Kirjaväite: Venäjä varautuu Suomen rannikon valtaamiseen

Itse oletan, että myös Tanskan Bornholm Ruotsin ja Saksan välissä olisi venäläisten tavoitteena. Sen valtaamistahan Venäjän kerrotaan harjoitelleen 2013 kesällä.
Lisäksi uskon, että Venäjä pyrkisi katkaisemaan Suomen kahtia, koska tällöin estettäisiin mahdolliset joukkojensiirrot Suomeen ja sitä kautta Venäjää vastaan. Lisäksi Venäjä tietenkin pyrkisi ottamaan haltuun maayhteyden Kaliningradiin, ja eristämään Baltian maat haltuunottoa varten.
Muokkailin siis tuota alinta kuvaasi hiukan:
ryssat_tuloo_zpswrvqrdnc.jpg




On, silloin jos Ahvenanmaa todellakin olisi vihollisen hallussa, koska tällöin Pohjanlahden merenkulun turvaaminen olisi hyvin vaikeaa verrattuna siihen tilanteeseen, että Ahvenanmaa olisi suomalaisjoukkojen hallussa.

Julkisten lähteiden mukaan. Esimerkiksi Sotilasaikakausilehden mukaan Pohjanmaan satamiin siirtyisi kriittisen materiaalin kuljetus jo harmaan vaiheen aikana.

Joka tapauksessa Pohjanmaan satamien kapasiteetti joutuisi varmasti koville. Noissa satamissa ei ole ymmärtääkseni valtavia määriä laiturikilometrejä ja nostureita.

Sen lisäksi näin äkkiseltään veikkaan että noihin satamiin menevät rautatieyhteydet eivät ole parhaassa liikennöinti nopeudessa.

Toki plussana on se että noihin satamiin olisi omat ongelmat tehdä pommituslentoja. Ja Iskanderitkaan eivät kasva puissa.

Toki miten tilanne muuttuisi jos Maarianhaminan kenttä olisi pienillä vihreillä miehillä? Olisiko sieltä käsin helpompi käydä tekemässä rynnäkkölentoja esim. Pietarsaaren satamaan?
 
Viimeksi muokattu:
Pointtihan tuossa kirjassa lienee on, ettei suuri yleisö ole tiennyt näitä itsestäänselvyyksiä.
Toisaalta Salomaan tulee julkaista jotta ura etenee ja rahanpaskaa sataisi laariin.

Näkisin, että suurin anti on nostaa aihetta kahvipöytäkeskuteluihin.

Kun kansan syvät rivit saadaan ymmärtämään uhkakuvien olemassaolo, vaikuttaa se toivottavasti pitkällä tähtäimellä positiivisesti määrärahoihin.
 
Julkisten lähteiden mukaan. Esimerkiksi Sotilasaikakausilehden mukaan Pohjanmaan satamiin siirtyisi kriittisen materiaalin kuljetus jo harmaan vaiheen aikana.

En ymmärrä, miksi rahti pitäisi edes yrittää saada laivoihin, koska Ruotsista pääsee kätevästi kumipyörillä maata pitkin Suomeen. Örnsköldvikistä, Uumajasta, Skellefteåsta ja mitä niitä rannikkopitäjiä onkaan, ajaa muutamassa tunnissa Tornioon. Satamassa odotteluineen, ahtaajien kahvitaukojen pitoon, laivamatkaan ym. kuluu niin paljon aikaa, että pohjoisen kautta kiertävät rekat ovat lähes samaan aikaan perillä. Varsinkin kun pilliin vihellettäessä ei taidettaisi kytätä ajopiirtureita ja valvoa ajoaikoja.

Tietysti sillä edellytyksellä, että Meri-Lappi olisi meidän käsissämme, eikä "Norjan" valtamaana.

Jos vanja olisi jo Ahvenanmaalla tai Gotlannissa, niin liikenne Länsi-Suomen satamiin olisi katkennut jo paljon ennemmin. Korkeintaan Ruotsi-Suomi -väliä voisi seilata.


Joka tapauksessa Pohjanmaan satamien kapasiteetti joutuisi varmasti koville. Noissa satamissa ei ole ymmärtääkseni valtavia määriä laiturikilometrejä ja nostureita.

