Hylkää huomautus
Liity mukaan keskusteluun!

Rekisteröityminen ei kestä kuin hetkosen ja pääset keskusteluun mukaan, tervetuloa!

>>> REKISTERÖIDY <<<

Kaupunkien keskustojen elämä

Viestiketju osiossa 'Kotimaan uutiset' , aloittaja BlackFox, 06.10.2016.

  1. BlackFox

    BlackFox Kenraali

    Liittynyt:
    16.03.2015
    Viestejä:
    2,733
    Tykkäykset:
    3,589
    Pisteet:
    636
    Pitkään on ollut puhetta että asiakkaat menevät mielummin suuren ostoskeskukseen kuin kävelemään kadulle ja tekemään ostoksia. Tätä käyttäytymistä sitten on yritetty jos millä keinoin ohjata takaisin keskustoihin.

    Tosiaan keskusta kadulla on vaikea kilpailla vaikkapa Prismalle missä voit ajaa auton ilmaiseksi parkkihalliin mikä on aivan vieressä ja pääset sään suojassa sisään ostoskeskukseen mistä saat lähes kaiken tarvittavan jonka jälkeen kävelet mukavasti takki auki omalle autolle.

    Mitä itse myös päässyt tutustumaan ns kivijalka myymälöiden vuokraehtoihin niin sopimukset ovat toisinaan lähes kohtuuttomat, vuokrasopimus on pitkä ja vuokra kohtuuttoman kallis. Suurimpaan osaan kivijalka myymälöistä on kuitenkin tulossa pienyrittäjä. Monesti olen miettinyt että pitäisikö tässä vaihtaa kokonaan ajattelutapaa, tehdä kivijalka myymälöiden vuokrista halvempia ja houkutella niihin sellaisia yrityksiä millä ei välttämättä edes käy kauheasti asiakkaita paikan päällä vaan he tarvitsevat tilan pienmuotoiseen tuotantoon tai verkkokaupalle missä bonuksena saattaisi käydä asiakkaita.


    Myös rakennustapa mietityttää, jo ennestään vähän käytetyistä kävelyteistä tehdään todella leveitä poistamalla autotiet. Tulee helposti mielikuva että täällähän ei ole ketään. Euroopassa taas monesti ostoskadut on hyvin kapeita jolloin aina tulee mielikuva että siellähän on kivasti ihmisiä katselemassa sekä voit kävellä keskellä katua ja näet molemmin puolin mitä ikkunoissa on tarjoilla tai miltä kahvila näyttää.
    Pelottava määrä tyhjiä liiketiloja – Laskimme myymälät Tampereen ydinkeskustassa
    Joka kolmas Satakunnankadun liiketila seisoo tyhjillään tarkastelualueella. Kunkun parkista voi tulla apua, mutta ehkä vasta kymmenen vuoden kuluttua.
    KOTIMAA6.10. 12.31 Päivitetty 12.37 JUKKA MANNINEN
    [​IMG]
    Tyhjää on kahta puolta, näyttää Tuula Tamminen Kauppakadulla. Hänellä on vuosikymmenten kokemus Kauppakadun liike-elämästä ja häntä surettaa nykyinen tilanne läntisessä keskustassa.



    Jukka Manninen, Jari Mylläri
    Eipä ole Kauppakatu Tampereen keskustassa oikein nimensä veroisessa kuosissa tänä päivänä. Kadulla on yhteensä 40 katutason liikehuoneistoa, joista 10 on tyhjillään. Satakunnankadulla joka kolmas liiketila on tyhjänä.


    Moro kiersi korttelialueet keskustan länsi- ja itäpuolella ja laski tyhjät liikehuoneistot. Tulos on tyrmäävä: lännessä tarkastelualueella 221 huoneistosta 33 oli tyhjillään. Idässä vain kolme huoneistoa 157:stä oli käyttämättä.





    [​IMG]


    JUKKA MANNINEN
    [​IMG]
    Tyhjää on kahta puolta, näyttää Tuula Tamminen Kauppakadulla. Hänellä on vuosikymmenten kokemus Kauppakadun liike-elämästä ja häntä surettaa nykyinen tilanne läntisessä keskustassa.



    Kauppakadun muutoksen on havainnut myös parturi-kampaamoa 46 vuotta kadun varressa pitänyt Tuula Tuominen. TT Hiusterapeuttisalonki on jo yli 20 vuotta toiminut samalla paikalla Ainanlinnassa. Kummallakin puolella on tyhjät liikehuoneistot.



    – Tosi huono homma. Jotain täytyisi saada, että täällä liikkuisi enemmän ihmisiä. Näin monet tyhjät liikehuoneistot huonontavat alueen kaikkien yrittäjien toimintamahdollisuuksia, Tuominen toteaa.



    Hänkään ei tiedä, mitä se elävöittävä toiminta voisi olla.





    JUKKA MANNINEN
    [​IMG]


    JUKKA MANNINEN
    [​IMG]


    Vuosia tyhjillään




    Lisäksi monet liikehuoneistot läntisessä keskustassa ovat tyhjillään kuukausia tai jopa vuosia.



    Tuominen toteaa, että keskustan kivijalkayrittäjille kaikki katujen sulkemiset ja rajoitukset ovat kuin myrkkyä. Kaikki eivät halua ajaa pysäköintitaloihin ja niistäkin on pitkä matka esimerkiksi Tuomisen liikkeeseen.



