Hylkää huomautus
Liity mukaan keskusteluun!

Rekisteröityminen ei kestä kuin hetkosen ja pääset keskusteluun mukaan, tervetuloa!

>>> REKISTERÖIDY <<<

Laivue 2020 IT-ohjusjärjestelmä

Viestiketju osiossa 'Muu sotilaskalusto' , aloittaja Tähystäjä, 17.01.2017.

?

Mikä IT-ohjusjärjestelmä valitaan Laivue 2020 -monitoimikorveteille?

  1. Umkhonto

    22 ääntä
    32.4%
  2. CAMM

    6 ääntä
    8.8%
  3. ESSM

    22 ääntä
    32.4%
  4. Barak 8

    4 ääntä
    5.9%
  5. Aster 15

    10 ääntä
    14.7%
  6. Jokin muu, mikä?

    4 ääntä
    5.9%
  1. Benelli

    Benelli Kenraali

    Liittynyt:
    19.09.2013
    Viestejä:
    2,871
    Tykkäykset:
    1,953
    Pisteet:
    636
    Tottakai maahanlaskettava osasto ottaa pataan jos sitä on osattu odottaa ja tiedustelu on epäonnistunut.

    Väliaikainen ilmaherruus riittää.

    Ei jos koneita on tarpeeksi ja nämä on ammuttava ennen kuin ehtivät pudottaa kuormansa jotta sillä olisi välitöntä merkitystä.
    Ja tämä yksikin hävittäjä on samaan aikaan poissa muualta.
    Paljonko puolen tusinaa Tu-95 karhua pystyy kylvämään tuhoa päästyään pudottamaan kuormansa kaupunkiin jonka väestönsuojia ei olla ehditty valmistella?
    Edit: Ja lisäksi näillä on optiona olla kääntämättä kurssia jos näyttää siltä että on liikaa hävittäjiä ilmassa.
     
    Viimeksi muokattu: 15.03.2017
    Tähystäjä tykkäsi tästä.
  2. Mainos Google AdSense



  3. Tähystäjä

    Tähystäjä Majuri Lahjoittaja

    Liittynyt:
    04.07.2012
    Viestejä:
    1,408
    Tykkäykset:
    1,403
    Pisteet:
    156
    Sekä Sardaukaurilla, että Benellillä on kyllä omat hyvät pointtinsa tässä keskustelussa.

    Tokihan tuollainen maahanlaskuoperaatio on aina hyvin riskialtis operaatio ja vaatii onnistuakseen joko täydellisen ilmaherruuden tai täydellisen yllätysmomentin. Jos jompi kumpi näistä puuttuu hyökkäävän osapuolen tappiot nousevat helposti kestämättömiksi.

    Toisaalta Venäjän tappionsietokyky on aivan eri tasolla kuin useimmilla läntisillä ilmavoimilla, muutaman kuljetuskoneen menettäminen ei heidän mittakaavassaan merkitse juuri mitään. Samoin hyökkääjänä voi lähtökohtaisesti olettaa venäläisillä olevan ainakin jonkinasteinen yllätysmomentti, eiväthän he muutoin edes hyökkäykseen lähtisi. Kolmas tärkeä pointti on Suomen ilmapuolustuksen resurssien rajallisuus.

    Käytännössä meidän resursseillamme ilmapuolustuksen painopiste voidaan keskittää vain kahden eri kohdetyypin suojaksi. Jos esimerkiksi keskitytään suojaamaan Ilmavoimien omia tukikohtia ja pääkaupunkiseutua jää Ahvenanmaan ja omien joukkojen ilmapuolustus selkeästi heikommalle tolalle.

    Venäjä varmasti tietää tämän ja on turhaa toiveajattelua kuvitella venäläisten hyökkäävän vain sinne missä meidän ilmapuolustuksemme on vahvimmillaan. Todellisessa sotatilanteessa hyökkäys kohdistuisi varmasti samanaikaisesti kaikkia näitä mainitsemiani maalityyppejä vastaan koko Suomenniemen yli 1100 km pituudella.