Sen lisäksi näin äkkiseltään veikkaan että noihin satamiin menevät rautatieyhteydet eivät ole parhaassa liikennöinti nopeudessa.

En usko tuohon, koska Länsi-Suomen satamista vain Kaskisiin menevä suupohjanrata on heikossa kunnossa. Ainakin Rauma, Pori, Vaasa, Kokkola, Raahe, Oulu, Kemi ja Tornio ovat vähintään hyvien, osittain erittäin hyvien ratayhteyksien päässä.

Veikkaan, että ennemmin ongelmaksi tulisi junanvaunujen puute. Kotimaista kalustoa polttonestekuljetuksiin ja osittain kappaletavaran kuljettamiseenkin on erittäin vähän tarjolla.
 
En ymmärrä, miksi rahti pitäisi edes yrittää saada laivoihin, koska Ruotsista pääsee kätevästi kumipyörillä maata pitkin Suomeen. Örnsköldvikistä, Uumajasta, Skellefteåsta ja mitä niitä rannikkopitäjiä onkaan, ajaa muutamassa tunnissa Tornioon. Satamassa odotteluineen, ahtaajien kahvitaukojen pitoon, laivamatkaan ym. kuluu niin paljon aikaa, että pohjoisen kautta kiertävät rekat ovat lähes samaan aikaan perillä. Varsinkin kun pilliin vihellettäessä ei taidettaisi kytätä ajopiirtureita ja valvoa ajoaikoja.

Tietysti sillä edellytyksellä, että Meri-Lappi olisi meidän käsissämme, eikä "Norjan" valtamaana.

Jos vanja olisi jo Ahvenanmaalla tai Gotlannissa, niin liikenne Länsi-Suomen satamiin olisi katkennut jo paljon ennemmin. Korkeintaan Ruotsi-Suomi -väliä voisi seilata.




En usko tuohon, koska Länsi-Suomen satamista vain Kaskisiin menevä suupohjanrata on heikossa kunnossa. Ainakin Rauma, Pori, Vaasa, Kokkola, Raahe, Oulu, Kemi ja Tornio ovat vähintään hyvien, osittain erittäin hyvien ratayhteyksien päässä.

Veikkaan, että ennemmin ongelmaksi tulisi junanvaunujen puute. Kotimaista kalustoa polttonestekuljetuksiin ja osittain kappaletavaran kuljettamiseenkin on erittäin vähän tarjolla.

Pitää kokeilla kaivaa esille jostain se Sotilas-aikakausilehti.

Siellä oli avattu tuota logistista ongelmaa. Siinä mielestäni aika suoraan sanottiin että asia ei ole niin helposti hoidettavissa.

Ja nyt puhutaan siis pelkästään materiaalista joka tarvitaan Suomeen sisään.

Edit. Uusin Sotilas-aikaksusilehden kirjoitus aiheesta. Aiheesta on parempikin kirjoitussarja, joka itselläni on kai mökillä.

Keskimäärin yksi Itämerellä seilaava konttilaiva kuljettaa 1400 konttia. Ja päivässä Suomen satamiin tulee noin 80 alusta.

Mikä tarkoittaa noin 8000 täysperävaunurekkaa. Tai 7000 junanvaunua.

Meillä on vain 10 000 junanvaunua ja 33 000 luvanvaraisessa kuorma-autoliikenteessä olevaa rekkaa.

Tähän ei siis ole laskettu mukaan 10.6 miljoonaa tonnia öljyä.

Eli Ruotsin satamia varmasti voi käyttää apuna Suomeen tulevan tavaran osalta. Mutta suurin tarve tuotteille on Etelä- Suomessa. Jolloin käytännössä 7000 rekkaa on matkalla vuorokauden sisällä Ruotsiin ja hyvällä tuurilla 7000 autoa on tulossa sieltä. Loppujakelu tarvitsee myös autoja. Osa kalustosta on PV:llä.

