Laivue 2020 IT-ohjusjärjestelmä

Mikä IT-ohjusjärjestelmä valitaan Laivue 2020 -monitoimikorveteille?

  • Umkhonto

    Ääniä: 22 30.1%
  • CAMM

    Ääniä: 7 9.6%
  • ESSM

    Ääniä: 25 34.2%
  • Barak 8

    Ääniä: 5 6.8%
  • Aster 15

    Ääniä: 10 13.7%
  • Jokin muu, mikä?

    Ääniä: 4 5.5%

  • Äänestäjiä yhteensä
    73
Helppo havaita? Millä? Havaitaanko ne "supertutkalla" 500km päästä tai kauempaa?
Kun puhutaan vaikka 4-5 laivan saattueesta niin sellainen plutoona on helppo havaita vaikkapa VEDEN ALTA kuuntelemalla (sukellusveneet, vesikuunteluasemat). Ei siis tarvita supertutkaa tai perustutkaakaan välttämättä.
Aluevesirajan tuntumassa kuunteleva sukellusvene havaitsee varmasti saattueen sen tullessa pois saariston suojasta ja voi välittää tietonsa eteenpäin. Veden alta tapahtuva havainnointi on paljon helpompaa ja riskittömämpää viholliselle koska sen ei tarvitse pelätä meidän kykyämme jota ei käytännössä juuri ole. Tulevaisuudessa saadaan lyhyen kantaman torpedoja mutta edelleen suto-helikopterit puuttuvat kuten pitkän kantaman ASROC.
Puhumattakaan siitä, että Pohjanlahti on syvyytensä takia hyvin vaikea ympäristö sukellusveneille
Venäjä rakentelee koko ajan hiljaisia AIP-sukellusveneitä ja uusia pienoissukellusveneitä joihin tulee myös kyky vaikuttaa (ohjukset / topedot).

Sukellusvene voi miinoittaa aluetta vain kulkemalla siitä läpi tai pienoissukellusvene voi valvoa aluetta ja välittää tietonsa kauempana olevalle pinta-alukselle tai sukellusveneelle joka pystyy hakeutumaan edulliseen laukaisuasemaan torpedohyökkäystä varten. Toinen vaihtoehto on laukaista ohjuksia kun tiedetään alusten suunta, sijainti ja nopeus. Naapuri voi pudottaa myös kaukomittaussensoreita sukellusveneistään alueelle jotka välittävät tiedot eteenpäin. Onhan noita keinoja, mahdotontako?

Vaikeaa ehkä mutta ei mahdotonta ja noihin pitää varautua.

Jos yksittäisellä aluksella on satamassa esim. 32 CAMM-ER ohjusta, miten se poikkeaa samasta laivasta sataman ulkopuolella?
Aluksen on vaikeata käyttää kaikkia sensoreitaan ja aseitaan varsinkin matalalla lentäviä maaleja vastaan jos siinä on katve vieressä (rakennuksia, kalliota, puita).

Kehotan kuuntelmaan Radio Kipinän "Merisodankäynti" ja kohta 22:30 eteenpäin.
Jon Von Weissenberg kertoo siinä että liikkuva alus on vaikeampi maali ja kertoo myös ohjuksista merisodassa. Tutka-hakuiset ohjukset eivät kykene hänen mukaansa toimimaan saaristossa juurikaan joten siinä saaret suojaavat mutta toisin on IP- ja EO-hakupäiden kanssa. Katveita tärkeämpi suoja on aluksen kyky suojata itseään. Paikoillaan olevaan (ankkurissa)alukseen on myös helppo osua myös satellittihakuisilla aseilla jos ne havaitaan.

Miten se ei pysty puolustamaan itseään samalla tavalla kuin avomerellä, jos se on taisteluvalmiudessa?
Liikkuva alus on vaikeampi maali eikä aluksen sensoreita rajoita saariston katveet, sen jo mainitsin. Jos alus on piilotettuna saaristoon niin sitten sitä on hankala havaita mutta mitä enemmän se käyttää sieltä aktiivisia sensoreitaan niin sen helpommin se voidaan havaita ja paikantaa, se ei siis pysy piilossa kauaa.

