Karttaharjoitus. Maaston käyttö panssarintorjunnassa

@KIM Sellaista haluaisin kommentoida, että olet jakanut joihinkin porukoihin vain yhden (raskaan) kertasingon. Ratkaisu on mieslestäni kyseenalainen, koska ohilaukauksen tapahtuessa ei useimmissa tapauksissa ole ketään, joka voisi ampua paikkolaukauksen. Ongelma korostuu erityisesti tässä tilanteessa, jossa kertasinkoja oli tarkoitus käyttää (ensisijaisesti) pataljoonan häiritsemiseen ilman miinoituksia ja (toissijaisesti) viimeisenä hätävarana, eli vaunu on hyvin todennäköisesti liikkeessä.

Selvä. Aika pienen "virheen" löysit, vaikka olit perehtynyt aika hyvin suunnitelmaani.
Olin ajatellut, että niillä raskailla voi lähinnä paikata kvkessin härnäämiä vaunuja. Yhdessäkään ryhmässä ei ole raskasta ilman kevyttä.
Yhdellä raskaalla on myös psykologinen vaikutus ryhmän taistelijoihin.
 
Kiitos KIM mielenkiintoisesta tehtävästä. Tässäpä vähän pst:hen heikonlaisesti perehtyneen amatöörin hajatelmia.

Huomioin ensiksi sen, että pst-aseita on käytössä vähänlaisesti. Raskaita kertasinkoja on vain 8 kpl, eli yksi per odotettu vihollisen tst-vaunu. En usko tämän riittävän, ja suhtaudun hiukan skeptisesti KESin kykyyn luotettavasti tuhota taisteluvaunu.

Oletan tässä seuraavassa muutaman asian:

1) Kahlaamosta ei pääse vaunuilla.
2) Käytössä on viuhkapanosta 2010, ainakin muutamia kappaleita.
3) Tielle on mahdollista kaivaa ja auttavasti naamioida miinasijoja 2-4 tellusta ja viuhkapanoksesta 2010 (räjäytin) koostuville hävityspanoksille.
4) Kylkipanokset ovat mallia KP 87 eli kevyt, kun muita ei PV:n kalustoesittelystä löydy.

Toiminta-ajatus.

Joukkue tuhoaa vihollisen kärkikomppanian vastuualueellaan ylläköillä ja hyödyntämällä vihollisessa syntyneen hämmennyksen ja kauhun avaamia tilaisuuksia iskevään toimintaan. Kärkikomppanian tuhouduttua joukkue tuhoaa sitä seuraavan pataljoonan materiaalia ja elävää voimaa.

Toiminnassa pyritään yllätykseen ja perkeleellisen tuliylivoiman luomiseen lyhyeksi aikaa. Taistelemaan jäädään vain otollisissa tilanteissa, muuten irtaudutaan tai suojaudutaan. Vihollisen annetaan maistaa räjähtävää tyhjyyttä. ;)

Lisäksi vihollista häiritään ja sen materiaalia ja elävää voimaa tuhotaan väijytyksistä.

Polvikosken siltaa ei missään olosuhteissa jätetä ehjänä vihollisen käsiin.

Ryhmitys.

Katso liite: 2142

Tuliylivoiman luomiseksi ja johtamisen sekä viestityksen helpottamiseksi joukkue taistelee pääosin kootusti, vahvennettuna pst-partioilla. Kaksi ryhmää, TJ sekä molemmat käytettävissä olevat pst-partiot valmistelevat piilopoterot Kivikkokankaalle seuraillen soveltavin osin karttapiirrosta. Lisäksi kaivetaan vara-asemat alueen pohjoispuolelle (merkki Väistöalue osoittaa summittaisen sijainnin, mahdollisesti joudutaan kaivautumaan lähemmäksi). Tämä siksi, koska Kivikkokankaan mutka on siinä määrin ilmiselvä väijytyspaikka, että siihen saattaa ropsahtaa epäsuoraa tulta.

