Tvälups
Ylipäällikkö
yle 3.3.2014 klo 11:38
Tutkija: Uusi kylmä sota olisi erilainen kuin edellinen
Venäjän häikäilemättömät toimet Ukrainan tilanteessa hämmentävät. Porin yliopistokeskuksen tutkijan mukaan Venäjä haikailee Neuvostoliiton aikaista suuruutta, vaikka on viime aikoina yrittänyt kosiskella länsimaita. Mahdollinen uusi kylmä sota eroaisi edeltäjästään selvästi.
Venäjän Ukrainaan kohdistamien toimien motiivi hämmentää Porin yliopistokeskuksen tutkija Kimmo Ahosta. Ahosen mukaan Venäjän piittaamattomuus kansainvälisen yhteistön mielipiteestä kertoo siitä, että Venäjä asettaa omat suurvaltapoliittiset tavoitteensa muiden tavoitteiden edelle.
Ahosen mielestä uuden kylmän sodan mahdollisuus on olemassa, mutta luonteeltaan se olisi erilainen kuin aikaisempi, jossa blokkien välinen ideologinen vastakkainasettelu oli selvä.
– Rautaesirippu oli siinä mielessä todellinen, että blokkien välillä oli suuria eroja. Venäjä ja itäblokki olivat ikäänkuin eristyksissä länsimaista. Nyt Venäjä on kuitenkin kiinnittynyt taloudellisesti länsimaihin samalla tavalla kuin Kiinakin, Ahonen toteaa.
– Voi sanoa että tässä on sellainen talouden kauhun tasapaino. Sen takia on vaikea sanoa, tulisiko siitä sellainen kylmä sota kuin aikaisemmin. Siihen en oikein usko, mutta toisaalta tilannehan on niin tulenarka, että on vaikea sanoa kuinka pitkälle tämä konflikti menee.
Länsivaltioiden uhkailut tyhjää täynnä?
Venäjän toimet ovat herättäneet vahvoja reaktioita suurvaltojen keskuudessa. Sanalliset kehotukset ja kovistelut saattavat silti olla vain sananhelinää.
– Puheet ovat tietysti kovia, kuten niiden pitääkin olla. Se, mitkä ovat ne todelliset mahdollisuudet toimia onkin sitten jo toinen juttu, tutkija Kimmo Ahonen Porin yliopistokeskuksesta tuumii.
– Otetaan esimerkki siitä, mitä Georgian sodan aikana tapahtui. Kyllähän silloinkin George W. Bush teki hallintonsa kanssa diplomaattisia uhkailuja, mutta se ei muuttanut tilannetta merkittävästi, koska Venäjä oli USA:lle sen verran tärkeä keskustelukumppani. Nyt tilanne on kuitenkin erilainen, koska Venäjän toiminta on ollut vielä häikäilemättömämpää kuin Georgiassa.
Venäjä halajaa Neuvostoliiton suuruutta
Tutkija epäilee, että loppupeleissä Venäjä on kuitenkin halukas palaamaan neuvottelupöytään, kunhan on osoittanut suurvalta-asemansa ensin.
– Putinhan aikanaan sanoi, että Neuvostoliiton hajoaminen oli geopoliittinen katastrofi. Hän tarkoitti sillä sitä, ettei Neuvostoliiton reunavaltioita olisi saanut päästää irtaantumaan. Selvästi Putinin aikana Venäjä on pyrkinyt palauttamaan näitä asetelmia ja se näkyy nyt tässä Ukarainan tilanteessa, Kimmo Ahonen .
– On mielenkiintoista, että kymmeniä miljardeja maksaneiden Sotsin olympialaisten myötä Venäjä antoi liberaalisia signaaleja länsimaailmalle mutta heitti heti kisojen jälkeen sen kaiken kauniin puheen romukoppaan.
Tutkija: Uusi kylmä sota olisi erilainen kuin edellinen
Venäjän häikäilemättömät toimet Ukrainan tilanteessa hämmentävät. Porin yliopistokeskuksen tutkijan mukaan Venäjä haikailee Neuvostoliiton aikaista suuruutta, vaikka on viime aikoina yrittänyt kosiskella länsimaita. Mahdollinen uusi kylmä sota eroaisi edeltäjästään selvästi.
Venäjän Ukrainaan kohdistamien toimien motiivi hämmentää Porin yliopistokeskuksen tutkija Kimmo Ahosta. Ahosen mukaan Venäjän piittaamattomuus kansainvälisen yhteistön mielipiteestä kertoo siitä, että Venäjä asettaa omat suurvaltapoliittiset tavoitteensa muiden tavoitteiden edelle.
Ahosen mielestä uuden kylmän sodan mahdollisuus on olemassa, mutta luonteeltaan se olisi erilainen kuin aikaisempi, jossa blokkien välinen ideologinen vastakkainasettelu oli selvä.
– Rautaesirippu oli siinä mielessä todellinen, että blokkien välillä oli suuria eroja. Venäjä ja itäblokki olivat ikäänkuin eristyksissä länsimaista. Nyt Venäjä on kuitenkin kiinnittynyt taloudellisesti länsimaihin samalla tavalla kuin Kiinakin, Ahonen toteaa.
– Voi sanoa että tässä on sellainen talouden kauhun tasapaino. Sen takia on vaikea sanoa, tulisiko siitä sellainen kylmä sota kuin aikaisemmin. Siihen en oikein usko, mutta toisaalta tilannehan on niin tulenarka, että on vaikea sanoa kuinka pitkälle tämä konflikti menee.
Länsivaltioiden uhkailut tyhjää täynnä?
Venäjän toimet ovat herättäneet vahvoja reaktioita suurvaltojen keskuudessa. Sanalliset kehotukset ja kovistelut saattavat silti olla vain sananhelinää.
– Puheet ovat tietysti kovia, kuten niiden pitääkin olla. Se, mitkä ovat ne todelliset mahdollisuudet toimia onkin sitten jo toinen juttu, tutkija Kimmo Ahonen Porin yliopistokeskuksesta tuumii.
– Otetaan esimerkki siitä, mitä Georgian sodan aikana tapahtui. Kyllähän silloinkin George W. Bush teki hallintonsa kanssa diplomaattisia uhkailuja, mutta se ei muuttanut tilannetta merkittävästi, koska Venäjä oli USA:lle sen verran tärkeä keskustelukumppani. Nyt tilanne on kuitenkin erilainen, koska Venäjän toiminta on ollut vielä häikäilemättömämpää kuin Georgiassa.
Venäjä halajaa Neuvostoliiton suuruutta
Tutkija epäilee, että loppupeleissä Venäjä on kuitenkin halukas palaamaan neuvottelupöytään, kunhan on osoittanut suurvalta-asemansa ensin.
– Putinhan aikanaan sanoi, että Neuvostoliiton hajoaminen oli geopoliittinen katastrofi. Hän tarkoitti sillä sitä, ettei Neuvostoliiton reunavaltioita olisi saanut päästää irtaantumaan. Selvästi Putinin aikana Venäjä on pyrkinyt palauttamaan näitä asetelmia ja se näkyy nyt tässä Ukarainan tilanteessa, Kimmo Ahonen .
– On mielenkiintoista, että kymmeniä miljardeja maksaneiden Sotsin olympialaisten myötä Venäjä antoi liberaalisia signaaleja länsimaailmalle mutta heitti heti kisojen jälkeen sen kaiken kauniin puheen romukoppaan.
