Lakkautettavat varuskunnat selviämässä

[Ohjus-tiedustelija]

Kaiken a ja o on se mitkä SA-yhtymät on ilmoitettu poistuviksi, eli kaikki Jpr90 ja JvPr sekä iso määrä erillisiä pataljoonia ja pienempiä osastoja, toki osa näistä korvataan alueellisilla tst-osastoilla, mutta vain osa. Ylijohdon joukoissa poistot kohdistunevat pioneeri ja huolto puoleen. Näiden kaikkien mukana menee luonnollisesti paljon epäsuoraa ja miesvaltaista sergei tason ilmatorjuntaa. Nyt käydään käsiksi rakenteisiin joissa on tuetettu koulutusta nimenomaan näille joukoille, ei niihin rakenteisiin jotka ehkä joskus ensivuosikymmenellä mahdollisesti ovat seuraavan vähennyskierroksen kohteena.

Mek. tai moot. tst-osastoja ei todellakaan ole ilmoitettu lakkautettaviksi, joten en näe mitään syytä miksi niiden koulutukseen kajottaisiin. Päinvastoin niiden kalustoa on ihan komentajan kalvoja myöten ilmoitettu olevan modauslistalla/ostettu täydennystä Ruotsista.

ps. en edelleenkään ymmärrä tiettyjen henkilöiden ajatuksen juoksua/antipatiaa, toisaalla vaaditaan T-72:sia takaisin ruotuun ja toisaalla halutaan päästä vähistä nykyisistäkin panssareista mahdollisemman nopeasti eroon... :lanssi:

Alueellisia joukkojahan koluttetaan tälläkin hetkellä valmiusprikaateissa, kun niiden oman sa-kokoonpanon koulutuksessa pidetään useamman vuoden paussi. Kun huomioidaan, että em. prikaatien panoksesta 60-70% suunnataan pitkässä juoksussa alueellisiin joukkoihin ja lisätään päälle jatkosijoitettavat valmiusprikaatin miehet, niin homma on paketissa. Kolmella jalkaväen varuskunnalla pärjätään hyvin ja Jääkäriprikaatikin on vielä rikkana rokassa.

Kyllä vain, "ongelmana" on yleinen asevelvollisuus, ei riitä petipaikat "koko" ikäluokalle noin vähässä määrässä varuskuntia.

En minäkään usko Parolan tst-osastojen poistuvan ihan tuolla aikataululla. Koulutusta voidaan kuitenkin edelleen supistaa ja tilanne olisi ihanteellinen, mikäli Niinisalossa olisi pieni koulutuskokoonpano, jonka päätehtävänä olisivat kertausharjoitukset ja siinä sivussa pysyteltäisiin lämpimänä kouluttamalla varusmiehiä joukon jatkoksi.

Pitkälti kertauksiin keskittyvä varuskunta olisi aika hieno veto, "ongelmana" on se että kertauttaminen vähääkään tuossa mittaluokassa on liturgiaa Suomessa.

Oletko muuten huomannut, että sinulla on hetkittäin lievää vakavampia vaikeuksia erottaa muiden tekstistä mitä nämä a/ toivovat ja b/ olettavat tulevan tapahtumaan. (ja tähän vaikka sellainen ambulanssihymiö)

Kun käydään keskusteluja siitä mitä todennäköisesti tulee tapahtumaan, niin minulla todelllakin on ongelmia erottaa välillä mitä tietyt henkilöt ajavat takaa.

 

[Hande]

Kun käydään keskusteluja siitä mitä todennäköisesti tulee tapahtumaan, niin minulla todelllakin on ongelmia erottaa välillä mitä tietyt henkilöt ajavat takaa.

Mun kohdalla voi onneksi aina luottaa siihen, että haavemaailmassa mennään aluista loppuun :a-grin:

 

[adam7]

PV:n kannalta näissä varuskuntakuvioiden muokkauksissahan on vain koulutusorganiasaation rakenteen muokkamiisesta mahdollisimman tarkoituksenmukaiseksi.

Muuttujia on varmaan
- koulutustarpeet
- henkilöstö
- tarjolla olevat tilat
- tilojen kustannukset, ml. korjaustarpeet jatkossa
. sijainti, vaikkei valtakuntaa varuskunnista puolustetakaan

ja monia muita asioita.

Sijaintipaikkakuntien osalta on kyse verotuloista ja paikkakunnan elovoimaisuudesta. Sangen ristiriitaisia tavoitteita.