    Kunkun parkki on tervetullut, muttei Tuomisen mukaan ratkaise kivijalkayrittäjien tilannetta.



    – Kadunvarsipysäköinti on tärkeää, että keskustan liikkeet pysyvät pystyssä. Esimerkiksi kampaamoasiakkaalle puolen tunnin tai tunnin pysäköintiaika ei ole mistään kotoisin. Kaksi tuntia pitäisi saada pysäköidä.



    Tuomisen toive kaupungille on, että tehdään kaikki pieniltäkin tuntuvat asiat läntisen keskustan elinvoiman lisäämiseksi. Kokonaisuus ratkaisee.



    Esimerkiksi bussireittien taannoiset muutokset hiljensivät entisestään Tampereen keskustan länsipäätä, koska monet reitit idän suunnasta eivät enää aja koko keskustan läpi.



    Valtavasti tilaa




    Kuninkaankadulla 22 liikehuoneistosta viisi on tyhjänä, mutta siinä joukossa on todella paljon neliöitä.



    Pitkään ovat olleet tyhjillään entiset Halosen isot tilat kahdessa kerroksessa ja niitä vastapäätä on tyhjillään isot tilat niin ikään kahdessa kerroksessa. Aikanaan niissä toimi muun muassa Jokisen ja Seppälän liikkeet. Tyhjänä on myös Anttila, johon tosin on remontin jälkeen lupailtu kauppoja.





    JUKKA MANNINEN
    [​IMG]


    JUKKA MANNINEN
    [​IMG]


    Puheet keskustan painopisteen siirtymisestä rautatieaseman suuntaan eivät ole pötyä. Tällä vauhdilla länsikeskustan elävänä pitämisessä on todella kova työ. Alueella on erittäin paljon pieniä kivijalkaliikkeitä, jotka ovat toimineet sijoillaan jopa vuosikymmeniä. Lisäksi on vetovoimaisia uusia yrityksiä ja pääkirjasto Metso, mutta silti alue tuntuu kuihtuvan.



    Moron nopea ehdotus on, että jokainen kaupunkilainen ottaa nyt asiakseen käydä myös tämän alueen liikkeissä ostoksilla. Se on nopein apu tilanteeseen.
     
    Fremen tykkäsi tästä.
  2. Mainos Google AdSense



  3. miheikki

    miheikki Ylipäällikkö Lahjoittaja

    Liittynyt:
    20.04.2010
    Viestejä:
    4,391
    Tykkäykset:
    4,509
    Pisteet:
    1,286
    Kirjailija A.Paulow on ruotinut Oulun tilannetta viime päivinä.

     
    Sarek1 ja Fremen tykkäsivät tästä.
  4. Herman30

    Herman30 Ylipäällikkö

    Liittynyt:
    08.10.2013
    Viestejä:
    3,511
    Tykkäykset:
    4,776
    Pisteet:
    1,286
    Meikäläisen kotikaupungissa myös yritetään tappaa keskusta. Paljon tyhjiä liikehuoneistoja samalla kun muutama kilometri keskustan ulkopuolella on iso alue jossa entiselle pellolle on perustettu erinäisiä kauppoja kuten citymarket, kodin terra, bilteema, autoliikeitä jne jne.
     
  5. Lepukki

    Lepukki Kapteeni

    Liittynyt:
    30.05.2014
    Viestejä:
    728
    Tykkäykset:
    1,018
    Pisteet:
    76
    Kuninkaankadun ja Satakunnankadun kulmassa olleen Anttilan meno konkurssiin ei ainakaan auta muiden satakunnankadun liikkeiden ahdinkoa. Tilalle olisi saatava jotain, mutta mistä? Koskikeskuksen eteläpuolelle nousee uusi ja uljas kauppakeskus ja shoppailijoiden painopiste siirtyy yhä vain kauemmaksi Kuninkaankadun liikkeistä.

    Oulussahan on nykyään varsin toimiva kallioparkki Kivisydän. Kadunvarsipysäköinnillä saadaan yhden kadun varteen keskimäärin se 15 autoa / sata metriä - pihakatujen ja risteyksien väliköt. Se on ihan hemmetin vähän ja todellisten "kadunvarsipysäköivien asiakkaiden" määrä suhteutettuna muilla tavoilla kulkeviin on loppujen lopuksi todella vähäinen. Edellä mainitutkin saavat autonsa nyt kivisydämeen ja kävelevät nyt sieltä asioimaan - tai valittavat ja kävelevät ilmeisesti ;).

    Palvelut määräävät sen minne ihmiset keskittyvät ja ainakin Tampereella asiakaskato johtuu nimenomaan tästä kyseisestä ilmiöstä. En usko, että kuninkaanparkki tuo asiakastilanteeseen paljoa helpotusta jos alueelle ei muuten saada uusia kiinnostavia palveluita kehitettyä.

    Ari Paulow ilmeisesti valittaa siitä, ettei voi tätä nykyä enää ajella Oulun keskustan läpi? Ei ole millään muotoa kestävää ajatella, että Oulunkaan kokoiseen kasvavaan kapungin keskustaan kehotetaan liikennejärjestelyillä ajamaan autolla. Päin vastoin, on täysin tarkoituksen mukaista koittaa ehkäistä itse kaupunkiautoilua luomalla tilaa muille liikennemuodoille. Ongelma on siinä, että jossain vaiheessa henkilöautojen määrä yksinkertaisesti kasvaa liian suureksi eikä mahdu liikennöimään koko kaupungissa eikä se ole kenenkään etujen mukaista. Paulowin kaltaiset eivät selkeästi näe metsää puilta. Täytyy hahmottaa jotain kokonaisuudesta ja asettaa realiteetit sen mukaan.