    Lisäksi Venäjän ilmavoimien hyökkäyksiä tuettaisiin varmasti massiivisilla maa- ja merivoimien ohjusryöpyillä sisältäen erilaisia asetyyppejä ja vaikutuskeinoja aina ballistisista ohjuksista kyberhyökkäyksiin. Ei Venäjä tilanteen tullen varmasti lähde käymään mitään mukavaa "leikkisotaa" muutaman hävittäjälaivueen ja ilmakuljetusrykmentin voimin Suomea vastaan vaan kyllä siellä on lähes varmasti heti alusta lähtien koko vaikuttamiskeinojen arsenaali koko Suomen alueella käytössä.
     
  4. Benelli

    Benelli Kenraali

    Liittynyt:
    19.09.2013
    Viestejä:
    2,871
    Tykkäykset:
    1,953
    Pisteet:
    636
    Ei välttämättä samaan aikaan. Sillä hetkellä kun ampuvat ensimmäiset ohjukset ei ole enää paluuta mutta niin pitkään kuin vain lentävät kansainvälisessä ilmatilassa ei voida tietää onko se simulaatio vai oikea hyökkäys.
    Jos meillä on liikaa koneita vastassa niin voivat edelleen keskeyttää.
     
    Juna112Porojetsiin tykkäsi tästä.
  5. Tähystäjä

    Tähystäjä Majuri Lahjoittaja

    Liittynyt:
    04.07.2012
    Viestejä:
    1,408
    Tykkäykset:
    1,403
    Pisteet:
    156
    Tämän koko asianhan voisi muotoilla niinkin, että jos Suomi ylläpitää NATO-optiota, niin Venäjä ylläpitää optiota hyökätä Suomeen.

    Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Venäjä haluaa säilyttää mahdollisuuden varmistaa "puolueettoman maan puolueettomuus" eli mahdollisuuden estää läntisten joukkojen ryhmittämisen Suomen alueelle sotatoimiin sitä vastaan. Kuten aina option ollessa kyseessä Venäjä voi itse päättää hetken, jolloin se käyttää tämän hyökkäysoptionsa, mutta samalla sillä on jatkuvasti mahdollisuus olla käyttämättä tätä optiota. Periaatteessa hyökkäyksen voi ajatella teoriassa toteutuvan kahdesta eri pääsyystä:
    1. Venäjä kokee Suomen puolustuksen olevan niin heikolla tolalla, että se arvioi Suomen valloittamisen sujuvan nopeasti ja kivuttomasti ilman merkittäviä tappioita, eli tilaisuus tekee varkaan ja "kasakka ottaa sen mikä on löysästi kiinni".
    2. Venäjä kokee olevansa pakotettu toimimaan sotilaallisesti Suomea vastaan sen turvallisuuspoliittisen intressien vaarantuessa siinä määrin Itämeren alueella, että se uskoo sotatoimien kohdistamisen Suomea vastaan olevan välttämätöntä. Tämä vastaa tilannetta mikä tapahtui Ukrainan kriisin ja Krimin niemimaan kohdalla. Suomen kohdalla tällainen tapaus voisi syntyä esimerkiksi siten, että Venäjän hyökätessä Baltiaan sen olisi varmistettava Suomenlahden pohjoisranta NATO:n todellisten tai kuviteltujen vastatoimien varalta.

    Vastaavasti Suomi voi kahdella eri tavalla luoda sellaisen tilanteen, että tämä Venäjän "hyökkäysoptio" ikään kuin umpeutuu:
    1. Suomi liittyy NATO:on, jolloin hyökkäyssyy numero 2 ei ole enää varsinaisesti validi ja myöskään ensimmäinen skenaario ei toteudu muutoin kuin aivan totaalisen yllätyksen tilanteessa, jolloin NATO ei ehtisi tukemaan Suomen puolustusta ennen fait accompli -tilannetta. Tästä johtuen Suomen hakiessa NATO-jäsenyyttä olisi oman puolustuksen valmiutta kohotettava merkittävästi hakemuksen käsittelyn ajaksi.
    2. Suomi nostaa omilla itsenäisillä toimillaan oman puolustuskykynsä sellaiselle tasolla, että Venäjän hyökkäyksen onnistumismahdollisuudet kutistuvat olemattoman pieniksi. Tämä on se baikalin monesti peräänkuuluttama "rautaa lahkeisiin" -vaihtoehto. Tästä johtuen oman puolustuskyvyn nosto tulisi tehdä tarpeeksi nopeasti ja määrätietoisin toimin, jotta ei synny tilannetta missä Venäjä kokisi syntyvän "nyt tai ei enää koskaan" tilanteen tämän hyökkäysoption lunastaminen suhteen.

