Maamiinojen korvaaminen uusilla aseilla

[Hanski]

"Puolustushallinnon korvaushankkeeseen käyttämä rahoitusosuus, 100 milj. euroa, kohdistettiin raskaan raketinheitinjärjestelmän hankintoihin. Tämä hankinta on suoritettu loppuun."

Olisi mielenkiintoista tietää millainen käsitys kansanedustajilla on MLRS-järjestelmän nykytilasta, kun hankinta Pv:n ilmoituksen mukaan on jo suoritettu loppuun. Moniko ymmärtää, ettei meillä ole noille käytännössä mitään ammuttavaa?

Tuosta muotoilusta voinee päätellä, ettei niille myöskään hankita mitään ammuttavaa. Suomeksi sanottuna merkittävä osa miinojen korvaamiseen tarkoitetuista rahoista meni harakoille.

Suunnilleen yksi lavettikerta tykistöohjuksia on tulossa. Ehkä kuorma-ammuskiellon myötä muista hankinnoista ollaan tosiaan luopumassa. En halua tätä uskoa, mutta täysin mahdollista se toki on. Pessimisti ei pety :a-grin:

Mihin ne AT-2 -panssarimiinat taas unohtuivat? Puolustusvoimilla ei ollut ennen niitä mitään kykyä vaikuttaa panssarilauttojen liikkeisiin syvyydessä ja nyt tämä kyky avaa oikeasti ihan uusia mahdollisuuksia. Tietenkään AT-2 -miinoite ei ole mikään kaikki mongolit poissa pitävä kiinan muuri, mutta erinomaisen hyödyllinen lisä se on!

Uskoisin myös, että lähivuosina ilmoitetaan GMLRS-rakettien hankinnasta.

 

[baikal]

Claymore-nyytti lienee myös varsin kohtuullinen. Oivallinen tekijä on myös se, että ko. aseisiin hankittiin moderni sytkärisarja. Näillä lienee myös kotimainen valmistajakin.

Raskaan raketinheittimen järjestelmien modaaminen ja palikoiden hankkiminen siihen oli edellytys sille, että ko. järjestelmä ylipäätään saatiin siihen mirnaan, että sillä voidaan kurantisti myös vaikuttaa sotatoimiin. Todella paksuun syvyyteen vaikuttaminen ei ole ihan simppeliä eikä sitä kykyä saavuteta vain sillä, että ostetaan ammuksia. Pohjoismainen ystäväni sesloi urallaan ko. aseen kanssa ja hän puhuu aina kokonaisuudesta. Yksi palikka ei kesää tee, kokonaisuuden on toimittava. Ja paksuun syvyyteen vaikuttaminen vaatii omat temppunsa.

 

[juhapar]

"Puolustushallinnon korvaushankkeeseen käyttämä rahoitusosuus, 100 milj. euroa, kohdistettiin raskaan raketinheitinjärjestelmän hankintoihin. Tämä hankinta on suoritettu loppuun."

Olisi mielenkiintoista tietää millainen käsitys kansanedustajilla on MLRS-järjestelmän nykytilasta, kun hankinta Pv:n ilmoituksen mukaan on jo suoritettu loppuun. Moniko ymmärtää, ettei meillä ole noille käytännössä mitään ammuttavaa?

Tuosta muotoilusta voinee päätellä, ettei niille myöskään hankita mitään ammuttavaa. Suomeksi sanottuna merkittävä osa miinojen korvaamiseen tarkoitetuista rahoista meni harakoille.

Suunnilleen yksi lavettikerta tykistöohjuksia on tulossa. Ehkä kuorma-ammuskiellon myötä muista hankinnoista ollaan tosiaan luopumassa. En halua tätä uskoa, mutta täysin mahdollista se toki on. Pessimisti ei pety :a-grin:

Mihin ne AT-2 -panssarimiinat taas unohtuivat? Puolustusvoimilla ei ollut ennen niitä mitään kykyä vaikuttaa panssarilauttojen liikkeisiin syvyydessä ja nyt tämä kyky avaa oikeasti ihan uusia mahdollisuuksia. Tietenkään AT-2 -miinoite ei ole mikään kaikki mongolit poissa pitävä kiinan muuri, mutta erinomaisen hyödyllinen lisä se on!