Tämän lisäksi vapaaehtoisia, nohevia taistelijoita (1-3, mahdollisesti rajamiehiä) käytetään miehittämään tähystyspaikka Pitkäaholla (Tähy 1, 3 ja 4, tai joku näistä). Tarkoituksena on saada ennakkovaroitus kärkikomppanian tulosta, sen marssijärjestyksestä ja siitä, kääntyykö osa etelään Sortovaaran tielle tai suon pohjoispuolella ja Kivikkovaaran pohjoispuolitse kulkevalle uralle. (Pelkään hiukan joukkueellisen+ koukkaavan Sortovaaran tieltä ampumaradalle(?), metsämatkaa on vain noin 400 metriä, maasto on mäkeä eli luultavasti ei upottavaa, ja tien pää on helppo löytää.)

Jotta tähystäjien ei tarvitsisi tyytyä pelkkään liikenteenlaskentaan, heille annetaan kaksi tähysteistä panssaripanosta (selitän kohta) ja muutamia viuhkapanoksia. Maaleina on 1) aktiivisella suojajärjestelmällä varustetut tst-vaunut 2) johtovaunut 3) mikä tahansa muu tst-vaunu. Viuhkapanoksilla katkaistaan mahdollisten tapahtunutta ihmettelemään tulevien jalkautujien maallinen taival. Luonnollisesti räjäyttäminen hoidetaan piilopoterosta, joka suojataan viuhkapanoksella, ja josta on myös katsottu valmiiksi turvallinen poistumisreitti. Tällä räjäytyksellä pyritään paitsi muonavahvuuden vähentämiseen, myös siihen, että vihollisen liike pysähtyy hetkeksi ja Kivikkokankaan väijyasemat ehditään miehittää.

Ainakin yksi tähystäjä jätetään radion kanssa valvomaan Polvikosken sillan räjäytintä (VP2010 ja 2-3 tellua), ehdottomana ohjeena vääntää kahvasta jos joukkueeseen ei saada yhteyttä ja vihollinen tulee yli. Mielellään niin, että ainakin yksi vaunu on keskellä siltaa. Tähystäjän hommana on räjäyttämisen jälkeen rynnätä kahlaamolle hoivaamaan sinne asetettuja viuhkapanoksia. Tämä voisi mahdollisesti olla myös viestiryhmän tehtävä, koska jos homma kusee täysin, niin komppanialle pitäisi saada pikaisesti viesti epäonnistumisesta ja sillan räjäyttämisestä.

Loput ukot n. puoliryhmästä jätän omaksi reservikseni.

Vihollisen pääosa tuhotaan ennen Kivikkokankaan tienristeystä sijaitsevassa väijytyksessä keskitetyllä sinkotulella. Loput kuolevat improvisoituihin tähysteisiin panssaripanoksiin. Nämä rakennetaan asettamalla 2-3 telamiinaa tai 1 kylkipanos tien keskelle kaivettuun miinasijaan; kylkipanoksen pitäisi purra taisteluvaununkin pohjalevyyn. Tellujen alle laitetaan viuhkapanos 2010, joka toimii räjäyttimenä. Räjäytystä varten vedetään vähintään tuplajohdotus, syvälle, niin ettei raivain katkaise johtoa.

Valmistelut.

Kun käytössä on noin 6 h, odotan käyttäväni ajan suunnilleen seuraavasti: 1 h käskynjakoon ja asemien valintaan, 3-4 h asemien valmisteluun ja panostukseen, 1 h toiminnan harjoitteluun. Erityisesti harjoitellaan irtautumista.

Tien alta kulkee kartan mukaan kaksi siltarumpua/vast (Rumpu 1 ja 2). Nämä panostetaan neljällä telamiinalla per rumpu, käyttäen viuhkapanoksia räjäyttiminä. Väliin jäävä n. 400 metrin pätkä tietä on tappotannerta, jonka reunat varustetaan lukuisilla viuhkapanoksilla ja jonka länsipäätä tukitaan lisäksi panssaripanoksilla (2 kpl) ja murroksella väijytyspaikan ohittamisen vaikeuttamiseksi. Neljä panssaripanosta kaivetaan myös tälle pätkälle tietä sopiviin kohtiin. Pohjamiinoista ja yhdestä tähysteisestä panssaripanoksesta tehty varamiinoite lasketaan osapuilleen tienristeyksen (Miinoite 1) ja Miinoite 2-merkin välille. Pari pohjamiinaa ja 1 panssaripanos jätetään tien pohjoispuolella olevan uran tukkimiseen (Miin. 3).

