Kirjat


Tuo perustuu pitkälti IMY:n ja Suomen Ilmailumuseon järjestämiin ilmasotaseminaareihin. Teksti on käytännössä noissa seminaareissa jututettujen lentäjien tarinaa puhtaaksikirjoitetussa muodossa. Olin itse paikan päällä kuuntelemassa 2010 ja 2011. Ainakin tuota voi tilata IMY:ltä suoraan. Ostin omani Tikkakosken museolta joitakin vuosia takaperin.
 
Harhaoppinen – Miksi islam tarvitsee nyt uskonpuhdistusta

5182422_2.jpgx

”Kun muslimi näkee sinut lukemassa tätä kirjaa ja sanoo ”tuo loukkaa
tunteitani”, tulisi sinun vastata: ”Kumpi on tärkeämpää? Pyhä kirjoituksenneko
vai tämän kirjan kirjoittajan elämä? Pyhä kirjoituksenne vai oikeusvaltio?
Elämä, vapaus ja ihmisarvo – kaikki ne ovat tärkeämpiä kuin mikään pyhä
kirjoitus.” Kristityt ovat käyneet tämän jo läpi ja niin ovat juutalaisetkin.
Nyt on muslimien vuoro käydä se läpi. Tässä mielessä – siinä mielessä, että
uskon vahvasti jumalanpilkanvoiman muuttavan maailmaa – je suis Charlie.”

”Islamilaisen reformaation aamunkoitto on oikea hetki
muistuttaa itseämme siitä, että oikeus ajatella, puhua
ja kirjoittaa vapaasti ja pelkäämättä on paljon
pyhempi asia kuin yksikään uskonto.”
http://www.lue.fi/verkkokauppa/tuote/kirjat/harhaoppinen-islam-tarvitsee-uskonpuhdistusta/
 
Jos joku on ehtinyt jo tutustua tähän uutuuskirjaan, niin laittakaapa mielipiteitänne. Olisin periaatteessa kiinnostunut hankkimaan tämän kotikirjahyllyyn.

Katso liite: 12138

http://www.minervakustannus.fi/kirjat/kirja.php?kirja=1299

Se talvisotaa käsitellyt kirja samalta tekijältä oli suuri pettymys. Mutta tähän pitäisi tutustua. Mediareferoinnin perusteella ei kummoinen, mutta pitänee silti lukea itsekin, kunhan kirjastossa sattuu näppeihin.
 
Se talvisotaa käsitellyt kirja samalta tekijältä oli suuri pettymys. Mutta tähän pitäisi tutustua. Mediareferoinnin perusteella ei kummoinen, mutta pitänee silti lukea itsekin, kunhan kirjastossa sattuu näppeihin.

Joo, olen samaa mieltä. Irinchevin talvisotakirja oli suoraan sanoen tylsähkö. Toivon mukaan tässä Kannas 44 -kirjassa olisi ennen kaikkea noita puna-armeijan mosureiden näkemyksiä siitä, millaista oli sotia suomalaisia vastaan. Ennen kaikkea toivon, että kirja avaa neuvostonäkökulmaa edes vähän laajemmin kuin tämä propagandafilmi.

 
MiG-21 -tietoutta olisi luvassa tänä syksynä.

http://www.aviationshop.fi/product_info.php?cPath=66&products_id=4064

Kirjan nimi on "Poltto palaa - MiG-21 Suomen taivaalla 1963-1998" Ei varmaankaan ole Laukkasen Jyrkin MiG-kirjan veroinen, mutta saattaisi olla hankkimisen arvoinen, jos tuossa olisi esim. kuskien ja mekaanikkojen muisteluksia konetyypistä. Olisi muuten mukavaa, jos Drakenista tehtäisiin samanlainen.

EDIT:

Ja tässäpä nämä aiemmat aihetta käsittelevät teokset.

Katso liite: 11583

Katso liite: 11584

Palaan vielä aiheeseen. Kaverini oli tänään silmäillyt kirjan läpi ja kertoi, että tässä ei ole yhtikäs mitään uutta tai mielenkiintoista MiG-21:n käyttöhistoriaan liittyen. Huonolaatuisia kuvia kuulemma riittää. Eli, ei pärjää alkuunkaan Laukkasen mainiolle MiG -kirjalle. Luotan kaverin arvostelukykyyn ja ilmailutuntemukseen siinä määrin, että en aio tätä uutuuskirjaa itselleni hankkia, vaikka kovasti Ilmailumuseoyhdistys markkinoi.

http://www.flightforum.fi/forum/index.php/topic,113837.new.html
 
Aloittelen parhaillaan tätä.