Uskoisin myös, että lähivuosina ilmoitetaan GMLRS-rakettien hankinnasta.

Ehdottomasti pitäisi niitten panssarilauttojen varalle ylhäältä vaikuttavaa tavaraa. Miinan päälle vaunun on ajettava, mutta ontelomainen tytärammus kun mossahtaa vaunun kannelle, niin vaunu on pelistä pois ainakin jonkun aikaa. Siksipä siis jotain oikeasti panssarintorjuntaan sopivaa kamaa. Unitaarikärjet eivät juuri panssarintorjuntaan taida soveltua ja raketinheittimellä ja miinankylväjällä on erilaiset tehtävät.

 

[Hande]

Raskaan raketinheittimen järjestelmien modaaminen ja palikoiden hankkiminen siihen oli edellytys sille, että ko. järjestelmä ylipäätään saatiin siihen mirnaan, että sillä voidaan kurantisti myös vaikuttaa sotatoimiin. Todella paksuun syvyyteen vaikuttaminen ei ole ihan simppeliä eikä sitä kykyä saavuteta vain sillä, että ostetaan ammuksia. Pohjoismainen ystäväni sesloi urallaan ko. aseen kanssa ja hän puhuu aina kokonaisuudesta. Yksi palikka ei kesää tee, kokonaisuuden on toimittava. Ja paksuun syvyyteen vaikuttaminen vaatii omat temppunsa.

Kannatti modata lavetit, JOS hankitaan myös a-tarpeita. Aika näyttää hankitaanko. Suunniteltuun käyttöönsä tuo on varmasti soiva peli, mutta nykysuunnitelmat ovat hämärän peitossa. Etenkin kuorma-ammusten suhteen tilanne vaikuttaa äärimmäisen huolestuttavalta.

 

[Hanski]

Raskaan raketinheittimen järjestelmien modaaminen ja palikoiden hankkiminen siihen oli edellytys sille, että ko. järjestelmä ylipäätään saatiin siihen mirnaan, että sillä voidaan kurantisti myös vaikuttaa sotatoimiin. Todella paksuun syvyyteen vaikuttaminen ei ole ihan simppeliä eikä sitä kykyä saavuteta vain sillä, että ostetaan ammuksia. Pohjoismainen ystäväni sesloi urallaan ko. aseen kanssa ja hän puhuu aina kokonaisuudesta. Yksi palikka ei kesää tee, kokonaisuuden on toimittava. Ja paksuun syvyyteen vaikuttaminen vaatii omat temppunsa.

Kannatti modata lavetit, JOS hankitaan myös a-tarpeita. Aika näyttää hankitaanko. Suunniteltuun käyttöönsä tuo on varmasti soiva peli, mutta nykysuunnitelmat ovat hämärän peitossa. Etenkin kuorma-ammusten suhteen tilanne vaikuttaa äärimmäisen huolestuttavalta.

Ja tulenkäytön kokonaisuus on selvästi myös rakenteilla / jo iskussa, mutta en usko siihen liittyvien yksityiskohtien olevan julkisia. En ole ollenkaan huolissani tästä raketinheitinhankinnasta, kerralla hankittiin 4 sotavalmista yksikköä kaikkine kilkkeineen varustettuna viimeisen päälle. Harvoin on tapahtunut vastaavaa Suomessa, useinhan hankinnoissa säästetään jonkin pienen kustannuserän mutta kriittisen toiminnallisuuden osalta.

 

[Hande]

Ja tulenkäytön kokonaisuus on selvästi myös rakenteilla / jo iskussa, mutta en usko siihen liittyvien yksityiskohtien olevan julkisia. En ole ollenkaan huolissani tästä raketinheitinhankinnasta, kerralla hankittiin 4 sotavalmista yksikköä kaikkine kilkkeineen varustettuna viimeisen päälle. Harvoin on tapahtunut vastaavaa Suomessa, useinhan hankinnoissa säästetään jonkin pienen kustannuserän mutta kriittisen toiminnallisuuden osalta.

A-tarvikkeita voisi pitää kriittisenä puutteena toiminnallisuudessa :a-grin:

Tässä on kaikki eväät hyvään lopputulemaan, mutta se on myös helppo tuhota esim. kuorma-ammuskiellolla tms. piperryksellä. Toistaiseksi siis toivotaan parasta ja pelätään pahinta.

