Kotimainen polttoainetuotanto

[Recon4Life]

Mitä aikaväliä tarkastelussa tulisi käyttää, on mielenkiintoinen eikä ihan yksinkertainen kysymys. Tällä hetkellä esimerkiksi IPCC laskee tietääkseni referenssiarvot päästöille käyttämällä sadan vuoden aikaväliä. Tässä tarkastelussa biomassan ja esmes maakaasun päästöt ovat pienempiä kuin jos tarkastelun aikaväli olisi lyhyempi. Mutta mitään varsinaista tieteellistä perustelua juuri tälle aikavälille ei ole; kyseessä on pitkälti poliittinen ratkaisu. (Poliitikoilla on yllättävän ja mielestäni liian paljon sananvaltaa siihen, mitä IPCC:n raportteihin loppujen lopuksi sisällytetään.)

Viime vuosina on esitetty useammaltakin taholta, että tarkasteluaikaväliä tulisi lyhentää. Tuo 50 vuotta on aika yleinen esitys, mutta 20 vuottakin on näkynyt. Ongelma pitkässä aikavälissä on siinä, että vaikka vaikkapa biomassan polttamisen ilmaan päästämä hiilidioksidi tulisi ennen pitkää sidotuksi, on se laiha lohtu jos ylitämme hetkellisesti joitain mahdollisia "käännekohtia" jotka käynnistävät peruuttamattomia, itseään voimistavia prosesseja. Esimerkkinä vaikka metaanin vapautuminen sulavasta ikiroudasta.

Muistaakseni EU:n määritelmä uusiutuvasta energiasta edellyttää tuon 50 vuoden tarkasteluaikavälin käyttämistä, ja sitä, että tätä käytettäessä laskennallinen päästövähennys verrattuna fossiilisten polttamiseen on vähintään 60%. Hupaisaa tässä on, että näillä näppäimin bioenergia ei keskimäärin näitä kriteerejä täytä.

Itse olisin taipuvainen varovaisuuteen ja mieluummin lyhyemmän kuin pidemmän aikavälin käyttämiseen, varsinkin koska bioenergian käyttöön liittyy muunkinlaisia ongelmia.

Tuskin biomassalle ikinä tulee kivihiiltä vastaavaa päästökerrointa, mutta jonkinlainen kerroin on uskoakseni vain ajan kysymys. Eikä bioenergian kustannusrakenne oikein kestä juuri minkäänlaisia korotuksia, nyt jo sillä on ongelmia. Tällä hetkellä IPCC:n mediaaniarvo taitaa olla vajaa puolet maakaasun vastaavasta, ja muutaman vuoden takaisiin arvioiden nähden tuossa on jo huima nousu. Epäilen, että tässä tullaan käyttämään erilaisia arvoja, ja bioenergia täytyy sertifioida jollain luultavasti melko monimutkaisella systeemillä ennen kuin sitä saa kutsua vähäpäästöiseksi. Tämäkin sitten osaltaan kasvattaa kustannuksia.

Toki on hupaisaa, jos bioenergia tuottaa joka tapauksessa vähemmän päästöjä kuin kivihiili tai öljy, ja silti järjestelmä tuottaa bioenergialle korkeamman hinnan. Kivihiili on muodostunut maan päällä kasvaneista kasveista, jolloin pitäisi olla aika fakiiri, että pystyy perustelemaan kivihiilen käytön energiana samaan aikaan, kun metsät pitäisi jättää hiilinieluiksi. Näin suomalaisesta näkökulmasta maistuu vahva kusetus.

Edit: Tietysti fuusio tai ydinenergia ajaa bioenergian ja fossiilisten edelle, jos liikenteen ongelmatkin saadaan ratkaistua, jolloin bio ja fossiilisista energian lähteistä voidaan luopua.