    Mitä tulee Zeppeliiniin siirtymiseen, niin mielestäni se on hyvä asia. Tuetaan lähellä olevia aluekeskuksia mielummin. Näin jaetaan ruuhkatuntien liikennekuormaa varsin tehokkaasti. Tottakai se on Oulun keskukselta pois, mutta loppujen lopuksi hyvin toimivat ja kehittyvät aluekeskukset voivat toimia hyvänä tukiverkostona alueen pääkeskukselle josta kuitenkin tullaan hakemaan ne tietyt palvelut.
     
  6. KorpiSISSI

    KorpiSISSI Eversti

    Liittynyt:
    09.04.2010
    Viestejä:
    1,749
    Tykkäykset:
    943
    Pisteet:
    316
    Ei niitä kaupunkikeskuksia kukaan tapa. On väärään maaliin ampumista kun tässä syyllistetään päättäjiä, hallitusta, kaupunkijohtoa tai muita elinkeinoelämää ja asumista ohjailevia tahoja. Kaupankäynti muuttaa muotoaan ihan maailman laajuisesti ja elämme suuren murroksen keskellä. Joku vääräleuka puhuu digitalisaatiosta. Verkkokauppa ja suuret ostosparatiisit syövät kivijalkakauppaa niin meillä kuin muuallakin. Kävin jokunen viikko sitten Itävallassa ja sielläkin on sama suuntaus. Kunhan murros etenee, kaupunkikeskuksiin tulee uudella tavalla järjestettyä ehkäpä kokonaan uudenlaista toimintaa. Tyhjiöillä on tapana täyttyä ja kehitys kehittyy kaikesta "vanhaan paluusta" ..haaveilusta huolimatta. Jos/kun on jollekkin kysyntää, siihen tulee tarjontaakin. Joskus jopa tarjonta synnyttää kysynnän. Näin se vaan menee. Jos jossain asiassa halutaan mm. kaupunkien johtoa aktivoida, voisi olla paikallaan synnyttää eri näkökannoista koostuvia paikallisia ajatuspajoja taantuvien keskusten uudelleen aktivointiin. Uusi tekniikkaa mm. IoT ja erinnäiset teknologiaratkaisutkin mahdollistavat uusia toimintamalleja, jotka yhdistää läsnäoölevat ja etäämmät palvelut. Maailmalta löytyy esim. näyteikkunoihin sijoitettuja verkkokauppoja, jotka palauttaa palvelun verkosta katutasoon. Näissä ratkaisuissa hyödynnetään kännyköitä käyttövälineinä. Tämä "läsnäpalvelujen" jalostaminen kaikkien saataville on yksi mahdollisuus tyhjille vanhoille kauppapaikoille, kuten taantuville kaupunkien keskustoillekin, kunhan siellä edelleen ihmisiä liikkuu. Joillain alueilla on kehittynyt lähiruoka -teeman ympärille wanhan mallin mm. pullapuoteja, vihannes- ja lihaputiikkeja. Tämä edellyttää toimiakseen riittävän maksukykyisen ja runsaan lähiasujamiston. Maakuntakeskuksiin ja taajamiin voisi kuvitella syntyvät myös "virtualisoituja sekatavarakauppoja", joissa myyjät ja asiakkaat kohtaavat ja kaupankäynnin kohteet, tuotteet ja palvelut esitellään näyttöseinillä, tehdään ostot mutta varsinainen tavara tulee suoraan kotiin ;) Ennen-vanhaan kyläkaupat toimi samoin; "ei valitettavasti ole nyt mukaan mutta tulee ensi kuormassa", sanoi kauppias papalle kun mopon möi.

    EDIT: Vaikka liikerakennusten neliöt eivät kävisikkään kaupaksi, voivat näyteikkunaneliöt muuttua arvoon arvaamattomaan....
     