Ps. Kirjotin älypuhelimella. Anteeksi näppäilyjeni virheet
 
Viimeksi muokattu:
Kun kansan syvät rivit saadaan ymmärtämään uhkakuvien olemassaolo, vaikuttaa se toivottavasti pitkällä tähtäimellä positiivisesti määrärahoihin.
Kyllä , tätä samaa toivon seuraavan tällaisesta keskustelusta. Jo nyt on havaittavissa ympärillä olevissa tuttavissa asteen arvostavampaa asennetta ressun suuntaan kuin aikaisemmin. Vuosia sitten reserviläistoimintaa pidettiin yleisesti hieman höpsönä puuhana. Nyt on ihan toinen ääni kellossa.

Ruotsista pääsee kätevästi kumipyörillä maata pitkin Suomeen. Örnsköldvikistä, Uumajasta, Skellefteåsta ja mitä niitä rannikkopitäjiä onkaan, ajaa muutamassa tunnissa Tornioon. Varsinkin kun pilliin vihellettäessä ei taidettaisi kytätä ajopiirtureita ja valvoa ajoaikoja.
Markkinavoimien arvioidessa asiaa, yhdestä ajosta jompaankumpaan suuntaan tulee noin € 2500,- lisäkustannus per trailer Tukholman tasalle. Näin on kerrottu kun Suomessa on varauduttu satamalakkoihin. Kriisitilanteessa markkinat ovat vielä korkeammat, joten kuka maksaa extra-matkat? Valtion hankinnat kyllä maksetaan, mutta muuhun ei sitten kansalla ainakaan ole varaa.

Tietysti sillä edellytyksellä, että Meri-Lappi olisi meidän käsissämme, eikä "Norjan" valtamaana.
Kyllähän se vihulainenkin Ala-Kurtista koittaa Tornioon päästä ja sillä katkaisee lopunkin Suomen huoltoyhteydestä. Jos Suomen haluaa katkaista linjalla Kemijärvi-Sodankylä-Kittilä, se tarkoittaa noin 55000 ihmisen siirtämistä linjan eteläpuolelle. Jos linja onkin Rovaniemen ja Tornion, niin kokonaisluku on jossain 150.000? paikkeilla ilmeisesti. Silloin Tornion kautta ei liiku enää mikään.

Veikkaan, että ennemmin ongelmaksi tulisi junanvaunujen puute. Kotimaista kalustoa polttonestekuljetuksiin ja osittain kappaletavaran kuljettamiseenkin on erittäin vähän tarjolla.
Niin, johtuuko vaunujen vähyys nykyisestä markkinatilanteesta? Tavaravaunuja käytetään aika paljon tehdstuotteiden siirtämiseksi satamiin lastattavaksi laivoilla, koska trailerkapasiteettia viennissä on vain sen verran mitä tuonnissa saadaan täytettyä takaisinpäin, eli vähän tänä laman aikana. Kriisitilanteessa vientikin kärsii joten luulisi että niitä vaunuja olisi silloin käytettävissä enemmänkin kuin nyt vaunumarkkinoiden ollessa vireänä.
Toisaalta, vaikka vientitavaraa vietäisiin satamaan, niin tuleville tavaroille ne vaunut olisivat siinä jo tyhjänä valmiina ja voidaan siirtää sisämaahan tarpeellisiin suuntiin....ja taas siirtää vientiä verten tehtaille. Piiri pieni pyörii.

.
 
Ahvenanmaan nopea valtaus on käytännössä erittäin helppo operaatio jonka ensivaihe kyetään toteuttamaan varsin pienellä joukolla ja erittäin nopeasti..jopa muutamassa tunnissa. . ja jatkuvasti tunti tunnilta vahvistuva miehitys.

Hyvä kysymys onkin, eikö tätä ole Suomessa ollenkaan mietitty? No varmasti on ja siihen on varauduttu.
Vaikka vihulainen saisikin Ahvenanmaan haltuunsa, niin kyllä sitä ennen on painittu aika urakalla joten millaisen Ahvenanmaan se saa haltuunsa?
Siihen menee energiaa kun sen yrittää pitää hallussa + joukkojen huoltaminen, jonka kimpussa suomalaiset ovat tietenkin jatkuvasti. Uppoaa se vihollisenkin huoltolaiva.
Ei olis helppoa ylläpitää vallattua aluetta kaukana kotoa, kuten esimerkit muualla maailmassa osoittavat. Ainakaan kun joutuu samanaikaisesti ylläpitämään aika montaa rintamaa eri puolilla.