Itse asiassa mantereen/saaren/luodon tuntumassa oleva laiva on aika paha maali jopa nykyaikaisille meritorjuntaohjuksille. Taidat projisoida omia ajatuksiasi "keskusteluksi".
Totta, jos puhutaan tutkahakuisista ohjuksista, mutta vastapuoli voi käyttää muitakin asetyyppejä paikallaan olevaan maaliin kun se on havaittu.

Kas kummaa, että USN on täysin erimieltä sekä ilmatorjunnan että ballististen ohjusten torjunnan kannalta esim. Arleigh Burke-luokan hävittäjien osalta joilla on SM-6 ja muu BMD-varustus. Suomelle moisia ei tule, mutta Affenanmaalle noilla Suomen korveteilla voi ilmatorjunnan kannalta olla suurikin merkitys.
Nyt taisit vastata itsellesi samassa kirjoituksessa joten en vaivaudu kommentoimaan Aegis-juttuja koska ne eivät ole meille realismia.

Suomen vähät korvetit menevät täysin hukkaan jos ne sidotaan Maarianhaminan sataman suojaamiseen. Sota-alus on tehty liikkumaan ja taistelemaan merellä, ei satamissa. Korveteilla on monia tehtäviä jotka lienee mainittu tarpeeksi monta kertaa täälläkin, niihin tuskin kuuluu kaupunkien suojaaminen ilmauhkaa vastaan.

Jos Ahvenanmaan koetaan olevan niin suuressa vaarassa että sinne tarvitaan alueilmatorjuntaa niin varmaan on järkevämpää siirtää sinne NASAMS-patteri kuin ajattaa ensimmäisenä korvetti satamaan. Korvetteja tarvitaan siinä tilanteessa aika paljon enemmän muissa tehtävissä. ITO-12 voi liikkua vapaasti alueella ja suojata itseään maastossa sekä liikkeellä.

Kehoittaisin tutustumaan perusasioihin ensin, sitten ei teikäläisen mielipiteitä jouduta tyrmäämään heti kättelyssä.
Nyt taisi käydä niin että juoksit itse omaa nyrkkiäsi päin:D:D:D

Meriliikenteestä: tuossa kipinän jutussa sanottiin että jos suomen tuonti mereltä (80% kokonaismäärästä)korvattaisiin rekoilla niin yhden päivän tavaramäärä on sitä luokkaa että rekkajono ulottuisi Helsingistä Tampereelle. Siinä perspektiiviä, eli meriliikennettä ei voida korvata muuten. Jos tavaraa ei tule sisään, tehtaat pysähtyvät ja ihmiset alkavat nähdä nälkää jo viikon, parin päästä. Varastoja ei ole kellään pitkäksi aikaa. Jos vienti ei vedä, ei saada rahaa eikä voida ostaa kuin velaksi.
 
Kun puhutaan vaikka 4-5 laivan saattueesta niin sellainen plutoona on helppo havaita vaikkapa VEDEN ALTA kuuntelemalla (sukellusveneet, vesikuunteluasemat). Ei siis tarvita supertutkaa tai perustutkaakaan välttämättä.
Aluevesirajan tuntumassa kuunteleva sukellusvene havaitsee varmasti saattueen sen tullessa pois saariston suojasta ja voi välittää tietonsa eteenpäin.

Saattuejärjestelmä otettiin käyttöön koska saattueessa olevat laivat olivat suhteessa vaikeampia havaita. Yhdessä pisteessä seilaavat 10 laivaa ovat vain vähän helpompi havaita kuin yksittäinen laiva. Jos samaa reittiä seilaisi 10 yksittäistä alusta, vihollisella olisi paljon suurempi todennäköisyys havaita ainakin joitakin niistä.
Etäisyyden ja suunnan määrittäminen vedenalaisella kuuntelulla ei ole mitenkään helppoa hommaa pitkillä matkoilla, etenkään matalassa meressä kuten Itämeri.

