Hylkää huomautus
Liity mukaan keskusteluun!

Rekisteröityminen ei kestä kuin hetkosen ja pääset keskusteluun mukaan, tervetuloa!

>>> REKISTERÖIDY <<<

Lauri Pihkalan teesit

Viestiketju osiossa 'Liikunta ja sotilasurheilu' , aloittaja Vonka, 22.07.2014.

  1. Vonka

    Vonka Ylipäällikkö Lahjoittaja ELSO 3.0

    Liittynyt:
    14.08.2013
    Viestejä:
    16,448
    Tykkäykset:
    23,945
    Pisteet:
    1,286
    Lueskelin "Tahkon" ohjeita vuonna 1943 julkaistusta kirjasesta Suomen miehen kuntokurssi. Meni kylmät väreet, kun tajusin, miten viisas kaveri hän oli - jo ennen kuin tunnettiin termejä "aerobinen" tai "anaerobinen". Kirjoitan muutaman sitaatin ja toivon etenkin esimerkiksi ystäväni Secondin tukevan Tahko Pihkalan ajatuksia kestävyysharjoittelun helppoudesta, kun sen oikein aloittaa. Kirjanen tehtiin asemasodan odotteluvaiheen vuoksi silmälläpitäen talvisodan ja hyökkäysvaiheen kokemukset.

    Pihkala näki, että reserviläisarmeija oli miesmäärältään, sotakokemukseltaan ja hengeltään paras koskaan, mutta näki myös kuntopohjan hiukan ongelmallisena, tai ainakin siihen piti puuttua.

    Koskaan ei ole liian myöhäistä!

    Lauri Pihkala (yhdessä majuri Kauhtion ja ltn Kolkan kanssa) antaa teesit niille, joilla on peruskunnossa toivomista ja aloittamisen kynnys korkea:

    "Meiltä voidaan tässä sodassa odottaa vielä kovaa loppukiriä."
    "On valmistauduttava kovimman varalle."
    "Hiki on sen kunnon hinta, joka mahdollistaa muutoin ylivoimaisten taistelutehtävien suorituksen."
    "Kuoleman on vaikein päästä käsiksi siihen, joka on vahva ja ketterä ja jolla on sotahermosto."
    "Maastojuoksu ei ole ikävää, sitä ei vain ole osattu harjoitella ollenkaan, saatika oikein."
    "Hiljaa hyvä tulee."
    "Kävely oli a ja o Kolehmaisten harjoittelussa heidän nousuvaiheessaan."
    "On juostava paljon mutta hiljaa joustavassa maastossa."

    Pihkalan tavoiteportaat kuntoon pääsemiseksi:

    1. Porras. Kyetä hengästymättä kävelemään 300-500 metriä kiivainta kirivauhtia.
    2. Porras, peruskunto. Pystyä juoksemaan melkein äskeistä kävelykirivauhtia eli perusvauhtia niin pitkään kuin viitsittää. 30-60 min riittää eikä mikään saa kangistuttaa tai väsyttää.
    3. Porras, kirikunto. Edellisen urakan lomaan terävä 10-15 askelparin pyrähdys kerran kilometriä kohden ilman, että halu jatkaa perusvauhtista juoksua laimenee.
    4. Porras, kilpakunto.

    "Jos hengästyttää heti, ei pidä yrittää kirikävelemistä oikopäätä."
    "Ensin leppoista vauhtia 5-15 kilometrin kävelyjä."
    "Peruskuntoon kävelemällä vähän mutta kovaa perusvauhtia sekä juoksemalla perusvauhtia paljon mutta keveästi."
    "Harjoitusten johtajaksi jarrumies, sillä peli ei saa päästä plöröksi. Joukossa on aina joku muka tekijämies, joka haluaa ottaa "luulot pojilta", minkä jälkeen ajattelevat että sai olla laitimmainen kerta."
     