.
 
Voiko Ahvenanmaa pyytää Suomelta sotilaallisen avun jo tänä päivänä, kun siellä tiedostetaan riski? Pyynnön saatuaan Suomi hyväksyy pyydetyn asian ja siirtää PV resurssia Ahvenanmaalle.
Eikös tässä ole vähän sama tilanne kuin Venäjä meni antamaan tukea Itä-Ukrainaan, kun "sieltä pyydettiin" apua?
Nyt pitäisi ahvenanmaalaisten ymmärtää pelata samaa peliä ja oikein korttinsa. Värisuoran paikka on nyt.

.
 
Liittyen Venäjän suunnitelmiin..


http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/hodges_varoitus_kaliningrad-44288

Amerikkalaiskenraali varoittaa: Venäjä harjoitteli ydiniskuja Itämerellä

Yhdysvaltojen Euroopan joukkojen komentaja kenraali Frederick "Ben" Hodges varoittaa Venäjän Kaliningradin joukoista

"He voisivat tehdä Itämerelle pääsyn meille hyvin vaikeaksi, mikäli meidän olisi tehtävä niin hätätilanteessa, epätodennäköisessä tilanteessa", kenraali Ben Hodges luonnehtii Yhdysvaltojen puolustusministeriössä Pentagonissa pitämässään tiedotustilaisuudessa.

Asiasta uutisoivan Defense Onen mukaan Hodges nostaa esiin Venäjän kasvavat Kaliningradin joukot. Hän luonnehtii niiden kykyjä ”huomattaviksi”. Puolan ja Liettuan välissä sijaitsevalla Venäjälle kuuluvalla alueella on Hodgesin mukaan muun muassa laivojen torjuntaan tarkoitettua kalustoa, ilmapuolustusjärjestelmiä ja elektronisen sodankäynnin laitteistoa. Hänen mukaansa asejärjestelmillä voidaan sulkea pääsy Itämerelle.

Hodges on myös huolissaan Venäjän pikaharjoituksista alueella. Lännessä niistä saadaan tietää yleensä vasta, kun ne alkavat. Hodges korostaa, että Nato kutsuu aina venäläiset tarkkailijat vastaaviin harjoituksiinsa. Naton tarkkailijoita ei kuitenkaan päästetä Venäjän pikaharjoituksiin Kaliningradissa tai Valkovenäjällä.

Kenraalin mukaan Venäjä on käyttänyt Kaliningradin harjoituksissaan lyhyen kantaman Iskander-ohjuksia, jotka voidaan varustaa ydinkärjillä.

”Olemme havainneet heidän suorittaneen harjoituksia, joissa tehdään ydiniskuja”, Ben Hodges kertoo.

”He eivät käytä (harjoituksen vihollisista) nimityksiä kuten harmaa valtio, hopeinen valtio tai punainen valtio. He sanovat ihan suoraan harjoituksissaan, että vastustaja on Nato”, hän jatkaa.

Hodgesin mukaan ydiniskut mainitaan Venäjän retoriikassa vastuuttomasti. Hän viittaa esimerkiksi Venäjän Tanskan suurlähettilään Mihail Vanininmaaliskuussa antamiin lausuntoihin. Vanin sanoi tuolloin Tanskan sotalaivoista tulevan ”Venäjän ydinohjusten kohteita”, mikäli maa liittyy Yhdysvaltojen ohjuspuolustusjärjestelmään.

”On helppo ymmärtää, miksi liittolaisemme Naton itäisellä reunalla, etenkin Baltiassa, ovat hermostuneita ja huolissaan”, Hodges sanoo.

Venäjä on tehnyt Liettuan ja Puolan välissä Itämeren rannalla sijaitsevasta Kaliningradista yhden Euroopan militarisoiduimmista vyöhykkeistä. Alue toimii Venäjän Itämeren laivaston tukikohtana. Lisäksi siellä sijaitsevat myös Tšernjahovskin ja Donskoin lentotukikohdat. Alueella ei ole maayhteyttä Venäjään. Kaliningrad on usein Venäjän kohua herättäneen Itämeren lentotoiminnan lähtöpaikka tai kohde.
 