 

[Recon4Life]

Vasta viime vuosikymmen aikana on päästy jäljille siitä, kuinka voimakas vaikutus maaperän eliöstöllä on puiden kasvulle. Jos metsä kaadetaan kerralla pois, niin samalla menetetään tämä puiden kasvua tukeva järjestelmä. Tämä järjestelmän puuttuminen hidastaa uuden metsän kasvua ja sitä myötä tuottoa. Lisäksi avohakkuiden jäljeltä uusi istutettu tai vapaasti kasvava metsä on herkempi myrskytuhoille yms. koska massa on liian homogeenista. Onko harvennushakkuut sitten oikeasti tuottavampi, on ehkä hieman kyseenalainen asia, sillä tottakai avohakkuu työnä tulee halvemmaksi kuin harvennushakkuut. Jatkuvassa kasvatuksessa ideana enempi on se että tuottoa saadaan tasaisemmin ja siinä on pienempi riski puun hinnanvaihteluille. Pitääpä katsoa jos löytyisi aikaa plärätä tutkimuksia läpi.

Alhaisempi puunhinta syö mahdollisen alentuneen riskin edut. Tasaisella ikäjakaumalla saadaan myös myytyä kaikilla puunhinnoilla. Harvennus altistaa voimakkaasti myrskytuhoille, mikä taas JK:ssa on menetelmänä myös.

Jos sinulla on antaa lähdettä vastakkaiselle mielipiteelle niin go head!

Mitä sitä enää. Johan tässä ollaan kaikki päästy neljännelle sivulle korkeintaan sekundaarisilla lähteillä ja harvoin niilläkään.

Edit. Tämä olikin jo viides sivu.

 

[Deeiii]

Toki on hupaisaa, jos bioenergia tuottaa joka tapauksessa vähemmän päästöjä kuin kivihiili tai öljy, ja silti järjestelmä tuottaa bioenergialle korkeamman hinnan. Kivihiili on muodostunut maan päällä kasvaneista kasveista, jolloin pitäisi olla aika fakiiri, että pystyy perustelemaan kivihiilen käytön energiana samaan aikaan, kun metsät pitäisi jättää hiilinieluiksi. Näin suomalaisesta näkökulmasta maistuu vahva kusetus.

Näinhän sitä helposti ajattelee kun kuulee epämiellyttäviä uutisia. Etkä ole yksin, jossain päin on suivaannuttu sen verran pahoin että pari tutkija on saanut potkut kun on kehdannut kyseenalaistaa Suomen suurta energiaratkaisua. Fakta on kuitenkin se, että biomassan polttaminen lisää ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta. Useissa mutta ei kaikissa tapauksissa niillä aikaväleillä, jotka ovat ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta relevantteja. Tuotettua energiayksikköä kohden biomassan hiilidioksidipäästöt, ennen sidontaa, ovat yleensä vieläpä merkittävästi korkeammat kuin fossiilisilla.

Riittävän pitkällä aikavälillä fossiilisten hiili sitoutuu kyllä takaisin maaperään, eli samalla argumentilla voitaisiin niidenkin käyttöä puolustella. Kyse on siis vain siitä, että biomassasykli on nykyisiin tarpeisiin liian hidas.

 

[Recon4Life]

Näinhän sitä helposti ajattelee kun kuulee epämiellyttäviä uutisia. Etkä ole yksin, jossain päin on suivaannuttu sen verran pahoin että pari tutkija on saanut potkut kun on kehdannut kyseenalaistaa Suomen suurta energiaratkaisua. Fakta on kuitenkin se, että biomassan polttaminen lisää ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta. Useissa mutta ei kaikissa tapauksissa niillä aikaväleillä, jotka ovat ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta relevantteja. Tuotettua energiayksikköä kohden biomassan hiilidioksidipäästöt, ennen sidontaa, ovat yleensä vieläpä merkittävästi korkeammat kuin fossiilisilla.

Riittävän pitkällä aikavälillä fossiilisten hiili sitoutuu kyllä takaisin maaperään, eli samalla argumentilla voitaisiin niidenkin käyttöä puolustella. Kyse on siis vain siitä, että biomassasykli on nykyisiin tarpeisiin liian hidas.

