Koostamme sissimuonapussia etäisesti muistuttava annospussin

Olen koonnut tälläisen paketin intin sissimuonia mukaillen, mutta omaan makuuni sopivammaksi.

1 Sian- ja naudanlihasäilyke 340 g
1 Hernekeittosäilyke 435 g
1 Pirkka pastapussi 170 g
3 Pikapuuropussi a' 35 g
2 Mustikka-vadelmakeitto
1 Kaakaojuomapussi 50 g
1 levy Brunbergin tummaa suklaata 150 g

Tässä kohtaa kalorimäärä on 3705 kcal.
Suklaata on liian paljon vuorokauden tarpeisiin, mutta lähikaupasta ei löytynyt pienempää levyä.
Ainoastaan pasta edellyttää keittomahdollisuutta, kaikki muu on tarpeen vaatiessa syötävissä joko sellaisenaan tai lisäämällä kylmää vettä.

Lisäksi paketista löytyy:

1 Urheiujuomapussi
3 annosta teetä
3 annosta pikakahvia
6 annosta sokeria
1 annospussi suolaa
2 annospussia purukumia
2 desinfiointipyyhepakettia
1 rasia tulitikkuja

Koko paketti mahtuu hyvin 2 litran minigrip-pussiin. Laitan mahdollisesti myöhemmin kuvan siitä.
 
pstsika kirjoitti:
Olen koonnut tälläisen paketin intin sissimuonia mukaillen, mutta omaan makuuni sopivammaksi.

1 Sian- ja naudanlihasäilyke 340 g
1 Hernekeittosäilyke 435 g
1 Pirkka pastapussi 170 g
3 Pikapuuropussi a' 35 g
2 Mustikka-vadelmakeitto
1 Kaakaojuomapussi 50 g
1 levy Brunbergin tummaa suklaata 150 g

Tässä kohtaa kalorimäärä on 3705 kcal.
Suklaata on liian paljon vuorokauden tarpeisiin, mutta lähikaupasta ei löytynyt pienempää levyä.
Ainoastaan pasta edellyttää keittomahdollisuutta, kaikki muu on tarpeen vaatiessa syötävissä joko sellaisenaan tai lisäämällä kylmää vettä.

Lisäksi paketista löytyy:

1 Urheiujuomapussi
3 annosta teetä
3 annosta pikakahvia
6 annosta sokeria
1 annospussi suolaa
2 annospussia purukumia
2 desinfiointipyyhepakettia
1 rasia tulitikkuja

Koko paketti mahtuu hyvin 2 litran minigrip-pussiin. Laitan mahdollisesti myöhemmin kuvan siitä.

Mielestäni tässä on oikea lähestymistapa asiaan eli on otettu oikeasti huomioon se, että tarvitaan suht puhdasta vettä niin homma hoituu.

Varmaan pitää ajatella niin, että on erikseen pussi todellisiin tst-jaksoihin ja muulloin voidaan syödä vaikka noppasoppaa ja jukurttia.

Ettekö ole koskaan kokeilleet energiageelejä? Minulla on niistä hyviä kokemuksia, toimivat vielä paremmin kuin suklaa, on nautittavissa todella nopeasti ja vaikuttavat hyvin, voi pakkasella sulloa alimmaisen vaatekerran väliin kylmältä suojaan jne.
 
baikal kirjoitti:
Ettekö ole koskaan kokeilleet energiageelejä? Minulla on niistä hyviä kokemuksia, toimivat vielä paremmin kuin suklaa, on nautittavissa todella nopeasti ja vaikuttavat hyvin, voi pakkasella sulloa alimmaisen vaatekerran väliin kylmältä suojaan jne.
Nuorempana kun tuli kisailtua tuli noita kokeiltua. Tuntuivat jo alun alkaen vastenmielisiltä laittaa suuhun, mutta niin kauan niitä käytin kunnes yhdessä kisassa tuli vedettyä kaikki irti ja oksentelin sitä geeliä sitten maalissa. Sen jälkeen jokainen yritys laittaa sitä töhnää suuhun on aiheuttanut oksennusrefleksin.
 
noska kirjoitti:
Nuorempana kun tuli kisailtua tuli noita kokeiltua. Tuntuivat jo alun alkaen vastenmielisiltä laittaa suuhun, mutta niin kauan niitä käytin kunnes yhdessä kisassa tuli vedettyä kaikki irti ja oksentelin sitä geeliä sitten maalissa. Sen jälkeen jokainen yritys laittaa sitä töhnää suuhun on aiheuttanut oksennusrefleksin.

