Hylkää huomautus
Liity mukaan keskusteluun!

Rekisteröityminen ei kestä kuin hetkosen ja pääset keskusteluun mukaan, tervetuloa!

>>> REKISTERÖIDY <<<

Lakkautetun Savon prikaatin kiinteistökulut ovat yhtä suuret kuin prikaatin toimiessa

Viestiketju osiossa 'Kotimaan uutiset' , aloittaja Creidiki, 28.01.2011.

  1. Creidiki

    Creidiki Eversti Lahjoittaja

    Liittynyt:
    30.04.2010
    Viestejä:
    1,786
    Tykkäykset:
    1,044
    Pisteet:
    316
    Ylen uutinen

    -Itku-
     
  2. Mainos Google AdSense



  3. SJ

    SJ Ylipäällikkö Lahjoittaja

    Liittynyt:
    29.04.2010
    Viestejä:
    15,057
    Tykkäykset:
    4,531
    Pisteet:
    1,286
    -Itku-
    [/quote]

    Kyllä minä vaan veikkaan, jotta PV:llä oli tuo seikka hyvin tiedossa, mutta käsky tuli ylempää.
     
  4. JOKO

    JOKO Ylipäällikkö BAN

    Liittynyt:
    26.04.2010
    Viestejä:
    4,971
    Tykkäykset:
    1,337
    Pisteet:
    1,286
    Ei ole mikään yllätys. Julkisella puolella kiinteistöjen hallinta on täysin retuperällä. Niin tarveharkinta, hankinta, kuin ylläpitokin ovat pielessä. Esimerkki pahimmasta päästä. Yhteiskunnan rahoittama romanien ja pummien yhteismajoitus:

    [​IMG]

    Tämä asuntopulasta pahiten kärsivällä alueella.

    Oli minulla vähän asiaakin. Onko nuo vanhat varuskunnat edelleen puolustusvoimien rasitteena? Sieltäkö ne kulut tulevat? Vai puhutaanko tässä uudisrakennusten aiheuttamista kuluista?
     
  5. baikal

    baikal Ylipäällikkö Mod Lahjoittaja

    Liittynyt:
    11.04.2010
    Viestejä:
    15,985
    Tykkäykset:
    14,637
    Pisteet:
    1,286
    JOKO postasi kuvaa oikein viihtyisän näköisestä lähiöstä. Tuossa olisi jo lysti asua ja elää perheineen. Tekisi mieleni kyllä saatana vähän avautua tämmöisestä elämisen meiningistä.

    Joo, minä ymmärsin uutisen siten, että käytöstä pois jäänyt kiinteistömassa laahaa pm:n niskoilla, kunnes valtionhoitoyhtiö saa rakennukset ja tontit eteenpäin. Tämmöistä säästämistä se varuskuntien lakkauttaminen on vaan ollut. Ottia antia kananpaskan kantaja, sanoo wanha viidakon sanonta.
     
  6. aimonen

    aimonen Korpraali

    Liittynyt:
    09.04.2010
    Viestejä:
    42
    Tykkäykset:
    23
    Pisteet:
    1
    Jeps. Senaattikiinteistöjen vuokrat ovat korkeammat kuin käyttökulut aiemmin, kuulemma. Vastineeksi on saatu peruskorjauksia ja illuusio siitä, että ylijäämäkiinteistökannasta päästään tarvittaessa helposti eroon.

    Ei kuitenkaan päästä. Lisäksi PV ilmeisesti vuokraa alueita kunnes uusi hyyryläinen/ostaja on löytynyt. Eli hamaan tappiin. Paitsi, että nyt noilla alueilla ei ole edes käyttöarvoa käytettyä rahaa vastaan.

    Senaattikiinteistöjen perustus aiheutti, de facto, siistin puolustusmenojen leikkauksen josta harvempi mitään puhuu.
     
  7. JOKO

    JOKO Ylipäällikkö BAN

    Liittynyt:
    26.04.2010
    Viestejä:
    4,971
    Tykkäykset:
    1,337
    Pisteet:
    1,286
    Näin on.
     