    Viimeksi muokattu: 06.10.2016
    MeriTJ ja Tähystäjä tykkäsivät tästä.
  7. oml

    oml Kersantti

    Liittynyt:
    25.01.2011
    Viestejä:
    227
    Tykkäykset:
    165
    Pisteet:
    16
    Kuopion tilanteesta, en tiedä onko anttilan liiketilat laskettu mukaan? (johon tulee varmaankin XXL?)
    SS:
    Kuopion keskustan tyhjät liiketilat hyötykäyttöön
    Kuopion keskustassa riittää liiketilatarjontaa moneen tarkoitukseen ja monenlaisille yrittäjille. Kaupunkikeskustaa elävöittämään ja asiakkaita houkuttelemaan toivotaan kovasti uusia yrittäjiä ja erilaisia kauppaliikkeitä.
    Juuri tähän huutoon lähtee omalta osaltaan vastaamaan Kuopion nuorkauppakamarin ja Kuopion kaupunkikeskustan kehittämisyhdistyksen järjestämä ensimmäinen Pop-Up Kuopio -tapahtuma syys-lokakuun vaihteessa. Siinä annetaan uusille yrityksille ja yhteisöille mahdollisuus kokeilla yrittämistä ja toimintaa Kuopion keskustassa. Hanketta on valmisteltu viime keväästä lähtien.
    – Olemme seuranneet keskustelua siitä, että liiketilat Kuopion keskustassa tyhjenevät ja samalla keskusta hiljenee. Halusimme tehdä asialle jotain, emmekä vain puhua. Vastaavia tapahtumia on toteutettu monesti esimerkiksi Turussa ja Hämeenlinnassa hyvällä menestyksellä, hankkeen projektipäällikkö Terhi Roivainen Kuopion nuorkauppakamarista kertoo.
    Kuopion keskustassa on kaupungin toimitilahaun mukaan noin 70 vapaata liikehuoneistoa, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on lähes 9 000 neliötä.
    – Määrä saattaa olla hieman yläkanttiin, mutta tilanne on samansuuntainen monessa muussakin kaupungissa. Ihmisille täytyy olla ostosmahdollisuuksia ja siksi keskusta kaipaa uusia liikkeitä. Kyllähän erilaiset tapahtumat saavat hyvin ihmisiä liikkeelle, mutta ei sellaisilla voida koko vuotta täyttää. Tässä hankkeessa tilanteelle yritetään konkreettisesti tehdä jotain, Kuopion kaupunkikeskustan kehittämisyhdistyksen toiminnanjohtaja Tilla Martikainen jatkaa.
    Tapahtuman aikana järjestetään myös keskustan liikkeiden yhteiset kaupunkikarnevaalit. Kolmepäiväinen Hilipeet Pilleet -ostostapahtuma rakentuu liikkeiden järjestämästä ohjelmasta ja tarjouksista.
    Vapaata liiketilaa voi hakea yritys tai toimija, joka on kiinnostunut toimimaan tapahtumassa valittavissa olevalla aikavälillä Kuopion keskustassa sijaitsevassa tilassa. Kaikki tilat ovat aivan torin läheisyydessä.
    – Hanke on herättänyt paljon kiinnostusta ja kyselyjä on tullut runsaasti. Toivomme mukaan mahdollisimman monipuolisia ja erilaisia yrittäjiä aivan laidasta laitaan, Roivainen sanoo.
    Tapahtuma kestää kokonaisuudessaan kaksi viikkoa. Yrittäjä voi hakemuksessa esittää toiveen ajankohdasta ja tilat voi saada käyttöönsä yhden tai kahden viikon ajaksi. Päätöksen tilojen antamisesta tekee aina tilojen omistaja.
    – Tämä on hyvä mahdollisuus tuoda esille uusia ideoita. Samalla hankkeen kautta on helppo lähteä kokeilemaan miten omat siivet kantaa yrittäjänä, Roivainen jatkaa.
    Parhaillaan hankkeessa on käynnissä keskustan vapaiden toimitilojen sekä Pop-Up -yrittäjien haku. Ensimmäisen toimintavuoden tavoitteena on saada mukaan kymmenen Pop-Up liikettä. Tapahtuman jatko suunnitellaan sitten syksyn kokemusten pohjalta.
    – Ilmoittautumisia on tullut tähän mennessä sen verran, että olemme nyt puolessa välissä tavoitetta. Kesällä on ollut hankalaa saada ihmisiä kiinni, Roivainen kertoo.
    Myös toimivat yrittäjät voivat kokeilla hankkeessa yrittämistä keskustassa.
    – Sellainen voi olla esimerkiksi verkkokauppias, joka haluaa kokeilla omaa liikeideaansa kivijalkakauppiaana, Jarno Airaksinen nuorkauppakamarista sanoo.
    Tärkeintä on saada aikaan tekemisen meininkiä.
    – Tietynlainen hyvä pöhinä luo uutta pöhinää. Hyvä moninkertaistaa itseään, nuorkauppakamarin Elisa Kääriäinen tiivistää.
    http://www.savonsanomat.fi/talous/Kuopion-keskustan-tyhjät-liiketilat-hyötykäyttöön/814796
    https://toimitilat.kuopio.fi/index.php?page=2&firstrow=0


     
  8. KorpiSISSI

    KorpiSISSI Eversti

    Liittynyt:
    09.04.2010
    Viestejä:
    1,749
    Tykkäykset:
    943
    Pisteet:
    316
    Minulta löytyisi valmis konseptikuvaus "kivijalkakaupan" uudelleen tuloon ja ratkaisumallit kiinteistöbisneksiin :cool:
    YV Please, jos asia kiinostaa. :D
     
  9. Beerfect

    Beerfect Majuri

    Liittynyt:
    06.02.2015
    Viestejä:
    1,387
    Tykkäykset:
    1,435
    Pisteet:
    156
    ....
     
    Viimeksi muokattu: 17.10.2016
    Fremen tykkäsi tästä.
  10. Beerfect

    Beerfect Majuri

    Liittynyt:
    06.02.2015
    Viestejä:
    1,387
    Tykkäykset:
    1,435
    Pisteet:
    156
    ....
     
    Viimeksi muokattu: 17.10.2016
  11. Beerfect

    Beerfect Majuri

    Liittynyt:
    06.02.2015
    Viestejä:
    1,387
    Tykkäykset:
    1,435
    Pisteet:
    156
    ....
     