Mitä muuhun tulee, niin aika isoiksi etäisyydet muodostuvat Itämerelläkin. Kts. aikaisempi postaukseni aiheesta, mukana havainnollistava kartta:
http://maanpuolustus.net/threads/merivoimien-kehitysnäkymät.55/page-170#post-200358
 
@Einomies1 Et satu olemaan Olli Ainola...teksti ainakin on aivan samanlaista... :D

1.
Kun puhutaan vaikka 4-5 laivan saattueesta niin sellainen plutoona on helppo havaita vaikkapa VEDEN ALTA kuuntelemalla (sukellusveneet, vesikuunteluasemat). Ei siis tarvita supertutkaa tai perustutkaakaan välttämättä.
Aluevesirajan tuntumassa kuunteleva sukellusvene havaitsee varmasti saattueen sen tullessa pois saariston suojasta ja voi välittää tietonsa eteenpäin. Veden alta tapahtuva havainnointi on paljon helpompaa ja riskittömämpää viholliselle koska sen ei tarvitse pelätä meidän kykyämme jota ei käytännössä juuri ole. Tulevaisuudessa saadaan lyhyen kantaman torpedoja mutta edelleen suto-helikopterit puuttuvat kuten pitkän kantaman ASROC.

Jos yhtään tiedät vesikuuntelusta, niin sillä ei kyllä satojen kilometrien päästä välttämättä havaita mitään tai sitten satunnainen suunta. Et sitten myöskään ole tietoinen Suomen vedenalaisesta kuuntelujärjestelmästä? Ja kuten @fulcrum sanoi, muutaman laivan saattue on VAIKEAMPI havaita kuin 10 yksittäistä laivaa.

2. Venäjä rakentelee koko ajan hiljaisia AIP-sukellusveneitä ja uusia pienoissukellusveneitä joihin tulee myös kyky vaikuttaa (ohjukset / topedot).

Joilla operoiminen Pohjanlahdella on edelleenkin olosuhteista johtuen hyvin vaikeaa. Ja pienoissukellusvene ei toimintasäteensä takia mistään Kaliningradista tai Pietarista Pohjanlahdelle tule. Puhumattakaan, että siinä olisi satojen kilometrien kantamalla varustettuja merimaaliohjuksia. Kyllä nyt kannattaisi jo mielikuvituksen laukan loppua.

3. Aluksen on vaikeata käyttää kaikkia sensoreitaan ja aseitaan varsinkin matalalla lentäviä maaleja vastaan jos siinä on katve vieressä (rakennuksia, kalliota, puita).

Siksihän suojapaikka on valittava mahdollisimman hyvin. Eikä siellä nyt ihan tutkaa huudattamalla sotatilanteessa mennä.

4. toisin on IP- ja EO-hakupäiden kanssa. Katveita tärkeämpi suoja on aluksen kyky suojata itseään. Paikoillaan olevaan (ankkurissa)alukseen on myös helppo osua myös satellittihakuisilla aseilla jos ne havaitaan.

IP- ja EO-hakupäisten merimaaliohjusten kantama ei ole kovin suuri. Ja aluksen kyky suojata itseään ei ole kadonnut, vaikka suoja-asemassa onkin. Tuntuu, että kuvittelet, että jos ei paahdeta 30 solmua avomerellä, niin omasuoja katoaa? Kaikkea sitä kuulee. Korvettiluokan taistelualus ei ole mikään Hornet, jolla väistöliikkeillä pelastutaan ohjuksilta.

5.
Nyt taisit vastata itsellesi samassa kirjoituksessa joten en vaivaudu kommentoimaan Aegis-juttuja koska ne eivät ole meille realismia.

Suomen vähät korvetit menevät täysin hukkaan jos ne sidotaan Maarianhaminan sataman suojaamiseen. Sota-alus on tehty liikkumaan ja taistelemaan merellä, ei satamissa. Korveteilla on monia tehtäviä jotka lienee mainittu tarpeeksi monta kertaa täälläkin, niihin tuskin kuuluu kaupunkien suojaaminen ilmauhkaa vastaan.