Tavoitteenahan on myös alentaa sadan vuoden syklillä ilman hiilidioksidi pitoisuutta, joten ei se nyt aivan epärelevanttia ole.

Eli olet sitä mieltä, että esim. 20 vuoden tarkastelujaksolla puuhake on tuottanut nettona enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin kivihiili? edit. Tai siis ilmastonmuutosta kiihdyttäviä päästöjä, koska kiviihiilenlouhinta vapauttaa muitakin kaasuja, jotka kiihdyttävät kasvihuoneilmiötä - maakasu on vielä pahempi metaanipäästöjen aiheuttaja.

 

[scip10]

Näinhän sitä helposti ajattelee kun kuulee epämiellyttäviä uutisia. Etkä ole yksin, jossain päin on suivaannuttu sen verran pahoin että pari tutkija on saanut potkut kun on kehdannut kyseenalaistaa Suomen suurta energiaratkaisua. Fakta on kuitenkin se, että biomassan polttaminen lisää ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta. Useissa mutta ei kaikissa tapauksissa niillä aikaväleillä, jotka ovat ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta relevantteja. Tuotettua energiayksikköä kohden biomassan hiilidioksidipäästöt, ennen sidontaa, ovat yleensä vieläpä merkittävästi korkeammat kuin fossiilisilla.

Riittävän pitkällä aikavälillä fossiilisten hiili sitoutuu kyllä takaisin maaperään, eli samalla argumentilla voitaisiin niidenkin käyttöä puolustella. Kyse on siis vain siitä, että biomassasykli on nykyisiin tarpeisiin liian hidas.

Mikään mekanismi ei myöskään täysin takaa, että poltettu biomassa kasvaa uudelleen. Jos poltan 1000 kuutiota puuta energiaksi, tämän sisältämä hiili vapautuu täydellä varmuudella ilmakehään. Ajan myötä kaatamani metsä kasvaa uudelleen, ellei sen tilalle päätetäkin rakentaa parkkipaikkaa, asuinaluetta tai peltoa. Toisin sanoen päästöt saadaan varmasti, niiden uudelleen sitominen on epävarmaa.

 

[Deeiii]

Tavoitteenahan on myös alentaa sadan vuoden syklillä ilman hiilidioksidi pitoisuutta, joten ei se nyt aivan epärelevanttia ole.

Eli olet sitä mieltä, että esim. 20 vuoden tarkastelujaksolla puuhake on tuottanut nettona enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin kivihiili? edit. Tai siis ilmastonmuutosta kiihdyttäviä päästöjä, koska kiviihiilenlouhinta vapauttaa muitakin kaasuja, jotka kiihdyttävät kasvihuoneilmiötä - maakasu on vielä pahempi metaanipäästöjen aiheuttaja.

Hake onkin ilmastomielessä parhaita biopohjaisia polttoaineita. Sekin kyllä tuottaa tietääkseni 20 vuoden tarkastelujaksolla kivihiilen CO2-ekvivalentteja korkeammat ominaispäästöt tuotettua energiayksikköä kohden, eli nuo muutkin khk-kaasut huomioiden. (IPCC:n ja tietääkseni kaikissa muissakin päästölukemissa käytetään nimenomaan CO2-ekv. eli lukemaan on huomioitu nuo muut kaasut.) 50 vuoden jaksolla se täyttänee nuo mainitut uusiutuvan energian kriteerit, ja 100 vuoden jaksolla selvästi.

Ainoa ongelma on siinä, että esimerkiksi Suomessa sitä riittää noin 15 TWh lämmöntuotantoon. Josta saadaan esim. vajaa 10 TWh kaukolämpöä ja 5 TWh sähköä jos se poltetaan tehokkaimmalla tavalla yhteistuotantolaitoksissa. Ja tällöin hake on poissa esimerkiksi metaanin tai metanolin teosta. Jos biomassan määrää halutaan kasvattaa, kuten esimerkiksi Vihreiden ja kepulien toiveissa on, päästötase nousee hyvin todennäköisesti ja luultavasti melko nopeasti.

