Kotimainen polttoainetuotanto

[Deeiii]

Pahoittelu hitaasta editistä, mutta juttu on se, että meillä ei ole luontaisestikään tuhansia vuosia vanhoja "redwoodeja", vaan kierto päättyy luonnossa metsäpaloon. Joko ne poltetaan kattilassa, tai annetaan haihtua taivaan tuuliin.

Kuten sanoin, en ole asiantuntija, mutta olen näiltä ymmärtänyt, että asia on monimutkaisempi. Ilmeisesti hakkuut aiheuttavat mm. muutoksia metsäpohjan mikrobirakenteessa, mikä johtaa metsäpohjaan esim. karikkeen muodossa varastointuneen hiilen vapautumiseen. Metsäpalot ym. luontainen kierto on kyllä otettu useimmissa tutkimuksissa huomioon (poikkeuksena taitaa olla tuo Metlan 2013 paperi); niiden huomioiminen vähentää päästötasetta mutta ei riitä tekemään biomassasta Suomessakaan päästöneutraalia.

Sitten on vielä se, että mielestäni ja aika monen muun mielestä parasta käyttöä biomassalle ja aivan erityisesti puulle olisi puurakentamisen ja puukemian lisääminen. Koko Euroopan vuotuinen metsänkasvu saataisiin hyvin helposti upotettua pelkästään uudisrakentamisen tarpeisiin, ja siltikin sementtiä ja betonia tarvittaisiin vielä hitokseen. Jos vaihtoehtona on tälläinen hiiltä sitova käyttö, niin polttaminen on selvästi päästöllistä.

Toki esim. hakkuutähteitä ym. voidaan ja kannattaa polttaa, ainakin niin kauan kun vaihtoehtona ei ole liikennepolttoaineeksi sopivan biokaasun tekeminen. Näistä vaan ei kerry ihan loputtomiin poltettavaa, nyt jo hallituksen kaavailujen toteutuessa kolkutellaan hyödyntämiskelpoisen jätteen ylärajoja. Taisi olla jotain 15 TWh lämpöenergiaa vuodessa tulossa niistä yhteensä.

 

[Erkki]

Soiden raiskaamista en kannata. Ojitukset ovat tuhonneet ne Etelä-Suomesta, suoluonnollakin on minulle itseisarvonsa.

Luonnontilaisia soita tuskin kukaan on enää raiskaamassa. Sen sijaan maamme on pullollaan noita jo ajat sitten kuivattuja ja (yleensä) metsittyneitä soita. Turpeen ottaminen niistä olisi minusta aivan järkevää kunhan turvetuotannon vesiongelmat otetaan nykyistä paremmin huomioon.

 

[baikal]

Luonnontilaisia soita tuskin kukaan on enää raiskaamassa. Sen sijaan maamme on pullollaan noita jo ajat sitten kuivattuja ja (yleensä) metsittyneitä soita. Turpeen ottaminen niistä olisi minusta aivan järkevää kunhan turvetuotannon vesiongelmat otetaan nykyistä paremmin huomioon.

Metla on valmistellut jo ajat sitten näitä ratkaisuja, tietoa asiasta on ja suht pitkää tutkimustietoa on kosolti. Ei ongelma, jos toteutetaan parhaan saatavissa olevan tiedon mukaan.

 

[VUps]

Metla on valmistellut jo ajat sitten näitä ratkaisuja, tietoa asiasta on ja suht pitkää tutkimustietoa on kosolti. Ei ongelma, jos toteutetaan parhaan saatavissa olevan tiedon mukaan.

Vapohan nyt lupaakin, että suolta tulevat vedet ovat jatkossa puhtaampia, kuin mitä ne olisivat suon ollessa luonnontilassa.

 

[baikal]

Vapohan nyt lupaakin, että suolta tulevat vedet ovat jatkossa puhtaampia, kuin mitä ne olisivat suon ollessa luonnontilassa.