    Viimeksi muokattu: 17.10.2016
  12. KorpiSISSI

    KorpiSISSI Eversti

    Liittynyt:
    09.04.2010
    Viestejä:
    1,749
    Tykkäykset:
    943
    Pisteet:
    316
    Ei kait nyt laittomuuksiin kannata mennä. Kyllä nohevalle poikamiehelle riittää vaikka "deittikahvila", jossa olisi suten.. sori.. siis konsulentti avustamassa "isännälle emäntä" Real Life valinnoissa (ei siis mikään tosi-TV) ;)
    Potentiaalisia puolisokanditaatteja voi tulla kahvilaan ihan fyysisestikkin paikan päälle, mutta näyttöseinällä pyörivissä live-videoista olisi myös taikkuneidot etänä läsnä --- Osa-aikainen marjanpoimija-Puhemies siinä sitten avustamassa ja tulkkaamassa :cool: ..kun nyt tälle linjalle lähdettiin.
     
    Beerfect tykkäsi tästä.
  13. KorpiSISSI

    KorpiSISSI Eversti

    Liittynyt:
    09.04.2010
    Viestejä:
    1,749
    Tykkäykset:
    943
    Pisteet:
    316
    Nykyisin valitetaan alhaisesta syntyvyydestä, joten jotain vakavampaa tarvitaan kuin pelkkää hupilaitosta :D
     
    Fremen tykkäsi tästä.
  14. Ingsoc

    Ingsoc Kapteeni

    Liittynyt:
    30.01.2016
    Viestejä:
    633
    Tykkäykset:
    1,152
    Pisteet:
    76
    Armoton on ajan riento.

    Maitokaupat, toripoliisit, yleiset saunat, vossikat, talonmiehet, halko- ja hiilikuormat kellareissa- mihin nämä kaikki katoavat? Miten kaupunkilaiset tulevat ilman niitä toimeen.

    Vai olisiko vain syytä hyväksyä se, että maailma muuttuu.

    Itse koen sen vain vapauttavana, ettei lomilla tarvitse käydä perheen naisväen kanssa kaupoissa. Koska kaikkialla on samat tavarat myynnissä ja ne saa ostettua netin kautta muutenkin. Pohjois-Afrikassa ja Atlantin toisella puolella voi ehkä vaivautua johonkin liikkeeseen katsomaan olisiko siellä jokin erikoisuus joka ei ole vielä Suomeen ehtinyt.
     
    skärdis, MeriTJ, Rauhantekijä ja nämä jäsenet tykkäsivät tästä.
  15. hansai

    hansai Eversti

    Liittynyt:
    12.08.2016
    Viestejä:
    1,507
    Tykkäykset:
    2,310
    Pisteet:
    316
    Akuuttiin vaivaan Asylum ja hoito pelaa..
     
    Beerfect ja Fremen tykkäsivät tästä.
  16. kimmo.j

    kimmo.j Ylipäällikkö Lahjoittaja

    Liittynyt:
    01.05.2010
    Viestejä:
    3,973
    Tykkäykset:
    3,217
    Pisteet:
    1,286
    Vaikea olla Paulowin kanssa erimieltä.
    Helsingissäkin virhernatsit jotka ovat vallanneet Liikenteen haittaamisviraston ja ovat onnistuneet vaikeuttaneet liiikennettä niin, ettei huvita lähteä keskustaan jos ei ole pakko.
    Ajotaidottomat Espoolaiset eivät helpota tilannetta:p

    Siksi sitä huomaa usein ajavansa jonnekkin missä on ilmainen parkkihalli ja edes kohtuulliset liikkeet. En ole edes itse tyytyväinen tähän henkilökohtaiseen kehitykseen, koska olen aina pitänyt Helsingin keskustassa liikkumisesta, mutta meloonien vuosien myyräntyö alkaa tuottaa tulosta.
     
    Viimeksi muokattu: 06.10.2016
    Sarek1, MeriTJ, Ikarus ja nämä jäsenet tykkäsivät tästä.
  17. Fremen

    Fremen Kenraali

    Liittynyt:
    13.06.2014
    Viestejä:
    2,614
    Tykkäykset:
    4,825
    Pisteet:
    636
    Eipä vähä mitään... kaikki tulee muuttumaan, lähtökohtana koko logistiikkaketju:

    http://fortune.com/2016/10/04/driverless-cars-uber-lyft-google-baidu/

    Siinä menee Suomessa 100 000 alkutason työpaikkaa, riittää kun ensimmäinen yrittäjä liipaisee (ei saikkuja, ei yölisiä, ei lakkoja, ei koulutusta, ei "human erroria", ei mitään..) koneet hoitaa tän homman.
    Siis koko logistiikkaketjun.
    Siinäpä sen partajeesuksen tulevaisuustyöryhmällä olis oikeasti ollut miettimistä. Väestö pienenee, nyyh.
    Tulevaisuudessa pula ei ole työntekijöistä, vaan työpaikoista.
    Sniff.