1.jpg

Korean sodan taivaalla Yhdysvallat ja Neuvostoliitto ottivat keskenään yhteen. Jo tuolloin amerikkalaiset epäilivät neuvostopilottien ottavan osaa ilmataisteluihin MiG-15 -hävittäjillä. Ja oikeassa olivat.

Kirja perustuu neuvostoässä Nikolai Sutiaginin venäjänkielisiin muistelmiin. Tämän väitetään ampuneen todistetusti alas 21 konetta Koreassa. Eli viisi enemmän kuin eniten ilmavoittoja saavuttanut amerikkalaisässä Joseph McConnell.

https://en.wikipedia.org/wiki/Nikolay_Sutyagin

Kirja vaikuttaisi perustuvan virallisten raporttien, ilmataistelukertomusten ja statistiikan lisäksi Sutiaginin perheenjäsenten muistiinpanoihin. En ole ehtinyt vielä alkua pidemmälle, mutta ihan lupaavalta vaikuttaa. Tässä tuodaan esille neuvostoilmavoimien vainoharhainen suhtautuminen päivittäiseen toimintaan. Esim. onnettomuudet olivat aina jonkun syytä ja aitoja tai kuvitteellisia syyllisiä rangaistiin ankarasti. Lisäksi kirja käsittelee venäläisten äärimmilleen vietyä salailua. Mantsuriasta käsin taistelulentoja lentäneen neuvostopilotit eivät saaneet paljastua lännelle. Tämä salailu rasitti suhteita kiinalaisiin ja pohjoiskorealaisiin liittolaisiin. Oletettavasti kirja avaa myös Korean sodan pudotustilastojen epäselvyyksiä. Melko varmasti molemmat osapuolet liioittelivat vastapuolen tappioita ja vähättelivät itse kärsimiään kalusto- ja miestappioita.
 
Tämän blogistin mukaan Tuntematon Sotilas on paska kirja ja sen on kirjoittanut joku katkera vanha ukko. :D

http://goincrazyh.blogspot.fi/2012/11/tuntematon-sotilas.html
Ahahahaha, oikein tyypillinen Twilight- teini :D.
http://goincrazyh.blogspot.fi/2012/11/twilight-breakin-dawn-part-2.html
"Hei!
Kävin eilen kaverini kanssa katsomassa Twilight Breakin Dawn leffan. Aivan mahtava elokuva ja loistava päätös Twilight sarjalle. Edward oli uskomattoman kuuma ja suojelevainen ja ihana mies, niin kuin aina ennenkin."

:D
 
Joo, olen samaa mieltä. Irinchevin talvisotakirja oli suoraan sanoen tylsähkö. Toivon mukaan tässä Kannas 44 -kirjassa olisi ennen kaikkea noita puna-armeijan mosureiden näkemyksiä siitä, millaista oli sotia suomalaisia vastaan. Ennen kaikkea toivon, että kirja avaa neuvostonäkökulmaa edes vähän laajemmin kuin tämä propagandafilmi.


Pienenä yksityiskohtana, onkohan filmin kohdassa: 44.20 polvillaan itse Enthrooth tutkimassa kartasta uusia rajalinjoja?
Muistaakseni olen lukenut hänen kertoneen, että oli paikalla silloin.
 
Aloittelen parhaillaan tätä.

Katso liite: 12258

Korean sodan taivaalla Yhdysvallat ja Neuvostoliitto ottivat keskenään yhteen. Jo tuolloin amerikkalaiset epäilivät neuvostopilottien ottavan osaa ilmataisteluihin MiG-15 -hävittäjillä. Ja oikeassa olivat.

Kirja perustuu neuvostoässä Nikolai Sutiaginin venäjänkielisiin muistelmiin. Tämän väitetään ampuneen todistetusti alas 21 konetta Koreassa. Eli viisi enemmän kuin eniten ilmavoittoja saavuttanut amerikkalaisässä Joseph McConnell.