Jos Ahvenanmaan koetaan olevan niin suuressa vaarassa että sinne tarvitaan alueilmatorjuntaa niin varmaan on järkevämpää siirtää sinne NASAMS-patteri kuin ajattaa ensimmäisenä korvetti satamaan. Korvetteja tarvitaan siinä tilanteessa aika paljon enemmän muissa tehtävissä. ITO-12 voi liikkua vapaasti alueella ja suojata itseään maastossa sekä liikkeellä.

Et vaivaudu kommentoimaan, koska et kykene. Ja näkee hyvin, ettet ajatellut asiaa ollenkaan. Korvetin siirtäminen Ahvenanmaan lähelle (tai vaikkapa Maarianhaminan satamaan, mikä oli vain esimerkki) ei riko demilitarisoitisopimusta ns. "harmaassa vaiheessa". NASAMS-patterin siirto rikkoo. Kun nyt taas pitää vääntää rautalangasta.

6.
Meriliikenteestä: tuossa kipinän jutussa sanottiin että jos suomen tuonti mereltä (80% kokonaismäärästä)korvattaisiin rekoilla niin yhden päivän tavaramäärä on sitä luokkaa että rekkajono ulottuisi Helsingistä Tampereelle. Siinä perspektiiviä, eli meriliikennettä ei voida korvata muuten. Jos tavaraa ei tule sisään, tehtaat pysähtyvät ja ihmiset alkavat nähdä nälkää jo viikon, parin päästä. Varastoja ei ole kellään pitkäksi aikaa. Jos vienti ei vedä, ei saada rahaa eikä voida ostaa kuin velaksi.

Jos tietosi merisodankäynnistä Itämerellä on Radio Kipinästä, niin ei ihme, että suoltelet kaikenlaista. Juttele joskus ihan oikeiden meriupseerien kanssa ja lue muutama opus, se voi avartaa. Siksihän niitä korvetteja hankitaan, että merenkulkua voidaan sotatilanteessa suojata. Ja silloin niissä täytyy olla tarvittava ilmatorjunta- ja sukellusveneentorjuntavarustus.

7. Aluevesirajan tuntumassa kuunteleva sukellusvene

*huutonaurua* Jos ollaan siinä tilanteessa, että merenkulkua pitää suojata sota-aluksilla, niin siinä ei mikään aluevesiraja tai maarajakaan vaikuta mitään asevaikutuksen suuntaamiseen viholliseen. Silloin ollaan sotatilassa. Eli koeta nyt valita, ollaanko sodassa vai ei? Harmaa vaihe muuttuu sodaksi siinä vaiheessa, kun laivoja aletaan upottamaan.

Taisit itse juosta sekä meikäläisen nyrkkiin että siihen omaan ajatuselimeesi, joka useimmilla on vajaan metrin alempana. Sinulla se tuntuu olevan aivan huipulla. :p
 
Kylmän sodan Berliini hieman tärkeämpi/saavutettavampi kohde kuin sotatilan Suomi.

Kyllä se yhteiskunnan huoltovarmuus piipppaa yllättävän monessa suhteessa alle kuukaudessa.
Monia asioita ole kuin tuotannon käynnistämiseen tarvittavia eriä. Ruokaa ja sellaista vähän ylimääräistä tukuissa, joista maksetaan heille.

Jotakin niin kevyeltä tuntuvaa kuin lääkkeitä esim. joutuisi lennättämään melkoisen määrän.


Itse kun en merisodankäynnistä paljoa tajua mitään.

Mutta kun katsoo viime aikojen sotia, niin taisteluvaiheet ovat olleet varsin muutaman päivän mittaisia rykäisyjä.

Sen perusteella voisi luulla, että tärkeintä olisi kyky estää merisaarto ja väylien tukkiminen pitkäksi aikaa kriisinkin jälkeen.