    Tetra ja CV9030FIN tykkäsivät tästä.
  2. Mainos Google AdSense



  3. koponen

    koponen Kenraali Lahjoittaja ELSO 2.0

    Liittynyt:
    19.04.2010
    Viestejä:
    2,502
    Tykkäykset:
    717
    Pisteet:
    636
    Tämä on paras neuvo, jota sekalaisen joukon nousujohteisiin yhteistreeneihin pystyy antamaan.
     
    Tetra, Vonka ja CV9030FIN tykkäsivät tästä.
  4. Laamanator

    Laamanator Majuri

    Liittynyt:
    21.04.2013
    Viestejä:
    1,477
    Tykkäykset:
    2,613
    Pisteet:
    156
    Ryhti, tahti ja puhti.
     
  5. baikal

    baikal Ylipäällikkö Mod Lahjoittaja

    Liittynyt:
    11.04.2010
    Viestejä:
    16,020
    Tykkäykset:
    14,763
    Pisteet:
    1,286
    Pihkalan teesistö on edelleen aivan soivaa tavaraa huolimatta "kehityksestä". Hlökoht. pidän kävelyliikuntaa vaihtelevissa maastoissa jne. itselleni parhaana ja mielekkäimpänä, perhana, heti kun aloittaa juoksentelun, niin vanhat krempat yltyvät hirmuisiksi ja sitten tulee vitutusta ja taukoa. Kävelyä ja kuntopiiriä ei kannata väheksyä. Hiihtoa, uintia ja venyttelyä, saunomista! ja kahvittelua....mitä muuta ikämies enää tarvii.

    Tahko osasi kyllä yhdistää monet asiat liikunnan saralta, hän ymmärsi realiteetit ja totta vie tutki itse itsellään asioita, keräsi valtavasti tietoa ja osasi ihan aivoillaan yhdistellä vaikutuksia ja kokonaisuuksia. Monipuolisuutta ja lepoa Tahko käsitteli myös ansiokkaasti.
     
  6. Vonka

    Vonka Ylipäällikkö Lahjoittaja ELSO 3.0

    Liittynyt:
    14.08.2013
    Viestejä:
    16,448
    Tykkäykset:
    23,945
    Pisteet:
    1,286
    Minä osaan tuon kiireettömyyden myös. Vielä 1990-luvun puolivälissä treenasin kuusi kertaa viikossa kovaa. Nyt eräilen. Kävin tuossa 55 km patikan kolmen vuorokauden aikana ja mukaan mahtui Saanan huiputus, Pikku-Mallan huiputus ja käynti Norjan puolella Steindaalsbreenillä kunnes tuli jää vastaan. Enkä pitänyt mitään kiirettä eikä kukaan johtamistani "poikakerholaisista". Jos minulle joku sanoo, että on kiire, istun mättäälle ja keitän potut. Mutta takaan, että jos minut laitettaisiin tunturiin jonkun nuoren spetznazin tai vaikka uho-kadetin kanssa ja molemmille kivääri tai vaikka pelkkä puukko, se olisin minä, joka sieltä pois kävelee.

    Täytän pian 50 vuotta.
     
    setämies tykkäsi tästä.
  7. aj77

    aj77 Ylipäällikkö

    Liittynyt:
    08.07.2011
    Viestejä:
    4,678
    Tykkäykset:
    4,743
    Pisteet:
    1,286
    Lauri Pihkala hienosti ajatteli Pesäpallon ja puolustuksen yhteen. Mutta se oli silloin se. Nyt on nyt ja ainoa mikä taistelijalta kentlällä puuttuu on Pillu.
    Sen vuoksi Lauria fiksummat miehet keksivät eukon kannon Mm-kisat. Nyt menee taistelijallakin akka selässä pää alaspäin.
     
  8. CV9030FIN

    CV9030FIN Eversti

    Liittynyt:
    29.04.2010
    Viestejä:
    1,617
    Tykkäykset:
    2,321
    Pisteet:
    316
    Asialliseen lankaan kuulumatonta roskaa poistettu.
     