Se on oikeasti mahdollista ja ei vaadi hirveitä. Tietoa on, se pitää vaan sitten valjastaa käyttöön. Kustannukset eivät maata kaada.

 

[SJ]

Varsinkin sinilevät eli -bakteerit. Niiden valjastamista vedyntuotantoon geenitekniikan avulla tutkitaan parhaillaan ainakin Turussa.

Soiden raiskaamista en kannata. Ojitukset ovat tuhonneet ne Etelä-Suomesta, suoluonnollakin on minulle itseisarvonsa.

Tuota muuten joskus ehdotinkin kun täällä asiaa sivuttiin. Taisi olla siinä yhteydessä, kun oli puhetta fosforin loppumisesta.

Edit: Siis sitä, että sinileviä käytäisiin keräämässä vesistöistä.

 

[StmSvejk]

http://yle.fi/uutiset/aurinkotaloudesta_haetaan_uutta_teknologia-avausta/7015466

"Sähköstä kaasuksi -tekniikka on merkittävä innovaatio eri energiasektoreiden työnjaossa. Lappeenrannan teknillisen yliopiston aurinkotalouden professorina vuoden alusta aloittanut Christian Breyer luonnehtii keksintöä avainteknologiaksi, sillaksi sähkön, varastoinnin ja liikenteen välillä.

- Synteettinen metaani on kemiallisesti täysin samaa kuin maakaasu, mutta siitä ei aiheudu hiilidioksidipäästöjä.

Prosessi kuluttaa hiilidioksidia. Metaania valmistetaan kahdessa vaiheessa. Uusiutuvaa sähköä tarvitaan elektrolyysiin, jossa vedestä erotetaan vetyä. Vety ja biopohjainen hiilidioksidi metanoidaan metaaniksi, joka voidaan varastoida ja siirtää maakaasu tavoin jo olemassa olevassa verkossa."

Tuossa on mielenkiintoinen ratkaisu liikenteen "sähköistämiseksi". Tuotetaan sähköä vaikkapa ydinvoimalla tai aurinkoenergialla, tehdään sähkön avulla metaania (eli samaa kuin maakaasu) hyödyntämällä isojen hiilidioksidituottajien, kuten teräs- ja metsäteollisuuden co2 -päästöjä ja käytetään metaania liikennepolttoaineena. Kaasuautot ovat todella paljon halvempia kuin sähköautot.

Esimerkiksi Raahen terästehdas, Suomen CO2 -saastuttavin laitos, tuottaa vuodessa 3,8 miljoonaa tonnia hiilidioksidia minkä voi muuttaa noin 1,3 miljoonaksi tonniksi metaania, mikä vastaa 10% Suomen liikenteen öljynkulutuksesta.

 

[Recon4Life]

Kuten sanoin, en ole asiantuntija, mutta olen näiltä ymmärtänyt, että asia on monimutkaisempi. Ilmeisesti hakkuut aiheuttavat mm. muutoksia metsäpohjan mikrobirakenteessa, mikä johtaa metsäpohjaan esim. karikkeen muodossa varastointuneen hiilen vapautumiseen. Metsäpalot ym. luontainen kierto on kyllä otettu useimmissa tutkimuksissa huomioon (poikkeuksena taitaa olla tuo Metlan 2013 paperi); niiden huomioiminen vähentää päästötasetta mutta ei riitä tekemään biomassasta Suomessakaan päästöneutraalia.

Sitten on vielä se, että mielestäni ja aika monen muun mielestä parasta käyttöä biomassalle ja aivan erityisesti puulle olisi puurakentamisen ja puukemian lisääminen. Koko Euroopan vuotuinen metsänkasvu saataisiin hyvin helposti upotettua pelkästään uudisrakentamisen tarpeisiin, ja siltikin sementtiä ja betonia tarvittaisiin vielä hitokseen. Jos vaihtoehtona on tälläinen hiiltä sitova käyttö, niin polttaminen on selvästi päästöllistä.