Tässä säikeessä sitten sekoitetaan jonkun koulutuspaikan sulkemisen sodan ajan organisaatioon. Aika käsittämätöntä. Käsittääkseni koulutus suhteutetaan tuotettaviin eli tarvittaviin sodan ajan organisaatioon, eikä toisin päin.

Miksi sotilaskoulutus toimisi eri tavalla kuin siviilikoulutus, jossa on rakennettu isompia yksiköitä ja suljettu pienempiä? Ei pieniä kouluja suljeta sen vuoksi että halutaan olla ilkeitä, vaan osittain väestöpohjan muutosten takia ja osittain suuruuden ekonomian/ suuryksiköiden lisääntyneiden resurssien johdosta.

Euiköhän noita pierniä yksiköitä




---------------------

ja sitten joidenkin tunteita herättävään

Tvälups

Tiedätkö sä jotain Dragsviikistä? jos se siirtyy Upinniemelle ja rannikkojääkärikoulutus siirtyy suomenkieliseen?

Tiedän. Liikaakin. Älkää peljätkö, vaikka kaikki sotilaskoulutus Suomesta lakkautettaisi niin Persvik jää: siitä tehdään lopuksi Suomen puolustusvoimien perinnejoukko.

Mitään järkisyitä ko. pumpun sijainnille ja olemassaololle ei ole. Ruotsinkieliset varusmiehet, joita riittää kahteen perusyksikköön, voidaan kouluttaa muuallakin.

Kielipolitiikka ja RKP:n mahtiasema pitää huolen ettei j-os lakkaa. Lakkautuslistoilla se on vain sympatiapisteitä kerätäkseen.

Lainsäädäntö vaati yhden joukko-osaston jossa annetaan koulutus ruotsiksi.

Järkisyyt puoltavat tämän koulutusyksikön sijaintia Tammisaaren kupeessa, koska siellä saadaan ruotsinkielinen siviilihenkilökunta ja aliupseerit. Upseereilla kyllä on siirtosietoa ja kapasiteetti oppias/puhua ruotsia.

Ja toisin kuin Tvälups näyttää käsittävän, tässä maassa on oikeus saada palvelut ruotsiksi ja suorittaa velvollisuus ruotsiksi.

Mitä tulee "riittää kahteen perusyksikköön", todettiin HBL:ssä juuri

9.1 ryckte 760 rekryter in i garnisonen i Dragsvik i Raseborg där Nylands Brigad med Vasa kustjägarbataljon och Ekenäs kustbataljon finns.

eli noin viikko sitten aloitti asepalveluksensa 760 alokasta Dragsvikissä. Vähän isoja nuo sinun komppaniasi.

Ihan esimerkkejä:
Pohjois-Karjalan prikaatiin Kontionrantaan astui 683 alokasta palvelukseen.
Sandikaan meni vajaa tuhat samassa saapumiserässä.
Obbnäsiin, sori uusnimi Upinniemi, meni 880
Porin prikaati 1088
Tykistöprikaati 850
Jääkäriprikaati 720
Kainuun prikaati 1705 (!) joten se tuskin on "vaarassa"
Lapin Ilmatorjuntarykmentti ilmoittaa että vuosittain suorittaa palveliksen noin 750, eli saapumiserä on noin puolet.
Kun Hennalassa on noita pienempiä palikoita ja kasarmi on kohtuullisen keskellä kaupunkia, en usko sen säästyvän


- > eli vaikka Uudenmaan prikaati siirrettäisiin Obbnäsiin, sori uusnimi Upinniemi, jatkuisi koulutus ruotsiksi, mutta rekrytointi muihin kuin upseerin hommiin saattaisi heiketä.

Ja mitä tulee noihin väestöennusteisiin, niin lehdistössä on ollut että muutaman vuoden kuluttua vuositasolla on 4.000 vähemmän koulutettavaa väestökehityksestä johtuen. HBL kirjoitti että tämä kehitys ei koske ruotsinkielisiä, joiden palvelukseen astuvien määrä ei lähivuosina alene. On siis tehty yövuoroa.