    Viimeksi muokattu: 23.07.2014
  9. Vonka

    Vonka Ylipäällikkö Lahjoittaja ELSO 3.0

    Liittynyt:
    14.08.2013
    Viestejä:
    16,448
    Tykkäykset:
    23,945
    Pisteet:
    1,286
    Huumorin seasta vielä kerran se pointti läskimahoille, jotka vitsailevat eukonkannosta (sorry aj77) :)

    Kannattaa aloittaa ja kun sen tekee, se pitää tehdä kevyesti - olla vaikka oma jarrumiehensä. Kuormituksen lisääminen aina ja vasta sitten, kun on selkeästi saavuttanut yhden portaan.

    Venyttely vaatii omat ohjeensa, mutta siihen myöhemmin. Siinäkin voi todeta, että kipurajasta ei pitemmälle.

    Endorfiinit liikkeelle ja liikunnan riemua! Kun veri kiertää, on sitten sitä sarvea sille kannettavalle eukolle. Mutta jos väärin tekee ja harjoittelee, ei jää lainkaan paukkuja,

    Kern des pudels.
     
  10. Second

    Second Eversti

    Liittynyt:
    24.04.2010
    Viestejä:
    1,600
    Tykkäykset:
    186
    Pisteet:
    316
    No tässä bännejä odotellessa voisi tarttua tuohon Kolehmaisen kävelyyn. Ensinnäkin Nurmi ja Kolehmaninen olivat ammattiurheilijoita:

    Nurmi ainakin oli sitä mieltä että ne päivittäiset 6-8 tuntiset kävelylenkit oli lopun viimein tehottomia. Siis harjoittelun peruskaava oli se että aamusta 3-4 tuntia kävelyä, keskipäivästä kovempi juoksutreeni ja illasta se 3-4 tuntia kävelyä taas + hieronta (joka oli suomalaisten salainen ase). Jos oikein muistan. Lopun viimein juoksua olisi voinut olla Nurmiellakin tunti pari enemmän päivässä ja kävely vähemmälle jopa kokonaan pois. Kuitenkin suomen ja samalla maailman kovimmat juoksunimet ovat harjoitelleen vain noin 2 tuntia päivässä. Esim Viren otti mestaruuksia 7000km vuosiharjoitus määrillä, aika harvassa on ne mestarit jotka juoksee yli 10000 km... Toki näitä on, mutta heistä ei tule mestareita. Mutta juoksu onkin vähän sellainen erikoistyyppinen kestävyyslaji että siinä pärjätäkseen tarvitaan selvästi vähäisempiä harjoitusmääriä kuin esim pyöräilyssä ja hiihdossa jossa puhutaan noin 1000 tunnista vuodessa, juoksussa about 600 tuntia tuntuu olevan katto. Esim kansalliselle tasolle suuntaava juoniori hiihtäjä treenaa samanverran kuin olympialaisiin valmentautuva huippujuoksija. Toki tähän ei kannata tarttua liikaa koska harjoittelutavat eroaa jossakin määrin toisistaan (juoksijat pääasiassa juoksee, hiihtäjät hiihtää, pyöräilee, juoksee, rullaluistelee).

    No, eksyttiin kilpa- ja huippu-urheiluun, mutta vähän niinkuin osoittaakseni tätä asiaa jossa Pihkalan ajoista on viisastuttu, tai siis Pihlakan elämän ehtoopuolella tähänä alettiin havahtua (en tiedä mikä Pihkalan itsensä kanta näihin asioihin oli).

    Pihkala muistaakseni ei omaa MINKÄÄNLAISTA koulutusta urheiluvalmennukseen tai liikuntatieteisiin. Hän, muistaakseni, korostaa olevansa enemmän filosofi. Ja sitä Pihkala kyllä minun käsityksen mukaani oli isolla F:llä, innovatiivinen liikuntaihminen joka ei jämähtänyt tiettyihin perusjuttuihin vaan hyvin laaja-alaisesti haki juttuja etenkin kansakunnan liikuttamisen kannalta.