https://en.wikipedia.org/wiki/Nikolay_Sutyagin

Kirja vaikuttaisi perustuvan virallisten raporttien, ilmataistelukertomusten ja statistiikan lisäksi Sutiaginin perheenjäsenten muistiinpanoihin. En ole ehtinyt vielä alkua pidemmälle, mutta ihan lupaavalta vaikuttaa. Tässä tuodaan esille neuvostoilmavoimien vainoharhainen suhtautuminen päivittäiseen toimintaan. Esim. onnettomuudet olivat aina jonkun syytä ja aitoja tai kuvitteellisia syyllisiä rangaistiin ankarasti. Lisäksi kirja käsittelee venäläisten äärimmilleen vietyä salailua. Mantsuriasta käsin taistelulentoja lentäneen neuvostopilotit eivät saaneet paljastua lännelle. Tämä salailu rasitti suhteita kiinalaisiin ja pohjoiskorealaisiin liittolaisiin. Oletettavasti kirja avaa myös Korean sodan pudotustilastojen epäselvyyksiä. Melko varmasti molemmat osapuolet liioittelivat vastapuolen tappioita ja vähättelivät itse kärsimiään kalusto- ja miestappioita.

Tässä kirjoituksessa mainitaan Jyrki Laukkanen ja MIG-15.

The Finnish air force bought MiG‑21 fighters from the Soviet Union in 1962, and also acquired four MiG‑15 trainers to acquaint pilots with the exotica of MiG cockpits. Retired Finnish test pilot Colonel Jyrki Laukkanen found the MiG-15 responsive and maneuverable, “once you knew its limitations and stayed within the safe envelope. Basically, you had to remain below .9 Mach and above 162 knots [186 mph]; otherwise you began to lose controllability.” Landings could be touchy, due to manually pumped pneumatic brakes that faded fast. “If they warmed up, you had no steering or stopping capability other than to shut down the engine and watch where you ended up—usually on the grass.”

Laukkanen says there were eccentricities in the MiG-15 cockpit. “The artificial horizon in the MiG-15 was curious.” The upper part of the gauge normally representing the sky was brown, while the lower part that was usually the ground was sky-blue. The gauge was designed so, when climbing, the aircraft symbol moved downward. “It acted like it was assembled inverted,” Laukkanen marvels. “Yet it was not.” The fuel gauges in the MiG-15 he also found “especially unreliable,” so Finnish pilots learned to estimate remaining fuel by watching the clock. As chief test pilot, Laukkanen accumulated more than 1,200 hours in the delta-wing MiG-21. (He is also the only Finn to solo in a P-51 Mustang.) “For me, the MiG-15 held no special mystique,” he says. “My favorite airplane, which I unfortunately never had a chance to fly, was the F-86 Sabre.”



http://www.airspacemag.com/military...ocked-the-west-180947758/#5MDgPc5UhZW09d9u.99
 
Tässä kirjoituksessa mainitaan Jyrki Laukkanen ja MIG-15.

The Finnish air force bought MiG‑21 fighters from the Soviet Union in 1962, and also acquired four MiG‑15 trainers to acquaint pilots with the exotica of MiG cockpits. Retired Finnish test pilot Colonel Jyrki Laukkanen found the MiG-15 responsive and maneuverable, “once you knew its limitations and stayed within the safe envelope. Basically, you had to remain below .9 Mach and above 162 knots [186 mph]; otherwise you began to lose controllability.” Landings could be touchy, due to manually pumped pneumatic brakes that faded fast. “If they warmed up, you had no steering or stopping capability other than to shut down the engine and watch where you ended up—usually on the grass.”

Laukkanen says there were eccentricities in the MiG-15 cockpit. “The artificial horizon in the MiG-15 was curious.” The upper part of the gauge normally representing the sky was brown, while the lower part that was usually the ground was sky-blue. The gauge was designed so, when climbing, the aircraft symbol moved downward. “It acted like it was assembled inverted,” Laukkanen marvels. “Yet it was not.” The fuel gauges in the MiG-15 he also found “especially unreliable,” so Finnish pilots learned to estimate remaining fuel by watching the clock. As chief test pilot, Laukkanen accumulated more than 1,200 hours in the delta-wing MiG-21. (He is also the only Finn to solo in a P-51 Mustang.) “For me, the MiG-15 held no special mystique,” he says. “My favorite airplane, which I unfortunately never had a chance to fly, was the F-86 Sabre.”



http://www.airspacemag.com/military...ocked-the-west-180947758/#5MDgPc5UhZW09d9u.99

Mielenkiintoinen artikkeli. Aiheeseen ja koneeseen liittyen, laittelin joku aika sitten tuonne Hannu Valtosen muisteluksia MiG-15 UTI:lla lentämisestä.

http://maanpuolustus.net/threads/ilmasota.4426/page-28
 
Back
Top