Toisaalta 160 vuoden kiertoaika vs. 2*80 vuoden kiertoaika tuottaa enemmän biomassaa ja tällöin myös maaperään enemmän kariketta. Maarit Kallion eräässä tutkimuksessa - johon vihreä lanka ilmeisesti viittaa - on verrattu tilannetta 50 vuoden kohdalla¹, jolloin ymmärtääkseni se ei anna koko kuvaa asiasta. Vihreässä langassa Kallio myös sanoo, että tulokset ovat alustavia, joten en nyt vielä hirveän agressiivisesti väittäisi, että puuhakkeelle tulee yhtä kovat päästöoikeudet kuin kivihiilelle. Wikipedian mukaan kivihiilen laatu energiasisällön näkökulmasta on heikkenemässä², jolloin jotkut sen edut laimenevat verrattuna puuhakkeeseen. Toki tämä hiilitase metsissä ei ole ihan minunkaan scopessa, mutta en silti heittäisi sitä vaihtoehtona pois. Monipolttoainekattilat eivät ole mitenkään uusi innovaatio, eikä mielestäni mitenkään posketon investointi ja sillä ei menetetä kivihiilen poltomahdollisuutta, mutta laajennetaan huomattavasti mahdollisuuksia kriisi- ja hintatilanteissa.

Pohjoismaissa käytetään sahatavaraa 0,6 m² per asukas ja muualla euroopassa 0,2 m², mikä tarjoaisi paljonkin mahdollisuuksia³, niin kuin sanoit. Tätä tilannetta on markkinoinnilla yritetty parantaa jo vuosikausia, mutta siinä ei ole onnistuttu. Saa nähdä miten jatkossa. Kysyntään voimme vastata helposti.

¹http://www.metla.fi/uutiskirje/mil/2011-02/uutinen-2-1.html
²http://en.wikipedia.org/wiki/Peak_coal
³http://www.metla.fi/uutiskirje/mil/2011-02/uutinen-5.html

Toki esim. hakkuutähteitä ym. voidaan ja kannattaa polttaa, ainakin niin kauan kun vaihtoehtona ei ole liikennepolttoaineeksi sopivan biokaasun tekeminen. Näistä vaan ei kerry ihan loputtomiin poltettavaa, nyt jo hallituksen kaavailujen toteutuessa kolkutellaan hyödyntämiskelpoisen jätteen ylärajoja. Taisi olla jotain 15 TWh lämpöenergiaa vuodessa tulossa niistä yhteensä.

Metanolia pidetään myös potentiaalisena vaihtoehtona.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Metanolitalous
http://www.npr.org/templates/story/story.php?storyId=5369301

 

[Caveman]

Puun laajemman ja tehokkaamaan käytön esteenä taitaa nykyään olla se, että puuta ei pystytä tehokkaasti lajittelemaan. Jos metsurit pystyisivät puuta kaadettaessa luokittamaan sen ja sen jälkeen logistiikkaketju taipuisi puiden kuljettamissen eri kohteisiin, niin voisimme olla varmoja, että laadukkain puu päätyy sahatavaraksi ja sitten vähempi laadukas puuaines biojalostukseen. Lisäksi metsien uudistumista nopeuttaisi avohakkuiden kieltäminen ja siirtyminen kaikkialla harvennushakkuisiin, Tällöin metsänpohja pysyisi paremmassa kunnossa ,vältyttäisiin tuholaisilta sekä metsänomistajat saisivat enemmän tuottoja jaettuna pienempiin eriin...

