Lakkautettavat varuskunnat selviämässä

[Tvälups]

Seppo Kääriäinen: Pohjois-Karjalan prikaatin lakkautus olisi vastuutonta
YLE Pohjois-Karjala 19.1. klo 09:47

Suomen puolustusministerinä vuosina 2003 -2007 ollut Seppo Kääriäinen (kesk.) on edelleen sitä mieltä, että varuskuntien tulevaisuudesta päätettäessä tulisi huomioida myös alueelliset näkökohdat. Näin myös Pohjois-Karjalan Prikaatin kohdalla.

Puolustustaistelu Pohjois-Karjalan Prikaatista jatkuu yhä. Yhtenä aktiivisena tahona on toiminut Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, joka on kirjelmöinyt aisasta usealle eri taholle.

Viimeksi postia ovat saaneet puolustushallinnon uudistuksia seuraavan parlamentaarisen kontaktiryhmän 12 jäsentä. Itäsuomalaisia kansanedustajia ryhmässä ovat Seppo Kääriäinen (kesk.) ja Tuula Väätäinen (sd.) Pohjois-Savosta. Keskustan Seppo Kääriäinen sanoo, että perusteet Kontiorannan säilyttämiseksi ovat edelleen voimassa:

- Ne perusteethan olivat jo silloin tiedossa, kun olin puolustusministerinä. Silloin tehtiin myös päätöksiä varuskuntien osalta, jolloin päädyimme ja päädyin siihen, että Pohjois-Karjalan Prikaati jatkaa toimintaansa.

Seppo Kääriäinen toivoo, että aluepolitiikka otettaisiin huomioon myös tulevissa varuskuntapäätöksissä:

- Alueellisen ajattelun hylkääminen minusta olisi lyhytnäköistä, jopa vastuutonta, sillä Itä-Suomeen ei kerta kaikkiaan ole perusteltua, eikä viisasta , vastuullisuudesta puhumattakaan, tehdä isoa tyhjiötä. Tällaista pitkien välimatkojen aluetta, sanoo Kääriäinen.

Seppo Kääriäisen mukaan puolustusministeri Stefan Wallinin (r.) esitys lakkautettavista joukko-osastoista ja yksiköistä julkistetaan heti presidentinvaalien jälkeen.

Parlamentaarinen kontaktiryhmä
-asetettu 11.11.2011
- antaa tietoa eduskuntapuolueille
- edistää keskustelua asiasta
- toimii enintään turvallisuus- ja puoluepoliitiisen työryhmän seloneton luovutukseen saakka
- 12 jäsentä

 

[Hejsan]

Se olisi paljon parempi antaa PV ne rahat jotta ei ne tarvitse lakkautta mitään.....otta ne rahat kehitysavusta, silla sipuli...

 

[veffeade]

Se olisi paljon parempi antaa PV ne rahat jotta ei ne tarvitse lakkautta mitään.....otta ne rahat kehitysavusta, silla sipuli...

Hejsan on oikeassa:

http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=15392&contentlan=1&culture=fi-FI

Tuohan on liki puolet PV:n budjetista. En tiennytkään että summat ovat nuin isot...:a-embarassed:

 

[Kapiainen]

Kuluneella viikolla kantautui korviin vakavasti otettavia huhuja erään Hämeenlinnan ja Tampereen välissä sijaitsevan joukko-osaston osalta..
Lakkauttamiset tulevat 100% varmuudella olemaan poliittisia päätöksiä, joten aluepolitiikkaa tuskin voidaan sivuuttaa mitenkään. Jos laittaa rinnan PSPR:n ja PKARPR:n ja miettii niiden vaikutusta lähialueidensa toimintoihin, niin toisella ei juurikaan ole merkitystä lähialueen kannalta ja vailla työpaikkaa jäävä väkikin työllistyy suht helposti myös siviilimarkkinoille, jos niin haluaa, lähialueella.
Toisen merkitys taas on lähialueelleen hyvin suuri ja työllistymisnäkymätkin ovat melko heikot, ellei sitten muuta ko. alueelta muualle työn perässä.