Ongelma ei siis ole hake, paitsi siinä mielessä, että sitä ei riitä. Ongelma on se, että hakkeen vähäpäästöisyyttä käytetään tavallaan markkinoimaan muutakin biomassaa.

Joitain mahdollisuuksia energiabiomassan suhteellisen ilmastoneutraaliksi lisäämiseksi kyllä on, mutta nämäkin ovat a) mittakaavaltaan melko pieniä, ja b) taloudellisesti kannattamattomia.

 

[Recon4Life]

Mikään mekanismi ei myöskään täysin takaa, että poltettu biomassa kasvaa uudelleen. Jos poltan 1000 kuutiota puuta energiaksi, tämän sisältämä hiili vapautuu täydellä varmuudella ilmakehään. Ajan myötä kaatamani metsä kasvaa uudelleen, ellei sen tilalle päätetäkin rakentaa parkkipaikkaa, asuinaluetta tai peltoa. Toisin sanoen päästöt saadaan varmasti, niiden uudelleen sitominen on epävarmaa.

Metsäkadon vastaiset toimet taitavat olla olennainen osa ilmastonmuutoksen hillitsemistä, joten todennäköistä on, että metsät eivät ainakaan Suomessa vähene, mikä tässä oli tarkastelussa.

 

[Deeiii]

Mikään mekanismi ei myöskään täysin takaa, että poltettu biomassa kasvaa uudelleen. Jos poltan 1000 kuutiota puuta energiaksi, tämän sisältämä hiili vapautuu täydellä varmuudella ilmakehään. Ajan myötä kaatamani metsä kasvaa uudelleen, ellei sen tilalle päätetäkin rakentaa parkkipaikkaa, asuinaluetta tai peltoa. Toisin sanoen päästöt saadaan varmasti, niiden uudelleen sitominen on epävarmaa.

Jep. Olen IPCC:n työhön osallistuneelta asiantuntijalta kuullut mielenkiintoisia merimiestarinoita riitelystä, joka näihin maankäytön muutoksiin ja niiden huomioimiseen liittyy. Tällä hetkellä viralliset lukemat käsittääkseni lasketaan olettaen täydellinen korvaavuus, eli että mitään hakattua metsää ei muuteta juurikin vaikka parkkipaikaksi. Suurin osa tutkijoista, mutta ei kyseisen työryhmän puheenjohtaja, pitää tätä sattuneesta syystä hivenen epärealistisena oletuksena. Tämäkin on yksi niitä syitä, miksi uskon virallisen päästötaseen vielä nousevan nykyisestä ja päästökertoimien olevan vain ajan kysymys.

 

[scip10]

Metsäkadon vastaiset toimet taitavat olla olennainen osa ilmastonmuutoksen hillitsemistä, joten todennäköistä on, että metsät eivät ainakaan Suomessa vähene, mikä tässä oli tarkastelussa.

Juuri tuota tarkoitin. Päästöt ovat varmoja, niiden sitominen "vain" todennäköistä.

 

[Recon4Life]

Hake onkin ilmastomielessä parhaita biopohjaisia polttoaineita. Sekin kyllä tuottaa tietääkseni 20 vuoden tarkastelujaksolla kivihiilen CO2-ekvivalentteja korkeammat ominaispäästöt tuotettua energiayksikköä kohden, eli nuo muutkin khk-kaasut huomioiden. (IPCC:n ja tietääkseni kaikissa muissakin päästölukemissa käytetään nimenomaan CO2-ekv. eli lukemaan on huomioitu nuo muut kaasut.) 50 vuoden jaksolla se täyttänee nuo mainitut uusiutuvan energian kriteerit, ja 100 vuoden jaksolla selvästi.