 

[Recon4Life]

Puun laajemman ja tehokkaamaan käytön esteenä taitaa nykyään olla se, että puuta ei pystytä tehokkaasti lajittelemaan. Jos metsurit pystyisivät puuta kaadettaessa luokittamaan sen ja sen jälkeen logistiikkaketju taipuisi puiden kuljettamissen eri kohteisiin, niin voisimme olla varmoja, että laadukkain puu päätyy sahatavaraksi ja sitten vähempi laadukas puuaines biojalostukseen. Lisäksi metsien uudistumista nopeuttaisi avohakkuiden kieltäminen ja siirtyminen kaikkialla harvennushakkuisiin, Tällöin metsänpohja pysyisi paremmassa kunnossa ,vältyttäisiin tuholaisilta sekä metsänomistajat saisivat enemmän tuottoja jaettuna pienempiin eriin...

Metsurit eivät paljon puita kaatele tänä päivänä. Samaan paikkaanhan se puutavara monesti päätyy oli se menossa selluksi tai sahatavaraksi, jolloin lajittelua voitaisiin teoriassa tehdä vielä tehtaan pihassa. Laatua voidaan myös lajitella sahatavarasta käytännössä niin paljon kuin halutaan. Ongelma on vaan se, että ei sille aina löydy tarvetta tai ostajia. Aikaisemmin kuusitukkia saattoi mennä suoraan selluksikin, koska hinta oli parempi kuin kuusisahatavarassa.

En ole kuullut, että metsänkasvattajat erityisesti kamppailisi metsänpohjan ongelmien tai tuholaisten kanssa. Jokainen saa tällä hetkellä valita myös jatkuvan kasvatuksen tai avohakkuun väliltä, joten tuskin on tarvettakaan erityisesti kieltää avohakkuita. Laita lähde mikä todistaa avohakkuun tuottavan huonomman taloudellisen tuloksen kuin jatkuva kasvatus. Peer review -tasoinen vähintään.

 

[Jusarius]

Vety on muuten varsin v-mäinen polttoaine. Onhan sillä korkein MJ/kg energiatiheys mutta siihen ne hyvät puolet sitten jääkin. Vaikea varastoida yhtään isompia määriä yritti sitten paineistaa saatikka nesteyttää ja ajan kanssa tuhoaa metallirakenteita alumiinia ja muutamia rosteriteräksiä lukuunottamatta.

Päästöttömyys (ainoa tuote on vesi) lienee vähintään yhtä iso plussa kuin korkea palamisenergiakin.

 

[Jusarius]

Turvetuotannossa on prosentti soista.

Parasta mitä suolla voi tehdä on ojitus ja avohakkuu, jos on muuta mieltä, on viettänyt liian vähän aikaa suolla.

Cool. Järvetkin ovat varmaan ihan turhia. Järven lietteinen pohja olisi mitä mainioin metsänistutusalusta. Ei kuin kuivaushommiin vain. Niihin hukkuukin ihan liikaa suomalaisia.

Ikävä kyllä tosiaan soilla pääsee täällä Varsinais-Suomessa viettämään turhan vähän aikaa. Olisi kiva, ettei tarvitsisi ajaa satoja kilometrejä hilla- ja karpalosoille.

Ituhipeistä öyhöttäjille tiedoksi, että kannatan tällä hetkellä ydinvoiman lisärakentamista, koska on se on huonoista vaihtoehdoista vähiten huonoin tällä hetkellä. Aurinkoenergiasta saa jopa täälläkin pienen lisäsiivun pottiin, kun akkuteknologia on kehittymässä huimaa vauhtia.

 

[Mustaruuti]

Puun laajemman ja tehokkaamaan käytön esteenä taitaa nykyään olla se, että puuta ei pystytä tehokkaasti lajittelemaan. Jos metsurit pystyisivät puuta kaadettaessa luokittamaan sen ja sen jälkeen logistiikkaketju taipuisi puiden kuljettamissen eri kohteisiin, niin voisimme olla varmoja, että laadukkain puu päätyy sahatavaraksi ja sitten vähempi laadukas puuaines biojalostukseen. Lisäksi metsien uudistumista nopeuttaisi avohakkuiden kieltäminen ja siirtyminen kaikkialla harvennushakkuisiin, Tällöin metsänpohja pysyisi paremmassa kunnossa ,vältyttäisiin tuholaisilta sekä metsänomistajat saisivat enemmän tuottoja jaettuna pienempiin eriin...

