteen. Pelkistän sen sillä, että nykykyvyllä tehdään pääsääntöisesti päivävuoroa, mutta jostain (reservistä) pitää sitten löytyä kykyä tekemään ilta- ja yövuoroakin, jos joudutaan kuukausitolkulla kriisissä toimimaan.

    Lindberg päätti esityksensä toteamalla, että Suomen puolustus on uskottava.

    Lindberg myös paalutti upseerin täsmällisyydellä, mistä Suomen turvallisuudessa ja puolustuksessa on tällä hetkellä kysymys. IS listasi kolme pääkohtaa.

    1. Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut

    "Ennen Ukrainan kriisiä viime talvena keskustelu oli kovin erilaista. Nyt vallitsee konsensus siitä, että olemme erilaisessa ympäristössä.

    Nämä ovat konkreettisia muutoksia meidän ympäristössämme. Emme voi kääntää katsettamme niistä pois.


    Kun katsomme itään tai länteen, joukkoryhmityksiä on muutettu, on ollut suurta harjoitusaktiviteettiä. Yhdysvallat on pitkästä aikaa tuonut jonkin verran joukkoja takaisin Eurooppaan, jopa Baltiaan. Nämä ovat konkreettisia muutoksia meidän ympäristössämme. Emme voi kääntää katsettamme niistä pois."

    2. Sodankuva on laajentunut

    "Ei voi pelkästään tuijottaa alueen laajentamista, vaan tulee katsoa tällaisen konventionaalisen (perinteisen) toiminnan lisäksi laajempaa sodankuvaa. Siitä on myös esimerkkejä Ukrainasta: on taloudellisen, poliittisen ja sotilaallisen painostuksen kombinaatio, jossa on myös informaatiosodankäynnin ja kyberoperaatioiden elementit olemassa.

    Jos ennen on luotettu siihen, että saadaan jopa vuotta aikaisemmin ennakkovaroitus siitä, että olemme menossa kohti kriisiä tai sotaa, niin nyt se aika voi olla vain muutamia kuukausia, jopa viikkoja.


    Kriisin alkuhetkeä voi olla aikaisempaa vaikeampi määritellä. Jos ennen on luotettu siihen, että saadaan jopa vuotta aikaisemmin ennakkovaroitus siitä, että olemme menossa kohti kriisiä tai sotaa, niin nyt se aika voi olla vain muutamia kuukausia, jopa viikkoja.

    Tällöin tulemme siihen, että valmiudessa täytyy olla sellaisia elementtejä, jotka ovat korkeassa valmiudessa, jopa korkeammassa kuin aikaisemmin on nähty. Työkalupakissa ei tule välttämättä olla vain suurta reserviä, jolla on peruskoulutus, eikä myöskään mitään teknoarmeijaa, vaan siellä tulee olla elementtejä, joissa on kumpaakin."

    3. Puolustusvoimauudistus - valtava muutos

    "Olemme juuri viemässä kirikierroksella loppuun yhtä suurimmista muutoksistamme sodan jälkeen. Meillä on puoli vuotta aikaa tehdä se. Tässä muutoksessa mm. 1500 henkilöä vaihtaa paikkakuntaa.


    Tulemme ensi vuonna palauttamaan puolustusvoimien toiminnan tason.


    Tulemme ensi vuonna palauttamaan puolustusvoimien toiminnan tason. Se tarkoittaa kertausharjoituksia, reserviläiskoulutusta, maastovuorokausia ja lentotunteja. Se on nyt se, missä olemme puolustusvoimissa juuri tällä hetkellä.

    Mika Koskinen
     
    Viimeksi muokattu: 15.07.2014
  10. Taitolaji

    Taitolaji Ylipäällikkö BAN Lahjoittaja

    Liittynyt:
    09.03.2013
    Viestejä:
    3,663
    Tykkäykset:
    2,971
    Pisteet:
    1,286
    Oliko tässä tilaisuuden tärkein anti?



    Uusi puolustusvoimain komentaja aikoo jatkaa twiittailuaan

    Kotimaa Julkaistu 15.07.2014 19:15 0
    [​IMG]
    Jarmo Lindberg aloittaa puolustusvoimain komentajana elokuussa.


    Kenraaliluutnantti Jarmo Lindberg aloittaa puolustusvoimain komentajana elokuun alussa. Aktiivisena twiittaajana tunnettu Lindberg aikoo jatkaa viestittelyään nyt kahdella tilillä. Lindberg arvioi MTV Uutisten haastattelussa SuomiAreena-tapahtumassa Porissa, millaiseen pestiin hän on parin viikon kuluttua astumassa.

    Kun Lindbergiltä kysyy, aikooko hän jatkaa aktiivista sosiaalisen median käyttöä, vastaus on yksinkertainen.

    - Kyllä, miksi en jatkaisi.