Rumpujen ja sillan panostamisen jälkeen jäljellä on laskujeni mukaan 29 tellua ja 6 kylkipanosta. Näistä tehdään 16 improvisoitua panssaripanosta (9 á 3 tellua, 1 á 2 tellua, 6 kylkipanosta), joista väijytyspaikalle, varamiinoitteeseen ja Tähyjen käytettäväksi käytetään yhteensä 10.

Lopuista 6 panoksesta 4 kaivetaan tielle Kivikkokankaan ja sillan välille. Jos kärkikomppania saadaan tuhottua Kivikkokankaan väijytykseen, näitä voidaan sitten käyttää pataljoonan jallittamiseen. 2 panosta käytetään vaihtoasemaan sillan länsipuolelle.

Valmisteluksi kaivetaan ensisijaisesti hyvät, katetut piilopoterot väijypaikkoihin (ml. Kivikkokankaan länsipuolen tielle asennettujen panosten väijypaikat). Toissijaisesti kaivetaan vaihtoasemat. Suurempia asemia ei rakennella, eikä varmaan ehditäkään, pl. mahdollisesti sirpalesuojat ajoneuvoille. Traktoreita käytetään, jos se onnistuu jättämättä ilmasta tai maasta näkyviä jälkiä. Jos se ei onnistu, niitä käytetään estemurrosten tekemiseen ja valemiinoitteiden kaapimiseen tiehen.

Tausta-ajatus tässä on se, että koska panssareihin pystyviä aseita on vähän, haluan tuhota vaunuja enkä vain katkoa teloja; tähän tähysteinen "IED" sopii telamiinaa paremmin. Mieluummin käytän liikaa r-ainetta kuin liian vähän! (Rumpuun pitänee myös laittaa enemmän, koska sen päiden tiivistäminen on hankalampaa ja räjähdys pyrkii suuntautumaan rummun molemmista päistä sivuille.) Tähysteisellä panoksella on myös mahdollista tuhota raivaimella varustettu vaunu. Rumpuja haluan käyttää siksi, koska tiehen kaivettu kuoppa saattaa kuitenkin herättää epäilykset; näin olisi mahdollista napata ainakin vaunu tai pari, vaikka sieltä tultaisiin miinaharavien kanssa jalkaisin.

Rumpu 1:n länsipuolelle kaadetaan estemurros niin, että kärkivaunu joutuu hidastamaan rummun kohdalla. Jos vain hermot pitävät, tässä odotetaan niin kauan että komppania sumppuuntuu tuolle tappotantereelle.

Suunnitelma.

Kivikkokankaan asemat miehitetään, kun Pitkäaholla pamahtaa.

Tulenavauksen merkkinä on jojon suorittama Rumpu 1-panoksen räjäyttäminen, toivon mukaan ensimmäisen yli ajavan tst-panssarin alla; tämän jälkeen Rumpu 2-panoksen hoitaja saa räjäyttää oman paukkunsa, kun vihollisvaunu (mielellään viimeinen tai tst-psv) on sen päällä. Hyvässä lykyssä sumppuun saadaan koko komppania. Rumpu 2:a ei räjäytetä jos sillä ei saada vaunua, tässä tapauksessa se säästetään pataljoonan kiusaksi.

Tässä kohdassa vihollisella pitäisi olla jäljellä enintään 6, mahdollisesti 5 ja erittäin hyvällä tuurilla 4 toimintakykyistä tst-panssaria. Toivon mukaan ainakin yksi lisää napataan tuhoamisalueella olevilla panssaripanoksilla. Sitten soitetaan paksuilla torvilla jäljelläoleviin, ja väijytykseen kipataan suoraa ja epäsuoraa tulta ja viuhkapanosten vipuja väännellään niin kauan kunnes vihollinen tuhoutuu, ammukset loppuvat, tai 15 minuuttia on kulunut. Tässä kohdassa irtaudutaan uraa pitkin länteen, pois tykistön alta ja kohti uusia seikkailuja. Uran tukkona ollut miinoite, tai ainakin pohjamiina, puretaan mukaan jos se onnistuu isommitta riskeittä. Jos vihollista jää joukkuetta enemmälti väijytysalueen ulkopuolelle, irtautuminen tehdään krh-tulen ja savustuksen suojissa mahdollisimman nopeasti, jotta ehditään toiseen paikkaan eikä jäädä koukkauksen jalkoihin. Eli käytännössä ammutaan singot tulialueelle pysähtyneisiin vaunuihin, ja sitten irti.