  8. noska

    noska Ylipäällikkö Lahjoittaja

    Liittynyt:
    04.06.2010
    Viestejä:
    3,193
    Tykkäykset:
    46
    Pisteet:
    1,286
    Tästä olen jo puhunutkin toisessa ketjussa.
    Eli tuo kasvu johtuu sekä siitä, että vanhoja tiloja on niin paljon vielä pv:n kontolla, että niistä uudisrakennuksista, joita on jouduttu muuttojen takia ottamaan käyttöön.
    Se ei vielä edes sisällä niitä remontteja, jotka on jouduttu luovutettavissa tiloissa tekemään pv:n kustannuksella, muuttokuluja eikä mahdollisia ympäristöhaittojen siivoamiskuluja. Sangen monella pv:n alueella kun on jouduttu sukeltelemaan roinaa erilaisista järvistä ja lammikoista, puhdistamaan saastunutta maaperää jne. Esimerkiksi ne jokin aika sitten paljon puhutut Helsingin edustan saaret olisi puolustusvoimien edullisempi pitää itsellään, kuin luovuttaa pois, koska raivaus ja puhdistustoiminnat tulevat maksamaan moninkertaisesti niiden saarien arvon.
    Niäämi kertoo usein tälläisissä yhteyksissä tarinaa siitä kuinka he joskus olivat yliopiston porukan kanssa excursiolla jossain suuressa yrityksessä. Olivat kysyneet, että onko siellä jouduttu paljon tekemään säästötoimia. Vastaus oli ollut, että vuosi oli säästöjä kokeiltu ja saavutettukin 1,4 miljoonan säästöt, mutta kun niiden säästöjen suunnitteleminen ja toteuttaminen oli maksanut 2,6 miljoonaa niin oli säästäminen loppunut. Tuotannolliset yksiköt kun toisinaan vielä laskevat niitä viivan alle jääviä euroja. Julkinen sektori on tyytyväinen kun yhdeltä momentilta saadaan säästöjä aikaiseksi, vaikka toiselle momentille se maksaisi tuplasumman.
    Valtiolla saataisin valtavia todellisia säästöjä aikaan, jos siellä yksi asia järkiperäistettäisiin. Nimittäin joka momentille kun budjetoidaan joku summa, niin se on pakko kanssa käyttää, tai seuraavana vuonna budjetoidaan pienempi summa. Tämä johtaa loppuvuodesta täysin älyttömiin hankintoihin, jotta kaikki rahat momentilta saadaan tuhlattua. Toisella momentilla taas on ollut todellista tarvetta rahalle ja ne ovat loppuneet jo hyvissä ajoin. Seurauksena on valtava työmäärä, kun virkamiehet pähkäilevät miten saadaan rahat riittämään ja usein myös lisämäärärahojen anominen. Jos nykyisen käytännön sijaan palkittaisiin jollain tapaa budjettinsa alittaneita, eikä rangaistaisi pienentämällä seuraavan vuoden määrärahoja, ja mahdollistettaisiin paremmin varaukset seuraavalle tilikaudelle, niin kokonaissäästö tulisi olemaan merkittävä. Myöskin siirrot momentilta toiselle pitäisi mahdollistaa nykyistä huomattavasti joustavammin. Se vähentäisi lisämäärärahojen myöntämisen tarvetta ja budjetin ylityksiä.
    Kun noska menee kauppaan ja haluaa ostaa kolme purkkia maitoa, eikä vasemmassa taskussa ole rahaa kuin kahteen, niin noskapa kaivaa oikeasta taskusta tai auton parkkirahoista lisää. Noska ei lähde täyttämään lomakkeita ja blanketteja ja anomaan rahaa lisää vasemmalle taskulle. Vaikka noska jakaisi ennalta suunnitellun systeemin mukaan tilipäivänä rahansa eri taskujen välillä, niin tarvittaessa voi hän ottaa rahaa myös eri taskusta kuin oli tarkoitus. Jos hänellä on vasemmassa taskussa kuukauden maitorahat ja siitä kuukaudesta sattuukin olemaan kaksi viikoka kertausharjoituksia, eikä maitoa sinä aikana tule ostettua, niin ei se tarkoita että kuun viimeisinä päivinä pitää noskan ostaa tolkuttomasti maitoa tai muita maitoon liittyviä tuotteita. Ne rahat voi ihan hyvin siirtää säästöönkin ja seuraavasta tilistä varata silti saman summan maitoa varten. Jos oikeassa taskussa on varattu rahaa satunnaisia kahvilla käymisiä varten, niin niitä vasemman taskun säästyneitä rahoja voi käyttää jo kuukauden mittaan siihen, että nauttii kertausharjoitusmunkkikahvit sotkussa, vaikka kertausharjoitusten vuoksi on kahvillakäyntikulut kasvaneet ja oikea tasku on jo tyhjä. Jos noska on varannut joka kuukausi määräsumman povitaskuun militäärikammpeiden ostamisen varalle. Onpa suunnitelmissa vaikka ostaa varustelekasta hieno kevlar-kypärä, mutta voi itku ja hammasten kiristys, eipä juuri nyt löydy noskan isoon päähän sopivaa kokoa. Noska ei kuitenkaan joudu ostamaan sitä liian pientä kypärää tai randomisti jotain muuta kampetta, vaan voi siirtää ostosta kunnes isopäisten kokoja on saatavilla. Jos varattu summa ei riitä esim brittiläisen sirpaleliivin ostamiseen sieltä, niin noskan ei ole pakko ostaa puolta halvempaa saksalaista, vaan hän voi säästää rahat ja ostaa ensi kuussa sen brittiläisen. Jos taas rahaa oi varattu siihen brittiläiseen ja se puolta halvempi saksalainen miellyttäkin enemmän, niin niitä ei tarvi ostaa kahta, jotta kaikki määrärahat tulisi käytettyä. Näin yksinkertainen on noskan rahankäyttöajattelu, että rahaa käytetään, kun on tarvis ja sitä käytetään korkeintaan se mitä tienataan, ellei ole sedellisistä tileistä säästetty. Jopa niinkin pitkälle on tämä systeemi mennyt, että jos kesken kuukauden käykin selväksi, että tässä kuussa ei tiliä tule samaa summaa kuin normaalisti, niin kulutusta pienennetään välittömästi eikä vasta seuraavassa kuussa. Mutta noskapa onkin yksinkertainen ja tyhmä eikä osaa valtion hienoa byrokraattista budejttimenettelyä, mutta noskallapa ei sitten ole myöskään velkaa niinkuin valtiolla.
     