Erittäin huonoja kokemuksia täälläkin, vaativat kaiketi harjaantumisen ja/tai teräsbetoniset sisuskalut. Baikal on kaiketi ehtinyt jo ryypätä suolistostaan asetukset kohdalleen?
 
Energiageelejä ei ole tullut kokeiltua.
Kyseinen mönjä kuulostaa niin pahanmakuiselta, että pitäydyn suosiolla tutussa ja turvallisessa suklaassa.

[attachment=507]

Siinä on se meikäläisen tekemä "sissimuonapaketti."
Rk:n lipas on vain havainnollistamassa pussin kokoa.
 

Liitteet

  • ruokapaketti.jpg
    ruokapaketti.jpg
    56.2 KB · Luettu: 55
Höh, olen minäkin oksentanut makkarakeittoa ja makaroonia jauhelihakastikkeella eikä ole siitä kammoa tullut. Hösseli: on totta, että asbestivatsani kestää alkoholia loputtomasti kaataa, pää kestää monta mittaluokkaa heikommin.
 
Ei niissä geeleissä se maku ole lainkaan olennainen tai vatsan kestävyys. Kyse on siitä limaisesta rakenteesta. Sen koostumuksen kun saan suuhuni niin refleksi toimii heti oli maku mikä tahansa enkä kykene sitä nielemään. Niin ja olen minäkin makkarasoppaa ja ties mitä oksentanut. Ei ole niistä refleksiä syntynyt. Niin ja testasin kerran asian, että kun riittävästi laimennan sitä geeliä vedellä niin menee sisälle ja pysyy siellä. Saattaa tietysti olla myös se tolkuton sokerin määrä mikä aiheuttaa reaktion. Samoinhan toimii denaturointiaine. Koittakaapa kerran hörpätä sinolipullosta niin oksentamisen jälkeen pelkkä pisara suussa aiheuttaa kakomista. Uskon kuitenkin vahvasti omalla kohdallani reaktion olevan rakenteesta jothuva, kun en oikein nautinnolla pysty muitakaan hyytelömäisiä tai limaisia töhniä syömään.
 
Minkäslaisia kokemuksia herroilla on näistä pakastekuivatuista pussisapuskoista?

Reiter on muodostunut omaksi suosikiksi, koska se taitaa olla edullisin ja pussi suu aukko on sopivan iso syömiseen. Jägertopf eli metsästäjän pata on minulle maistuvinta. Pussin hinta muistaakseni 5,90€.

Blå Bandit on myös ihan ok, mutta niissä tuntuu olevan syömistä vähemmän kuin Reiterin vastaavissa. Pussin suuaukko on liian kapoisa kunnon sekoitteluun, mutta muuten ihan ok.
Erikoismaininta maastovärisistä annospusseista. :) Ja pussin hinta 6,90€.
Joskus ennenwanhaan kun pikkupoikana partiossa keittelin Blå Bandia niin ne olivat paljon isompia annoskooltaan ja valmistusmahdollisuutena ainoastaan kattilassa keittäminen. Olen vähän jäänyt kaipaamaan tuollaista "perinteistä" vaihtoehtoa.

Real Turmatit ovat sisältönsä puolesta varmaan parhaita, mutta omalle lompakolleni liian kalliita, kun pussin hinta on kutakuinkuin 13€. Pakastekuivatut ovat tietysti aina melko hintavia, mutta 13 € on sikahinta yhdestä maastoateriasta.

Mountain Housen sapuskoista en löydä hyvää sanottavaa. Kaikissa annoksissa on ollut liian vähän suolaa, eikä tuo oikein maistu millekään. Ehkä vähän vetiseltä.
Ei nyt varsinaisesti pahaa, mutta jumbosijalla silti. Hinta 7,50 pussilta. Pussin suu aukeaa sopivan kokoiseksi. Se on hyvä juttu.

MX3 ruuat ovat minulle toistaiseksi tuntemattomia. En ole niitä syönyt, vaan ainoastaan nähnyt.
Hinta pyörii jossain aikatasan 7 ekun kieppeillä. Vähän arveluttaa tuo ranskalainen alkuperä ja ruma pussi. Ehkä tämä on vain tervettä epäluuloisuutta… Voiko tuonkaltaista pöperöä syödä?