Ainoa ongelma on siinä, että esimerkiksi Suomessa sitä riittää noin 15 TWh lämmöntuotantoon. Josta saadaan esim. vajaa 10 TWh kaukolämpöä ja 5 TWh sähköä jos se poltetaan tehokkaimmalla tavalla yhteistuotantolaitoksissa. Ja tällöin hake on poissa esimerkiksi metaanin tai metanolin teosta. Jos biomassan määrää halutaan kasvattaa, kuten esimerkiksi Vihreiden ja kepulien toiveissa on, päästötase nousee hyvin todennäköisesti ja luultavasti melko nopeasti.

Ongelma ei siis ole hake, paitsi siinä mielessä, että sitä ei riitä. Ongelma on se, että hakkeen vähäpäästöisyyttä käytetään tavallaan markkinoimaan muutakin biomassaa.

Joitain mahdollisuuksia energiabiomassan suhteellisen ilmastoneutraaliksi lisäämiseksi kyllä on, mutta nämäkin ovat a) mittakaavaltaan melko pieniä, ja b) taloudellisesti kannattamattomia.

Puutahan varmasti riittää vaikka koko Suomen lämmittämiseen, joten kysymys on pelkästään päästöistä ja missä siitä saadaan paras taloudellinen tulos. Tähän mennessä paras taloudellinen tulos saatu metsäteollisuuden perinteisistä tuotteista ja siihen tuskin tulossa muutosta, mutta riittävästi sitä on energian tuotantoon. Jatkossa voi olla eri asia kannattaako metanolilla tai joillain muilla tuotteilla korvata vanhoja tuotteita.

Kuinka nopeasti ehdimme sitten korvata ydinvoimalla kivihiiltä tai puuhaketta on toinen kysymys. Jos oletetaan, että meillä menee yli 20 vuotta niin kai jopa sinäkin olet sitä mieltä, että korvaaminen kannattaa aloittaa kivihiilestä? Tämä on lähinnä se pointti, että mitä ehdimme tehdä 20 vuodessa ja onko silloin järkevää lopettaa mistään näkökulmasta katsoen nykyistä hakkeen käyttöä.

 

[Recon4Life]

Juuri tuota tarkoitin. Päästöt ovat varmoja, niiden sitominen "vain" todennäköistä.

Ydinvoimaloilla on myös todennäköisyys massiiviseen ympäristökatastrofiin, mutta pitäisikö tämän vuoksi olla rakentamatta niitä?

 

[Deeiii]

Puutahan varmasti riittää vaikka koko Suomen lämmittämiseen, joten kysymys on pelkästään päästöistä ja missä siitä saadaan paras taloudellinen tulos. Tähän mennessä paras taloudellinen tulos saatu metsäteollisuuden perinteisistä tuotteista ja siihen tuskin tulossa muutosta, mutta riittävästi sitä on energian tuotantoon. Jatkossa voi olla eri asia kannattaako metanolilla tai joillain muilla tuotteilla korvata vanhoja tuotteita.

Kuinka nopeasti ehdimme sitten korvata ydinvoimalla kivihiiltä tai puuhaketta on toinen kysymys. Jos oletetaan, että meillä menee yli 20 vuotta niin kai jopa sinäkin olet sitä mieltä, että korvaaminen kannattaa aloittaa kivihiilestä? Tämä on lähinnä se pointti, että mitä ehdimme tehdä 20 vuodessa ja onko silloin järkevää lopettaa mistään näkökulmasta katsoen nykyistä hakkeen käyttöä.

Tietenkin korvaaminen kannattaa aloittaa kivihiilestä, mutta juuri nyt tapetilla on bioenergian käytön voimakas lisääminen. Jos tälle tielle lähdetään, Suomeen tullaan seuraavan 10-20 vuoden aikana rakentamaan useita polttamiseen perustuvia laitoksia, joiden investointikustannukset ovat biomassamodifikaatioiden vuoksi normaalia selvästi korkeammat, ja suunniteltu käyttöikä 30-50 vuotta. Jos tänä aikana kilpailukyvyltään jo nyt melko marginaaliselle biomassalle tulee päästökerroin, kuten yllämainituista syistä pidän todennäköisenä, tulossa on iso lasku. Käytännössä iso osa sijoituksista menee siis hukkaan samalla kun korvikkeita täytyy löytää melko nopeasti.