En ole varsinaisesti asiantuntija, mutta uudet metsätyökoneet analysoivat koko puun (paksuus, suoruus, oksat ja ties mitälie) ja asiakkaan tarpeen ja paramterien perusteella tekevät sentin tarkkuudella haluttua tavaraa. Eli tuo toimii kyllä jo.

Samaa mieltä, että avohakkuut voisi kieltää, tai ainakin rajoittaa ala aika pieneksi. Harvennus ja poiminta voisi olla myös taloudellisesti kannattavampaa kuin avohakkuut. Metsänhoitoyhdistysten taimikasvatus lienee yksi suurimpia syitä, miksi avohakkuita suositaan.

 

[Tetra]

Ituhipeistä öyhöttäjille tiedoksi, että kannatan tällä hetkellä ydinvoiman lisärakentamista, koska on se on huonoista vaihtoehdoista vähiten huonoin tällä hetkellä.

Eikös se ollut juuri vihreät jotka ehdotti että ydinvoiman lisärakentamisen sijasta panostetaan bioenergiaan?

 

[Recon4Life]

Samaa mieltä, että avohakkuut voisi kieltää, tai ainakin rajoittaa ala aika pieneksi. Harvennus ja poiminta voisi olla myös taloudellisesti kannattavampaa kuin avohakkuut. Metsänhoitoyhdistysten taimikasvatus lienee yksi suurimpia syitä, miksi avohakkuita suositaan.

Miksi pitäisi kieltää? Jo pelkät korkeammat korjuukustannukset ja ajan myötä korjuuvaurioista heikentynyt puun laatu, takaavat heikon taloudellisen tuloksen jatkuvassa kasvatuksessa.

Olisko kuitenkaan loogista olettaa MHY:n nappikaupan menevän metsäjättien miljardibisneksen edelle, joka haluaa maksimi tuotoksen kuutioissa, laadussa ja korjuukustannuksissa?

 

[Recon4Life]

Cool. Järvetkin ovat varmaan ihan turhia. Järven lietteinen pohja olisi mitä mainioin metsänistutusalusta. Ei kuin kuivaushommiin vain. Niihin hukkuukin ihan liikaa suomalaisia.

Ikävä kyllä tosiaan soilla pääsee täällä Varsinais-Suomessa viettämään turhan vähän aikaa. Olisi kiva, ettei tarvitsisi ajaa satoja kilometrejä hilla- ja karpalosoille.

Ituhipeistä öyhöttäjille tiedoksi, että kannatan tällä hetkellä ydinvoiman lisärakentamista, koska on se on huonoista vaihtoehdoista vähiten huonoin tällä hetkellä. Aurinkoenergiasta saa jopa täälläkin pienen lisäsiivun pottiin, kun akkuteknologia on kehittymässä huimaa vauhtia.

Kyse ei siis ollutkaan "suoluonnon itseisarvosta" vaan marjoista. Ojitettuja ja ojittamattomia soita saa aprox. 1000 eur/ha, jolloin ostamalla sellaisen voi siityä marjankasvatukseen.

 

[Caveman]

Metsurit eivät paljon puita kaatele tänä päivänä. Samaan paikkaanhan se puutavara monesti päätyy oli se menossa selluksi tai sahatavaraksi, jolloin lajittelua voitaisiin teoriassa tehdä vielä tehtaan pihassa. Laatua voidaan myös lajitella sahatavarasta käytännössä niin paljon kuin halutaan. Ongelma on vaan se, että ei sille aina löydy tarvetta tai ostajia. Aikaisemmin kuusitukkia saattoi mennä suoraan selluksikin, koska hinta oli parempi kuin kuusisahatavarassa.