    Jos katsoo aikaa taaksepäin niin Venäjä on varsin johdonmukaisesti pyrkinyt politiikassaan viimeisen 15 vuoden ajan säilyttämään hyökkäysoption käytön uhan suhteessa Suomeen. Se on kiivaasti vastustanut Suomen NATO-jäsenyyttä ja samalla se on jatkuvasti tukenut Suomessa sellaisia poliittisia voimia, joiden todellisena pyrkimyksenä on Suomen itsenäisen puolustuskyvyn rapauttaminen. Venäjän näkökulmastahan tällainen toiminta on varsin loogista ja johdonmukaista.

    Tämä ei nyt varsinaisesti liity Laivue 2020 IT-ohjusjärjestelmä -ketjuun, mutta myös ilmapuolustuksen kokonaisuutta tarkasteltaessa on otettava huomioon se tosiasiallinen turvallisuusympäristö, missä Suomi joutuu toimimaan. On sinänsä kivaa vertailla asejärjestelmän x teknisiä ominaisuuksia asejärjestelmän y teknisiin ominaisuuksiin ikään kuin tyhjiössä, ja myönnän itsekin pitäväni tästä. Silti on olennaista hahmottaa, että kaikki taktisesti järkevät toimintavaihtoehdot eivät ole Suomen tapauksessa käytännössä mahdollisia juurikin näistä turvallisuuspoliittisista reunaehdoista johtuen. Emme valitettavasti myöskään voi aina luottaa Suomen poliittisten päättäjien automaattisesti toimivan aina maan parhaan edun mukaisesti, ilman poliittisia päätöksiä Puolustusvoimien on vaikea rauhanaikana tehdä tiettyjä sinänsä taktisesti hyvinkin järkeviä peliliikkeitä ainakaan siinä laajuudessa kuin se olisi tarkoituksenmukaista.

    Pahoittelut offtopicista, tämän voivat modet siirtää halutessaan ihan mihin tahansa ketjuun...
     
    Viimeksi muokattu: 15.03.2017
    Ikarus, Sarek1, kimmo.j ja 3 muuta jäsentä tykkää tästä.
  6. Tähystäjä

    Tähystäjä Majuri Lahjoittaja

    Liittynyt:
    04.07.2012
    Viestejä:
    1,408
    Tykkäykset:
    1,403
    Pisteet:
    156
    Tämäkin on totta ja liittyy kiinteästi tuohon viestiini tämän "hyökkäysoption" käyttämisestä ja säilyttämisestä...
     
    baikal tykkäsi tästä.
  7. BlackFox

    BlackFox Kenraali

    Liittynyt:
    16.03.2015
    Viestejä:
    2,991
    Tykkäykset:
    4,099
    Pisteet:
    636
    Ahvenanmaassa on viellä sekin riski että vaikka teoreettisesti suomen Hornettien torjuntakyky saataisiin estettyä (vaatisi tosi isoa operaatiota ilmassa) niin Ruotsin ilmavoimat voivat yllättää lännestä. Ruskeillakaan ei ole tuota kalustoa tuhlattavaksi ja kaikkea ei voi siirtää tänne ja vahva ei voi olla kaikkialla
     
    Juna112Porojetsiin tykkäsi tästä.
  8. BlackFox

    BlackFox Kenraali

    Liittynyt:
    16.03.2015
    Viestejä:
    2,991
    Tykkäykset:
    4,099
    Pisteet:
    636
    No jos tuolla alkaa liikkua yllättäen enemmän koneita vähemmän epämääräisissä tilanteissa nin ilmavoimien valmiutta voidaan hetkessä nostaa ja niin että sitä ei normaali kansalaiset tiedä.