    Ihan mielenkiintoinen tuo Pihkalan "ohjelma". Kyllä näköjään nuo tyypillisimmät ongelmat juoksun kohdalla on aika hyvin ollut tiedossa, eli Pihkala KOKOAJAN korostaa että hengästyä ei saa (=ei laktaattia), eli juostaan keveää peruskuntojuoksua. Sitten sinne sekaan noita spurtteja jotka kehittää sopivasti anaerobista järjestelmää eli hapenottoa parantavasti sekä hermolihasjärjestelmän kykyä tuottaa voimakkaampia juoksuaskeleita (-> paremmat juoksuspesifiset voimaominaisuudet). Tuo on juttu jota ei tahdota kuntojuoksupuolella oikein tajuta, ja nykyään korostetaan kuntosalin merkitystä joka tietysti on monipuolisempi tapa kehittää lihaskuntoa, mutta ei siirry niin hyvin juoksuun. Toki erityisesti sotilaan kannalta juoksu itsessään ei edes tärkein/vaativin liikuntamuoto ole, vaan syöksyt ja ryöminen yms.

    Toki aika karkeahan tuo "ohjelma" on. Kun ei ota selvää että onko tuohon suunniteltu jokin aikajänne, koska porras 4 vaikuttaisi ns 'kisaan valmistavalle kaudelle' kestävyysurheilijan työkalupakissa, eli ne kauden aikana hankitut kestävyysominaisuudet piikataan kisaa varten. Joku muutaman viikon projekti siis on kyseessä, jonka jälkeen palataan taas rakentamaan perusominaisiuuksia.

    Toki muitakin harjoittelutapoja on. Niissä selvitään vähemmällä ajallisella satsauksella, mutta ihan aloittelijalle niitä ei voi suositalla. Tuo Pihkalan systeemi on lopun viimein aika tehokas kun sitä alkaa miettimään, rauhallista perusjuoksua/kävelyä jota rikkoo silloin tällöin tehdyt kovemmat vedot. Toki nykyään kun sykemittarit ei maksa juuri mitään ja sykemittarin käytöstä löytyy tietoa hurumycket niin Pihlakan "ohjelma" sellaisenaan ei ole tarpeellinen, ja on jopa liian varovaisuuta korostava (koska yleisiin ongelma on se että juostaan liian kovaa kuntotasoon nähden). Mutta ilman sykemittaria, tai edes kelloa, tuo voisi edelleen toimia todella hyvin.

    Venyttelystä: Lihakset pitää saada lämpimiksi, koska kylmien lihasten venyttäminen lisää vamma altiutta eikä ne oikein välttämättä venykkään. Ennen kovaa harjotiusta maksimissaan 5sek per lihas venytystä koska lihakset eivät saa "löystyä". Vasta harjotuksen jälkeen on hyvä tehdä esilämmitellyille lihaksille 30-60sek pitkiä venytyksiä, joka siis poistaa harjoituksen aikaista lihasten kireytymistä ja lisää lihakset liikeratojakin.

    Jotkut ei usko venytyksiin mutta painukoot vittuun minun puoletani. Sen verran paljon on ollut kremppoja tässä 3 vuoden aikana jotka on poistuneet puhtaasti fiksulla venyttelyllä että ei helvetti. Sama koskee sitten voimaomiansuuksia ja niiden ennalta ehkäisevää merkitystä vammojen minimoinnissa.

    Kestävyys, voima, liikkuvuus. Tuo on aika kultainen kolmio fyysisen toimintakyvyn kannalta. Liikaa keskityttään siihen kestävyyteen, toki se on noista se eniten aikaa vaativa ominaisuus.

    Väitän että 90% suomalaisia vaivaavista polvi- selkä ja olkakivuista voitaisiin poistaa järkevällä voima- ja venyttelyohjelmalla, eikä suinkaan särkylääkkeillä tai kipua sietämällä (koska kuvitellaan että jotakin lopullista siellä nivelessä on jo tapahtunut). Nämä kaksi harjoitettavaa ominaisuutta ovat sikäli toisiinsa liittyineitä että voima vahvistaa mutta jäykistää, venyttely vetristää mutta (minun mielestäni) vaatii vahvat lihakset tuekseen. Etenkin ikääntyvän väestön kohdalla on selvästi osoitettu että elämänlaatu nousee selvästi kun aletaan vahvistamaan lihaksia.
     