Väylien tukkimiseen kai meillä on ne Katanpääalukset

Ja saarron estämiseen ollaan hankkimassa sitten niitä isoja venheitä
 
Mutta sanokaas viisaammat

Eli etinnässä on it-ohjusjärjestelmä, jolla voidaan suojata aluksia itseään ja mahdollisia merisaattueita.

Jolloin torjuntaetäisyyden pitäisi olla 30-200 km ja korkeuden 5-20'km?
 
Sellu on tärkeä vientitavara, mutta niin ison volyymin tuote että vientiä ei ole meidän resursseillamme vaan mahdollista suojata. Toisaalta isossa volyymissa tappiot tuntuvat vähemmän, joten sellun viennissä voidaan isompi riski hyväksyä.

Sellun vaihtoehto ilma ja painolastivesi. Sellu on kai kuitenkin parempi vaihtoehto?

Jos taas laiva tuo Suomeen jotakin tärkeää ja jos sen ajatellaan tekevän useampia matkoja kuin yhden, se voi joko ajaa tyhjänä hakemaan toisen kerran jotakin tärkeää tai mennä lastattuna hakemaan sitä tärkeää. Siis vaikka kuormassa olisi menomatkalla Suomesta ulkomaille jotakin mikä ei ole niin tärkeää.
 
Mutta sanokaas viisaammat

Eli etinnässä on it-ohjusjärjestelmä, jolla voidaan suojata aluksia itseään ja mahdollisia merisaattueita.

Jolloin torjuntaetäisyyden pitäisi olla 30-200 km ja korkeuden 5-20'km?

Ei mahdu korvetteihin...eli ESSM, CAMM-ER tai Barak 8. Jotta saadaan edes järkevä taistelunkestävyys. Mikään 300km etäisyys ei kyllä tasan ole realistinen. :)

Eihän aluksia ammuta millään ballistisilla ohjuksilla. Noilla suojaa itsensä ja saattueen. Ja voi tarjota hieman alueilmatorjuntaa missä sitä ei satu olemaan. CAMM-ER on hyvä vaihtoehto, koska on optimoitu merimaaliohjusten torjuntaan. Ei siinä, etteikö sillä muitakin saisi alas. :)
 
Saattuejärjestelmä otettiin käyttöön koska saattueessa olevat laivat olivat suhteessa vaikeampia havaita. Yhdessä pisteessä seilaavat 10 laivaa ovat vain vähän helpompi havaita kuin yksittäinen laiva. Jos samaa reittiä seilaisi 10 yksittäistä alusta, vihollisella olisi paljon suurempi todennäköisyys havaita ainakin joitakin niistä.
Eli puhut nyt siis kokemuksista 1914-1944? Silloin ei ollut nykyisen tasoista tutkateknologiaa ja digitaalisia vesikuuntelujärjestelmiä eikä satelliitteja.
Saattuejärjestelmän etu oli nimenomaan Atlantin suureen siniseen häviäminen = kyseessä valtameri ja 1910-luvulla ei ollut vesikuuntelua vaan U-veneet tähystivät pinnan yläpuolella. 1940-luvulla oli jo hydrofoneja mutta niiden suorituskyky oli rajallinen ja lyhyt.

Itämeri on paljon pienempi lätäkkö vaikkakin rikkonainen ja saaristoinen. En sano että laivasaattueet olisivat helppoja kohteita mutta mikäli niitä yritettäisiin suojata ilmahyökkäykseltä ja sukellusveneiltä, on vähien saatajien vuoksi alusten purjehdittava saattueissa. Hajallaan niitä ei voida puolustaa pinta-aluksilla riittävän hyvin.