Eli tällä hetkellä näkisin suotavana pistää vähän jarruja biotaloushuumalle, kunnes ympäristövaikutukset saadaan selvitettyä ja päästökerroin on tiedossa.

Aiheeseen liittyy ikävä kyllä paljon "ei koske Suomea"-henkistä hymistelyä ja ihan aktiivista pyrkimystä esimerkiksi tutkijoiden vaientamiseen. Mikä ei lupaa hyvää.

 

[koponen]

"Helppoja" kehityssuuntia varmaankin kannattaisi suosia. Suomessa maalämmön käytön lisääminen rakennuksien lämmityksessä, erityisesti uudisrakentamisen pienyhteisöissä voisi olla aika näppärä juttu. Aurinkokeräimiä tekemään käyttövettä / tarjoamaan jopa pientä lämpölisää osan vuotta. Aurinkosähkön osalta avoimesti ilmoitettu (kertaluonteinen) tukipolitiikka, niin että ympäristötase on mielekäs eikä tuotantotukea makseta maailman tappiin vaan otetaan selkeä investointitukinäkökulma. Teollisissa prosesseissa polttoainetuotanto yhdeksi optioksi. "Kehitysmaahinnoiteltujen" bioreaktorien kehitystuki ja sittemmin levittäminen. Jne.

Ei ihmelääkkeitä, vaan pala palalta kohti fiksumpaa energiantuotantoa eri muodoissaan. Ja sitten kulutuspuolella samanlainen lähestyminen.

Ikävää tällaisessa on, ettei kukaan saa nimiään parrasvaloihin. Eli poliittista tukea tulee niukasti suhteessa "kerralla maailma pelastuu" -avauksiin.

Edit: Unohtui tietenkin, että riittävä ydinvoimakapasiteetti pohjalla antaa tarpeellisen pelivaran siirtymävaihetta varten. Eli lisää pannuja tulille, kiitos.

 

[Deeiii]

Jep. Tässä pitäisi tehdä vähän kaikenlaista, ja toki onneksi kaikenlaista tehdäänkin. Sikäli on harmi, että energiakeskustelu on yleensä ydinvoimaa vai ei-jankkaamista, mutta siitä kyllä voi syyttää ennen kaikkea ydinvoimaa kynsin hampain vastustavia.

Aurinkosähköllä ei muuten Suomen oloissa juurikaan päästöjä vähennetä, toki sillä varmaan viherkrediittejä karmatililleen saa kun katolleen laittaa. Aurinkolämpö olisi monin tavoin järkevämpää, mutta ei niin seksikästä.

 

[koponen]

Aurinkosähköllä voidaan käsittääkseni hidastaa kiinteän sähköverkon levittämistä viimeisiin notkoihin ja niemiin, jolloin peruslämmitettävien vapaa-ajanrakennusten kokonaisenergiankulutus pysyy pienempänä kuin aurinkosähköistettynä ja täsmäkäytettynä. Ehkä ympäristövaikutuskin, vaikka nykyinen paneeli- ja akkuteknologia aika saastaista onkin, kun säätövoimaa ei tarvitse turata tyhjien mökkien lämpimänä pitämiseen pakkaskausina.

Heijastimilla, kehittyneemmällä ohjauksella ym. optimoinnilla voidaan parantaa aurinkosähkön tuottavuutta, ja ainakin oma epäammattimainen havainnointini tuntuu osoittavan siihen että puhtaasti investointinäkökulmasta päästään viimeistään muutamassa vuosikymmenessä siihen että sekä teollisessa että kotitalouden mittakaavassa on aina järkevää ottaa aurinkoenergia käyttöön eri tavoin. Toivottavasti materiaali- ja valmistustekniikka kehittyy niin, ettei tehdä uutta talidomidia samalla.