    Lindbergin @CharlesLindberg-tilillä Twitterissä on lähes 6000 seuraajaa. Pian päivitettävänä on myös toinen tili.

    - Puolustusvoimain komentajalle on jo laitettu oma tili. Siihen käyttäjäoikeudet ovat puolustusvoimien viestintäjohdolla, adjutantillani ja minulla. Siitä tulee monimuotoisempi Twitter-tili. Tämä nykyinen tilini jää sitten enemmän tällaiseen vapaa-aika- ja hupikäyttöön, sanoo Lindberg.

    Ei pula-ajan komentaja
    Jarmo Lindberg on aloittamassa komentajan pestinsä tilanteessa, jossa puolustusvoimat on viemässä loppuun suurta puolustusvoimauudistusta.

    - Vielä kesän aikana siirtyy kymmeniä perheitä paikkakunnalta toiselle työn perässä. Uudistus viedään loppuun aikataulussa vuoden loppuun mennessä ja määrätyt säästöt saavutetaan, arvioi Lindberg.

    Vaikka puolustusvoimiin on kohdistunut viime vuosina suuria leikkauksia, Lindberg ei pidä itseään pula-ajan komentajana.

    - En usko, että minua voi kutsua pula-ajan komentajaksi. Leikkauksia puolustusbudjetista on tehty 10 prosenttia, mutta puolustusvoimauudistuksella toiminnan taso on saatettu tasapainoon tulevan kehyksen kanssa.

    Lindbergin mukaan haasteeksi kuitenkin jää materiaalihankinnat. Muun muassa ilma- ja panssaritorjuntakalustoa pitää uusia tulevina vuosina.
     
  11. Taitolaji

    Taitolaji Ylipäällikkö BAN Lahjoittaja

    Liittynyt:
    09.03.2013
    Viestejä:
    3,663
    Tykkäykset:
    2,971
    Pisteet:
    1,286
    Politiikka 15.7.2014 klo 19:07 | päivitetty 15.7.2014 klo 19:13
    Ukrainan tapahtumat nostavat kiinnostusta puolustukseen
    Puolustuspolitiikasta on tulossa Ukrainan kriisin vuoksi ensi eduskuntavaalien keskeinen teema. Näin uskovat useat MTV:n ja Porin kaupungin järjestämällä SuomiAreenalla esiintyneet keskustelijat.
    [​IMG]
    Porin teatterissa järjestettiin kansalaiskeskustelu puolustuspolitiikasta SuomiAreena-tapahtumassa 15. heinäkuuta 2014 Kuva: Lehtikuva/ Martti Kainulainen
    Ukrainan kriisin vuoksi Suomen puolustusympäristö on muuttunut muutamassa kuukaudessa. Puolustusvoimien komentajana elokuussa aloittavan Jarmo Lindbergin mukaan Venäjä on siirtänyt joukkojaan ja muuttanut joukkoryhmitystään.

    – Venäjä on ollut erittäin aktiivinen harjoituksissaan.

    Myös Yhdysvallat on Lindbergin mukaan tuonut joukkoja Euroopan alueelle ja Naton itärajalle.

    – Kyllähän meidän vastuullisina suomalaisina tulee tehdä johtopäätökset tästä ympäristönmuutoksesta ja itse sitten katsoa, tuleeko meidän parantaa vielä nykyisestään valmiuttamme ja tuleeko meidän panostaa taistelukestävyyteen, toteaa Lindberg.

    Työryhmä pohtii määrärahojen lisäystä
    Valmiuksien parantamista pohditaan myös puolustusministeriön asettamassa parlamentaarisessa selvitystyöryhmässä. Puolustusvoimat on vaatinut selvää määrärahojen lisäystä nykyhallituksen tuntuvan leikkauslinjan tilalle.

    Eduskuntapuolueiden edustajat saavat selvityksensä valmiiksi syyskuun lopussa. Selvitystyöryhmän puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) ei ennakoi, miten määrärahalisäyksiin suhtaudutaan.

    – En vielä uskalla sanoa, mutta se tulee nähtäväksi viimeistään hallitusneuvotteluissa.

    Puolueet hiovat vielä kantojaan, Kanervan oma linja on selvä.

    – Jos tähän ei merkittävää parannusta saada aikaan, sitten kyllä alkaa luvun lasku.

    Haglund: Sotilaalliset uhat ovat realistisia
    Puolustusministeri, RKP:n puheenjohtaja Carl Haglund on Nato-jäsenyyden kannattaja. Ukrainan kriisi on hänen mielestään ravistellut suomalaisia uuteen ajatteluun.

    – Se muistuttaa ihmisiä siitä, että myös Euroopassa, myös tänä päivänä, sotilaalliset uhat ovat realistisia ja uskottavan puolustuksen ylläpito on tärkeää.