Pian nähtäneen kuinka käy..tosin kaikesta huolimatta noista esimerkin varuskunnistakin molemmat voivat olla pian historiaa.

 

[Touhottaja]

Vasta näin pilakuvan, jossa kaksi afrikkalaista keskusteli siitä, miten Suomi lähettää rahaa aseiden ja varusteiden ostoon, jottei suomalaisten tarvitsisi itse sotia. No, jospas se apuraha mensisi oikeastikin apuun, eikä aseisiin.

Se väittely siitä, että kannattaako UMPIVELKAANTUNEEN lahjoittaa VELASTAAN osa "hätää kärsiville" onkin ihan eri juttu..

 

[Tvälups]

Katainen ei tiedä vielä prikaatin kohtaloa
Karjalainen 20.01.2012 19:45

Jyrki Katainen vieraili perjantaina Joensuussa.

Hallitus aikoo valmistella erillisiä tukipaketteja sekä irtisanottavalle puolustusvoimien henkilöstölle että niille paikkakunnille, joilta joukko-osastoja tai muita yksiköitä lakkautetaan.

Pääministeri Jyrki Kataisen mukaan henkilöstön kohdalla voidaan käyttää myös erorahaa. Alueiden tukipaketit olisivat samankaltaisia, kuin ovat olleet rakennemuutospaikkakuntien tukiohjelmat.

Paikkakuntia, joille tukea ohjattaisiin, ei Kataisen mukaan voi nimetä, koska lakkautettavista yksiköistä ei ole vielä päätöksiä.

– En todellakaan tiedä vielä, mikä on esimerkiksi Pohjois-Karjalan prikaatin kohtalo, hän sanoo.

 

[skärdis]

Katainen ei tiedä vielä prikaatin kohtaloa
Karjalainen 20.01.2012 19:45

Jyrki Katainen vieraili perjantaina Joensuussa.

– En todellakaan tiedä vielä, mikä on esimerkiksi Pohjois-Karjalan prikaatin kohtalo, hän sanoo.

Edellisellä lakkautuskierroksella PKARPR säilyi kaiketi silloisen puolustusministeri Kääriäisen ansiosta. Iisalamen pojille kun PKARPR on se lähin maavoimien joukko-osasto.

Katainenkin on pohjois-savolainen eli siilinjärveläinen, joten luulisi olevan vastaavia sympatioita Kontiorantaa kohti. Paitsi, ettei Katainen ole kepulainen..

 

[baikal]

Iisalmen ympäristön pojilla on KaiPr ihan yhtä "lähellä" kuin PKPR:kin. Pohjois-Karjalan maakuntatasolla on vähintään toimivat suhteet Kääriäiseen. Kääriäinen on ihan hyvä jätkä.

 

[Kapiainen]

Paikkakuntia, joille tukea ohjattaisiin, ei Kataisen mukaan voi nimetä, koska lakkautettavista yksiköistä ei ole vielä päätöksiä.

– En todellakaan tiedä vielä, mikä on esimerkiksi Pohjois-Karjalan prikaatin kohtalo, hän sanoo.

Poliitikolle tyypillinen vastaus..tai oikeastaan poikkeuksellisen rehellinen vastaus:

Totta on, ettei Katainen tai kukaan muukaan tiedä mikä on PKARPR:n kohtalo - mutta sen Katainen väistää sujuvasti, että hän hyvin todennäköisesti on selvillä siitä mitä on suunniteltu ja mitä hyvin todennäköisesti tulee tapahtumaan.
Päätöksiähän ei ole olemassa..joten ennen kuin ne päätökset on tehty, ei kukaan tiedä mikä on lopputulos.

 

[Touhottaja]

Näinhän se on. Valmisteluityö päätöstä varten on varmaan tehty, ja siinä sanotaan jo jotain. Mutta noppaa ei vielä ole heitetty, eikä sen jälkeistä päätöstä kirkossa kuulutettu. Mistään en mitään tiedä, mutta jotkut joukko-osastot eivät tunnu haluavan kertoa joukkotuotannostaan kovinkaan pitkälle. Joko tunnelma on painostavan odottava, kukaan ei halua paljastaa mitään, tai muutos on niin väkivaltainen ja nopea, että heikompia hirvittää.