    Ei ole ensimmäinen kerta kun esim Utissa ym rannikon läheisyydessä on hornetteja kiitoradan päässä varttumassa lähtöä.
     
    Viimeksi muokattu: 15.03.2017
    Juna112Porojetsiin tykkäsi tästä.
  9. Tähystäjä

    Tähystäjä Majuri Lahjoittaja

    Liittynyt:
    04.07.2012
    Viestejä:
    1,408
    Tykkäykset:
    1,403
    Pisteet:
    156
    Tämä onnistuukin vielä suhteellisen hyvin ihan PV:n omilla päätöksillä. Esimerkiksi NASAMS-patterin sijoittaminen jatkuvaan valmiuteen Ahvenanmaalle taas sitten vuorostaan ei onnistu...
     
  10. Leaderwolf

    Leaderwolf Luutnantti Lahjoittaja

    Liittynyt:
    16.02.2016
    Viestejä:
    470
    Tykkäykset:
    763
    Pisteet:
    36
    Tilanne olisi Ahvenanmaan puolustajien silmin luultavasti hyvinkin tämänkaltainen :D

     
    Falangi tykkäsi tästä.
  11. BlackFox

    BlackFox Kenraali

    Liittynyt:
    16.03.2015
    Viestejä:
    2,991
    Tykkäykset:
    4,099
    Pisteet:
    636
    Nonii ja nyt se meni meme linjalle :D
    Mutta kuitenkin Ruotsille olisi painajaismaista jos venäläiset miehittäisivät Ahvenanmaan. Ruotsilla on ollut viellä 90 luvulle asti suunnitelmat miehittää itse Ahvenamaa.

    Venäjälläkään ei ole kalustoa riittävästi että se kaikkialla voisi sen ilmaherruuden edes hetkellisesti saavuttaa alussa Jolloin joutuvat hekin laskemaan eri skenaarioita.
     
    Leaderwolf tykkäsi tästä.
  12. Huhta

    Huhta Kenraali ELSO 2.0

    Liittynyt:
    20.07.2015
    Viestejä:
    2,835
    Tykkäykset:
    2,736
    Pisteet:
    636
    Jokseenkin erikoinen näkemys.

    Ilmavoimien tukikohdat ovat jo lähtökohtaisesti hieman taaempana, jolloin niiden suojaaminen ei syö vastaavalla tavalla resursseja. Niitä vastaan hyökkäävä vihollinen joutuu tunkeutumaan syvemmälle ilmatilaamme, mikä kasvattaa varoitusaikaa ja helpottaa muutenkin hävittäjätorjunnan edellytyksiä, kun esimerkiksi vihollisen ilmatorjuntaohjusjärjestelmistä ei tarvitse huolehtia samalla tavalla kuin maajoukkojen yläpuolella lennettäessä. Lisäksi Suomessa on jo kauan sitten päädytty hajautetun tukeutumisen konseptiin, minkä taustalla lienee osin lentotukikohtien lihavuuden ja houkuttelevuuden karsiminen vihollisen silmissä, mikä taas vähentää tarvetta tukikohtien suojaamiseen.

    Samalla myös maaoperaatioiden painopiste voi olla muuta toimintaa hyödyttävä, esimerkiksi maajoukkojen suojaaminen Suomen kaakkoisosissa tarkoittaa käytännössä sitä, että pääkaupunkiseudun kannalta todennäköisin hyökkäyssuunta on voimakkaasti puolustettu. Pohjoisen kautta koukatessa venäläiset joutuvat lentämään meidän ilmatilassamme useita satoja kilometrejä, mikä lisää reagointiaikaamme ja vaikeuttaa rynnäköivien koneiden suojaamista. Etelässä taas, noh, etelässä on Nato-maa Viron ilmatila.