Jos yhtään tiedät vesikuuntelusta, niin sillä ei kyllä satojen kilometrien päästä välttämättä havaita mitään tai sitten satunnainen suunta.
Ei välttämättä mutta kuten tiedät, merivedessä ääniaaltojen kantavuuteen vaikuttaa suolapitoisuus, paine ja lämpötilat. SOFAR-kanavaa pitkin matalataajuiset äänet voivat kantaa jopa 25,000 km. Nämä SOFAR(Sound Fixing And Ranging Channel)-kanavat sijaitsevat melko lähellä pintaa ja niissä kulkeva ääni ei menetä energiaa juuri lainkaan koska se kulkee hitaasti. Niitä kautta on mahdollista kuulla hyvinkin kaukaa tulevia ääniä. http://www.waterencyclopedia.com/Re-St/Sound-Transmission-in-the-Ocean.html

Et sitten myöskään ole tietoinen Suomen vedenalaisesta kuuntelujärjestelmästä
Olen mutta kuinka hyvä se on? Pienoissukellusveneitä se ei välttämättä havaitse tai pysty erottamaan niitä. 2014 tapahtumat varmaan on muistissa jolloin Merivoimat heitteli täälläkin käsisyvyyspommeja ja oletti saaneensa kontaktin tunnistamattomaan kohteeseen. Analyysi kesti viikkoja eikä sen jälkeenkään oltu varmoja oliko kyseessä sukellusvene vai ei. Vaikeata on.

On mahdollista että 2014 Piranha-T:ä testattiin Suomen ja Ruotsin rannikolla....tai sitten ei. Venäjä kuitenkin rakentaa uusia pienoissukellusveneitä Pietarin telakoilla ja niitä testataan Itämerellä. AIP-teknologian avulla myös Midget Subit kykenevät yhä pidempiin toiminta-aikoihin ja ovat yhä hiljaisempia. Niitä ei kannata väheksyä tiedustelun ja maalittamisen ja jopa hyökkäyskyvyn osalta. Piranha-T on yksi uusista aluksista: https://sputniknews.com/military/201606011040607338-pirahha-kadex-chernigovtsev-uimc/

Ja kuten @fulcrum sanoi, muutaman laivan saattue on VAIKEAMPI havaita kuin 10 yksittäistä laivaa.
Kenties mutta se riippunee mistä ja millä sitä havainnoidaan, ilmasta, vedenalta, vedenpäältä vai avaruudesta.
Tämä taas tarkoittaa että suojavien laivojen tutkan käyttö lisää paljastumisen riskiä. Vaikea sanoa mikä on paras taktiikka missäkin tilanteessa. Kysy niiltä meriupseereilta kun juttelet niiden kanssa jos et ole liian kännissä ;).

Joilla operoiminen Pohjanlahdella on edelleenkin olosuhteista johtuen hyvin vaikeaa.
Kyllä, mutta miksi nyt painotat sitä Pohjanlahtea? En usko että niillä laivoilla seilataan vaan lahden ylitse Ruotsiin ja takaisin. Mieti paljonko se helpottaa sitä rekkaliikennettä jos laivoilla kuljetetaan muutama sata kilometriä kun varmasti Saksaan saakkakin pitää mennä. Ei Ruotsin kautta saada kuitenkaan kaikkea materiaalia koska Ruotsi ei ole meidän ainoa kauppakumppanimme. Siellä tuskin voidaan myöskään välivarastoida 5,5 miljoonan ihmisen perustarpeita ruuan ja materian osalta. Kyllä kauppalaivojen on mentävä kauemmas, vähintään Saksaan, Tanskaan, Alankomaihin ja ehkä Englantiin saakka.
Joilla operoiminen Pohjanlahdella on edelleenkin olosuhteista johtuen hyvin vaikeaa. Ja pienoissukellusvene ei toimintasäteensä takia mistään Kaliningradista tai Pietarista Pohjanlahdelle tule. Puhumattakaan, että siinä olisi satojen kilometrien kantamalla varustettuja merimaaliohjuksia. Kyllä nyt kannattaisi jo mielikuvituksen laukan loppua.
Ei tule yksinään mutta sillä on emäaluksia joihin se voi tukeutua. Mikäli Piranha-T kykenisi toimimaan 10 vuorokautta, se on aika omavarainen pitkän aikaa. Sadoista kilometreistä en varmaan puhunut vaan siitä mitä olen Venäläisten tavoitteista kuullut. Veneisiin kehitellään lyhyen kantaman aseita esim. hyökkäämiseen satamissa olevia kohteita vastaan. Se ei ole minun mielikuvitustani.