 

[scip10]

Ydinvoimaloilla on myös todennäköisyys massiiviseen ympäristökatastrofiin, mutta pitäisikö tämän vuoksi olla rakentamatta niitä?

En ymmärrä miten ydinonnettomuuden riski tähän liittyy. Keskustelimme bioenergian väitetystä hiilineutraaliudesta, joka ei lähemmällä tarkastelulla ja realistisilla aikaväleillä pidä täysin paikkaanasa.

 

[Recon4Life]

En ymmärrä miten ydinonnettomuuden riski tähän liittyy. Keskustelimme bioenergian väitetystä hiilineutraaliudesta, joka ei lähemmällä tarkastelulla ja realistisilla aikaväleillä pidä täysin paikkaanasa.

Aikavälillehän on tässä asetettu mielivaltaisen lyhyitä jaksoja, koska on mielipiteitä siitä, että 30 vuotta ei riitä kiertoajaksi.

Sanoit näin:

Juuri tuota tarkoitin. Päästöt ovat varmoja, niiden sitominen "vain" todennäköistä.

Johon vastasin vertauskuvallisesti näin:

Ydinvoimaloilla on myös todennäköisyys massiiviseen ympäristökatastrofiin, mutta pitäisikö tämän vuoksi olla rakentamatta niitä?

Eli vaikka jollain tapahtumalla on joku todennäköisyys, ei sitä kannata ottaa aina huomioon alhaisesta todennäköisyydestä johtuen, kuten että Suomessa poltettu puuhake ei palautuisi takaisin metsään.

 

[StmSvejk]

Aiheeseen liittyy ikävä kyllä paljon "ei koske Suomea"-henkistä hymistelyä ja ihan aktiivista pyrkimystä esimerkiksi tutkijoiden vaientamiseen. Mikä ei lupaa hyvää.

Jeps, Oikean Linjan kritisointi, oman veneen keikuttaminen on synti ja yksilötasolla riskinottoa oman uran kannalta. Näin kävi kylmän sodan aikana ulkopolitiikan kyseenalaistajille, 1980-luvulla talouslinjan kriitikoille ja nyt energia-alalla omalla päällään ajatteleville.

Aurinkosähköllä ei muuten Suomen oloissa juurikaan päästöjä vähennetä, toki sillä varmaan viherkrediittejä karmatililleen saa kun katolleen laittaa. Aurinkolämpö olisi monin tavoin järkevämpää, mutta ei niin seksikästä.

Lähivuosikymmeninä tilanne voi olla toinen, etenkin jos sähkön käyttö synteettisen metaanin ja/tai vedyn tuotantoon osoittautuu käytännölliseksi. Auringonpaistettahan Suomessa riittää kesällä koko vuoden tarpeisiin, kyse on vain varastointiongelmasta. Ekologisesti ongelmallista on kuitenkin aurinkopaneelien tuotanto.

http://www.oamk.fi/hankkeet/bioelogia/docs/materiaalit/aur_saatav_0214.pdf

Näkisin itse että aurinkosähköä tuotaneen tulevaisuudessa Suomeen joko sähkölinjoja pitkin tai LNG-aluksin Välimeren alueelta ja/tai Saharasta, ei niinkään Suomessa tuottamalla.

 

[Recon4Life]

Tietenkin korvaaminen kannattaa aloittaa kivihiilestä, mutta juuri nyt tapetilla on bioenergian käytön voimakas lisääminen. Jos tälle tielle lähdetään, Suomeen tullaan seuraavan 10-20 vuoden aikana rakentamaan useita polttamiseen perustuvia laitoksia, joiden investointikustannukset ovat biomassamodifikaatioiden vuoksi normaalia selvästi korkeammat, ja suunniteltu käyttöikä 30-50 vuotta. Jos tänä aikana kilpailukyvyltään jo nyt melko marginaaliselle biomassalle tulee päästökerroin, kuten yllämainituista syistä pidän todennäköisenä, tulossa on iso lasku. Käytännössä iso osa sijoituksista menee siis hukkaan samalla kun korvikkeita täytyy löytää melko nopeasti.