Jos vihollinen tuleekin voimalla Sortovaaran tien ja ampumaradan kautta, väijytyksen suuntaa muutetaan 90 astetta kohti tienristeystä. Jos vihollinen tulee yhtäaikaa myös Kivikkokankaan pohjoispuolelta kulkevaa uraa myöten, väijytys vedetään takaisin väistöalueelle, jos aikaa on. Jos ei ole, toimitaan tilanteen mukaan, ja vaikutetaan viholliseen esim. panoksilla omaa paljastumista välttäen. Pelkotilana tässä on loukkuun jääminen Kivikkokankaan länsipuolen notkelmaan vihollisen tullessa tietä ja pohjoispuolen uraa, tai kaikkia kolmea uraa pitkin; paikka on himpun turhan ilmeinen väijytykselle.

Jos vihollista on jäljellä, seuraava väijytys rakennellaan heti Polvikosken sillan länsipuolelle, jossa on valmiina kaksi panssaripanosta. Tien varrella olevat panssaripanospoterot miehitetään. Tässä vaiheessa voi olla hyvin niin, että taistelupsv:hen pystyviä raskaita sinkoja ei enää ole jäljellä, mutta taisteluvaunuja on vielä. Sille ei sitten voi mitään; sitten tuhotaan miehistövaunuja ja miehistöä, ja väistetään tstpsv:n tulen alta. Yksinäistä tst-psv:tä voinee KESseilläkin kurmottaa. Toiminta-ajatuksena, päästetään sillalta yli enintään muutama vihollisen vaunu, sitten pamautetaan silta ja lopuilla pst-aseilla pyritään lannistamaan yli päässeet. Jos vihollisen eloonjääneet ajavat häikäilemättä läpi väijytyksestä ja varamiinoitteesta, eikä joukkue ehdi sillalle ennen sitä, se räjäytetään ja joukkue valmistautuu pataljoonan häiritsemiseen.

Kokkokankaalla olkoon viimeinen asema, jos sinne asti päästään/joudutaan. En näe ilmakuvassa tätä ennen oikein hyviä väijypaikkoja. Toiveena on, että reservi miehittäisi nämä asemat tarpeen vaatiessa; irtautuminen sinne saakka traktoreilla ja lantikalla tietä pitkin vaikuttaa himppasen riskialttiilta, ja mieluummin jäisin häiritsemään pataljoonaa tien pohjoispuolen ja joen itäpuolen maastoon.

En mene 100% takuuseen että tällä tuhotaan koko komppania, mutta pienellä määrällä onnea aika monta vakanssia saataneen avattua.

Sellaiseen kiinnitin ensimmäisenä huomiota, että omaa epäsuoraa et pysty käyttämään juuri lainkaan. Oma epäsuora ylettää ilmoituksen mukaan vain juuri ja juuri 100 metriä omien pääasemiesi eteen. Tätä et varmaankaan tehtävänannosta huomannut?
Kivikkovaaralla tarkoittanet Kivikkokankaalla olevaa mäkeä.

Sinulla oli periaatetasolla aivan erilainen taistelusuunnitelma kuin minulla. Olit ajatellut, että otetaan vihollista vastaan ja vetäydytään koko joukkueella aina tien suunnassa taaksepäin kunnes jossakin taas pamautetaan ja vetäydytään.
Itse ajattelin alkuun tätä samaa menetelmää, mutta sitten se tyssäsi minulla noihin siltoihin ja jokiin. Pelkään, että ei saada joukkoja vedettyä taaksepäin noiden jokien yli ajoissa ja taistelu tössähtää sitten siihen kun ei päästä taaksepäin. Oma ajatus oli siis, että isketään tien suunnalla ja sitten hävitään soille etelään tahi pohjoiseen kunnes taas käydään rysäyttämässä tiellä.
En tiedä kumpi tapa on vähemmän väärä tässä tapauksessa. Huonoja ei ole kumpikaan. Huono olisi se, että jos joku ehdottaisi, että aloitettaisiin taistalu Kokkokankaan ja Alajoen väliltä. Kun syvyyttä on niin sitä kannattaa käyttää.