En ole kuullut, että metsänkasvattajat erityisesti kamppailisi metsänpohjan ongelmien tai tuholaisten kanssa. Jokainen saa tällä hetkellä valita myös jatkuvan kasvatuksen tai avohakkuun väliltä, joten tuskin on tarvettakaan erityisesti kieltää avohakkuita. Laita lähde mikä todistaa avohakkuun tuottavan huonomman taloudellisen tuloksen kuin jatkuva kasvatus. Peer review -tasoinen vähintään.

Vasta viime vuosikymmen aikana on päästy jäljille siitä, kuinka voimakas vaikutus maaperän eliöstöllä on puiden kasvulle. Jos metsä kaadetaan kerralla pois, niin samalla menetetään tämä puiden kasvua tukeva järjestelmä. Tämä järjestelmän puuttuminen hidastaa uuden metsän kasvua ja sitä myötä tuottoa. Lisäksi avohakkuiden jäljeltä uusi istutettu tai vapaasti kasvava metsä on herkempi myrskytuhoille yms. koska massa on liian homogeenista. Onko harvennushakkuut sitten oikeasti tuottavampi, on ehkä hieman kyseenalainen asia, sillä tottakai avohakkuu työnä tulee halvemmaksi kuin harvennushakkuut. Jatkuvassa kasvatuksessa ideana enempi on se että tuottoa saadaan tasaisemmin ja siinä on pienempi riski puun hinnanvaihteluille. Pitääpä katsoa jos löytyisi aikaa plärätä tutkimuksia läpi. Jos sinulla on antaa lähdettä vastakkaiselle mielipiteelle niin go head!

 

[Deeiii]

Toisaalta 160 vuoden kiertoaika vs. 2*80 vuoden kiertoaika tuottaa enemmän biomassaa ja tällöin myös maaperään enemmän kariketta. Maarit Kallion eräässä tutkimuksessa - johon vihreä lanka ilmeisesti viittaa - on verrattu tilannetta 50 vuoden kohdalla¹, jolloin ymmärtääkseni se ei anna koko kuvaa asiasta. Vihreässä langassa Kallio myös sanoo, että tulokset ovat alustavia, joten en nyt vielä hirveän agressiivisesti väittäisi, että puuhakkeelle tulee yhtä kovat päästöoikeudet kuin kivihiilelle. Wikipedian mukaan kivihiilen laatu energiasisällön näkökulmasta on heikkenemässä², jolloin jotkut sen edut laimenevat verrattuna puuhakkeeseen. Toki tämä hiilitase metsissä ei ole ihan minunkaan scopessa, mutta en silti heittäisi sitä vaihtoehtona pois. Monipolttoainekattilat eivät ole mitenkään uusi innovaatio, eikä mielestäni mitenkään posketon investointi ja sillä ei menetetä kivihiilen poltomahdollisuutta, mutta laajennetaan huomattavasti mahdollisuuksia kriisi- ja hintatilanteissa.

Pohjoismaissa käytetään sahatavaraa 0,6 m² per asukas ja muualla euroopassa 0,2 m², mikä tarjoaisi paljonkin mahdollisuuksia³, niin kuin sanoit. Tätä tilannetta on markkinoinnilla yritetty parantaa jo vuosikausia, mutta siinä ei ole onnistuttu. Saa nähdä miten jatkossa. Kysyntään voimme vastata helposti.

¹http://www.metla.fi/uutiskirje/mil/2011-02/uutinen-2-1.html
²http://en.wikipedia.org/wiki/Peak_coal
³http://www.metla.fi/uutiskirje/mil/2011-02/uutinen-5.html



Metanolia pidetään myös potentiaalisena vaihtoehtona.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Metanolitalous
http://www.npr.org/templates/story/story.php?storyId=5369301

Mitä aikaväliä tarkastelussa tulisi käyttää, on mielenkiintoinen eikä ihan yksinkertainen kysymys. Tällä hetkellä esimerkiksi IPCC laskee tietääkseni referenssiarvot päästöille käyttämällä sadan vuoden aikaväliä. Tässä tarkastelussa biomassan ja esmes maakaasun päästöt ovat pienempiä kuin jos tarkastelun aikaväli olisi lyhyempi. Mutta mitään varsinaista tieteellistä perustelua juuri tälle aikavälille ei ole; kyseessä on pitkälti poliittinen ratkaisu. (Poliitikoilla on yllättävän ja mielestäni liian paljon sananvaltaa siihen, mitä IPCC:n raportteihin loppujen lopuksi sisällytetään.)