Markkinavoimien arvioidessa asiaa, yhdestä ajosta jompaankumpaan suuntaan tulee noin € 2500,- lisäkustannus per trailer Tukholman tasalle. Näin on kerrottu kun Suomessa on varauduttu satamalakkoihin. Kriisitilanteessa markkinat ovat vielä korkeammat, joten kuka maksaa extra-matkat? Valtion hankinnat kyllä maksetaan, mutta muuhun ei sitten kansalla ainakaan ole varaa.

Tuota hintaluokkaa se tosiaankin on.

Onko se paljon vaiko vähän, riippuu tietysti tuotteesta. Yksinkertaisella laskutoimituksella irtoperään voi kuormata 25 tonnia nötköttiä eli Perämeren kierros voisi nostaa hintaa 0,10 € kilolta. Tuskin kukaan jättäisi sen takia ostamattakaan, varsinkin jos vaihtoehtona olisi olla kokonaan ilman.. Maksajasta ei liene epäselvyyttä eli se joka jotain tavaraa halajaa maksakoon.

Totta puhuen, ei tuollainen lisäkustannus ole yhtään mikään kynnyskysymys. Ei ainakaan niissä oloissa, joissa ainoa huoltoreittimme kulkisi pohjoisesta.


Niin, johtuuko vaunujen vähyys nykyisestä markkinatilanteesta? Tavaravaunuja käytetään aika paljon tehdstuotteiden siirtämiseksi satamiin lastattavaksi laivoilla, koska trailerkapasiteettia viennissä on vain sen verran mitä tuonnissa saadaan täytettyä takaisinpäin, eli vähän tänä laman aikana. Kriisitilanteessa vientikin kärsii joten luulisi että niitä vaunuja olisi silloin käytettävissä enemmänkin kuin nyt vaunumarkkinoiden ollessa vireänä.
Toisaalta, vaikka vientitavaraa vietäisiin satamaan, niin tuleville tavaroille ne vaunut olisivat siinä jo tyhjänä valmiina ja voidaan siirtää sisämaahan tarpeellisiin suuntiin....ja taas siirtää vientiä verten tehtaille. Piiri pieni pyörii.

Paperitehtaiden ja satamisen väliä pendelöivästä kalustosta irtoaisi kohtuullinen määrä kappaletavaravaunuja, mutta esimerkiksi polttonestekuljetuksiin ei kotimaan rautateillä yksinkertaisesti ole kalustoa kuin kourallinen vaunuja.

En tosin ymmärrä, miksi tässäkin asiassa käydään edellistä sotaa ja luullaan rautateiden olevan jokin avaintekijä huoltovarmuutemme kannalta. Se ei sitä ole monestakin syystä.

Rautatiekalustoa ja miehistöä ei ole kuin kourallinen, verrattuna autoliikenteen volyymeihin.
Rautatiet ovat sota-aikana erittäin haavoittuvia, kun yhdellä sillan tuhoamisella saadaan helposti vuorokausien liikennemotti.
Maantieverkkomme on täysin eri tasoinen kuin 40-luvulla, samoin autojen kuljetuskyky (kuormien määrät, ajonopeudet jne) ovat täysin eri luokassa. Jatkosodan aikana isoimmatkin kuorma-autot olivat nykypäivän pakettiautojen kokoluokkaa ja ajonopeudet hädintuskin 40 - 50 km/h.
 
"He voisivat tehdä Itämerelle pääsyn meille hyvin vaikeaksi, mikäli meidän olisi tehtävä niin hätätilanteessa", kenraali Ben Hodges luonnehtii Yhdysvaltojen puolustusministeriössä Pentagonissa pitämässään tiedotustilaisuudessa.
En ole edes ajatellutkaan mahdollisuutta Naton tulla Itämerelle, jos Venäjä on jo ryhtynyt alueen saarien valloitukseen. Omat ajatukseni vasta lähtevät siitä että alueita on valloitettu ja miten siitä eteenpäin voisi toimia.
Mutta enpä olekaan alan asiantuntija.
 