 

[baikal]

Raskaan raketinheittimen järjestelmien modaaminen ja palikoiden hankkiminen siihen oli edellytys sille, että ko. järjestelmä ylipäätään saatiin siihen mirnaan, että sillä voidaan kurantisti myös vaikuttaa sotatoimiin. Todella paksuun syvyyteen vaikuttaminen ei ole ihan simppeliä eikä sitä kykyä saavuteta vain sillä, että ostetaan ammuksia. Pohjoismainen ystäväni sesloi urallaan ko. aseen kanssa ja hän puhuu aina kokonaisuudesta. Yksi palikka ei kesää tee, kokonaisuuden on toimittava. Ja paksuun syvyyteen vaikuttaminen vaatii omat temppunsa.

Kannatti modata lavetit, JOS hankitaan myös a-tarpeita. Aika näyttää hankitaanko. Suunniteltuun käyttöönsä tuo on varmasti soiva peli, mutta nykysuunnitelmat ovat hämärän peitossa. Etenkin kuorma-ammusten suhteen tilanne vaikuttaa äärimmäisen huolestuttavalta.

Ja tulenkäytön kokonaisuus on selvästi myös rakenteilla / jo iskussa, mutta en usko siihen liittyvien yksityiskohtien olevan julkisia. En ole ollenkaan huolissani tästä raketinheitinhankinnasta, kerralla hankittiin 4 sotavalmista yksikköä kaikkine kilkkeineen varustettuna viimeisen päälle. Harvoin on tapahtunut vastaavaa Suomessa, useinhan hankinnoissa säästetään jonkin pienen kustannuserän mutta kriittisen toiminnallisuuden osalta.

Näin olen minäkin tämän ymmärtänyt. Ja haluttiin rakentaa ne "palikat" kuntoon ensin, ammushankinta ei ole tässä tilanteessa niin päällekaatuva kuin aikaa ja rahaa vievä järjestelmän rakentaminen. Ei ole kaiketi ihan niin simppeli juttu kuin äkkiä luulisi.

 

[Hanski]

Raskaan raketinheittimen järjestelmien modaaminen ja palikoiden hankkiminen siihen oli edellytys sille, että ko. järjestelmä ylipäätään saatiin siihen mirnaan, että sillä voidaan kurantisti myös vaikuttaa sotatoimiin. Todella paksuun syvyyteen vaikuttaminen ei ole ihan simppeliä eikä sitä kykyä saavuteta vain sillä, että ostetaan ammuksia. Pohjoismainen ystäväni sesloi urallaan ko. aseen kanssa ja hän puhuu aina kokonaisuudesta. Yksi palikka ei kesää tee, kokonaisuuden on toimittava. Ja paksuun syvyyteen vaikuttaminen vaatii omat temppunsa.

Kannatti modata lavetit, JOS hankitaan myös a-tarpeita. Aika näyttää hankitaanko. Suunniteltuun käyttöönsä tuo on varmasti soiva peli, mutta nykysuunnitelmat ovat hämärän peitossa. Etenkin kuorma-ammusten suhteen tilanne vaikuttaa äärimmäisen huolestuttavalta.

Ja tulenkäytön kokonaisuus on selvästi myös rakenteilla / jo iskussa, mutta en usko siihen liittyvien yksityiskohtien olevan julkisia. En ole ollenkaan huolissani tästä raketinheitinhankinnasta, kerralla hankittiin 4 sotavalmista yksikköä kaikkine kilkkeineen varustettuna viimeisen päälle. Harvoin on tapahtunut vastaavaa Suomessa, useinhan hankinnoissa säästetään jonkin pienen kustannuserän mutta kriittisen toiminnallisuuden osalta.

Näin olen minäkin tämän ymmärtänyt. Ja haluttiin rakentaa ne "palikat" kuntoon ensin, ammushankinta ei ole tässä tilanteessa niin päällekaatuva kuin aikaa ja rahaa vievä järjestelmän rakentaminen. Ei ole kaiketi ihan niin simppeli juttu kuin äkkiä luulisi.

Tässähän kävi lisäksi niin, että puolustusvoimat hankki heittimet n. 5 vuotta aikaisemmin kuin oli alunperin suunnitellut Hollannin ylijäämäheittimien tullessa markkinoille.