    Tetra ja Laamanator tykkäsivät tästä.
  11. Vonka

    Vonka Ylipäällikkö Lahjoittaja ELSO 3.0

    Liittynyt:
    14.08.2013
    Viestejä:
    16,448
    Tykkäykset:
    23,945
    Pisteet:
    1,286
    Niin, siis tämä 1943 ohjelma oli kunnottomille ja laiskoille korsuissa makaaville ja lampunjalkoja kaivertaville tavallisille miehille madaltamaan aloittamisen kynnystä ja tuottamaan liikunnan iloa, joka niin helppoa on pilata suomalaiselta mieheltä.

    Että sellainen filosofia. Siinä alettiin vähän valmistautua parin vuoden breikin jälkeen sellaiseen asiaan kuin liikuntasota, tuli ja liike. Pihkala näki loppukirin häämöttävän.
     
  12. baikal

    baikal Ylipäällikkö Mod Lahjoittaja

    Liittynyt:
    11.04.2010
    Viestejä:
    16,020
    Tykkäykset:
    14,763
    Pisteet:
    1,286
    Missä määrin kunnoltaan ja ravitsemustasoltaan heikot miehet kestivät uutta painetta? Lösöttäminen ei valmista mihinkään....olisiko linjaa pitänyt kylmästi ohentaa ja kierrättää koulutussarjaa vähän taempana? Aloitekyky ja mielialat fyysisen kunnon ohella tapetaan tehokkaasti makaamalla märässä korsussa muutama vuosi.
     
  13. Vonka

    Vonka Ylipäällikkö Lahjoittaja ELSO 3.0

    Liittynyt:
    14.08.2013
    Viestejä:
    16,448
    Tykkäykset:
    23,945
    Pisteet:
    1,286
    Halsti kirjoitti, että kaiken muun takana, siis materiaalisen ylivoiman yllättävyden jne, oli kuitenkin pohjimmiltaan se henkinen seikka, että kun sota taas näytti kuolemannaamansa, siihen ei ollut totuttu. Kesti vähän aikaa päästä sinuiksi. Loppu on sitten sotataitoa ja taktiikkaa, aselajien yhteistoimintaa.

    Terävinä pysyivät esimerkiksi nuoret jääkäripataljoonat, joita jatkuvasti koulutettiin. Ahvenanmaalta linnoitustöistä irroitettu jääkäripataljoona harjoitteli kohtaamistaistelua vielä keskitysmarssin aikana VT-linjalle ihan kuin rauhanajan harjoituksissa. Myös lentäjät kävivät säännöllisesti verkkaisilla mutta pitkillä lenkeillä koko sodan ajan.

    Luulisin, että jalkaväkirykmenteissä ei oikein katsottu voitavan määrätä jermuja äkseeraamaan ja lenkille. Niiden taistelukunto oli laskenut. Seassa saattoi olla riittävästi tosi sotilaita, jolloin yksikin mies saattoi ratkaista pahan tilanteen. Sellaisista on monta tarinaa.

    Vaikea sanoa, kun ei ole elänyt aikaa. Vosin kuvitella, että kun on aikuinen mies kotoa viety kesäsotaan ja makaa turhautuneena luteiden syötävänä pari vuotta, hänen autoritaarinen johtamisensa ei ole aivan helppoa...
     
  14. koponen

    koponen Kenraali Lahjoittaja ELSO 2.0

    Liittynyt:
    19.04.2010
    Viestejä:
    2,502
    Tykkäykset:
    717
    Pisteet:
    636
    Sukutarinoista löytyy lukuisia mainintoja kuntoilusta ja harjoittelusta silloinkin kun joukko oli tehtävällä. Pienempi porukka vain taakse, ja liikettä, ammuntaa (ei pelkkiä kohdistuksia) ja harjoittelua. En yleistä, mutta ei se varmasti poikkeuksellistakaan ollut.
     

Jaa tämä sivu