    Puolustusministeri joutuu seuraamaan parlamentaarisen työryhmän työskentelyä sivusta. Puolustuksessa on viime vuosina investointien sijaan leikattu. Haglund toivoo, että päättäjät ymmärtäisivät tehdä puolustuksessa investointeja tulevaisuuteen.

    – Itse perin aikanaan leikatun salkun, tulin kesken kauden ministeriksi. On tosin kyllä hyvä sanoa, että nämä leikkaukset ovat myös kohdistunet puolustusvoimien hallintoon ja rauhanajan rakenteisiin ja ne on osittain olleet ihan järkeviä säästöjä. Niillä on saatu tehokkuutta ilman, että on heikennetty maanpuolustuskykyä.

    Kriisi yllätti myös EU:n
    Paitsi määrärahojen leikkaajat yllätti Ukrainan kriisi myös europarlamentin.

    Teija Tiilikainen, johtaja Ulkopoliittisesta instituutista, toteaa EU:ssa olleen vähän hankala vuosi.

    – On ollut vaalivuosi ja EU:n yhteinen poliittinen johto on vaihtumassa. Se tuo ehkä oman lisänsä EU-puolen päätöksentekoon.

    Tiilikaisen mukaan Nato-jäsenyyden kannatus lisääntyy. Tiilikainen ja Kanerva uskovat puolustuspolitiikan nousevan Ukrainan kriisin myötä ensi eduskuntavaalien keskeiseksi aiheeksi.

    • Tero Koskinen Yle Uutiset
     
  12. Taitolaji

    Taitolaji Ylipäällikkö BAN Lahjoittaja

    Liittynyt:
    09.03.2013
    Viestejä:
    3,663
    Tykkäykset:
    2,971
    Pisteet:
    1,286

    Venäjä-pakotteet huolestuttavat: "Juuri näitä Suomen tulee vastustaa"

    Kotimaa Julkaistu 15.07.2014 19:33 1
    [​IMG]


    Uutisjutut: Talous

    Rinne: Suomi tekee kaikkensa pakotteiden estämiseksi

    19:01

    SuomiAreena-tapahtumassa haastateltujen puolueiden puheenjohtajien mukaan Suomen on nyt tehtävä kaikkensa, että EU:n kaavailemista Venäjä-pakotteista ei koituisi kohtuutonta taloudellista haittaa.

    Valtiovarainministeri Antti Rinteen mukaan Suomi tekee kaikkensa, että Venäjä-pakotteet pystytään huomenna estämään.

    MTV Uutisten tietojen mukaan pakotteet iskisivät konkreettisesti Suomen talouteen. Ne pysäyttäisivät lähes 200 miljoonan euron hankkeet, joilla kohennettaisiin rajanylityspaikkoja ja teitä.


    Myös keskustan puheenjohtaja Juha Sipilän mukaan pakotteita tulisi vastustaa.

    -Nämä ovat juuri sen tyyppisiä pakotteita, joita Suomen tulisi vastustaa. Ne eivät ratkaise tätä kriisiä vaan se ratkaistaan neuvottelemalla, toteaa Sipilä.

    Sipilän mukaan neuvottelut ovat myös Venäjän intressien mukaista.

    -Pakotteet johtavat helposti toisiin pakotteisiin ja silloin tulee kierre, joka ei edistä tämän kriisin ratkaisua, kommentoi Sipilä.

    RKP:n puheenjohtaja Carl Haglund toteaa, että EU-maiden on kyettävä kuitenkin yhteisiin ratkaisuihin. Haglund uskoo, että pakotteet tulevat valitettavasti laajenemaan.

    -Se, että missä määrin ja mihin nämä pakotteet kohdistuvat on nyt se tärkeä kysymys. Suomen hallituksen linja on ollut pyrkiä siihen, että mahdolliset uudet sanktiot kohdistuvat tasapuolisesti eikä niin, että Suomen kaltaiseen maahan kohdistuu enemmän taloudellista haittaa.
     
  13. Taitolaji

    Taitolaji Ylipäällikkö BAN Lahjoittaja

    Liittynyt:
    09.03.2013
    Viestejä:
    3,663
    Tykkäykset:
    2,971
    Pisteet:
    1,286
    Onko Venäjä uhka? - Heinäluoma: tämä olisi Suomen suurin virhe
    [​IMG]
    Keskustan kansanedustaja Mari Kiviniemi (vas.), eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma ja Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen osallistuivat Ukrainan kriisin vaikutukset Euroopan turvallisuuspolitiikkaan -seminaariin SuomiAreena-tapahtumassa.
    Martti Kainulainen
    Julkaistu: 15.7.2014 19:22
    Ulkopolitiikan asiantuntijat keskustelivat Ukrainan tilanteesta ja Suomen turvallisuudesta Porin SuomiAreena-tapahtumassa.

    Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikaisen vetämään keskusteluun osallistuivat puhemies Eero Heinäluoma (sd), ex-pääministeri ja kansanedustaja Mari Kiviniemi (kesk), ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Pertti Salolainen (kok) sekä ulkoministeriön alivlatiosihteeri Matti Anttonen.

    Keskustelu käsitteli Venäjän ja Ukrainan välistä konfliktia, jonka kautta puhe kääntyi Suomelle mahdollisesti aiheutuvaan turvallisuusuhkaan.

    Salolaisen mukaan Venäjän toimet Ukrainassa ovat väistämättä muuttaaneet myös Suomen turvallisuustilannetta, koska olemme EU:n mukana asettamassa Venäjälle sanktioiksi määrättäyjä pakotteita. Hänen mukaansa tilanne Ukrainassa olisi aivan toinen, jos maa olisi aikoinaan liittynyt puolustusliitto NATOn jäseneksi.

    - Kyllä tässä on selvää tekstiä tullut meidänkin suuntaan. Venäjä katsoo, että me olemme jonkinlaista etupiiriä, ja meidän on myönnettävä se rehellisesti, jos katsotaan sotilaspoliittisesti tätä tilannetta. Olemme todella lähellä Venäjän sotilaspoliittista ydinaluetta, Salolainen muistutti.

    Heinäluoma puolusti voimakkaasti maltillista politiikkaa Ukraina-kysymyksessä.

    - Minusta on tavattoman tärkeää, että Suomessa säilytettään näissä oloissa maltti, Heinäluoma painotti.


    Suurempaa virhettä Suomi ei voisi tehdä, kuin lähteä nyt säntäilemään näissä oloissa ei puolille ja hankkimaan itselleen ongelmia.

    Heinäluoman mukaan Suomen ja Venäjän väliset suhteet ovat kunnossa, eikä Suomeen kohdistu Venäjän suunnalta minkäänlaista uhkaa.

    - Meidän ja Ukrainan olosuhteet ovat totaalisesti toiset. Suurempaa virhettä Suomi ei voisi tehdä, kuin lähteä nyt säntäilemään näissä oloissa ei puolille ja hankkimaan itselleen ongelmia, Heinäluoma varoitteli.

    Hänen mielestään hyvä suhde itänaapuriin on Suomelle voimavara, jota tulisi osata hyödyntää "ongelmien ratkaisemiseksi, ei niiden lisäämiseksi".

    - NATO ei ole sen paremmin Ukrainalle kuin Suomelle mikään ratkaisu. Sotilaallinen voima ei ole se ensisijainen tapa hoitaa mitään kriisejä. Kun sitä aletaan käyttää, sitä käytetään molemmin puolin, ja tiedämme ettei siitä seuraa mitään hyvää, Heinäluoma totesi.

    Puhemiehen mielestä puolustuspolitiikan voimaa ei pidä silti aliarvioida. Hän kuitenkin muistuttaa, että Euroopassa on jo pitkään pyritty vähentämään vastakkainasettelua.

    - Ei kannata hankkiutua ehdoin tahdoin huonoihin väleihin naapurinsa kanssa, Heinäluoma totesi saaden yleisöltä ainoat aplodit koko tunnin mittaisen keskustelun aikana.

    Johannes Kotkavirta, Pori
     
  14. Taitolaji

    Taitolaji Ylipäällikkö BAN Lahjoittaja

    Liittynyt:
    09.03.2013
    Viestejä:
    3,663
    Tykkäykset:
    2,971
    Pisteet:
    1,286
    Puhuminen on uskottavinta maanpuolustusta
    Kotimaa Julkaistu 15.07.2014 20:28 1
    [​IMG]



    Kansalaiset tuntuvat luottavan Suomen puolustuskykyyn. Porissa tehdyssä katukyselyssä lähes kaikki haastatellut pitävät Suomen puolustusta uskottavana.

    Armeijan puolustuskykyä ei juuri epäillä, mutta toisaalta mielipiteet tuntuvat perustuvan siihen, ettei vaaroja ole näköpiirissä.

    -Täällä pärjätään, jos ei härnätä naapureita, arvioi Sirkka Paloviita.


    Erkki Vuorinen taas luottaa tasavallan presidenttiin.

    -Presidentti puolustaa Suomea, ei niinkään asevoimat. Hoidetaan tätä asiaa ihan puhumalla.

    -Luotan Suomen puolustuksen uskottavuuteen, ehkä siksi, ettei minun elinaikanani ole tapahtunut mitään ikävää ja luotan että tilanne pystytään sellaisena pitämään jatkossakin, sanoo Tarja Österman

    Yksi eriävä mielipide SuomiAreenan yleisövilinästä löytyi.

    -Luulen, että sodankäynnin luonne on sellainen, ettei Suomen puolustus ole uskottava, arvioi Ari Dahlberg.