Sellainen selvä ero myös oli, että taistelisit joukkueella kootusti kun minä taas hajautin joukkueen ryhmiin. Ajattelin, että saadaan ehkä parempi hyötysuhde toiminnalle kun tehdään tuhoa pienillä yksiköillä. Jos joku palanen menee pieleen niin koko joukkue ei tuhoudu kerrasta. Pienillä porukoilla on ketterämpää liikkua.
 
Missä iskevät osat? Stopparit vain paikoillaan, muut liikkuvia.
 
Täsmennä. Missä korpiSISSIn suunnitelma? Vai torpedoitko vain muiden ajatuksia?
En torpedoi mitään mutta ..Miettikää liikkuvuutta ja sitä ettei selviä maaleja löytyisi mm. Raketti heitti mille. Eli isku.isku.isku ja irti
 
Pysäytä iske, irtaudu, iske ja irtaudu.. Jne pidä ote
 
En torpedoi mitään mutta ..Miettikää liikkuvuutta ja sitä ettei selviä maaleja löytyisi mm. Raketti heitti mille. Eli isku.isku.isku ja irti

No sitä minä juuri yritän. Kahdeksalle kilometrille hajautettu 52 ukkoa. Isku, isku ja irti. Ja myöhemmin isku ja irti.
 
Sori tabletin ennakoiva tekstitys.…..
 
Reservin reservin reservi ja epäsuora aina käytettävissä..
 
Enkä tee suunnitelmia kun näitä reenataan ;)
 
Reservin reservin reservi ja epäsuora aina käytettävissä..

Johtoryhmässä on mun suunnitelman reservit. Ei siitäkään kyllä voi kuin 6 miestä käyttää johonkin pieneen vastaiskuun jolla saa omat ukot irtaantumaan hankalaksi muuttuneesta tilanteesta. No onhan 6 miestä nyt sentään jotakin. Mistä lähtien sissitoiminnassa on mietitty reservejä?
 
Johtoryhmässä on mun suunnitelman reservit. Ei siitäkään kyllä voi kuin 6 miestä käyttää johonkin pieneen vastaiskuun jolla saa omat ukot irtaantumaan hankalaksi muuttuneesta tilanteesta. No onhan 6 miestä nyt sentään jotakin. Mistä lähtien sissitoiminnassa on mietitty reservejä?
Aina: ;)
 
Sellaiseen kiinnitin ensimmäisenä huomiota, että omaa epäsuoraa et pysty käyttämään juuri lainkaan. Oma epäsuora ylettää ilmoituksen mukaan vain juuri ja juuri 100 metriä omien pääasemiesi eteen. Tätä et varmaankaan tehtävänannosta huomannut?
Kivikkovaaralla tarkoittanet Kivikkokankaalla olevaa mäkeä.

Sinulla oli periaatetasolla aivan erilainen taistelusuunnitelma kuin minulla. Olit ajatellut, että otetaan vihollista vastaan ja vetäydytään koko joukkueella aina tien suunnassa taaksepäin kunnes jossakin taas pamautetaan ja vetäydytään.
Itse ajattelin alkuun tätä samaa menetelmää, mutta sitten se tyssäsi minulla noihin siltoihin ja jokiin. Pelkään, että ei saada joukkoja vedettyä taaksepäin noiden jokien yli ajoissa ja taistelu tössähtää sitten siihen kun ei päästä taaksepäin. Oma ajatus oli siis, että isketään tien suunnalla ja sitten hävitään soille etelään tahi pohjoiseen kunnes taas käydään rysäyttämässä tiellä.
En tiedä kumpi tapa on vähemmän väärä tässä tapauksessa. Huonoja ei ole kumpikaan. Huono olisi se, että jos joku ehdottaisi, että aloitettaisiin taistalu Kokkokankaan ja Alajoen väliltä. Kun syvyyttä on niin sitä kannattaa käyttää.

Sellainen selvä ero myös oli, että taistelisit joukkueella kootusti kun minä taas hajautin joukkueen ryhmiin. Ajattelin, että saadaan ehkä parempi hyötysuhde toiminnalle kun tehdään tuhoa pienillä yksiköillä. Jos joku palanen menee pieleen niin koko joukkue ei tuhoudu kerrasta. Pienillä porukoilla on ketterämpää liikkua.

Kiitos kommenteista, hyviä huomioita.