Tämän asejärjestelmän osalta ammushankinta on helppo toteuttaa melkein koska tahansa (mielellään kuitenkin ennen klassista harmaata vaihetta): heittimen käyttäjäkunta on laaja ja perus a-tarviketta M26 löytyy jokaiselta käyttäjämaalta. Tämä raketti olisi tosin ilmeisesti Suomen talvessa vähän ongelmallinen, mutta jos kiire tulee, niin pieni kauneushaitta räjähtämättömistä ammuksista ei haittaa...

 

[JOKO]

Raskaan raketinheittimen järjestelmien modaaminen ja palikoiden hankkiminen siihen oli edellytys sille, että ko. järjestelmä ylipäätään saatiin siihen mirnaan, että sillä voidaan kurantisti myös vaikuttaa sotatoimiin. Todella paksuun syvyyteen vaikuttaminen ei ole ihan simppeliä eikä sitä kykyä saavuteta vain sillä, että ostetaan ammuksia. Pohjoismainen ystäväni sesloi urallaan ko. aseen kanssa ja hän puhuu aina kokonaisuudesta. Yksi palikka ei kesää tee, kokonaisuuden on toimittava. Ja paksuun syvyyteen vaikuttaminen vaatii omat temppunsa.

Kannatti modata lavetit, JOS hankitaan myös a-tarpeita. Aika näyttää hankitaanko. Suunniteltuun käyttöönsä tuo on varmasti soiva peli, mutta nykysuunnitelmat ovat hämärän peitossa. Etenkin kuorma-ammusten suhteen tilanne vaikuttaa äärimmäisen huolestuttavalta.

Ja tulenkäytön kokonaisuus on selvästi myös rakenteilla / jo iskussa, mutta en usko siihen liittyvien yksityiskohtien olevan julkisia. En ole ollenkaan huolissani tästä raketinheitinhankinnasta, kerralla hankittiin 4 sotavalmista yksikköä kaikkine kilkkeineen varustettuna viimeisen päälle. Harvoin on tapahtunut vastaavaa Suomessa, useinhan hankinnoissa säästetään jonkin pienen kustannuserän mutta kriittisen toiminnallisuuden osalta.

Näin olen minäkin tämän ymmärtänyt. Ja haluttiin rakentaa ne "palikat" kuntoon ensin, ammushankinta ei ole tässä tilanteessa niin päällekaatuva kuin aikaa ja rahaa vievä järjestelmän rakentaminen. Ei ole kaiketi ihan niin simppeli juttu kuin äkkiä luulisi.

Tässähän kävi lisäksi niin, että puolustusvoimat hankki heittimet n. 5 vuotta aikaisemmin kuin oli alunperin suunnitellut Hollannin ylijäämäheittimien tullessa markkinoille.

Tämän asejärjestelmän osalta ammushankinta on helppo toteuttaa melkein koska tahansa (mielellään kuitenkin ennen klassista harmaata vaihetta): heittimen käyttäjäkunta on laaja ja perus a-tarviketta M26 löytyy jokaiselta käyttäjämaalta. Tämä raketti olisi tosin ilmeisesti Suomen talvessa vähän ongelmallinen, mutta jos kiire tulee, niin pieni kauneushaitta räjähtämättömistä ammuksista ei haittaa...

Minun ymmärtääkseni raketinheittimet hommattiin ihan ajallaan, mutta kesken hankinnan tuli rypälehysteria, joten ampumatarvikkeet jouduttiin jättämään stenattavaksi Hollantiin. Eli varsinaisia ammuksia ei ole eikä tule. Ohjuksia hankittaneen suunnilleen yhden lavetin tarpeisiin.

Ei tämä nyt sinällään mitään uutta ole. Onhan meillä ollut panssarivaunuja ilman tykkejä, rannikkotykkejä ilman kranaatteja ja miehiä ilman kivääreitä. Hankitaan puuttuvat rojut sitten harmaassa vaiheessa.

 

[Hanski]

Kannatti modata lavetit, JOS hankitaan myös a-tarpeita. Aika näyttää hankitaanko. Suunniteltuun käyttöönsä tuo on varmasti soiva peli, mutta nykysuunnitelmat ovat hämärän peitossa. Etenkin kuorma-ammusten suhteen tilanne vaikuttaa äärimmäisen huolestuttavalta.