    Natoon ei haluja
    Nato-jäsenyyden kannattajia Porin kaduilla haastatelluissa ei ollut. Venäjän uhkaan varaudutaan muilla keinoilla kuin Nato-jäsenyydellä.

    -Ei kannata katsoa Natoon päin. Venäjä saattaa hermostua, arvioi Pekka Viherlehto.

    -Kannattaa ennemminkin keskittyä hoitamaan Venäjän-kauppaa ja taloutta kuin haikailla Nato-jäsenyyden perään, sanoo Ari Dahlberg.

    -Ei se huono asia ole, mutta en ole siihen valmiskaan, sanoo Nato-jäsenyydestä Markku Ahonen. Hän jatkaa, että jonkinlainen liittoutuminen on väistämätöntä.

    -Ehkä mieluummin puolustusyhteistyö Euroopan Unionin piirissä kuin Natossa, kun me olemme muutenkin yhteisellä asialla, perustelee Ahonen.

    [​IMG]
    Saara Rantanen

    saara.rantanen(at)mtv.fi
     
  15. TomTom

    TomTom Kenraali Mod

    Liittynyt:
    08.04.2010
    Viestejä:
    2,199
    Tykkäykset:
    2,889
    Pisteet:
    636
    "Maltti", "säntäileminen", "olosuhteet ovat totaalisesti toiset", "maltti", "suhde itänaapuriin on Suomelle voimavara", "ei kannata hankkiutua ehdoin tahdoin huonoihin väleihin naapurinsa kanssa", "täällä pärjätään, jos ei härnätä naapureita", "hoidetaan tätä asiaa ihan puhumalla", "minun elinaikanani ole tapahtunut mitään ikävää ja luotan että tilanne pystytään sellaisena pitämään jatkossakin", "Venäjä saattaa hermostua", ym ym....

    Tässä sitä on turvallisuuspolitiikkaa ala. poliitikko/kansa. En tiedä enää pitäisikö tässä itkeä vai nauraa.
     
    Raveni, nöksy, Tähystäjä ja 3 muuta jäsentä tykkää tästä.
  16. VUps

    VUps Majuri

    Liittynyt:
    08.09.2013
    Viestejä:
    1,263
    Tykkäykset:
    1,098
    Pisteet:
    156
    Suomen on kuitenkin hoidettava oma osansa tässä kriisissä niin, ettei meille jää Ukrainan kriisin aikanaan ratkettua jäljelle omaa erilliskriisiämme Venäjän kanssa. Sekin vaihtoehto on otettava huomioon, ettei Venäjä hajoa tai sitä lyödä matalaksi tämän kriisin seurauksena.

    Itse päättäjänä viestisin tästä tilanteesta aika tiivisti: Kysyttäessä toteaisin neutraalisti ja lyhyesti, että Venäjän toimilla ei ole Ukrainan kriisissä oikeutusta ja Ukrainalla on oikeus muista riippumatta kehittää yhteiskuntajärjestelmäänsä. Liian vuolassanainen esiintyminen on haitallista, sehän pitäisi tietää jo varusmiesajan koulutustehtävistä.
     
  17. Laamanator

    Laamanator Majuri

    Liittynyt:
    21.04.2013
    Viestejä:
    1,473
    Tykkäykset:
    2,586
    Pisteet:
    156
    Voisiko olla, että taustalla on myös median agenda, jossa julkaistavaksi on valittu vain sopivat vastaukset ja vähemmän sopivat näkemykset on vaiettu? Tässä on tuotu nyt esille perinteistä stereotyyppistä konsensus-suomen kantaa surullisenkuuluisaa edustavat tsuhnavastaukset.

    Geopoliittisia intressiristiriitoja ei Venäjän kanssa ratkaista paskanjauhannalla. Se olisi venäläisestä näkökulmasta vieläpä hyvän vastustajan aliarvioimista ja halveksuntaa.
     
  18. Hulabi

    Hulabi Kersantti

    Liittynyt:
    02.07.2014
    Viestejä:
    163
    Tykkäykset:
    258
    Pisteet:
    16
    Eikö tuota koko keskustelua nyt tosiaan näe netissä mistään?
     
  19. baikal

    baikal Ylipäällikkö Mod Lahjoittaja

    Liittynyt:
    11.04.2010
    Viestejä:
    16,002
    Tykkäykset:
    14,690
    Pisteet:
    1,286
    Ihan väkisin tulee näitä katsoessa mieleen, että suhteessa Venäjään Suomi roolittaa puheenvuorot tarkasti. Carl kolmen prosentin kannatus takanaan kaakattaa yhtä, Kokoomus alkaa vaikuttaa Sekoomukselta ja oppositio pelaa päivänpolitiikkaa. Siihen muutama asiantuntija heittää kehiin epäselvän ja varovaisen lausunnon ja kas, kysytään vielä toppahousukansalta toreilla välikommentit, kenraali lupaa twiitata ahkerasti jne.
     