    Lisäksi maan eteläosissa etäisyydet ovat lyhyet. Matka Turusta Maarianhaminaan on käytännössä sama kuin Turusta Helsinkiin. Matka Lusista Helsinkiin on myös samaa luokkaa kuin matka Lusista Vaalimaalle. Ei etäisyyksiä eikä mitään hävittäjille.

    Ilmatorjuntaa ei toki riitä joka paikkaan, mutta kyllä sitäkin riittää useampaan paikkaan. Yksinään Crotaleja on kymmenen patteria (á kaksi vaunua) ja Nasamsin määräksi on muistaakseni foorumilla laskettu kahdeksan patteria. Päälle mm. 35 mm Oerlikonit ja neljäs ITO 05 -patteri sekä merivoimien alukset.
     
    scip10, BlackFox ja Juna112Porojetsiin tykkäsivät tästä.
  13. Tähystäjä

    Tähystäjä Majuri Lahjoittaja

    Liittynyt:
    04.07.2012
    Viestejä:
    1,408
    Tykkäykset:
    1,403
    Pisteet:
    156
    Suunnitelmat varmasti on olemassa, jos missä niin suunnitelmien laatimisessa ruotsalaiset ovat hyviä.

    Todellinen kysymys kuuluukin, että onko kykyä ja tahtoa nopeasti muuttuvassa ja vaikeasti ennakoitavassa tilanteessa toteuttaa noita suunnitelmia...?
     
  14. Juna112Porojetsiin

    Juna112Porojetsiin Luutnantti

    Liittynyt:
    09.04.2016
    Viestejä:
    426
    Tykkäykset:
    652
    Pisteet:
    36
    Ehkä. Jos vaikka IL-76 tulee alas puuro- ja saapas&alusvaaterahdin kera, se ehkä menee sietokyvyn puitteissa. Mutta kun sieltä tulee alas muutama kone ja pataljoona parhaiten koulutettuja Pihkovalaisia, kyllä se Venäjänkin tappionsietokyvyn vie ylärekisteriin. Ei niillä nyt niin kauhean erikokoa mittakaava ole.

    Kyllä se maahanlasku edellyttää, että Venäjällä on ilmaherruus ja vastapuoli ei pysty käyttämään IT aseita tehokkaasti.
     
    scip10 tykkäsi tästä.
  15. Tähystäjä

    Tähystäjä Majuri Lahjoittaja

    Liittynyt:
    04.07.2012
    Viestejä:
    1,408
    Tykkäykset:
    1,403
    Pisteet:
    156
    Tietenkin tuo oli yksinkertaistus, ja on totta, että varsinkin hävittäjätorjunnan osalta samoilla suoritteilla voidaan monessa tilanteessa suojata useita eri tyyppisiä kohteita.

    Sitten täytyy kuitenkin ottaa myös se huomioon, että meiltä puuttuu käytännössä kokonaan kyky tietynlaisten maalityyppien torjumiseen. Tässä nousevat ensimmäisiksi esiin ballistiset ohjukset ja erilaiset tykistöraketit. Myöskään risteilyohjusten torjuntakykyämme ei voi pitää erityisen hyvänä. Ainoa IT-järjestelmämme millä on tällä hetkellä kykyä massamaisen risteilyohjushyökkäyksen torjumiseen on juurikin mainittu NASAMS. Hävittäjät voivat kyllä torjua yksittäisiä risteilyohjuksia, mutta niiden kyky torjua yllättäviä reittejä lentäviä massamaisia risteilyohjushyökkäyksiä ei ole kovin hyvä, eikä meillä olisi muutenkaan oikein varaa tuhlata käytännössä koko AMRAAM-varastoamme risteilyohjusten torjuntaan. Lisäksi ilman ilmassa olevia sensoreita jäävät havaintoetäisyydet risteilyohjushyökkäyksissä maasijoitteisella tutkakalustolla helposti niin lyhyiksi, että hävittäjätorjuntaa voi olla vaikeaa keskittää riittävästi vähänkään yllättävämpien kohteiden suojaksi.