Se vain, että siirtyykö kouluttajat? Eikös nyt ole uhkailtu jopa henkilöstön irtisanomisilla?

ai, niin siirtyykö kouluttajat? aivan.

käsittääkseni se käytännön porras kouluttajia, eli sopimussotilaat ja aliupseerit on aika hyvin tasapainossa tällä hetkellä (ei siis koske Dragsvikiä vaan koko maata) . kun kynnys ammattiin on alhainen, on rekrytointi toiminut. varsinkin jos kohtuuhintaista asumista löytyy, on löytynyt kouluttajia.

jos siirrytään pääkaupunkiseudulle, tulee asuminen kalliimmaksi. Obbnäsissä, sori uusnimi Upinniemi, kassuja siellä ei ole tyhjillään. siellä on vanhoja asuintaloja osin tyhjillään, osin vuokrattuna, mutta kararmikäyttöön tällaisten remppaaminen lienee jopa yhtä kallista tai kalliimpaa kuin uusien rakentaminen.

 

[Tvälups]

Wallin: Vähintään yksi ruotsinkielinen joukko-osasto oltava
YLE Pohjanmaa 17.1. klo 17:31


Vaasassa vieraillut puolustusministeri Stefan Wallin kieltäytyi jyrkästi kommentoimasta tietoja lakkautettavista varuskunnista. Ruotsinkielisestä varusmieskoulutuksesta huolehditaan Wallinin mukaan lain tarkoittamalla tavalla.

Wallinin mukaan puolustusvoimien säästötarve on niin suuri, että kaikki toiminnot käydään läpi. Julkisuuteen salaisesti valmisteltu esitys tulee muutaman viikon sisällä.

Ylen A-Studio kertoi eilen, että myös ruotsinkielisen Dragsvikin varuskunnan lakkautus on ollut esillä. Puolustusministerin mukaan ruotsinkielinen varusmieskoulutus ei kuitenkaan ole uhattuna.

- Kielilaki määrää sen, että vähintään yhden joukko-osaston on oltava ruotsinkielinen. Nämä faktat ovat taustalla, kun tätä uudistusta nyt tehdään, Wallin toteaa.

Varuskunta on kiinteä sotilasalue, johon on sijoitettu joukko-osastoja ja sotilaslaitoksia. Uudenmaan Prikaati on Suomen puolustusvoimien ainoa ruotsinkielinen joukko-osasto, joka sijaitsee Dragsvikissa.

 

[Tvälups]

-Siinäpä se tulikin jo Wallinin suusta mitä aiemmin ennakoin.

ja Aatamiseiskalle:

"9.1 ryckte 760 rekryter in i garnisonen i Dragsvik i Raseborg där Nylands Brigad med Vasa kustjägarbataljon och Ekenäs kustbataljon finns.


eli noin viikko sitten aloitti asepalveluksensa 760 alokasta Dragsvikissä. Vähän isoja nuo sinun komppaniasi."

Moniko noista em. rekryyteistä on puhtaasti ruotsinkielinen? Aivan! Sitäpä ei sanota kun kaikki eivät ole.

 

[Tvälups]

Jännää muuten miten perustuslakiakin voidaan tässä maassa rukata uusiksi ihan mennen tullen, mutta:

Kielilaki 6.6.2003/423 9 luku Erinäiset säännökset
39 §
Puolustusvoimien joukko-osastot ja komentokieli

Puolustusvoimien joukko-osastojen kieli on suomi. Vähintään yksi joukko-osasto on kuitenkin ruotsinkielinen. Muita ruotsinkielisiä joukko-osastoja sekä joukkoyksikköjä samoin kuin kaksikielisiä yksikköjä voidaan tarpeen vaatiessa perustaa siten kuin puolustusvoimista annetussa lainsäädännössä säädetään.

Asevelvollisen oikeudesta tulla määrätyksi joukko-osastoon, jonka opetuskieli on hänen äidinkielensä, suomi tai ruotsi, säädetään asevelvollisuuslaissa (1438/2007). Suomen- ja ruotsinkielisen siviilipalvelusvelvollisen oikeudesta suorittaa siviilipalveluksensa äidinkielellään säädetään siviilipalveluslaissa (1446/2007). (28.12.2007/1453)

Puolustusvoimien komentokieli on suomi.

 

[Touhottaja]

Joukko-osasto.. miksei se voi olla vaikka Finlands bättre talande bataljon? No, jos on koulutettavia yhden prikaatin verran på svenska, olkoon niin. Pienempi joukkio olisi helpompi sijoittaa muuallen. Ruottinkielistä koulutusta vastaan ei kyllä mitään ole. Hankalaa toki SA-tilanteessa pelata yhteen, jos eivät osaa sanaakaan suomea. Mutta osaahan ne.