  20. Taitolaji

    Taitolaji Ylipäällikkö BAN Lahjoittaja

    Liittynyt:
    09.03.2013
    Viestejä:
    3,663
    Tykkäykset:
    2,971
    Pisteet:
    1,286
    Puolustusministeri Haglund: "Nato ei ole hintakysymys"
    Keskiviikko 16.7.2014 klo 04.48

    Puolustusministeri Carl Haglundin mukaan Nato-jäsenyys maksaisi Suomelle vuosittain 20-40 miljoonaa euroa.

    [​IMG]
    SuomiAreena järjestetään samaan aikaan Pori Jazzin kanssa. Vaikka puolustusministeri Carl Haglund on lähes koko viikon kaupungissa, jää musiikki taas kerran väliin. Tänä vuonna häntä olisi erityisesti kiinnostanut torstaina esiintyvä Bob Dylan. (TOMMI PARKKONEN)
    LUE MYÖS
    Hornetien korvaamiseen uppoaa miljardeja - puolustusministeri myöntää kovan hinnan

    Kesäisin Porissa järjestettävä poliittinen keskustelutilaisuus SuomiAreena pääsi kunnolla vauhtiin tiistaina, jolloin kaupungin vanha teatterirakennus täyttyi ylimpiä parvia myöten puolustuspoliittista keskustelua kuuntelemaan tulleista kansalaisista.

    Keskustelu pyöri, luonnollisesti, pitkälti Naton ympärillä.

    Yleisö halusi muun muassa tietää mikä on Naton hintalappu Suomelle, eli paljonko jäsenyys kustantaisi veronmaksajille.

    - Itse asiassa hintalappu ei ole suuri, noin 20-40 miljoonaa euroa vuodessa, puolustusministeri Carl Haglund (r) vastasi.

    - Meillä on varaa liittyä Natoon, mutta onko meillä varaa olla liittymättä, ministeri kysyi.

    Selvitykset riittävät

    - Se oli retorinen kysymys Suomen turvallisuuspolitiikasta, ja siihen on selkeästi monia vastauksia, Haglund totesi Iltalehdelle myöhemmin Porin kävelykadulla.

    - Nato ei ole taloudellinen kysymys, se on puolustuspoliittinen kysymys.

    Eduskunnassa on kevään aikana virinnyt toiveita uusista Nato-selvityksistä. Vaikka Haglund periaatteessa ymmärtää puheet, hän toisaalta ihmettelee niitä.

    - Suomessa on tehty vuosien saatossa useita Nato-selvityksiä. En varsinaisesti vastusta uusia selvityksiä, mutta uskon suurimman osan poliittisista päättäjistä tietävän asiasta jo aivan riittävästi.

    - Tällaisten selvitysten pyytäminen on usein tapa lykätä itse keskustelua ja mahdollista päätöksentekoa - ' yleensä näitä selvityksiä vaaditaan niiden toimesta, jotka eivät itse halua ottaa kantaa asiaan.

    Sormi osoittaa erityisesti keskustan suuntaan.

    - Kaikissa muissa asioissa, vaikka sote- ja kuntauudistuksessa, kyllä kerrotaan mitä mieltä ollaan, mutta Nato-asiassa piiloudutaan kansan selän taakse - että voidaan harkita Natoon liittymistä "jos kansa haluaa", kuten keskustan Nato-kanta vähän on.

    Raukkamaista

    Haglund ihmettelee keskustan Nato-linjattomuutta.

    - Politiikan perusidea on, että ensin kerrotaan mitä mieltä ollaan, ja sitten samaa mieltä olevat liittyvät joukkoon ja äänestävät. Nyt odotetaan, että kansa kertoo ensin. Se on nurinkurista, ja vähän raukkamaista.

    Haglundin mukaan nyt - pitkälti Ukrainan yhä pahenevan kriisin vuoksi - uuteen kukoistukseen noussut Nato-keskustelu jatkuu vielä pitkään. Eikä lopu, vaikka joskus Natoon liityttäisiinkin.

    - Silloin alettaisiin puhua, että Natosta pitäisi erota. Eli keskustelua käydään iät ja ajat. Tai no, niin ajateltiin EU-keskustelustakin, mutta aika vähän siitä (eroamisesta) enää nykyään puhutaan...

    "Venäjä uhittelee"

    Haglund harmittelee, että Suomen Nato-keskustelu on kiertynyt vahvasti Venäjään.

    - Hallitusohjelmassamme lukee, että Suomi tekee itse ulko- ja turvallisuuspoliittiset päätöksensä. Siksi on ihmeellistä, että usein heti seuraavassa hengenvedossa pohditaan, mitä mieltä Venäjä olisi mahdollisesta Nato-jäsenyydestämme, Haglund sanoo Iltalehdelle.