Minulla ei noiden kanssa ole koskaan vatsaongelmia ollut, mutta reissut onkin olleet maksimissaan viikon ja olen syönyt muutakin kuin kallista pussiruokaa. Eri hyviä silti, jos on kiire ja tiskausmahdollisuudet vähissä.
Ei tarvitse muuta kuin kiehauttaa vettä, kaataa osan pussiin ja toisen osan kuppiin. Sekoittaa pussinsisällön ja veden keskenään ja kupissa olevaan veteen pikakahvia.
Kahvin ja ruuan valmistumista odotellessa keitin kasaan ja takaisin reppuun, sitten kahvinjuonti ja siinä kohtaa ruoka onkin valmista suoraan pussista nautittavaksi. Ei tiskiä ja jos tulee pahempi kiire niin pussin voi sulkea ja laittaa taskuun ja syödä myöhemmin loppuun.

Juomapuolella olen varsinkin näin talviseen aikaan korvannut suuren osan kahvista vahvasti makeutetulla teellä. Runsas kahvinjuonti ajaa jatkuvasti kuselle ja elimistö kuivuu jopa vahingossa jos asian suhteen ei ole skarppina.
Tee ei mene niin nopeasti läpi ja kun siihen laittaa vähän sokeria niin lämmittääkin paremmin.
 
Reiter, Real Turmat ja MX3 on ollut repussa vaihtelevasti. MX3:sta ei erityistä kommenttia, toimii tarkoitetulla tavalla, maistuu pussisafkalta.

Itselläni on ollut trendi ottaa pusseja mukaan vain poikkeustilanteita varten. Tosin olen usein syönyt reissun lopussa mukana olleen/olleet nuhjaantuneet pussit uusien alta pois. Aika paljon tulee mennyksi kylmillä keleillä oikeilla ruuilla ja kesällä täysjyväpasta + soija + jotain -yhdistelmillä. Lyhyitä reissuja kun kerkiää vain heittelemään, niin oikeastaan aivan sama mitä energia+kuitupitoista suuhunsa nakkelee.

Pitää tosin korostaa että olen täysin tunnoton reissuruuan maulle.
 
Onko kukaan koskaan koettanut raahata mukanaan hunajaa, vaikka minigrip-pussissa? Senhän saa lämpimän juoman sekaan, voi napostella sellaisenaan, käyttää vaikka mausteena, tai oma suosikkini, liuottaa sellaisenaan lämpimään veteen. Jostain mystillisestä terveysvaikutteisesta syystä hunaja piristää minua enemmän kuin kahvi. Samoin se tuntuu pitävän flunssan oireet loitomalla. Osa vaikutteista on varmasti korvien välissä, mutta ihan hyvää evästä se on. Eikä tarvi sokeripaljoja rouskutella.
 
Hunajaa saa pullossakin tosin talvisella retkellä se tahtoo jämähtää sinne

Hunaja on sokeria, mutta siinä missä palasokeri koostuu ruokosokerista eli sukroosista niin hunaja on soketus hedelmä- ja rypälesokeria joka on keholle helpommin käytettävissä, kuten urheilijat tietävät
 
Pullossa on hunajaa tullut kuskailtua paitsi pakkaskeleillä niitä annosrasioita joita näkee kahviloissa, joissa hunajaa tarjotaan teen sekaan. En kuitenkaan ole hunajalle kovin perso. Onpahan varalta ja voi sitä käyttää haavanhoidossakin vanhan kansan tapaan.
 
Noista väikkärin sapuskoista suksisissi sanoi ” Kyse on kuitenkin erikoismiesten erikoisannoksista, joihin satsattiin.”
Olen täysin samaa mieltä tuosta. Varsinkin eräät pätkät väikkärissä tukevat tuota. Nämä parhaiten.

Elintarvikevarikko 1 määrättiin lähettämään kaukopartiomiesten käyttöön pöytä- ja jaloviinaa helmikuussa.

Puolustusvoimien alkoholivarastot olivat vuoteen 1944 tultaessa huvenneet niin, ettei alkoholia suostuttu enää jakamaan partiomatkoilta palanneillekaan. Kesällä oli vain spiritus fortista kaukopartiomiesten hermojännityksen vaimentajaksi.

Lääkintämiehellä oli vielä heroiini- ja kofeiinitabletteja, toisilla morfiiniruiske ja pullo spriitä, joka ei ollut juopottelua varten.