 

[Tvälups]

Niin, Joukko-osastoja voi olla useampiakin samassa varuskunnassa.

Ei tuossa laissakaan lue, että varuskunnan on oltava ruotsinkielinen.
Saati, että ko. joukko-osaston maantieteellinen sijainti olisi kiveen tahi lakiin kirjattu.

Ai jai och heijaa juu, Öbbnäs! här kommer vi igen!

 

[Touhottaja]

Niin, Joukko-osastoja voi olla useampiakin samassa varuskunnassa.

Ei tuossa laissakaan lue, että varuskunnan on oltava ruotsinkielinen.
Saati, että ko. joukko-osaston maantieteellinen sijainti olisi kiveen tahi lakiin kirjattu.

Ai jai och heijaa juu, Öbbnäs! här kommer vi igen!

Voi kai joo, mutta eikös se taas ole hallinnollisesti vähintäänkin kömpelöä? 2x joukko-osaston komentajat jne. Vai onko mulla vaan termit hukassa? Enkä ole kyllä lakitekstiinkään puolustusvoimien rakenteesta perehtynyt varusmiespalveluksen jälkeen.

 

[chigeen'a]

Mä olen lyönyt yhden tähden Jallun pullon verran vetoa, että S Wallin ei anna lopettaa Dragan varuskuntaa. Uskomukseni Dragsvikin säilymiselle eivät liity maanpuolustukseen kuin hyvin etäisesti.

Silti, tämä on veto jonka saattaisin haluta jopa hävitä. :a-rolleyes:

 

[ctg]

Niin, Joukko-osastoja voi olla useampiakin samassa varuskunnassa.

Ei tuossa laissakaan lue, että varuskunnan on oltava ruotsinkielinen.
Saati, että ko. joukko-osaston maantieteellinen sijainti olisi kiveen tahi lakiin kirjattu.

Ai jai och heijaa juu, Öbbnäs! här kommer vi igen!

Voi kai joo, mutta eikös se taas ole hallinnollisesti vähintäänkin kömpelöä? 2x joukko-osaston komentajat jne. Vai onko mulla vaan termit hukassa? Enkä ole kyllä lakitekstiinkään puolustusvoimien rakenteesta perehtynyt varusmiespalveluksen jälkeen.

Aivan yksiselitteistä. Joukko-osasto ei anna lainkaan sijantia. Se voi olla missä vain meidän rajojen sisällä, ja ainoa järki on sisällyttää se kaikkiin olemassa oleviin joukko-osastoihin, missä yksi taikka kaksi ihmistä voi muodostaa linkin ko. osastoon.

Missään ei sanottu etteikö joukkoja voida sekoittaa.

Ja jos oikein tarkastellaan joukko-osasto sanaa, niin sen pienin ryhmä koko on kolme (2+1) * n (missä n on pienin vaihtuja).

 

[adam7]

-Siinäpä se tulikin jo Wallinin suusta mitä aiemmin ennakoin.

ja Aatamiseiskalle:

"9.1 ryckte 760 rekryter in i garnisonen i Dragsvik i Raseborg där Nylands Brigad med Vasa kustjägarbataljon och Ekenäs kustbataljon finns.


eli noin viikko sitten aloitti asepalveluksensa 760 alokasta Dragsvikissä. Vähän isoja nuo sinun komppaniasi."

Moniko noista em. rekryyteistä on puhtaasti ruotsinkielinen? Aivan! Sitäpä ei sanota kun kaikki eivät ole.

"puhtaasti ruotsinkielinen" onpa erikoinen ilmaisu. pitääkö mun ymmärtää että haet niiden lukumäärää, jotka eivät puhu sanaakaan muita kieliä kuin ruotsia, eli ummikoita ? silloin arvaisin nolla.

ruotsinkielisiä on dragsvikissä 90 - 85 % Muut ovat suomenkielisiä jotka menevät sinne nimenomaan oppimaan kieltä + ulkomailta tulleet.