    - Logiikka lähtee väärästä tulokulmasta, eli että Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys olisi kohdistettu Venäjää vastaan. Sitä se ei mielestäni saisi olla.

    Haglundin mukaan näkökulma onkin herättänyt vääränlaista ajatuskulkua - ja ärhentelyä - itänaapurissa. Mutta puolustusministeri myös uskoo, että Venäjän Nato-vastustus jää vain ärhentelyn tasolle.

    - He ovat hyvin pragmaattisia. Sinä päivänä jos Suomi mahdollisesti liittyisi Natoon, kyllä Venäjä sen myös hyväksyisi. Mutta ei varmasti tykkäisi asiasta, kuten ei ole tykännyt muustakaan Naton itälaajentumisesta.

    Tasapuolisuus?

    Haglundin on huolissaan myös Suomen ja Venäjän naapurisuhteiden tasapuolisuudesta.

    - Hyvä naapuruus perustuu tasapuolisuuteen, oli naapuri sitten kuinka paljon isompi.

    Haastavaa onkin se, että Venäjä on tämän kevään aikana omassa retoriikassaan varannut itselleen mahdollisuuden hyvin vahvoille mielipiteille siitä, mitä me Suomessa teemme omien turvallisuuspoliittisten ratkaisujemme kanssa.

    - He jopa uhittelevat, puhuvat hyvin uhkaavaan sävyyn siitä, jos Suomi päättäisi liittyä Natoon. Samalla he eivät ollenkaan hyväksy, jos me moitimme tai kyseenalaistamme heidän toimiaan esimerkiksi Ukrainassa.

    Pitäisikö meidän olla tiukempia Venäjän suhteen?

    - Se on poliittinen kulttuurikysymys. Meillä on perinne, että Venäjän karhua ei saa ärsyttää. Mielestäni mitään naapuria ei saa ärsyttää.

    TOMMI PARKKONEN
    tommi.parkkonen@ilmedia.fi
    PORI
     
  21. Taitolaji

    Taitolaji Ylipäällikkö BAN Lahjoittaja

    Liittynyt:
    09.03.2013
    Viestejä:
    3,663
    Tykkäykset:
    2,971
    Pisteet:
    1,286
    Tilaisuuden anti näyttää toistaiseksi heppoiselta. Voinemme analysoida sitä kunhan saamme kerättyä aiheeseen liittyvät kirjoitukset?

    Päivän paras (MTV 16.7 klo 09.25). Sipilä; koska Ruotsilla ja Suomella tällä hetkellä on uskottava puolustus ei ole aihetta liittyä Natoon :p . Venäjä kokisi sen uhkana.

    Nato-keskustelu kiinnosti kansalaisia [​IMG]
    [​IMG]

    Kansalaiskeskustelu Suomen turvapolitiikasta keräsi sankoin joukoin väkeä SuomiAreenassa.

    Tilaisuudessa keskusteltiin turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta selonteosta eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Juha Korkeaojan (kesk.) johdolla. Mukana tilaisuudessa olivat puolustusvoimien komentaja, amiraali Juhani Kaskeala, Olli Nepponen (kok.)puolustusvaliokunnasta, Eero Heinäluoma (sd.), Pekka Haavisto (vihr.) ja Suomen Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius.

    Paneelin juonsi MTV3:n pitkäaikainen ulkomaankirjeenvaihtaja Kari Lumikero.

    Kaskeala: Nato-päätös tehdään poliittisesti
    Naton näkökulmasta tärkein näkökanta on kansalaisten mielipide, totesi Eetunaukion yleisötilaisuudessa tentattavana ollut Juhani Kaskeala.

    Kaskeala ei itse halunnut lausua lausua selkeää kantaa Natoon, vaan totesi asian olevan poliitikkojen käsissä.

    Hän näkee kuitenkin, että Euroopassa tähdätään yhteiseen jakamattomaan puolustukseen.

    [​IMG]
    Kaskeala muistuttaa, että Euroopan maat lähtevät siitä, että puolustusorganisaation on Nato. Hänen mielestään on poliitikkojen asia päättää, haluaako Suomi olla itse mukana päättämässä asioita, vai toimiiko se muiden tekemien päätösten mukaan.

    - Mielestäni Suomi on säilyttänyt toimintavapautensa, Kaskeala toteaa.

    (MTV3-SK)


    Pitkät jutut
    Suomen Nato-jäsenyydestä ei haittaa olisi
    18.07.2013
    · HOW, Kimmo Wirén. Kuva: MTV3, SuomiAreena.fi
    · Pitkät jutut
    [​IMG]MTV3:n perinteisessä SuomiAreenassa keskusteltiin myös Suomen turvallisuuspolitiikasta, uhkakuvistamme ja Nato-jäsenyydestä.

    Asiantuntijoina lauteilla olivat kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg, Ulkopoliittisen instituutin USA-tuntija Mika Aaltola, dosentti Pekka Visuri ja tutkija Katri Pynnöniemi UPI:sta. Puheita johti instituutin johtaja Teija Tiilikainen.