    Samoin nykyisen ilmatorjuntamme osalta on valitettavasti helposti sellainen tilanne, että varsinkin mahdollisen konfliktin ensimmäisinä päivinä varsinaisia ilma-aluksia ei juurikaan tule näiden järjestelmien kantamalle, vaan kyse on enemmänkin erilaista heitteistä ja liitopommeista yms. täsmäaseista, joiden torjuntakyky edelleen on suurimman osan IT-järjestelmiemme osalta melko kyseenalainen. Ja tähän pätee aivan sama asia, että pelkkien täsmäaseiden torjuntaan meillä ei oikein ole riittävästi ohjuksia.
     
  16. Juna112Porojetsiin

    Juna112Porojetsiin Luutnantti

    Liittynyt:
    09.04.2016
    Viestejä:
    426
    Tykkäykset:
    652
    Pisteet:
    36
    Huomaan käyväni jokseenkin samaa keskustelua veli @Benelli :n kanssa toisessa viestiketjussa (Ahvenanmaa) :D. Siellä keskustelu juontui maahanlaskuun ja ilmahyökkäykseen skenaariosta, jossa Suomen merialueiden koskemattomuutta loukattiin (ja/tai Venäjä suoritti jonkinlaisen merisaarron tai meri-koulukiusaaja-häröily-operaation).
     
  17. Huhta

    Huhta Kenraali ELSO 2.0

    Liittynyt:
    20.07.2015
    Viestejä:
    2,835
    Tykkäykset:
    2,736
    Pisteet:
    636
    Ballististen ohjusten osalta torjuntakykyä ei ole. Se on ihan totta. Mutta voisiko meillä edes olla? Mistä raavitaan kokoon torjuntajärjestelmien vaatimia rahasummia? Torjuntajärjestelmät, kuten Patriot, ovat tolkuttoman kalliita. Vaikka varaa olisikin muutaman järjestelmän hankintaan kaikkein kriittisimpien kohteiden suojaksi, niin paljonko iloa niistä on? Ballististen ohjusten torjuntaan käytettävät länsimaiset ohjukset maksavat yleensä useita miljoonia kappaleelta. Mikä estää Venäjää kyllästämästä kymmenien tai korkeintaan muutaman sadan torjuntaohjuksen varassa olevaa ABM-puolustustamme? Vaikka laskisimme, ettei venäläisillä tuotannollisista syistä / rahapulasta / usean rintaman sodasta johtuen ole kuin 50 tai 100 Iskanderia ammuttavissa meitä vastaan, niin emme millään pystyisi suojaamaan kaikkia oleellisia kohteita. Kuvitellaan, että suojaamme pääkaupunkiseudun. Noh, vihollinen iskee sähkönjakelun solmukohtaan Jyväskylässä pimentäen kaupungin. Kuvitellaan, että suojaamme Tampere-Pirkkalan. Noh, vihollinen iskee Rissalaan. Kuvitellaan, että suojaamme Naantalin öljynjalostamon. Noh, vihollinen iskee Kilpilahden jalostamoon. Listaa voisi jatkaa loputtomiin.

    Risteilyohjusten torjunnan osalta olen samaa mieltä kanssasi melkein kaikesta, mutta moderni hävittäjä on oikeastaan aika etevä risteilyohjusten torjuja. Hornetin tutka mahdollistaa muistaakseni kahdeksan Amraamin yhtäaikaisen ohjaamisen kahdeksaan eri maaliin. Samalla olosuhteet ovat lähes ampumarataa vastaavat: venäläisillä risteilyohjuksilla tuskin on kykyä havaita lähestyvää Amraamia, joten maali ei väistele, pudota silppua eikä käytä elektronista häirintää.

    Risteilyohjusten torjunnasta en kuitenkaan jaksa murehtia. Kun meillä ei ole ABM-kykyä, niin risteilyohjusten torjuntaakaan ei kannata surra. Joitakin hyvin harvoja poikkeuksia lukuunottamatta vihollinen voi käyttää saman maalin tuhoamiseen ballistisia ohjuksia risteilyohjusten sijaan.