Joukko-osasto.. miksei se voi olla vaikka Finlands bättre talande bataljon? No, jos on koulutettavia yhden prikaatin verran på svenska, olkoon niin. Pienempi joukkio olisi helpompi sijoittaa muuallen. Ruottinkielistä koulutusta vastaan ei kyllä mitään ole. Hankalaa toki SA-tilanteessa pelata yhteen, jos eivät osaa sanaakaan suomea. Mutta osaahan ne.

olet varmaan tietoinen että tuo "bättre folk" ilmaisu koetaan ruotsia puhuvien osalta kovin loukkaavana. koska pääosa tämän maan ruotsinkielisistä on ihan tavallista porukkaa. tuolla ilmaisullla implisoidaan että kansanryhmä tuntisi itsensä jotenkin paremmaksi, jonka vuoksi tällaisen ilmaisun esittäjä *tekee jotain* kansanryhmää kohtaan.

tuo ilmaisu ei ole hauska vitsi. ihan tiedoksi vain.

Niin, Joukko-osastoja voi olla useampiakin samassa varuskunnassa.

Ei tuossa laissakaan lue, että varuskunnan on oltava ruotsinkielinen.
Saati, että ko. joukko-osaston maantieteellinen sijainti olisi kiveen tahi lakiin kirjattu.

Ai jai och heijaa juu, Öbbnäs! här kommer vi igen!

ei tietenkään varuskunnan tarvitse olla ruotsinkielinen eikä varuskunnan sijainti mitenkään ole kiveen hakattu. kuka näin on väittänyt? olen esittänyt pari perustetta miksi Obbnäs (alkuperäinen nimi) ei ole paras ratkaisu. vapaasti saa esittää muita perusteluja suuntaan tai toiseen.

tuossahan juuri esitettiin tätä kahden joukko-osaston loukun ongelmatiikkaa.

--------------

ja kuvaavaa oli, ettei tuo yleistasolla oleva kirjoitus kirvoita mitään, mutta kun drgasvikintappoa päästään harjoitteleemaan, vastaus on pikainen

PS. Älä postaa ruotsiksi. tulee varoituksia jollet samalla käännä.

 

[adam7]

Ja jos oikein tarkastellaan joukko-osasto sanaa, niin sen pienin ryhmä koko on kolme (2+1) * n (missä n on pienin vaihtuja).

että viitsit, kyllä nyt on hauskaa

http://fi.wikipedia.org/wiki/Joukko-osasto

harvemmin Pääesikunta, pulustushaara tai Sotilaslääni komentaa esittämääsi porukkaa.

 

[Touhottaja]

Niin, Joukko-osastoja voi olla useampiakin samassa varuskunnassa.

Ei tuossa laissakaan lue, että varuskunnan on oltava ruotsinkielinen.
Saati, että ko. joukko-osaston maantieteellinen sijainti olisi kiveen tahi lakiin kirjattu.

Ai jai och heijaa juu, Öbbnäs! här kommer vi igen!

Voi kai joo, mutta eikös se taas ole hallinnollisesti vähintäänkin kömpelöä? 2x joukko-osaston komentajat jne. Vai onko mulla vaan termit hukassa? Enkä ole kyllä lakitekstiinkään puolustusvoimien rakenteesta perehtynyt varusmiespalveluksen jälkeen.

Aivan yksiselitteistä. Joukko-osasto ei anna lainkaan sijantia. Se voi olla missä vain meidän rajojen sisällä, ja ainoa järki on sisällyttää se kaikkiin olemassa oleviin joukko-osastoihin, missä yksi taikka kaksi ihmistä voi muodostaa linkin ko. osastoon.

Missään ei sanottu etteikö joukkoja voida sekoittaa.

Ja jos oikein tarkastellaan joukko-osasto sanaa, niin sen pienin ryhmä koko on kolme (2+1) * n (missä n on pienin vaihtuja).

Niin mulla on semmonen käsitys, että joukko-osasto on hallinnollinen termi, joka sisältää tietyt hallinnolliset elimet. Jos niitä on enemmän kuin 1 per fyysinen sijainti, tarvitaan enemmän kuin 1 hallinollinen elin. Ja eikös tällaisesta juuri nyt pitäisi päästä eroon?

Vähän niinkuin Rovaniemi tällä hetkellä, eikös ilmatorjuntaukot ja lennoston varusmiehet ole molemmat siellä.. olikos se ny someroharju? Lennoston hallinto sitten missä lie, mutta molemmilla joukko-osastoilla varmaan on omat hallinto-elimensä (komentaja, esikunta yms.)