En ole edes ajatellutkaan mahdollisuutta Naton tulla Itämerelle, jos Venäjä on jo ryhtynyt alueen saarien valloitukseen. Omat ajatukseni vasta lähtevät siitä että alueita on valloitettu ja miten siitä eteenpäin voisi toimia.
Mutta enpä olekaan alan asiantuntija.


Niin....Itämertahan reunustaa useampikin NATO maa ...?
 
Totta puhuen, ei tuollainen lisäkustannus ole yhtään mikään kynnyskysymys. Ei ainakaan niissä oloissa, joissa ainoa huoltoreittimme kulkisi pohjoisesta..
Suoraan tuosta kustannuksesta emme tosin voi lopputuotteen hintaa laskea, koska kriisitilanteessa tavaroiden saatavuus ylipäätään jo nostaa hintaa. Kuljettamisen extra on vain yksi korottava porras.
Mutta kyllä, halpis-elintarvikkeissa tuo huoltolinja on järkevää.

Rautatiekalustoa ja miehistöä ei ole kuin kourallinen, verrattuna autoliikenteen volyymeihin..
Vaikka olis trailereita, niin ainakin ulkomaisia kuljettajia katoaa rauhallisempiin maihin kriisin takia. Monet heistä operoivat nykyään ulkomaanliikenteessa, koska markkinat.....

.
 
Kyllä , tätä samaa toivon seuraavan tällaisesta keskustelusta. Jo nyt on havaittavissa ympärillä olevissa tuttavissa asteen arvostavampaa asennetta ressun suuntaan kuin aikaisemmin. Vuosia sitten reserviläistoimintaa pidettiin yleisesti hieman höpsönä puuhana. Nyt on ihan toinen ääni kellossa..

Minäkin olen vienyt satunnaisesti työpaikan kahvipöytään Reserviläinen-lehteä, Helsingin Reservin Sanomia yms. Taannoin sellainen pyylevä rillipäinen työharjoittelussa oleva kundi nappasi pöydältä lehden käteensä, vilkaisi lehteä ja hörähti "Reserviläinen, heh". Poika sai osakseen vain muutaman pitkän tuijotuksen ja virne naamalta hävisi aina äkkiä.
 
Vaikka olis trailereita, niin ainakin ulkomaisia kuljettajia katoaa rauhallisempiin maihin kriisin takia. Monet heistä operoivat nykyään ulkomaanliikenteessa, koska markkinat......

Ei lopu C-kortilliset kuskit Suomesta pilliin viheltämisen jälkeen. Niin paljon heitä on kiitos puolustusvoimien kouluttamien reservien. Ratin taakse kelpaisivat ne 40+ ikäiset rapakuntoiset ressutkin, joita ei muihin sotatoimiin mieluusti käskettäisi.

Tottahan tuollaisessa tilanteessa siviilien omistamaa kalustoa pyöritettäisiin valtion säännöstelyviranomaisen kanssa. Sampanjavispilöille tuskin heruisi kuljetuslupaa.
 
ei nyt ihan suoraan liity säikeeseen mutta ....

http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/venaja_ohjukset_halytystilaan-44292

Venäjä määräsi ballistisia ohjuksia täyteen taisteluvalmiuteen
  • d19b8c19b4b786917a4ba5573a6fdb62a13354ea9afc01fe832e4c72f79967a8

    Kozelsk sijaitsee Moskovan eteläpuolella.
Venäjä on määrännyt 220 kilometrin päässä Moskovasta sijaitsevan Kozelskin ohjustukikohdan ”täyteen taisteluvalmiuteen”.

Asiasta kertovat Venäjän valtion mediat. Uutisissa siteerataan tukikohdan komentajaa kenraaliluutnantti Sergei Siveriä.

Kozelskin tukikohta on varustettu kehittyneillä ballistisilla Yars-ohjusjärjestelmillä.

”Tämän järjestelmän avainominaisuus on vihollisen ohjuspuolustusjärjestelmien taattu päihittäminen sekä korvaamattomien vahinkojen aiheuttaminen viholliselle, mikäli sellainen on tarpeen”, Siver kommentoi.