  9. skärdis

    skärdis Ylipäällikkö

    Liittynyt:
    22.04.2010
    Viestejä:
    3,535
    Tykkäykset:
    3,659
    Pisteet:
    1,286
    Sen siitä saa, kun eletään kuin pellossa.

    Ei millään muullakaan toimijalla ole ollut oikeutta dumpata ongelmajätteitä vesistöihin. Miksi sitten sotavaltion toimintaan sellainen on kuulunut vielä 90-luvullakin?

    Olin viime kesänä katselemassa Saimaalla, kun Merenkulkulaitoksen väki puhdisti järveä sukeltajien voimin. Oli meinaan Merenkulkulaitoksen asentajilla ollut tapana dumpatan erilaisten väylämerkkien vanhat akut suoraan Saimaaseen. Ei ollut ihan halpaa niidenkään siivoaminen ja projekti jatkuu ensi kesänä.
     
  10. noska

    noska Ylipäällikkö Lahjoittaja

    Liittynyt:
    04.06.2010
    Viestejä:
    3,193
    Tykkäykset:
    46
    Pisteet:
    1,286
    Eipä ole ei, mutta mikäli varuskuntaa ei lakkautettaisi voitaisiin sen työn kustannukset jakaa usealle vuodelle. Tosin se edellyttäisi, että työtä alettaisiin tehdä jokaisessa varuskunnassa ja varikossa nyt heti eikä kauheassa paniikissa sitten kun alue pitää luovuttaa. Olen melko vakuuttunut, että seuraavina vuosikymmeninä noista entisistä varuskunnista ja harjoitusalueista tulee löytymään vielä lukuisia ympäristöongelmiksi laskettavia kohteita pudhistuksista huolimatta. Eipä tarvi kuin vilkaista mitä tehdään tätä nykyä vanhojen huoltamoiden tonteilla ja pv:llä on noita ajoneuvojen huoltopisteitä ja tankkauspisteitä ollut satoja ja kaikki mobiilit ja tilapäiset pisteet siihen päälle. Siihen päälle perinteinen suomalainen jätehuolto eli pois-silmistä-dumppaus ja aiemmin käytetyt nykyisin raskaan luoka ympäristömyrkyiksi luokitellut aineet ammuksista, akuista ja maaleista lähtien. Niitä epävirallisia kaatopaikkoja kun todennäköisesti sellaisissakin paikoissa, joista kukaan ei muista enää mitään.
     
  11. Haisuli

    Haisuli Kersantti

    Liittynyt:
    21.09.2010
    Viestejä:
    131
    Tykkäykset:
    0
    Pisteet:
    16
    Puolustusvoimat haluaa luopua sadoista rakennuksista
    julkaistu tänään klo 06:33, päivitetty tänään klo 08:06


    Puolustusvoimien käytössä olevista rakennuksista jopa viidennes on huonossa kunnossa. Vanhoissa kasarmirakennuksissa ongelmana on yleensä huono ilmanvaihto. Osasta huonokuntoisia rakennuksia puolustusvoimat pääsee eroon, kun määräaikainen vuokrasopimus Senaatti-kiinteistöjen kanssa umpeutuu ensi vuoden lopussa.

    Puolustusvoimat laati viime vuonna kokonaisselvvityksen käytössä olevasta rakennuskannastaan. Selvityksen mukaan noin puolet rakennuskannasta on tyydyttävässä kunnossa ja kolmannes hyvässä kunnossa. Pääesikunnan logistiikkaosaston erikoissuunnittelijan Riitta Malmaström mukaan huonokuntoisiksi luokiteltavia on kuitenkin yli tuhat.