    Lämmittelypuheenvuoroissa lähdettiin liikkeelle Suomen uhkakuvista. Niitähän pitää olla.

    - Uhkakuvamme eivät ole ajantasalla. On kiva nojata perinteisiin ja turvallisiin uhkakuviin, kun ei olla huomattu, että muu maailma on mennyt eteenpäin, Mika Aaltola täräytti.

    - Meillä on kovin naivistinen näkemys itsestämme ja muusta maailmasta. Kiperin uhka tulee kyberturvallisuudesta ja siinä USA on ylivertainen, sillä heillä on kaikki teknologia osaamisineen ja hallinnoimisineen hanskassa. He pyörittävät kybermaailmaa. Microsoft, Google, Amazon ja Apple kaikki ovat Yhdysvaltain maaperällä. Kaikki bitit menevät USA:an. Typerää kuvitella, että Suomi olisi turvassa - semminkin kun meidänkin dataliikenne menee suoraa kaapelia pitkin Ruotsiin, jonka lainsäädäntö sallii urkinnat, Aaltola taustoitti.

    Uskottavaa kotimaan puolustusta

    Mantraa uskottavasta puolustuksesta on hoettu viimeiset kymmenvuotta. Suomi itsekö sen uskottavuuden määrittelee ja toreilla huutaa? Ei, vaan muut uskottavuuden määrittelee.

    - Jos kuvitellaan, että Suomi joutuisi talvisodan kaltaiseen tilanteeseen nyt suurvalta-Venäjää vastaan niin huonostihan siinä kävisi. Tärkeintä on hoitaa leiviskämme niin, ettei sellaiseen tilanteeseen enää jouduttaisi, Pekka Visuri asiantuntijoi.

    - Sen sijaan meidän pitää osoittaa, ettei mikään (alueellinen) kriisi houkuttelisi käyttämään Suomea väliasemanaan ja tällä hetkellä sitä skenariota silmällä pitäen puolustuskykymme on uskottava, dosentti jatkoi.

    Puolustusliitto Naton vai Pohjoismaiden kanssa

    Ajatusmaailma Pohjoismaiden sotilaallisesta yhteistyöstä pulpahtelee pintaan aina aika ajoin. Viimeksi ihan kuukausi sitten saimme asiasta lukea tiedosvälineiden sivuilta. Raati näki tässä asiassa monta puolta. Jokaisella Pohjolan maalla on omat intressinsä: Tanskalla ja Norjalla on ihan erilainen geopoliittinen asema kuin Suomella. Ruotsilla taasen täysin oma naapurimaista poikkeava asema.

    - Suomalaiset vastustavat Nato-jäsenyyttä ja suhtautuvat myönteisesti Pohjoismaiseen sotilaalliseen yhteistyöhön tietämättä edes mitä kannattavat tai vastustavat, Aaltola piirsi.

    - Materiaalihankinnoissa yhteistyötä kyllä voitaisiin tehdä, mutta siihen se taitaakin jäädä. Nato-jäsenyydestämme ei suurta haittaa olisi, hän jatkoi.

    Venäjä-asiantuntija Katri Pynnöniemi toi keskusteluun mukaan itäisen näkemyksen ja mielipiteen.

    - Venäjän pelko on turhaa, sillä Venäjä ei koe Natoa nykyisellään millään muotoa uhkana. Toki Venäjän ääni kuuluu poliittisessa retoriikassa asiasta puhuttaessa, mutta Venäjän sotilaallispoliittiset uhat ovat etelässä ja Kiinassa. Venäjä puhuu kahdella tasolla ja kaksikielisesti, UPI-Katri kertoi.

    - Suomalaisten Nato-pelkäämisessä ei ole kyse Venäjästä vaan Yhdysvalloista. Pelkäämme, että joutuisimme vasten tahtoamme osallistumaan sellaisiin operaatiohin joihin emme tahdo käsiämme tuhria, Aaltola jatkoi.

    - Suomen Natomieli muuttuu Tukholman kautta. Katsomme mitä Ruotsi tekee ja ehkä taas seuraamme ketterästi mukana, professori Forsberg muistutti.

    Nykyisessä verkottuneessa maailmassa Nato olisi kyllä ratkaisu. Esimerkiksi Itämeren turvallisuutta ja omaa huoltovarmuuttamme ajatellen.

    - Suomi voisi olla aloitteellisempi Itämeren turvallisuusasioissa. Siinä tekemistä kyllä riittäisi, Pekka Visuri sanoi.

    SuomiAreenan keskustelussa käsiteltiin myös suomalaista asevelvollisuutta ja EU:n asemaa sotilaallisena tekijänä.
     
    Viimeksi muokattu: 16.07.2014

Jaa tämä sivu