    Mutta onhan meilläkin herätty:

    Eduskunta on 1.10.2014 hyväksynyt tulevaisuusvaliokunnan valmisteleman mietinnön mukaisen, tulevaisuusselontekoa koskevan kannanoton:
    1. Eduskunta yhtyy selonteon kannanottoihin ja linjauksiin, ja samalla
    2. Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee Suomelle tiedestrategian ja että hallitus saavuttaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (T&K&I) tavoitteeksi asetetun 4 prosentin bruttokansantuotetavoitteen yhdessä yksityisen sektorin kanssa.
    3. Eduskunta edellyttää, että hallitus kiirehtii uuden kansallisen ennakointimallin toimeenpanoa sekä laatii ohjelman ja tekee periaatepäätöksen, joilla sitoudutaan poliittisesti kokeilujen edistämiseen.
    4. Eduskunta edellyttää, että seuraavan hallitusohjelman keskeiseksi tavoitteeksi otetaan työelämän uudistaminen ja suomalaisten työllistyminen niin, että teema sisältää myös yrittäjyyden edistämisen, osatyökyvyn hyödyntämisen sekä sosiaaliturvan kehittämisen näitä tavoitteita tukevaan suuntaan. Toimenpiteissä on myös huomioitava varhaisen puuttumisen periaate: esimerkiksi oppimisvaikeudet ovat havaittavissa jo hyvin varhaisessa vaiheessa, ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten työhön kiinnittymistä on tuettava erityisillä toimenpiteillä.
    5. Eduskunta edellyttää, että hallitus edistää kaikessa toiminnassa kestävää kasvua, joka vauhdittaa taloutta samalla ratkaisten sosiaalisia ja ekologisia ongelmia. Tämä edellyttää esimerkiksi hallinnollisten esteiden karsimista, kokeiluhankkeita ja taloudellista ohjausta.
    Voi kusi tätä suota :confused:.
     
    TBman, Bushmaster ja Beerfect tykkäsivät tästä.
  18. Beerfect

    Beerfect Majuri

    Liittynyt:
    06.02.2015
    Viestejä:
    1,387
    Tykkäykset:
    1,435
    Pisteet:
    156
    ....
     
    Viimeksi muokattu: 17.10.2016
    Fremen tykkäsi tästä.
  19. Fremen

    Fremen Kenraali

    Liittynyt:
    13.06.2014
    Viestejä:
    2,614
    Tykkäykset:
    4,825
    Pisteet:
    636
    Tärkeää on kuitenkin ihmiselle mennä töihin joka päivä, vaihtoehto on erittäin kuihduttava ja tukala... ehkä sitä risusavottaa pitää tulevaisuudessa funtsia laajemmin, siihen ei ole koneita ja siitä on monella suomalaismiehellä (Aavikon mies Fremen mukaanlukien) käytännön kokemusta. Lisäksi siitä on ehkä jopa jotain kansantaloudellista hyötyä. Puhutaan suomalaisen työn tuottavuudesta kuitenkin...
     
  20. Merten sheriffi

    Merten sheriffi Ylipäällikkö Lahjoittaja

    Liittynyt:
    09.04.2010
    Viestejä:
    3,254
    Tykkäykset:
    2,205
    Pisteet:
    1,286
    Turun keskusta ottanut siipeensä pahasti. Kaikki volyymi keskittyy nykyisin kauppakeskus Myllyn ympärille.
    Keskustassa enää Stockmann sekä Sokos tavaratalo Wiklund. Molemmat kaventaneet valikoimaansa roimasti. Muutama erikoisliike sinnittelee myös keskustassa mutta tyhjiä näyttävät monesti olevan. Ravintoloiden osalta Turussa menee sitten jo paremmin.
    Parempaa huomista ei kyllä ole odotettavissa Turun keskustaan.
     
  21. Ingsoc

    Ingsoc Kapteeni

    Liittynyt:
    30.01.2016
    Viestejä:
    633
    Tykkäykset:
    1,152
    Pisteet:
    76
    Oletko jumbolainen vai itisläinen? Tai ehkä Sellon tai Ison Omenan ihmisiä? HS:n kartat näyttävät, miten Helsingin seutu jakautuu
    HS piirsi uudet kuntarajat kauppakeskusten vaikutusalueiden mukaan. Tässä ovat Itiscity, Jumbolandia, Sellovaara ja Omppula.
    Kaupunki 8.10.2016 2:00 Päivitetty: 8.10.2016 9:04

    Kaisu Moilanen


    Helsingin Sanomat

    Markus Jokela / HS
    [​IMG]
    Dilan Cirik tuntee olonsa kotoisaksi Itiksen kauppakeskuksessa. Hamdìye Hun syötti Daniel-vauvaansa Tallinnanaukion uudessa turkkilaisessa kahvilassa.


    Jumbolandia, Itiscity, Sellovaara tai Omppula.

    Tällaisia voisivat olla pääkaupunkiseudun isot kaupungit, jos ne perustettaisiin uudelleen kauppakeskusten vaikutusalueiden mukaan.

    Se olisi paluu menneisyyteen, sillä alun perin kaupungit ovat kasvaneet paitsi uskonnon ja maanviljelyn, myös kaupankäynnin ympärille.

    Vuosaaressa asuva Dilan Cirik olisi uudessa kuntajaossa itisläinen ja hyvin kotiseuturakas:

    [​IMG]
    ”Keskustassa on niin kiireistä, täällä on kotoinen tunnelma. Joskus kaverit haluavat lähteä vaikka Kamppiin, mutta minä en halua. Se ei inspiroi”, Cirik sanoo kauppakeskus Itiksessä.