 

[skärdis]

Mistään en mitään tiedä, mutta jotkut joukko-osastot eivät tunnu haluavan kertoa joukkotuotannostaan kovinkaan pitkälle. Joko tunnelma on painostavan odottava, kukaan ei halua paljastaa mitään, tai muutos on niin väkivaltainen ja nopea, että heikompia hirvittää.

Ei niitä lakkautettavia joukko-osastoja kai sentään huutoäänestyksellä valita, joten on yhdentekevää, miten ne viestivät ulospäin.

En ole Puolustusvoimissa työskennellyt, mutta muutamassa muussa organisaatiossa olen ollut näkemässä lakkauttamispäätöksiä. Asia on mennyt presiis samalla tavalla sekä pörssiyhtiöissä ja viranomaisissa eli lakkautuspäätöksen kohteena ollut yksikkö ei ole saanut asiasta minkäänlaista vahvistusta ennen kuin mediasta on kuultu uutisena.

Uskon, että tässäkin käy samalla tavalla. Kontiorantalaiset, keuruulaiset ja kaikki muutkin kuulevat ehkä aivan ylintä johtoa lukuunottamatta kohtalonsa uutisista.

 

[Touhottaja]

Näinhän siitä varmaan käy. Ja voi toki olla, ettei joukkotuotantoa ole suunniteltu vielä kovin pitkälle. Tai sitten inhoille sidosryhmille ei kerrota asioita liian pitkälle ihan muista syistä.

 

[Hande]

Puheloinen tänään maanpuolustuskurssin avajaisissa:

"Puolustusvoimien ratkaisumalli uudistuksesta on valmis tämän kuukauden lopussa, laadittuna sillä tarkkuudella, joka tarvitaan Puolustusvoimien kokoonpanoa koskevia poliittisen johdon päätöksiä varten. Ratkaisumallin julkaisemisen ajankohta ei ole Puolustusvoimien päätettävissä, sillä se määräytyy valtiojohdon käsittelyaikataulun mukaan. Pitkään sitä ei tammikuun lopun jälkeen tarvinne kuitenkaan odottaa.

Vaikka työ on vielä kesken, voidaan silti joitakin kohtia uudistettujen Puolustusvoimien poikkeusolojen toiminnasta ja organisaatioista tässä yhteydessä valottaa. Keskeisiä strategialinjoja uudistuksessa ovat

- Puolustusvoimien koon ja toiminnan saattaminen tasapainoon rahoituksen kanssa,

- kustannustehokkuuden kehittäminen (koska vaikuttavuus on saatava aikaan entistä vähemmällä) ja

- kehittyvä yhteistyö sekä verkottuminen muun yhteiskunnan kanssa.

Päämääränä on ympäristöön suhteutetun puolustuskyvyn ylläpito. Vaikka Puolustusvoimien verkosto harvenee, pyritään läsnäolo koko maassa sekä tiivis yhteys kansalaisiin ja reserviin varmistamaan mahdollisimman hyvin. Se on tärkeää maanpuolustustahdonkin kannalta.

Organisaatioiden ja toimintojen uudistuksen eräs tavoite on henkilöstön tasaisempi työnjako ja asevelvollisten koulutuksen ylläpito edelleen korkeatasoisena. Koulutustyön laatu sinänsä ylläpidetään myös lähivuosien rahoituspaineissa, vaikka harjoitusmäärien lasku vaikuttaakin tuloksiin.

Käytännön elämä osoittaa, että tiettyjä perusasioita on tarve jatkuvasti toistaa, ja siksi mainitsen nytkin erikseen, että puolustus perustuu edelleenkehitettyyn alueelliseen puolustusperiaatteeseen sekä yleiseen asevelvollisuuteen, koko palveluskelpoisen osan kouluttamiseen miespuolisesta ikäluokasta sekä naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen. Tälle on kansalaisten tuki. Viime keväänä Taloustutkimus Oy:n tekemän mielipidetutkimuksen mukaan 82 prosenttia suomalaisista haluaa, että nykyinen yleinen asevelvollisuus ylläpidetään. Niin ikään on selvää, että uudistuksen henkilöstöjärjestelyissä Puolustusvoimat noudattaa hyvän työnantajan toimintaperiaatteita.