Toki tuossa on sitten vielä ilmavoimat ja maavoimat päällekäin. Mutta jos peliliikkeenä ilmatoruntarykmentti lakkaa olemasta joukko-osastona, ja lapin lennostoon tulisikin ilmatorjuntarykmentti (onkohan termi silloin joukkoyksikkö), päästään yhden joukko-osaston hallinnosta eroon. Ei se taida noin mennä, mutta oisko se mahdollista?

Tosiaan kirjoitin tuon aiemman viestini huonosti, piti siois sanomani että nimenomaan nykytilanteessa, eikö saman maantieteellisen sijainnin hallintoa voisi karsia ts. ei erillisiä joukko-osastoja samassa sijainnissa?

 

[Leppis]

Tykistöprikaati itsenäisenä joukko-osastona lakkautetaan. Muuttuu Porin Valmiusprikaatin kiinteäksi osaksi, muutenkin kuin vain antamansa koulutuksen puolesta. Mikäli koko varuskunta lähtee niin SA putkimäärää ollaan pudottamassa Ruotsin tasolle ja se ei paljoa päätä huimaa se.

Tykistö muuttuu virtaviivaiseksi.:lanssi:

Askarruttaa vain se, kun on tottunut ajattelemaan tykistöä suomalaisen tulivoiman kuninkaana, jopa herodeksena, niin leikkaus osuu nyt toteutuessaan siihen. "Raskas mobilisaatio" ei ole nyt muotia, se kai on uskottava.

Ennuste:
Tykistön virtaviivaistaminen tarkoittaa, että suomi tulee hankkimaan ns. alueelliselle tykistölle yhden Pzh2000 patterin, vähän kuin norjalaistyyliin. Ja karkeasti ottaen valmiusprikaateille jää susikasit ja taisteluosastoille 122 ja 155mm (suom./ven.), 130mm lähtee sulattoon vähän ajan päästä 152 mm seuraksi.
Eli vedettävä tykistö siirtyy Tykistöprikaatista Porin prikaatiin. Se missä nuo telahaupparit koulutetaan voi olla vaikka Jääkäriprikaatissa, mutta silti veikkaan, että se tapahtuu niinisalossa. Lisäksi sinne tulee osia keuruulta.

Se näkee, joka elää.

edit. Varuskunnan nimeksi voisi tulla jenkkityyliin vaikka Kaukovaikuttamiskeskus Fort Nixula (lennokkitiedustelu, rsrakh, telatykit, pioneeritiedustelu ja Tykistökoulu)

 

[ctg]

Tykistöprikaati itsenäisenä joukko-osastona lakkautetaan. Muuttuu Porin Valmiusprikaatin kiinteäksi osaksi, muutenkin kuin vain antamansa koulutuksen puolesta. Mikäli koko varuskunta lähtee niin SA putkimäärää ollaan pudottamassa Ruotsin tasolle ja se ei paljoa päätä huimaa se.

Tykistö muuttuu virtaviivaiseksi.:lanssi:

Askarruttaa vain se, kun on tottunut ajattelemaan tykistöä suomalaisen tulivoiman kuninkaana, jopa herodeksena, niin leikkaus osuu nyt toteutuessaan siihen. "Raskas mobilisaatio" ei ole nyt muotia, se kai on uskottava.

Ennuste:
Tykistön virtaviivaistaminen tarkoittaa, että suomi tulee hankkimaan ns. alueelliselle tykistölle yhden Pzh2000 patterin, vähän kuin norjalaistyyliin. Ja karkeasti ottaen valmiusprikaateille jää susikasit ja taisteluosastoille 122 ja 155mm (suom./ven.), 130mm lähtee sulattoon vähän ajan päästä 152 mm seuraksi.
Eli vedettävä tykistö siirtyy Tykistöprikaatista Porin prikaatiin. Se missä nuo telahaupparit koulutetaan voi olla vaikka Jääkäriprikaatissa, mutta silti veikkaan, että se tapahtuu niinisalossa. Lisäksi sinne tulee osia keuruulta.

Se näkee, joka elää.

edit. Varuskunnan nimeksi voisi tulla jenkkityyliin vaikka Kaukovaikuttamiskeskus Fort Nixula (lennokkitiedustelu, rsrakh, telatykit, pioneeritiedustelu ja Tykistökoulu)

Kannatan. Ehdottomasti.