Oma ajatukseni on, että sitten kun ammutaan, niin sitten ammutaan niin perkeleellisesti että vastapuolelle ei jää sanan sijaa. Tästä tuo koottu isku-taktiikka. Huomasin kyllä tuon epäsuoran tulen rajoituksen, mutta ajattelin ikuisena optimistina, että kantama riittää juuri ja juuri siihen mihin sitä ensisijaisesti haluan. Ja sitten kun siitä otetaan takapakkia, niin ongelmat pienenevät. Toki on niin, että äärikantamilla tarkkuus heikkenee; ajattelin, että viime kädessä voisin uhkailulla, vittuilulla ja turhilla lupauksilla saada ainakin komppanian krh:t siirtämään tarvittaessa asemiaan muutaman sata metriä itään :D.

Joet pelottavat minuakin, ja mietin ihan samaa itsekin. Oma ajatukseni oli, että koko joukkue väistää sitten ennen kaikkea tien pohjoispuolelle ja jää härnäämään pataljoonaa, jos kärki menee läpi. Koska jos emme saa pysäytettyä vihollista ja se ajaa röyhkeästi läpi, emme kuitenkaan pysty vetäytymään ainakaan tietä pitkin, emmekä luultavasti kahlaamoltakaan - emme ainakaan niin ajoissa, että ehdimme väijytyspaikkoihin ennen vihollista. Ehkä olisi pitänyt käskeä valmistelemaan vesistönylitys vaikka lautoilla yläjuoksulla (?) eli sillan pohjoispuolelta.

Luin suunnitelmasi ja RPG:n jo mainitsemaa voimien tietynlaista hajauttamista lukuunottamatta se vaikuttaa hyvältä. Tosin ymmärrän kyllä senkin, että rskes per ryhmä antaa vähän moraalista selkärankaa. Lähtisin toteuttamaan jos olisin alaisesi. Ainoastaan mietin sitä, että hajautetuilla iskuilla ei välttis saada tuhottua 30 km/h eteenpäin painavaa komppaniaa, jos se ei jää tappelemaan. Mutta sitten voidaan säästää paukut pataljoonan kurmottamiseen, joten molempi parempi. Sissi-Koppista lainatakseni, antaa painaa vaikka Sodankylään saakka, kunhan vuotaa verta koko matkan.

Hyvä tehtävä, kiitos vielä kerran.
 
Riittääkö epäsuoran kantama tosiaan 5. ryhmälle?

Ja toinen kyssäri 5. ryhmästä. Ryhmän toiminta-alueen pohjoisrajalla näyttäisi olevan silta, kannattaisiko sekin käydä pamauttamassa? Tai jokin noista muista rummuista mitä tuolla kartan mukaan näyttäisi olevan.
 
Riittääkö epäsuoran kantama tosiaan 5. ryhmälle?

Ja toinen kyssäri 5. ryhmästä. Ryhmän toiminta-alueen pohjoisrajalla näyttäisi olevan silta, kannattaisiko sekin käydä pamauttamassa? Tai jokin noista muista rummuista mitä tuolla kartan mukaan näyttäisi olevan.

Ei riitä. Minulla oli annettu vitosryhmälle lupa tulenjohtoon, mutta siinä on sikäli virhettä, että epäsuora ei yllä sinne asti. Tosin viitonen saattaa jäädä käkkimään alueelle pidemmäksikin aikaa. Esim. viikoksi. Tällöin saatetaan saada jo tykistöä paikalle tai vitosen alue on laajentunut ties mihin. Unohtui laittaa täsmennys siitä vitosen ohjeisiin.

Asumajoen silta Kiimakankaan leimuukämpän vieressä voisi olla sellainen silta joka kannattais räjäyttää ilmaan vasta kun siitä on joukkue tai pari jyristellyt yli ja silloinkin niin, että siinä keikahtaa samalla joku vaunu. Jos sen jyräyttää ilmaan ennen viholliskontaktia niin ei oikeastaan auta mitään joukkueen/komppanian taistelussa. Tajuavat vaan, että kärjen lähellä kannattaa pitää siltavaunua. Ja saattaa käydä niinkin, että tulevat varovaisemmin seuraavalle sillalle jos tämä on Asumajoen silta on rikki. Hyvä huomio, vaikkakin tämän harjoituksen vieraat saattavat olla tulossa Peräahon-Lavakankaan tietä rajalta. Silloin Asumajoen sillalla ei ole juuri merkitystä.
 