Eli tällä hetkellä näkisin suotavana pistää vähän jarruja biotaloushuumalle, kunnes ympäristövaikutukset saadaan selvitettyä ja päästökerroin on tiedossa.

Aiheeseen liittyy ikävä kyllä paljon "ei koske Suomea"-henkistä hymistelyä ja ihan aktiivista pyrkimystä esimerkiksi tutkijoiden vaientamiseen. Mikä ei lupaa hyvää.

Onko sulla kannattuvuusarviot ja skenaariot kattilateoriallesi?

 

[Deeiii]

Aurinkosähköllä voidaan käsittääkseni hidastaa kiinteän sähköverkon levittämistä viimeisiin notkoihin ja niemiin, jolloin peruslämmitettävien vapaa-ajanrakennusten kokonaisenergiankulutus pysyy pienempänä kuin aurinkosähköistettynä ja täsmäkäytettynä. Ehkä ympäristövaikutuskin, vaikka nykyinen paneeli- ja akkuteknologia aika saastaista onkin, kun säätövoimaa ei tarvitse turata tyhjien mökkien lämpimänä pitämiseen pakkaskausina.

Heijastimilla, kehittyneemmällä ohjauksella ym. optimoinnilla voidaan parantaa aurinkosähkön tuottavuutta, ja ainakin oma epäammattimainen havainnointini tuntuu osoittavan siihen että puhtaasti investointinäkökulmasta päästään viimeistään muutamassa vuosikymmenessä siihen että sekä teollisessa että kotitalouden mittakaavassa on aina järkevää ottaa aurinkoenergia käyttöön eri tavoin. Toivottavasti materiaali- ja valmistustekniikka kehittyy niin, ettei tehdä uutta talidomidia samalla.

Tälleen jonkin verran asiaa seuranneen puoliammattimaisesta näkökulmasta näyttää kyllä enemmän siltä, että aurinkosähkö tulee saarekekäytössä muun kulutuksen lisäksi, ei sen korvaajaksi. Eli sillä sähköistetään mökkejä, joihin ei varmasti vedettäisi linjoja. Sähkölämmitykseen siitä ei talviolosuhteissa ihan hetkeen jos koskaan ole, ja tämä ongelma voitaisiin etenkin peruslämmön ylläpidossa ratkaista oivasti ajastamalla lämmitys yöajalle. Mikä onkin vissiin jo aika tavallista, ja lisääntyy varmasti kun hintaerot peak- ja offpeak-sähkön välillä tulevat kasvamaan.

Saarekekäytössä aurinkosähkön elinkaaren ympäristötase, ml. päästötase, kaikkine akkuineen ja inverttereineen on sitten jotain ihan muuta kuin "puhdasta." On se parempaa kuin aggregaatti, ehkä.

Aurinkosähkö lisääntyy kyllä tulevaisuudessa ja se on lähitulevaisuudessa rajoitetussa määrin kotitalouksillekin ihan kannattavaa, jos tällä hetkellä maksaa sähköstään kokonaisuutena ja siirtohintoineen keskimäärin 12-16 senttiä tjsp. Päästöihin sillä vain on hyvin marginaalinen vaikutus, koska ylivoimainen valtaosa tuotannosta tulee kesäaikaan. Kesäsähkö Suomessa on jo hyvin vähäpäästöistä, ja tarvetta olisi enemmän lämpimälle vedelle. Esmes monia polttavia yhteistuotantolaitoksia ajetaan kesäisin puhtaasti kuuman veden tuottamiseksi, kun sähköä ei tarvita eikä kannata tuottaa. Pidänkin aurinkolämpöä tästä syystä fiksumpana.