    ”Kahvilatkin tuntuvat siellä keskustassa erilaisilta”, Cirik sanoo ja esittelee Itiksen uutuutta, Tallinnanaukiolle äskettäin avattua turkkilaista kahvilaa. ”Täältä saa simitiä ja börekiä, turkkilaisia leivonnaisia.”

    Haukilahdessa asuvat Antti ja Marja-Liisa Holma olisivat puolestaan omppulaisia, Matinkylän Ison Omenan asukkaita:

    [​IMG]
    Holmat saavat hoidettua omassa kauppakeskuksessaan lähes kaiken: pankkiasiat tai palautettavat kirjaston kirjat. Pian he myös asuvat siellä, sillä kauppakeskuksen yläpuolelle on rakenteilla asuintorni.

    Sieltä pääsisi myös kätevästi kohta metrolla muualle, mutta Holmilla ei taida olla siihen tarvetta. ”Ehkä kerran vuodessa tulee käytyä jossain Sellossa”, Antti Holma tuumaa.

    Markus Jokela / HS
    [​IMG]
    Marja Wirman (vasemmalla) tutustui miehensä kanssa Marja-Leena ja Antti Holman tulevaan kotirakennukseen Ison Omenan kauppakeskukseen.
    ”Tuossa on mukava kahvila, tuossa portaiden juurella, olemme juuri menossa sinne”, Marja-Liisa Holma kuvailee ja viittilöi tuttavapariskuntaa mukaansa. Seurue on nauttinut Holmien luona päivällisen ja nyt on vuorossa jälkiruokakahvit kauppakeskuksen tapaan.

    ”Tultiin näille näyttämään tätä keskusta ja tulevaa kotipaikkaa. Kun eivät vielä koskaan ole täällä käyneet”, Antti Holma kertoo.

    Ihmiset valuvat kauppakeskuksiin yli kuntarajojen. Siksi voisi olettaa, että kuntarajoja enemmän asukkaita liikuttavat ostoskeskukset.

    Se, mihin kauppakeskukseen päätyy ostoksille, riippuu kulkemisen helppoudesta, sanoo Sellon toimitusjohtaja Matti Karlsson. Matkaa mitataan pääkaupunkiseudulla usein ajassa eikä etäisyydessä.

    Selloonkin tullaan yllättävän kaukaa: Kehä I:n ja Turuntien varrelta:

    [​IMG]
    ”Meille tullaan esimerkiksi Helsingin Munkkiniemestä. Siitä kestää matka Turuntietä pitkin kymmenen minuuttia”, Karlsson kehaisee.

    ”Jos Suur-Leppävaara olisi kaupunki, se olisi Suomen 16. suurin. Kun lasketaan koko meidän vaikutusalueen asukkaat, nousee luku 100 000:een.”

    Isoin kaupunki uudessa kuntajakomallissa olisi kuitenkin Itiscity. Sen vaikutuspiirissä on lähes puoli miljoonaa asukasta kauppakeskuksen arvion mukaan.


    ”Itikseen tullaan lähialueiden lisäksi itäistä ja pohjoista kantakaupunkia myöten kaikkialta, missä vain on metro tai helppo ajomatka Itäväylälle”, kuvailee Itiksen kauppakeskusjohtaja Kirsi Feirikki.

    Hyvänä kakkosena olisivat jumbolaiset. Heitä on reilusti yli 250 000, silti melko vähän alueen laajuuteen nähden.

    Jumbolaiset asuvat keskimäärin muuta pääkaupunkiseutua löyhemmässä kaupunkirakenteessa, omakotitaloissa tai pientaloissa kaukana toisistaan. Siksi Jumboon tullaan lähialueiden lisäksi myös kaukaa: Keravalta, Sipoosta ja Riihimäeltäkin.

    Rikkain kunnista olisi Omppula.

    Tämä kauppakeskus on syntynyt kultalusikka suussa keskelle vaurainta Suomea. Sen itäpuolella ovat Westend, Haukilahti, Lauttasaari, etelässä Laurinlahti ja lännessä Nuottaniemi - hintavia asuinalueita, hyvin toimeentulevan väestön suosiossa.

    Alueen asukkaiden ostovoima onkin kaksinkertainen verrattuna suomalaisen keskimääräiseen ostovoimaan, sanoo kauppakeskuksen omistavan Cityconin kaupallinen johtaja Sanna Yliniemi.

    Kun uudistuvan Ison Omenan sivuovesta astuu sisään, näkee ensimmäisenä viinibaarin. Täällä ei kimaltele muualla kuin ruotsalaisen korusuunnittelijan Efva Attlingin myymälässä. Tai konseptimyymäläksi sitä kaupan asiantuntijat sanoisivat. Se tarkoittaa, että esillä on erikoisvalikoima – kaikkea kallista.

    ”Meillä on poikkeuksellinen ravintolavalikoima, hyvin laadukas ruokakauppa sekä joidenkin merkkien brändimyymälöitä, missä tuotteet ovat hieman hintavampia ja laadukkaita”, Yliniemi kuvailee.


    Siinä missä Itiscity tuntuu elävän koko ajan, Omppulassa on hiljaista iltapäivälläkin. Itiscityssä on lähes ruuhkan tuntua perjantaina kahden jälkeen. Itiksen kauppakeskuksessa käy pääkaupunkiseudun kolmanneksi eniten ihmisiä. Käyntikertoja oli 19 miljoonaa vuonna 2014. Eniten käyntejä oli Kampissa, hyvänä kakkosena tuli Sello.