Itse jäin miettimään yhtä asiaa, joka vaivaa itseäni tuossa KIMin suunnitelmassa: kuinka toimiva tapa tuo metsätiellä väijyttäminen todellisuudessa on vuonna 2014? Maallikkona ajattelen, että mitä syvemmällä metsässä omat asemat ovat, niin sitä heikommat mahdollisuudet ampua tielle pst-aseilla. Vaunut taas voivat ampua sirpalekranaatteja ja päästellä konekiväärien vyöt tyhjiksi. Jos taas sijoitutaan hyvin lähelle tietä, vain jonkun kymmenen metrin päähän, niin pelkään vaunun lämpökameran saattavan paljastaa koko homman jopa ilman erityisempää mielenkiintoa metsään. Mikä on oma mietteenne tästä?
 
Itse jäin miettimään yhtä asiaa, joka vaivaa itseäni tuossa KIMin suunnitelmassa: kuinka toimiva tapa tuo metsätiellä väijyttäminen todellisuudessa on vuonna 2014? Maallikkona ajattelen, että mitä syvemmällä metsässä omat asemat ovat, niin sitä heikommat mahdollisuudet ampua tielle pst-aseilla. Vaunut taas voivat ampua sirpalekranaatteja ja päästellä konekiväärien vyöt tyhjiksi. Jos taas sijoitutaan hyvin lähelle tietä, vain jonkun kymmenen metrin päähän, niin pelkään vaunun lämpökameran saattavan paljastaa koko homman jopa ilman erityisempää mielenkiintoa metsään. Mikä on oma mietteenne tästä?
Maaston käyttö on kaiken a ja o.
 
Maaston käyttö on kaiken a ja o.

Samaa mieltä Erkin kanssa.
RPG83:lla on oletettavasti parempi koulutus panssarintorjuntaan kuin minulla, mutta rohkenen silti esittää omat mietteeni.

Ukkeleita tien varteen minimimäärä. Ja mieluummin ei mitään sinkoloita vaan itsestään laukeavia miinoja ja kaukaa narusta tai napista laukaistavia miinoja ja pommeja.
Pitäisi pyrkiä siihen, että tiellä vaikutusalueella on vain yksi vaunu kerrallaan. Eli asemat otetaan vihollisen tulosuunnasta katsoen jonkun mäen tai kiven jälkeen niin, ettei kohdevaunun takana tuleva 20 metrin päässä tuleva vaunu voi nähdä asemaan. Periaatteessa siis ammutaan tai laukaistaa liki heti kun tulee ampumasektorille. Oman ampuma- tai tähystyssektorin on oltava myös rajoitettu sivusuunnassa. Sinkoloille pitää tietysti joskus vähän raivata ampumalinjaa. Ammunnan jälkeiselle ajalle on suunniteltava valmiiksi katveinen reitti parempaan suojaan mikäli siihen on tarvetta. Jos niitä oli vain yksi vaunu joka korkkas niin sillon ei ole niin kiire.

Varsinaisen ampujan tai laukaisijan takana 50-100 metrin päässä pitää olla niin varma varmistus, ettei ampujan/laukaisijan tarvitse yhtään huolehtia pääseekö vihollinen takaa yllättämään. Suojausta tietysti levitetään maastosta riippuen tien suuntaisesti vihollisen tulosuuntaan päin 100-300 metriä. Näissä minun taisteluryhmissä 1-5 on noita jalkaväkimiehiä 1 tai 2 partiota juuri tätä suojausta varten. Ja tietysti myös sinkopartiosta osa suojaa tilanteen mukaan kauempaa. Viuhkoja kannattaa tietysti myös laittaa metsään vihollisen tulosuuntaan nähden. Oletuksena on, että jos vihollinen jalkautuun niin ne etenee jalkaisin 30-200 metrin päässä tiestä tien suunnassa. On erittäin tärkeää, ettei sinkoampujan tarvitse pelätä näitä jalkaväkimiehiä.

Etäisyys sinkoampujasta tiehen ei ole niin kriittinen. Tärkeämpää on se, että onko vihollisella mahdollisuus nähdä ampuja ennen kuin sinkoampuja pystyy ampumaan. Ja myös se, että miten sinkoampuja pääsee pois ammuttuaan.