    - Kaikkiaan selvitys käsitti runsaat 6 000 rakennusta. Noin 20 prosenttia on näitä huonokuntoisempia, 1 300 suurin piirtein, Malmström sanoo.

    Valtaosa puolustusvoimien käytössä olevista rakennuksista siirtyi vuonna 2003 Senaatti-kiinteistöjen omistukseen. Puolustusvoimilla on ollut Senaatti-kiinteistöjen kanssa 10-vuotinen sopimus, joka päättyy ensi vuoden lopussa. Rakennuskantaan kuuluu satoja rakennuksia, joista puolustusvoimat haluaa luopua.

    Päätökset lähikuukausina
    Päätökset purettavista tai luovutettavista rakennuksista tehdään viimeistään tämän vuoden loppuun mennessä. Tätä varten eri puolustushaarat ovat jo tehneet esitykset rakennuksista, joista ne haluavat päästä eroon.

    - Tarkkaa määrää ei vielä ole laskettu, mutta useita satoja niitä on. Joukossa on muutamia toiminnalle tarpeettomia kasarmeja, mutta valtaosa on varastoja, Pääesikunnan logistiikkaosaston erikoissuunnittelija Riitta Malmaström sanoo.

    Kaikkia kiinteistöselvitykseen liittyvää materiaalia ei ole vielä käyty läpi.

    - Nyt käydään pääesikunnassa läpi puolustushaarojen esittämät luopumis- ja purkuesityslistat. Tämän jälkeen ne koostetaan ja käydään vielä tarkalla seulalla läpi, että mukana ei ole tiloja, jotka esimerkiksi joku muu puolustushaara tarvitsisi. Sen jälkeen neuvottelut käynnistetään Senaatti-kiinteistöjen kanssa, Malmström sanoo.

    Malmströn ei halua tarkentaa esimerkiksi sitä, mitkä kasarmirakennukset ovat luovutuslistalla.

    - Asia on vielä niin kesken. Osa rakennuksista on varmasti myös sellaisia, että niihin liittyy saastuneita maita. Ne puolustusvoimien on ensin siivottava, ennen kuin pääsemme rakennuksista irti.

    Korjauksia tarvitaan runsaasti
    Puolustusvoimille tarpeellisia, mutta korjausta vaativia rakennuksia jää niitäkin vielä noin 500.

    - Senaattikiinteistöillä riittää vielä töitä meidän rakennuskannan kanssa, Malmström toteaa.

    Esimerkiksi Hattulassa, Parolan Panssariprikaatin seitsemästä kasarmirakennusta neljä odottaa vielä peruskorjausta. Pääosin 60- ja 70-luvulla rakennetuissa tiloissa ison ongelma on riittämätön ilmastointi, sanoo Panssariprikaatin tiedottaja Ari Viitala.

    - Sen aikasten standardien mukaan nämä ovat olleet riittävät, mutta nykypäivän standardien mukaan ei. Meilläkin Parolannumella vuoron perään kasarmirakennuksia peruskorjataan ja pääasiassa nimenomaan tätä ilmastointipuolta.

    Parolassa seuraava peruskorjaus alkaa toukokuussa. Sitä odotellessa sisäilmaa yritetään parantaa mm. kuivaamalla märät varusteet ulkona.

    - Tänne on hankittu kuivauskontteja. Ne ovat tuolla pihalla ja siellä voidaan kuivata varusteet. Tämä on auttanut huomattavasti sisäilman laatuun, Ari Viitala toteaa.

    YLE Uutiset
     
  12. noska

    noska Ylipäällikkö Lahjoittaja

    Liittynyt:
    04.06.2010
    Viestejä:
    3,193
    Tykkäykset:
    46
    Pisteet:
    1,286
    Muutama aate tuli mieleen
    -mikäli varskuntia aiotaan lakkauttaa olisi ne saatava tyhjennettyä vuoden 2013 loppuun mennessä tai rakennuksista maksetaan vuokraa taas seuraavat kymmenen vuotta.
    -sopivalla sijainnilla oleville täysin purkukuntoisille taloillekin löytyy varmasti helposti uusi ulkolainen vuokralainen
    -museoviraston väkeä kiertää kohta varuskunnissa lyömässä suojelulappuja oviin
    -70-luvulla varusmiehillä oli huomattavasti parempi hapenottokyky kun heikompikin ilmastointi riitti
    -saiko puolustusvoimat mitään korvausta vuonna 2003 luovuttaessaan rakennuskantansa senaattikiinteistölle
    -laskettiinko kiinteän omaisuuden väheneminen puolustusvoimille hyödyksi vai haitaksi budjeteissa 2003 luovutukseen jälkeen
     

Jaa tämä sivu