    Käyntikerrat eivät kuitenkaan kerro kaikkea. Sellossa ja Itiksessä käydään usein, ehkä jopa päivittäin, sillä ne sijaitsevat keskellä tiheää kaupunkiasutusta ja ratojen varressa.

    Kauppakeskusjohtajat sanovat mieluusti kauppakeskusten olevan enemmän kaupunkikeskuksia kuin kauppakeskuksia. Sillä tarkoitetaan, että kauppakeskukseen tullaan olemaan tai käymään, eikä välttämättä osteta mitään. Sellon ja Itiksen rahavirrat syntyvät pienistä ostoksista, joita tehdään paljon.

    Jumbo on toista maata. Sinne tullaan olemaan kuluttamalla rahaa:

    [​IMG]
    Jumbo on pinta-alaltaan pääkaupunkiseudun kolmanneksi suurin. Ainoastaan parkkipaikkoja on ennätysmäärä, viihdekeskuksen paikat mukaan luettuina 5 500 paikkaa. 80 prosenttia Jumbon asiakkaista tuleekin henkilöautolla keskimäärin 27 minuutin ajomatkan päästä.

    Asiakasmäärältään se jää jälkeen lähes kaikista muista. Osasyynä on sijainti ja siitä seuraava erityisluonne, mitä joku voisi kutsua maalaismaisuudeksi. Tyypillinen Jumbon asiakas saattaa tulla paikalle kaukaakin – Järvenpäästä, Nurmijärveltä, jopa Mäntsälästä asti, kauppakeskusjohtaja Olli Lehtoaro sanoo.

    Jumbo kuitenkin tahkoaa eniten rahaa: yhtä käyntikertaa kohti yli 37 euroa. Sama summa on Itiksessä yli 19 euroa ja Sellossa lähes 17 euroa. Se lasketaan jakamalla kauppakeskuksen kokonaismyynti kävijämäärällä ja on siis eri asia kuin kauppakeskusten tekemät tutkimukset asiakkaidensa käyttämästä rahamäärästä

    ”Asiakkaamme käyttävät keskimäärin aika paljon rahaa asioidessaan meillä. Asiakkaat itse ovat tutkimuksissamme arvioineet käyttävänsä yhdellä käynnillä noin 90 euroa.”

    Osa rahasta tulee isoista kauppaostoksista. Kun kauppakeskukseen ajaa puolisen tuntia, ei siellä ehkä tule käytyä joka päivä. Siitä syystä kerralla ostetaan enemmän.

    ”Meidän asiakkaat saattavat ostaa kerralla enemmän, he hoitavat ehkä useita asioita ja isoja ostoksia samaan aikaan. Lisäksi meille tullaan viihtymään, syödään, ehkä keilataan tai käydään elokuvissa ja kylpylässä, hyvässä lykyssä jäädään vielä yöksi. Tämä on kokonainen viihdekeskus”, Lehtoaro sanoo.

    Jumbolandian asukas viihtykin toiminnan keskipisteessä kauan, ei kai kannata hötkyillä, kun on kerran reissuun lähtenyt: yli kaksi tuntia hurahtaa nopeasti.

    Toisin on kaupunkikeskuksissa, niissä vain piipahdetaan, Karlsson sanoo. ”Meillä on asiakkaita, jotka käyvät joka päivä. He tulevat tapaamaan ystäviään, kahville, viihtymään ja siinä samassa ehkä ostavat jotain. Kaikki eivät välttämättä edes osta mitään.”

    [​IMG]
    Näin juttu tehtiin: Kartat perustuvat kauppakeskusten antamiin kävijätietoihin sekä niiden arvioihin vaikutusalueensa asukasmäärästä. Lisäksi karttojen lähteenä käytettiin Aalto yliopiston, Tampereen teknillisen korkeakoulun ja Turun kauppakorkeakoulun tutkimusta vuodelta 2010 ”Kauppakeskukset osana kestävää kulutusta ja kaupunkirakennetta”.

    Fakta
    Kaikkein suurin on kuitenkin keskusta
    Pääkaupunkiseudulla vaikuttaa neljä suurta kauppakeskusta: Itis, Leppävaaran Sello, Vantaan Jumbo sekä Matinkylän Iso Omena.

    Lisäksi Helsingin keskusta vetää puoleensa asukkaita muista kunnista, kaukaa ja läheltä. Helsingin keskustan kauppakeskus Kamppi oli kävijämäärältään Suomen suurin vuonna 2014, sinne tehtiin yli 35 käyntiä. Kampin kävijämääriä nostaa läpikulkuliikenne, kauppakeskuksessa on metroaseman lisäksi sekä lähiliikenteen että kaukoliikenteen terminaalit.

    Pääkaupunkiseudulla tehtiin vuonna 2015 reippaasti yli 118 miljoonaa käyntiä kauppakeskuksiin.

    Pääkaupunkiseudulla upotettiin rahaa kauppakeskusten ostoksiin ja palveluihin yli kaksi miljardia euroa vuonna 2014, kertoo kauppakeskusyhdistys. Voi siis hyvällä olettaa, että kuntarajoja enemmän asukkaita liikuttavat kauppakeskukset.

    [​IMG]


    http://www.hs.fi/kaupunki/a1475821096534
     
    Sarek1 ja Fremen tykkäsivät tästä.

Jaa tämä sivu