Itselläni on kokemusta lämpötähystimistä paljon. Ei se mikään taikakalu ole. Jos olet kiven takana suojassa niin on ihan sama onko lämpökameraa vaiko ei.

Singot on aseina ihan kivoja, mutta jos saisin valita tämän harjoituksen tilanteeseen vielä lisäksi:
A) 4 kpl raskaita kertasinkoja
B) 20 kpl telamiinoja etäräjäyttimillä (esim. viuhkapanos) + 10 pohjamiinaa + 20 raskasta kylkimiinaa

No ihan varmasti ottaisin tuon B:n. Sinne komppanian taisteluun sitten pitäisikin olla jotain raskaampaa kuin nuo miinat. Tykistöä, ohjuksia ja rskessejä.


Minun mielestäni panssarintorjunnassa on turha surkutella jonkun puuttuvan aseen perään. Tehdään parhaamme niillä mitä meillä on. Ilman pst-aseitakin voi tehdä joskus jotakin. Olen kiertänyt joskus Salpalinjaa ja siellä on osattu käyttää maastoa hyväksi ohjaamalla hyökkääjän vaunuja jyrkänteille. Tässä harjoitustilanteessa voisi yrittää upottaa vaunuja suohon ja jokiin. Tuon Polvikosken sillan itäpuolella ennen kämppää olevan mutkan voisi traktoreilla ja kaivureilla yrittää muuttaa jos olisi aikaa. Laittaisi nykyisen tien poikki 3 metriä korkealla vallilla johon "istuttais" taimia ja kunttakerrosta. Sitten raivais metsän ja kuntan pois mutkasta suoraan joelle. Siihen vielä joku peittävä mutka jonka jälkeen oikein kunnon "runkipaikka" (rallitermi) eli tie loppuisi yhtäkkiä mutkan takana 5 metriä korkeaan jokitörmään. Sopivasti ruuhkauttavissa paikoissa voisi kaivinkoneella kaivaa tiehen sellaisia kaivantoja jonne uppoaisi 3 vaunua päällekkäin. Tällaisilla kikoilla voi saada hyvää sumaa aikaiseksi epäsuoralle tulelle. Taitavalla epäsuoran tulen käytöllä saadaan tietysti myös vihollisen jalkautusintoa pienemmäksi. No nämä nyt on tällaisia työläitä ja kenties aika tehottomia kikkoja. Lähinnä haluaisin kertoa, ettei anneta periksi vaikkei olisikaan aina ihan parhaat kortit kädessä. Vihollisen vaunuja kun saa yhden tuhottua niin niitä on silloin se yksi vähemmän. Niin ne meidän isät ja ukitkin ajatteli ja ne vaunut sitten tosiaan väheni myös suurhyökkäyksessä joskaan sentään loppuneet.
 
Minulla oli tämä yksi juttu mielessä jo oikeastaan tämän ketjun alkuajoilla, mutta ei koskaan kun olin tietokoneen ääressä:

Voiko pohjamiinan asettaa veteen? Se on se kahlaamo joka olisi kiva joko poistaa tai tehdä liian vaaralliseksi ylittää ja pohjamiina olisi hyvä tapa hoitaa homma. Telluista on tietenkin omat ohjeensa veteen asettelusta, mutta niitä pitäisi olla useampi, jotta voisi olla varma, että vihollinen osuu niihin. Toisaalta, ehkä sen pohjamiinan saa laitettua siihen rannalle siihen kohtaan mistä tankit ajaisivat joko veteen tai maihin. Pitää muuten muistaa, että sen sillan räjähdyksen jälkeen ja muiden pommien jäljiltä vihollinen tietää varoa noita ansoja, joten naamioinnin kanssa on oltava huolellinen. Jopa niin paljon, että rantaan ei pitäisi jättää mitään jälkiä siitä, että siellä on liikuttu äskettäin. Kahlata oikealle kohdalle vaikka kauempaa tai käydä asentamassa miina veneellä. Samalla pitää varoa, että tuo miina ei vahingoitu sillan räjäytyksen yhteydessä.

Jos alueella olisi jonkinlainen siirtolohkare, mikä voisi siirtyä traktorin kauhalla, niin sellaisella voisi koettaa tukkia tuota kahlaamoa.
 
Back
Top