Siksihän suojapaikka on valittava mahdollisimman hyvin. Eikä siellä nyt ihan tutkaa huudattamalla sotatilanteessa mennä.
Tarkoitatko nyt suojapaikkaa vai taisteluasemaa? Nuo eivät ole yksi yhteen minun mielestäni. Suojassa alus on varmasti melko passiivinen ja odottaa käskyä tai tehtävää, taisteluasemissa/valmiina se käyttää sensoreitaan ja on esim.lähtövalmis välittömästi käskyn saatuaan. Suojassa päällä on naamioverkkoa tiedustelulta suojaamassa ja alus on myös ankkuroitu varmaankin hyvin lähelle rantaa jossa se häviää taustaan mahd. hyvin.

Tuntuu, että kuvittelet, että jos ei paahdeta 30 solmua avomerellä, niin omasuoja katoaa? Kaikkea sitä kuulee. Korvettiluokan taistelualus ei ole mikään Hornet, jolla väistöliikkeillä pelastutaan ohjuksilta.
Korvetit ei varmaankaan kulje 30 solmua enkä puhunut mistään väistelyistä, älä nyt ole naiivi. Alusta vastaan on vaikeampi suunnitella mitään hyökkäystä jos se liikkuu eikä sen määränpäätä tai tehtävää tiedetä varmasti. Aluksen tarkka paikka on helppo selvittää aistitiedustelulla, ELINTillä tai muilla sensoreilla jos se on pitkään paikallaan. Kaikkea ei nähdä ja havaita välittömästi koko Itämerellä kuin TV-ruudusta konsanaan.

Ymmärsitkö nyt mitä tarkoitin?

Et vaivaudu kommentoimaan, koska et kykene.
Ai mitä? Että meidän pitäisi hankkia jotain Aegis-järjestelmiäkö? Et itsekkään uskonut siihen, pitäisikö minun sitten? Onhan se varmasti tehokas järjestelmä mutta mitä sitten?
Korvetin siirtäminen Ahvenanmaan lähelle (tai vaikkapa Maarianhaminan satamaan, mikä oli vain esimerkki) ei riko demilitarisoitisopimusta ns. "harmaassa vaiheessa". NASAMS-patterin siirto rikkoo. Kun nyt taas pitää vääntää rautalangasta.
Mitään harmaata vaihetta ei enää välttämättä tule. PV on tämän jo tajunnut, olisiko sinunkin jo aika? NASAMS siirtyy sinne kyllä tunneissa jos halutaan mutta tuskin Åland on ensimmäinen huolenaiheemme kuitenkaan. Se ei ole Suomen ydinaluetta eikä siellä ole mitään taloudellisesti tärkeätä. Ahvenanmaan valtaaminen ja pitäminen vaatii etelä-suomen hallintaa, vähintään koko rannikon, sen tajuaa jokainen.

Ja siinä on kyllä eroa onko alus Maarianhaminan satamassa vai "lähellä" rantaa. Lähellä voi yhtä hyvin tarkoittaa 50 NM. Mistä minä tiedän esimerkeistäsi, ole täsmällisempi!

Jos tietosi merisodankäynnistä Itämerellä on Radio Kipinästä, niin ei ihme, että suoltelet kaikenlaista. Juttele joskus ihan oikeiden meriupseerien kanssa ja lue muutama opus, se voi avartaa.
Jep, sieltä kuulin jututtuja ja se kaverikin on ihan Komentaja arvoltaan eli meriupseeri myös ja kyllä mielestäni ihan oikea upseeri. Juttelen kyllä jos sellaisen tapaan mutta ne ovat harvassa täällä mantereen puolella:). Mitä opuksia muuten suosittelet? Voin lukaista kyllä.

Eli koeta nyt valita, ollaanko sodassa vai ei? Harmaa vaihe muuttuu sodaksi siinä vaiheessa, kun laivoja aletaan upottamaan.
Ymmärrä nyt hyvä ystävä että sitä harmaata vaihetta ei ole välttämättä. Käytä nyt niitä harmaita aivosolujasi ja lue + seuraa mitä PV komentajaansa myöden on yrittänyt selittää kansalle. Siksi sitä valmiutta nyt parannetaan.