Ja tulenkäytön kokonaisuus on selvästi myös rakenteilla / jo iskussa, mutta en usko siihen liittyvien yksityiskohtien olevan julkisia. En ole ollenkaan huolissani tästä raketinheitinhankinnasta, kerralla hankittiin 4 sotavalmista yksikköä kaikkine kilkkeineen varustettuna viimeisen päälle. Harvoin on tapahtunut vastaavaa Suomessa, useinhan hankinnoissa säästetään jonkin pienen kustannuserän mutta kriittisen toiminnallisuuden osalta.

Näin olen minäkin tämän ymmärtänyt. Ja haluttiin rakentaa ne "palikat" kuntoon ensin, ammushankinta ei ole tässä tilanteessa niin päällekaatuva kuin aikaa ja rahaa vievä järjestelmän rakentaminen. Ei ole kaiketi ihan niin simppeli juttu kuin äkkiä luulisi.

Tässähän kävi lisäksi niin, että puolustusvoimat hankki heittimet n. 5 vuotta aikaisemmin kuin oli alunperin suunnitellut Hollannin ylijäämäheittimien tullessa markkinoille.

Tämän asejärjestelmän osalta ammushankinta on helppo toteuttaa melkein koska tahansa (mielellään kuitenkin ennen klassista harmaata vaihetta): heittimen käyttäjäkunta on laaja ja perus a-tarviketta M26 löytyy jokaiselta käyttäjämaalta. Tämä raketti olisi tosin ilmeisesti Suomen talvessa vähän ongelmallinen, mutta jos kiire tulee, niin pieni kauneushaitta räjähtämättömistä ammuksista ei haittaa...

Minun ymmärtääkseni raketinheittimet hommattiin ihan ajallaan, mutta kesken hankinnan tuli rypälehysteria, joten ampumatarvikkeet jouduttiin jättämään stenattavaksi Hollantiin. Eli varsinaisia ammuksia ei ole eikä tule. Ohjuksia hankittaneen suunnilleen yhden lavetin tarpeisiin.

Ei tämä nyt sinällään mitään uutta ole. Onhan meillä ollut panssarivaunuja ilman tykkejä, rannikkotykkejä ilman kranaatteja ja miehiä ilman kivääreitä. Hankitaan puuttuvat rojut sitten harmaassa vaiheessa.

Kyllä hankinta aikaistui, en tosin ole ihan varma oliko kyseessä juuri 5 vuotta.

Edelleen, AT-2 -miinaraketit on turvalllisesti luolissa Suomessa ja M26:a saadaan tarvittaessa nopeasti joltain käyttäjämaalta, jos iskee kiire eikä ole aikaa potea turhaa rypäleallergiaa.

 

[Hande]

Kyllä hankinta aikaistui, en tosin ole ihan varma oliko kyseessä juuri 5 vuotta.

Edelleen, AT-2 -miinaraketit on turvalllisesti luolissa Suomessa ja M26:a saadaan tarvittaessa nopeasti joltain käyttäjämaalta, jos iskee kiire eikä ole aikaa potea turhaa rypäleallergiaa.

Näin minäkin asian muistan, että lavettien hankinta tuli hiukan etuajassa. Modaukset ja ATACMS-hankinta tulivat alkuperäisen aikataulun puitteissa. Vuonna 2016 pitäisi sitten olla valmista, kunhan parin seuraavan vuoden aikana vielä hankitaan raketteja luokkaa 300-400 miljoonalla Eurolla. Kuormarakettien puuttuessa suorituskyky tosin jäisi yhteen seitsemäsosaan kaavaillusta. Kun rahoitus ja sitä myöten myös määrä jäävät melkoisen varmasti vajaaksi, niin iskukykytutkimuksen muodossa julkistetun Pv:n toivelistan mukainen ohjelma näyttää toteutuvan enintään 10-prosenttisesti. Siis mikäli arvioidaan kovaa ydintä, eli iskukykyä.

 

[Jukkis]

Eikös noihin ollut semmoiset Gradin raketteja ampuvat harjoituskasetit olemassa? Vai onko ne niin kieroon hitsattuja että ohi menee vaikka maaliksi määräisi maapallon? Tokihan noita ampuu halvemmaltakin lavetilta...