Ja Adamille tiedoksi. Minulla ei ole mitään Suomen Ruotsalaisia vastaan, kunhan vain viilaan pilkkua kielen mukaan. Minusta te olette hyviä ja toimivia yksilöitä, siinä aivan samassa paikassa missä perus-suomalainen on. Minulla on serkkuja teidän kanssa, eikä heissä ole mitään vikaa. Toinen, tyttö, on jenkeissä kaliforniassa ja toinen kävi läpi pitkän kurssin mppk:ssa päätyen lopulta vartioimaan vankeja kakolaan. Joten kyllä heissä riittää maanpuolustus tahtoa ihan riittävästi, kuten teikäläisestäkin.

 

[skärdis]

Niin, Joukko-osastoja voi olla useampiakin samassa varuskunnassa.

Ei tuossa laissakaan lue, että varuskunnan on oltava ruotsinkielinen.
Saati, että ko. joukko-osaston maantieteellinen sijainti olisi kiveen tahi lakiin kirjattu.

Voi kai joo, mutta eikös se taas ole hallinnollisesti vähintäänkin kömpelöä? 2x joukko-osaston komentajat jne.

Ei ollenkaan kömpelöä. Johonkinhan ne kaikki majurit ja ev.luutnantit on työllistettävä.

Rovaniemellä sijaitsevan Somerharjun varuskunnan joku jo mainitsikin ja on niitä kahden joukko-osaston varuskuntia kai muuallakin. Esimerkiksi Tikkakosken varuskunta taitaa olla sellainen.

 

[Tappi]

Kouvolan varuskunta = Karjalan Prikaati, Utin Jääkärirykmentti, Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta ja Itä-Suomen Huoltorykmentin Esikunta

 

[Touhottaja]

Sotilasläänin esikunta on hallinnollisesti joukko-osastojen yläpuolella oleva instanssi, Utin rykmentti on muistaakseni suoraan jonkun ison pampun komennossa (ei siis edes sotilasläänin alaisuudessa) ja Huoltorykmentistä ei mitään hajua. Kouvolaa ei kuitenkaan ilmeisesti kovin äkkiä hallinnollisesti "virtaviivaisteta". Varmaan huoltorykmentin esikunta häviää, jos on pakko höylätä? Jos sotilasläänit puretaan, häviää sitten ISSLE. En usko, että Uttilaisia siiretään alempaan komentoon, esim yhdistetään KARPR:iin.

Ei sillä, että hallintoa oltaisiin keventämässä, mutta kun ajatus pamahti päähän niin pitäähän sitä pyöritellä. Kaikkien joukko-osastojen hallintoa ei tietenkään yksinkertaisesti voida yhdistää.

En olekaan koskaan ajatellut, miten monta toimijaa on samassa varuskunnassa. Mukavaa, että sivistyy.

 

[Tvälups]

"Varuskunnan lakkautus kaataisi kuntaliitoksen"
YLE Satakunta 20.1. klo 07:51

Niinisalossa varusmiehet koulutetaan käyttämään muun muassa raketinheitinjärjestelmää.

Puolustusvoimien ainoa raskaiden aseiden koeammuntoja varten varustettu ampumakenttä on Niinisalon varuskunnassa.


Niinisalon varuskunnan lakkauttaminen merkitsisi Pohjois-Satakunnan kuntaliitoksen romuttamista. Parkanossa ollaan sitä mieltä, että varuskunnan lopettaminen veisi Kankaanpään, Jämijärven ja Parkanon liitokselta taloudellisen pohjan.

- Varuskunnan menettäminen toisi alueelle suuria vaikeuksia, vaikka Parkanon talous onkin kohtuullisen hyvällä tolalla. Se veisi koko hankkeelta taloudellisen pohjan, sanoo Parkanon kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ari Lamminmäki (kesk.).

Lamminmäen mielestä Niinisalon varuskunnan lopettaminen olisi valtioneuvostolta erittäin iso karhunpalvelus koko aluuelle.

- Se vetäisi maton alta meiltä, jotka olemme ponnistelleet kuntapalveluiden säilyttämisen puolesta.

Kankaanpään kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pertti Koivumäki (kok.) ei usko, että Niinisalon varuskunta olisi lopetettavien listalla. Koivumäki kuitenkin sanoo, että alueen edunvalvontaa täytyy nyt tehostaa.

- Tuntuu kyllä pahalta, jos valtiovalta tekee alueen kehitystä haittaavia päätöksiä. Valtio ei saisi nyt laittaa kapuloita rattaisiin, Koivumäki sanoo.

Koivumäki uskoo edelleen, että Pohjankankaan kuntaliitos toteutuu.