Venäläisuutisissa ei ole todettu kyseessä olevan harjoitus. Venäjän asevoimien harjoitteludoktriinin tuntien kyseessä voi kuitenkinolla niin kutsuttu pikaharjoitus, jossa yksikön valmiutta testataan yllättämälle se määräyksellä täydestä hälytysvalmiudesta.

Yhdysvaltojen Euroopan joukkojen komentaja kenraali Ben Hodges kommentoi Venäjän pikaharjoituksia ja koventunutta ydinaseretoriikkaa tällä viikolla.Verkkouutiset kertoi asiasta tässä.
 
En ymmärrä, miksi rahti pitäisi edes yrittää saada laivoihin, koska Ruotsista pääsee kätevästi kumipyörillä maata pitkin Suomeen. Örnsköldvikistä, Uumajasta, Skellefteåsta ja mitä niitä rannikkopitäjiä onkaan, ajaa muutamassa tunnissa Tornioon. Satamassa odotteluineen, ahtaajien kahvitaukojen pitoon, laivamatkaan ym. kuluu niin paljon aikaa, että pohjoisen kautta kiertävät rekat ovat lähes samaan aikaan perillä. Varsinkin kun pilliin vihellettäessä ei taidettaisi kytätä ajopiirtureita ja valvoa ajoaikoja.

Perämerentietä monesti ajaneena, "kätevä" ei ole ensimmäinen mieleentuleva ilmaisu tälle reitille. Itse asiassa kyseessä on jo rauhan aikanakin normaaliliikenteelle sumppu jota on verrattu julkisuudessa valtimonahtaumaan.
Yksi konttialus tuo 1000 täysperävaunuyhdistelmän kuorman kerralla. En viitsi edes kuvitella noita 1000 rekkaa Perämerentielle. Sitten kun risteilyohjuksella tai täsmäpommilla posautetaan siitä joku silta - tai edes tehdään kelpo kraateri tien pintaan niin siinä voi kuskilla pinna kiristyä ja kahvi termarissa kylmetä.
 
Yksi konttialus tuo 1000 täysperävaunuyhdistelmän kuorman kerralla. En viitsi edes kuvitella noita 1000 rekkaa Perämerentielle. Sitten kun risteilyohjuksella tai täsmäpommilla posautetaan siitä joku silta - tai edes tehdään kelpo kraateri tien pintaan niin siinä voi kuskilla pinna kiristyä ja kahvi termarissa kylmetä.

Tuhat rekkaa jaettuna 24 tunnille tekee noin 40 rekkaa tunnissa. Kyllä sen määrän mikä tahansa valtatie vetää ja useammakin vastaavan satsin, varsinkin kun siviililiikenne voidaan blokata pois. Rekoissa on myös kääntyvät etupyörät eli osa liikenteestä kannattaisi ilmavaarankin vuoksi ohjata esim. Pudasjärven suuntaan jne. Sama pätee myös niihin tilanteisiin, että desantit olisivat räjäyttäneet jonkin yksittäisen sillan.

Toki on niin, että Raatteesta aina Perämeren pohjukkaan painuva vanjakiila katkaisee koko reitin, mutta silloin ollaan jo muutoinkin äärimmäisen pahassa tilanteessa.
 
Tuhat rekkaa jaettuna 24 tunnille tekee noin 40 rekkaa tunnissa. Kyllä sen määrän mikä tahansa valtatie vetää ja useammakin vastaavan satsin, varsinkin kun siviililiikenne voidaan blokata pois. Rekoissa on myös kääntyvät etupyörät eli osa liikenteestä kannattaisi ilmavaarankin vuoksi ohjata esim. Pudasjärven suuntaan jne. Sama pätee myös niihin tilanteisiin, että desantit olisivat räjäyttäneet jonkin yksittäisen sillan.

Toki on niin, että Raatteesta aina Perämeren pohjukkaan painuva vanjakiila katkaisee koko reitin, mutta silloin ollaan jo muutoinkin äärimmäisen pahassa tilanteessa.

Suomeen tulee normaali oloissa noin 80 tuollaista alusta päivässä.

Itse kyllä ajaisin ne laivat Suomen länsirannikon satamiin. Jos se on siis mahdollista.

Se sitoisi huomattavasti vähemmän kuljetuskalustoa välille satama-loppukäyttäjät.
 
Back
Top