Muistaakseni tuollainenkin järjestely aikanaan uutisoitiin. Noin kalliin järjestelmän olemassaolon oikeutus tulee kuitenkin muualta kuin siitä, että ne tarjoavat vaihtoehtoisen lavetin meillä jo olleille raketeille.

Täysin totta. Ajatuskulkuni menikin jotakuinkin sitä kautta, että jos alunperin oikeutetusti olemaan hankitulta lavetilta (MRLS) otetaan se olemassaolon oikeutus (kuorma-ammukset) pois, niin jollain tuollaisella ratkaisulla voitaisiin saada edes jotain käyttöarvoa ulos noista laveteista senkin jälkeen kun ne vähät selustan infrastruktuurin tuhoamispuikulat (ATACMS) on käytetty.

 

[juhapar]

Eikös noihin ollut semmoiset Gradin raketteja ampuvat harjoituskasetit olemassa? Vai onko ne niin kieroon hitsattuja että ohi menee vaikka maaliksi määräisi maapallon? Tokihan noita ampuu halvemmaltakin lavetilta...

Muistaakseni tuollainenkin järjestely aikanaan uutisoitiin. Noin kalliin järjestelmän olemassaolon oikeutus tulee kuitenkin muualta kuin siitä, että ne tarjoavat vaihtoehtoisen lavetin meillä jo olleille raketeille.

Täysin totta. Ajatuskulkuni menikin jotakuinkin sitä kautta, että jos alunperin oikeutetusti olemaan hankitulta lavetilta (MRLS) otetaan se olemassaolon oikeutus (kuorma-ammukset) pois, niin jollain tuollaisella ratkaisulla voitaisiin saada edes jotain käyttöarvoa ulos noista laveteista senkin jälkeen kun ne vähät selustan infrastruktuurin tuhoamispuikulat (ATACMS) on käytetty.

Pystyisiköhän niillä Raekuuro-kehikoilla ampumaan venäläistä 9M218-rakettia? Olisi sentään 30 km kantamakin.

 

[baikal]

slo pol ger- yritys valmistaa tai valmisti 122-rakettia, jonka maks.amet oli on 40 kilometriä. Sen tilaaminen oli ammoin tapetilla, ei hajuakaan toteutumasta. Rahaa oli varattu pyöreet 40 miljoonaa silloin ammushankintaan.

Kaikkien valtioiden asevoimat haluavat jättää kertomatta olennaisia osia suorituskyvystään. Tässä kohtaa sitten itsekunkin hlökoht. luolauskovaisuuden taso ratkaisee eli onko joku paketti sotavalmis, ei ihan ole vai onko se vain kategoriaräpellys.

MLRS haluttiin varmasti saattaa oikeasti toimintavalmiiksi ja menneet vuodet on käytetty tuohon työhön. Ammusten hankinta on kuitenkin suht simppeliä ja ""nopeaa"" hommaa. Tässä uhkatilanteessa mielestäni on perusteltuakin liukua a-tarpeen hankinta-aikatauluissa. Toki on niin, ettei Maavoimat voi antaa loputtomia liukuja....jahka alkaa Ilmavoiman vaihtoviikot niin silloin kyllä tietää, mihin hankintarahat menevät.

 

[veffeade]

slo pol ger- yritys valmistaa tai valmisti 122-rakettia, jonka maks.amet oli on 40 kilometriä. Sen tilaaminen oli ammoin tapetilla, ei hajuakaan toteutumasta. Rahaa oli varattu pyöreet 40 miljoonaa silloin ammushankintaan.

Kaikkien valtioiden asevoimat haluavat jättää kertomatta olennaisia osia suorituskyvystään. Tässä kohtaa sitten itsekunkin hlökoht. luolauskovaisuuden taso ratkaisee eli onko joku paketti sotavalmis, ei ihan ole vai onko se vain kategoriaräpellys.

MLRS haluttiin varmasti saattaa oikeasti toimintavalmiiksi ja menneet vuodet on käytetty tuohon työhön. Ammusten hankinta on kuitenkin suht simppeliä ja ""nopeaa"" hommaa. Tässä uhkatilanteessa mielestäni on perusteltuakin liukua a-tarpeen hankinta-aikatauluissa. Toki on niin, ettei Maavoimat voi antaa loputtomia liukuja....jahka alkaa Ilmavoiman vaihtoviikot niin silloin kyllä tietää, mihin hankintarahat menevät.