Uudistuksessa puolustusjärjestelmän kehityskohteita ovat muun muassa johtamisjärjestelmä, varsinkin alue- ja paikallistasolla, puolustushaarojen yhteisoperaatiot, tulen käytön vaikuttavuus ja logistiikkajärjestelmä. Muista muutoksista voidaan mainita maavoimien uudistettu taktinen taistelutapa sekä paikallispuolustuksen vahventaminen. Teemme nämäkin osauudistukset niin taloudellisesti kuin mahdollista, maltillisin kustannuksin.

Paikallispuolustuksen vahventamiseksi perustetaan omana sodan ajan joukkotyyppinään paikallisjoukot, joiden tehtävät ovat rajatummat kuin operatiivisten ja alueellisten joukkojen. Paikallisjoukot organisoidaan pääosin pataljooniksi, joihin voi tehtävien mukaan kuulua maakuntakomppanioita, sissikomppanioita, sotilaspoliisi- sekä koulutus- ja tukiyksiköitä, perustamiskeskuksia, vartiokomppanioita ja muita joukkoja. Paikallisjoukkojen tehtäviä ovat joukkojen perustaminen ja koulutus, kohteiden suojaus, tiedustelu, opastaminen, etsintä ja pelastus, sivustojen suojaus, maahanlaskun torjunta ja rajoittaminen, sissitoiminta ja toiminta erikoisjoukkojen vastainen toiminta sekä muiden viranomaisten tukeminen. Paikallisjoukoissa tarjoutuu nykyistä laajemmat mahdollisuudet myös kokeneemman reservin henkilöstön monipuoliseen käyttöön yksilöllisten edellytysten mukaan, muun muassa erityisosaamista vaativiin toimintoihin, johtotehtäviin sekä kouluttajina. Paikallispataljoonien yhteyteen on myös mahdollista kanavoida vapaaehtoisen maanpuolustuksen sekä kokonaisturvallisuuden toimintoja kuten esimerkiksi eri viranomaisten välisiä harjoituksia. "

 

[baikal]

Ohjustelija reväisee vaatteensa ja ripottaa ylleen tuhkaa, sana sissi mainitaan ainakin kaksi kertaa tuossa Puheloisen puheessa. Paikallisjoukkojen odotetaan kykenevän myös erikoisjoukkojen vastaiseen toimintaan, hui, Ohjustelija ohoi: eikös erikoisjääkärit nyt sitten riitäkään joka paikkaan????

Puheloiselta laskujeni mukaan neljäs kerta, kun hän koroittaa estradille Paikallisjoukkojen roolin yms. Mitä se tarkoittaa mielestänne?

 

[Touhottaja]

Paperilla tehokkaisiin maakuntajoukkoihin pumpataan lisää rahaa? Tuskin kuitenkaan.. niille vaan annetaan operatiivisten vanhaa romua.

Samalla haiskahtaa, että MPK:n rooli kasvaa.. "Paikallisjoukkojen tehtäviä ovat joukkojen perustaminen ja koulutus" Suomen vihreät baretit.. Muutenhan nuo on maakunta-ukkojen hommia: "kohteiden suojaus, tiedustelu, opastaminen, etsintä ja pelastus, sivustojen suojaus, maahanlaskun torjunta ja rajoittaminen, sissitoiminta ja toiminta erikoisjoukkojen vastainen toiminta sekä muiden viranomaisten tukeminen"

 

[Hande]

Puheloiselta laskujeni mukaan neljäs kerta, kun hän koroittaa estradille Paikallisjoukkojen roolin yms. Mitä se tarkoittaa mielestänne?