    Suomen olosuhteissa lienee paras turvautua linnoittamiseen, liikkeeseen ja vihollisen tiedustelun harhauttamiseen ohjuksilta suojautumisessa. Ei erikoisen kätevä ratkaisu siviiliyhteiskunnan osalta, mutta puolustusvoimien kannalta suhteellisen toimiva. Jos vihollisen ohjusuhkaan halutaan vastata kohtuurahalla, niin kannattaisin etupäässä oman ohjusaseen rakentamista, MAD-doktriinin hengessä. Se on jo aloitettukin JASSM-hankinnalla, mutta maasta laukaistavat vaihtoehdot sekä etenkin lukumäärä puuttuvat yhä.
     
    Juna112Porojetsiin tykkäsi tästä.
  18. Falangi

    Falangi Kapteeni

    Liittynyt:
    02.10.2016
    Viestejä:
    607
    Tykkäykset:
    984
    Pisteet:
    76
    Ois niitä silti kiva olla. :D

    200 euron pikkulennokki ammuttiin alas 3 miljoonan euron Patriot-ohjuksella
    http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201703152200086107_ul.shtml
     
  19. Huhta

    Huhta Kenraali ELSO 2.0

    Liittynyt:
    20.07.2015
    Viestejä:
    2,835
    Tykkäykset:
    2,736
    Pisteet:
    636
    Eihän me uskallettu ampua sitäkään lennokkia, joka vakoili Nato-yhteistyötämme, kun kumppanit tekivät maihinnousun oliko se Syndalenissa? Jos aseita ei osaa käyttää (=arabit) tai ei uskalla käyttää (=suomalaiset), niin ei niitä kannata hankkiakaan. ;)
     
    Rajajääkäri tykkäsi tästä.
  20. Huhta

    Huhta Kenraali ELSO 2.0

    Liittynyt:
    20.07.2015
    Viestejä:
    2,835
    Tykkäykset:
    2,736
    Pisteet:
    636
    Palatakseni aiheeseen, koska @Samovarius ja @Mustaruuti varmaan jo repivät hiuksiaan...

    Minun on vaikea uskoa, että merivoimat olisivat asettaneet tavoitteen alhaiseksi. "Aim high" vaikuttaa olevan eräänlainen kantava linjaus puolustusvoimien hankintakäytännöissä. Miksi merivoimat tyytyisivät Umkhontoon, joko nykyiseen tai Umkhonto-ER-IR:ään, ja vain 16 ohjukseen?

    Toisaalta viime aikoina on painotettu, ettei keskeneräisiin hankkeisiin pitäisi sotkeutua, vaan riskejä pitäisi välttää. Tämä panee epäilemään eurooppalaisia vaihtoehtoja, etenkin CAMM-ER on nähdäkseni varsin epätodennäköinen valinta, koska sen kehitystyö on kunnolla kesken eikä sen laajemmasta käyttäjäpiiristä ole vielä tietoa.

    Äänestin itse ESSM:n puolesta, ja se on mielestäni yhä todennäköisin vaihtoehto. ESSM:n puolesta puhuu hyvä kantama, teknologisten riskien alhaisuus ja suhteellisen hyvä täydennettävyys. Tavallinen CAMM saattaa olla varsin hyvä ohjuspuolustuksessa, mutta toisaalta se vaikuttaa mielestäni turhan vaatimattomalta ajatellen alueiden, kuten Ahvenanmaan, suojaamista.

    Umkhonton valinnassa erityisen ongelmallisena näen tulevaisuuden kasvuvaran. Umkhonto ei nykyisellään sovellu monikäyttöisiin siiloihin, joten Umkhonton tapauksessa laajennusvaraa ei luultavasti olisi. Toki Umkhonto lienee edullisin valinta, mutta myös suorituskyvyn kannalta kyseessä olisi vaatimattomin valinta.
     
    magitsu, Leaderwolf ja Lurker tykkäsivät tästä.
  21. Samovarius

    Samovarius Luutnantti Lahjoittaja

    Liittynyt:
    06.06.2014
    Viestejä:
    499
    Tykkäykset:
    663
    Pisteet:
    36
    Miten mä liityn koko aiheeseen?
     
    Mustaruuti tykkäsi tästä.

Jaa tämä sivu