Tuleva sota on todennäköisimmin sitä Hybridiä eli kaikkea mahdollista lähtien info-vaikuttamisesta päättyen siihen upotukseen ja siltä väliltä.
 
Ei kristus. Nyt kyllä loppui meikäläisen osalta tämä keskustelu.

@Einomies1 = Olli Ainola.
 
Jos ajatellaan Pohjanlahden äänimaailmaa niin miten vaikeaa on luoda riittävästi uskottavaa taustahälinää niin ettei kuuntelija enää tiedä mitä siellä tapahtuu. Mikä tahansa älämölö ei kaiketi riitä kun tiedustelun kannalta olennaiset taajuudet saadaan sieltä seasta suodatettua.
 
CAMM-ER on hyvä vaihtoehto, koska on optimoitu merimaaliohjusten torjuntaan.
CAMM-ER:ää boostereineen kehittää italialainen firma, joka rakentaa mm. avaruusraketteja. ER on normi-CAMM:ia isompi (pitempi, painavampi), vaatii Wikipedia mukaan 4,4 metrin kanisterin. Mahtuukohan tuollainen Hamina-veneisiin, kun niihinhän meinattiin samat IT-ohjukset kuin Laivue-2020:een?

http://www.avio.com/en/missiles/camm-er/
Avio’s role in the programme, under MBDA contract, is to design, develop and qualify the rocket motor for the Camm ER missile. The contract between MBDA and AVIO has been signed on October 2013 and foresees a very challenging target: complete the development and qualification of the Camm ER rocket motor in less than three years.
 
Ei kristus. Nyt kyllä loppui meikäläisen osalta tämä keskustelu.

@Einomies1 = Olli Ainola.
Joku hengenheimolainen ainakin. Ei osaa lukea edes omia lähteitään. Muuten tietäisi että noihin tuhansien kilometrien äänikantamiin päästään vain ns. deep sound channelilla, joka vaatii vähintään pari kilometriä syvyyttä muodostuakseen. Itämerellä ei sattuneesta syystä moista ilmiötä esiinny.
 
CAMM-ER:ää boostereineen kehittää italialainen firma, joka rakentaa mm. avaruusraketteja. ER on normi-CAMM:ia isompi (pitempi, painavampi), vaatii Wikipedia mukaan 4,4 metrin kanisterin. Mahtuukohan tuollainen Hamina-veneisiin, kun niihinhän meinattiin samat IT-ohjukset kuin Laivue-2020:een?

http://www.avio.com/en/missiles/camm-er/

Jos heitän tässä tapauksessa "Harrison-Stetson"-metodilla (eli vetäisen hatusta arvauksen) , niin Haminoihin tulisi ulkoiset laukaisukanisterit. Mitään VLS-juttuja niihin on aika vaikea sovittaa...tai sitten telakat tulevat rikastumaan...

CAMM-ER taitaa löytyä myös moisena varianttina..koska sillä on myös maavariantti.

Edit:

Alkaisin kallistumaan CAMM-ER:n suuntaan, koska se on huomattavasti nopeampi kuin about saman kantaman Barak 8. Tästä syystähän israelilaiset pulttaavat korvetteihinsa myös C-Domen.

Suomella tosin moisiin ylellisyyksiin on varaa.
 
Joku hengenheimolainen ainakin. Ei osaa lukea edes omia lähteitään. Muuten tietäisi että noihin tuhansien kilometrien äänikantamiin päästään vain ns. deep sound channelilla, joka vaatii vähintään pari kilometriä syvyyttä muodostuakseen. Itämerellä ei sattuneesta syystä moista ilmiötä esiinny.

Maalinosoitukseen tuollaisista havainnoista ei kyllä ole. Sukellusveneetkin viettävät usein tunteja ristisuuntimalla passiivisia havaintoja ihan läheltä.
 
Back
Top