Alueellisten joukkojen tavoitetaso on nyt asetettu sekä laadullisesti, että määrällisesti niin korkealle, että Pv kyllä ymmärtää suunnitelmista jälleen toteutuvan vain murto-osan. Joukkojen suuri pääosa pitää siis rojauttaa hierarkiassa vielä nykyistäkin alemmas. Ei viestivälineitä, ei maastoajoneuvoja, ei epäsuoraa, ei ilma- eikä panssarintorjunta-aseistusta. Pv varautuu käsittääkseni varustamaan kutistetusta organisaatiosta vajaat 100000 miestä mallilla kivääri, kokardi ja pakki.

Tämä tarkoittanee siis sitä, että asiallisia maavoimien joukkoja tulee jatkossa olemaan ihan maksimissaan 50000 miestä. Kolme valmiusprikaatia ja ehkä puolenkymmentä uutta tst-osastoa, siinä se. Tulee olemaan mielenkiintoista nähdä, missä vaiheessa ainakin kainuun ja Porin jääkäriprikaatit typistetään tst-osastoiksi.

 

[Touhottaja]

En usko, että Kainuun valmaria kannattaa typistää.. silloin keskitytään oikeasti enää kehä III:n sisäpuolen puolustukseen. Pohjoiseen tuskin niin voimallsita atakkia tulee kuin etelään, mutta maan katkaisu varmaan houkuttaa edelleen. Samalla katkeaa mahdollinen pohjoisen kautta tuleva tuki.. ja henkinen tappio on aika iso. Vaikkei sitä etelän asukit tunnustakaan.

Mutta aikapa näyttää.

 

[Hande]

En usko, että Kainuun valmaria kannattaa typistää.. silloin keskitytään oikeasti enää kehä III:n sisäpuolen puolustukseen. Pohjoiseen tuskin niin voimallsita atakkia tulee kuin etelään, mutta maan katkaisu varmaan houkuttaa edelleen. Samalla katkeaa mahdollinen pohjoisen kautta tuleva tuki.. ja henkinen tappio on aika iso. Vaikkei sitä etelän asukit tunnustakaan.

Mutta aikapa näyttää.

Ei varmasti kannata, siitä minäkin olen samaa mieltä, mutta onko firmnalla rahaa ylläpitää ja uudistaa kalustoa? Seuraava kapeikko on tämä vuosikymmenen loppupuolella, kun valmiusprikaatien ajoneuvot pitäisi päivittää yms. Painopiste on varmasti Vekaralla ja siinä voi muille hyvinkin käydä kylmät, kun niukkuutta jaetaan.

Pessimisti joutuu harvoin pettymään...

 

[Touhottaja]

Onhan se noinkin, Kainuussa rällätään jo nyt tekoilla (vanhenemassa) eikä esim. Paseja hirveästi taida käytössä olla.. Osittain perusteltuna olosuhteilla, oikeasti koska Paseja ei vaan ole tarpeeksi. No, maasto on pitkälti tietöntä ja ei varmaan ole hyökkäyksen painopistealue.. tekat välttää. Tai niin meille on kerrottu.

 

[skärdis]

Onhan se noinkin, Kainuussa rällätään jo nyt tekoilla (vanhenemassa) eikä esim. Paseja hirveästi taida käytössä olla.. Osittain perusteltuna olosuhteilla, oikeasti koska Paseja ei vaan ole tarpeeksi. No, maasto on pitkälti tietöntä ja ei varmaan ole hyökkäyksen painopistealue.. tekat välttää. Tai niin meille on kerrottu.

Pasit ja Nasut (Bankuista puhumattakaan) ovat 80-luvun tuotteita. Tuoreimmat on toki valmistettu 90-luvun puolella, mutta ovat jokatapauksessa tulossa elinkaarensa päähän.

Paseja on uudistettu, mutta Nasuja ei käsittääkseni ole edes peruskorjattu. Siltikin vuosikymmenen loppuun mennessä näiden ajoneuvojen konstruktio täyttää jo 40 vuotta ja kalustonkin keski-ikä rikkoo 30 vuoden rajapyykin jo muutaman vuoden kuluttua.

Jotain tarvitsisi saada tilalle, mutta kysymys on mitä ja millä rahalla?