Viime vuosina on esitetty useammaltakin taholta, että tarkasteluaikaväliä tulisi lyhentää. Tuo 50 vuotta on aika yleinen esitys, mutta 20 vuottakin on näkynyt. Ongelma pitkässä aikavälissä on siinä, että vaikka vaikkapa biomassan polttamisen ilmaan päästämä hiilidioksidi tulisi ennen pitkää sidotuksi, on se laiha lohtu jos ylitämme hetkellisesti joitain mahdollisia "käännekohtia" jotka käynnistävät peruuttamattomia, itseään voimistavia prosesseja. Esimerkkinä vaikka metaanin vapautuminen sulavasta ikiroudasta.

Muistaakseni EU:n määritelmä uusiutuvasta energiasta edellyttää tuon 50 vuoden tarkasteluaikavälin käyttämistä, ja sitä, että tätä käytettäessä laskennallinen päästövähennys verrattuna fossiilisten polttamiseen on vähintään 60%. Hupaisaa tässä on, että näillä näppäimin bioenergia ei keskimäärin näitä kriteerejä täytä.

Itse olisin taipuvainen varovaisuuteen ja mieluummin lyhyemmän kuin pidemmän aikavälin käyttämiseen, varsinkin koska bioenergian käyttöön liittyy muunkinlaisia ongelmia.

Tuskin biomassalle ikinä tulee kivihiiltä vastaavaa päästökerrointa, mutta jonkinlainen kerroin on uskoakseni vain ajan kysymys. Eikä bioenergian kustannusrakenne oikein kestä juuri minkäänlaisia korotuksia, nyt jo sillä on ongelmia. Tällä hetkellä IPCC:n mediaaniarvo taitaa olla vajaa puolet maakaasun vastaavasta, ja muutaman vuoden takaisiin arvioiden nähden tuossa on jo huima nousu. Epäilen, että tässä tullaan käyttämään erilaisia arvoja, ja bioenergia täytyy sertifioida jollain luultavasti melko monimutkaisella systeemillä ennen kuin sitä saa kutsua vähäpäästöiseksi. Tämäkin sitten osaltaan kasvattaa kustannuksia.

 

[Jusarius]

Kyse ei siis ollutkaan "suoluonnon itseisarvosta" vaan marjoista. Ojitettuja ja ojittamattomia soita saa aprox. 1000 eur/ha, jolloin ostamalla sellaisen voi siityä marjankasvatukseen.

Jeah, hyvä vinkki. Tulevaisuudessa muuten jos & kun sellun kysyntä romahtaa voimakkaasti, kannattaa metsät parturoida kokonaan pois. Eivätpä ole sähkölinjoja katkomassa.

 

[Recon4Life]

Jeah, hyvä vinkki. Tulevaisuudessa muuten jos & kun sellun kysyntä romahtaa voimakkaasti, kannattaa metsät parturoida kokonaan pois. Eivätpä ole sähkölinjoja katkomassa.

Mitä vikaa siinä oli? Jos marjat ovat arvokkaampia kuin metsäntuotto, niin ehdottomastihan sinun kannattaa ostaa hyviä marjamaita.

Suot palaavat ennalleen, jos tulevaisuudessa ei ole kysyntää puun tuottamalle massalle missään tarkoituksessa, mikä on kyllä sinun pettymykseksesi epätodennäköistä.