Iltahämärässä loppukesän retkellä pisteltiin lakkoja jälkiruoaksi. Joku keitti ”lakkalikööriäkin” eli lakkakeitokseen lisättiin muutama tippa spiritus fortista.

Vahvistin itse.
Kivaa ymmärtää asioita tarkoituksella väärin. :D
 
Milloinkas nötkötti on poistunut taistelumuonista? Ainakaan minulle ei tullut yhdessäkään ruokasäkissä nödäripurkkia vastaan.

Siinä onkin sellainen ruokalaji, joka jakaa mielipiteitä. Osa tykkää ja osa ei pysty rauhanaikana sitä syömään.
Itse kuulun ensimmäiseen, koska yksinkertaisena miehenä pidän yksinkertaisesta ruuasta. Nötkötti on varsin oivallinen maastoruoka, koska sen voi lämmittää ja syödä suoraan purkista ilman lisukkeita. Ylimääräiset rasvat voi kaataa nuotioon ja 400 gramman purkki on myös sen kokoinen, että nälkä yleensä lähtee hyvin.
 
Nödeä voi syödä aina ja kaikkialla, kaikissa muissa lämpötiloissa paitsi umpijäässä. Silloin se pitää ensin sulattaa, siivuina suussa tai sitten purkissa jotenkin. Muuten katkeavat hampaat. Nödestä ei heitetä mitään, ikinä, pois. Se on pelkästään nautittavaksi tarkoitettuja ainesosia. Energiasisällöstä merkittävä osa on rasvassa, ja sotilasoloille tyypillisen niukkuuden vallitessa ei energiaa heitetä pois.

Ja tosiaan, ei ole tullut pussukoissa yleisemmin vastaan viime aikoina. Ei ole tosin hajuakaan milloin koottuja pusseja on ollut jaossa lähiaikoina. Itselläni on kotonakin klassista tanskalaista Tulipia riittävästi.
 
Tulip nödäri on kaikkein käytännöllisimmässä pakkauksessa ja lisäksi purkissa on avaaja mukana. Niistä perinteisemmistä purkeista on kyllä helpompi syödä ja liha on helppo pilkkoa puukolla, kun ne eivät ole niin kompakteja. Perinteisemmän malliset purkit ovat myös kätevämpiä siinä, että niiden kanssa liha lämpiää tasaisesti, kun purkin työntää nuotioon tai hiillokseen. Leivän päälle tuo menee hyvin kylmänäkin.
Itse tosiaan aika usein kaadan sen ylimääräisen rasvan pois maastossa, mutta tuolloin ei olekaan kysymyksessä elämä ja kuolema tai uhka ruuan loppumisesta.

Nötkötti on varsin toimivaa ihan kotiruuan osanakin. Monikäyttöistä ja ei tarvitse muutakuin lämmittää.

A10395_e.jpg
 
Siitä perinteisestä pyöreästä purkista kun avaa molemmat kannet, on helppo tunkea koko nödepöttkö ulos kerralla. Siitä on sitten helppo kuutioida sopan sekaan tai leikata sopivan paksuisia pyöreitä pihvejä, jotka paistinpannulla (tai vastaavalla) paistaessa kyllä maistuvat vannoutuneimmallekin nödenvihaajalle.
 
noska kirjoitti:
Siitä perinteisestä pyöreästä purkista kun avaa molemmat kannet, on helppo tunkea koko nödepöttkö ulos kerralla. Siitä on sitten helppo kuutioida sopan sekaan tai leikata sopivan paksuisia pyöreitä pihvejä, jotka paistinpannulla (tai vastaavalla) paistaessa kyllä maistuvat vannoutuneimmallekin nödenvihaajalle.

Ja hernaripurkin kanssa taas kannattaa tehdä esim. puukonkärjellä purkin pohjaan reikä, avata kansi ja puhaltaa pohjanreiän kautta massa ulos. Ei jää juuri kaavittavaa. Hernekeitto on siitä hyvä, että se useimmilla menee suoraan purkista ja kylmänä jos on kiire. Toisinkuin nöde.
 
Olen syöttänyt kylmää nödeä siviilipuolen koulutuksiin liittyen aika monelle ihmiselle. Päivän puuhien jälkeen ei ole yhdeltäkään jäänyt syömättä. Ei pidä lähteä liian ruusuisella skenaariolla miettimään makuasioita.

Toki joku raivolaktovegaani voi olla ongelmissa, mutta heidän osaltaan sana sissi taitaa olla väärä viitekehys.
 
Back
Top