Tuota nuin: Nuilla Gradin paukuilla ja muilla vastaavilla; osuukos nuilla oikeasti mihinkään tarkasti tuolla hahmotelulla "extended range" etäisyydellä?. Niillä ei taida osua tarkasti oletuksenakaan ...

 

[SJ]

slo pol ger- yritys valmistaa tai valmisti 122-rakettia, jonka maks.amet oli on 40 kilometriä. Sen tilaaminen oli ammoin tapetilla, ei hajuakaan toteutumasta. Rahaa oli varattu pyöreet 40 miljoonaa silloin ammushankintaan.

Kaikkien valtioiden asevoimat haluavat jättää kertomatta olennaisia osia suorituskyvystään. Tässä kohtaa sitten itsekunkin hlökoht. luolauskovaisuuden taso ratkaisee eli onko joku paketti sotavalmis, ei ihan ole vai onko se vain kategoriaräpellys.

MLRS haluttiin varmasti saattaa oikeasti toimintavalmiiksi ja menneet vuodet on käytetty tuohon työhön. Ammusten hankinta on kuitenkin suht simppeliä ja ""nopeaa"" hommaa. Tässä uhkatilanteessa mielestäni on perusteltuakin liukua a-tarpeen hankinta-aikatauluissa. Toki on niin, ettei Maavoimat voi antaa loputtomia liukuja....jahka alkaa Ilmavoiman vaihtoviikot niin silloin kyllä tietää, mihin hankintarahat menevät.

Tuota nuin: Nuilla Gradin paukuilla ja muilla vastaavilla; osuukos nuilla oikeasti mihinkään tarkasti tuolla hahmotelulla "extended range" etäisyydellä?. Niillä ei taida osua tarkasti oletuksenakaan ...

Se vähän riippuu. Taitaa olla, että tavallisestikin rakettikasetti ammutaan 50x300 metrin alueelle. Tavallinen tykistö ampuu tarvittaessa 100x100 alueelle. Mutta veikkaan, että tarkkuutta löytyy ihan tarpeeksi jatketullakin kantamalla, ottaen huomioon, että yleensä niitä raketteja ammutaan kerralla 240.

 

[veffeade]

slo pol ger- yritys valmistaa tai valmisti 122-rakettia, jonka maks.amet oli on 40 kilometriä. Sen tilaaminen oli ammoin tapetilla, ei hajuakaan toteutumasta. Rahaa oli varattu pyöreet 40 miljoonaa silloin ammushankintaan.

Kaikkien valtioiden asevoimat haluavat jättää kertomatta olennaisia osia suorituskyvystään. Tässä kohtaa sitten itsekunkin hlökoht. luolauskovaisuuden taso ratkaisee eli onko joku paketti sotavalmis, ei ihan ole vai onko se vain kategoriaräpellys.

MLRS haluttiin varmasti saattaa oikeasti toimintavalmiiksi ja menneet vuodet on käytetty tuohon työhön. Ammusten hankinta on kuitenkin suht simppeliä ja ""nopeaa"" hommaa. Tässä uhkatilanteessa mielestäni on perusteltuakin liukua a-tarpeen hankinta-aikatauluissa. Toki on niin, ettei Maavoimat voi antaa loputtomia liukuja....jahka alkaa Ilmavoiman vaihtoviikot niin silloin kyllä tietää, mihin hankintarahat menevät.

Tuota nuin: Nuilla Gradin paukuilla ja muilla vastaavilla; osuukos nuilla oikeasti mihinkään tarkasti tuolla hahmotelulla "extended range" etäisyydellä?. Niillä ei taida osua tarkasti oletuksenakaan ...

Se vähän riippuu. Taitaa olla, että tavallisestikin rakettikasetti ammutaan 50x300 metrin alueelle. Tavallinen tykistö ampuu tarvittaessa 100x100 alueelle. Mutta veikkaan, että tarkkuutta löytyy ihan tarpeeksi jatketullakin kantamalla, ottaen huomioon, että yleensä niitä raketteja ammutaan kerralla 240.

Jos saitilta löytyy Gradi miehiä: Miten tuo kasettipaketti tähdätää ja suunnataan haluttuun kohteeseen?. Ei muuten, mutta olen ymmärtänyt että niissä on kiinteä ajopanos, joten kikkailu etäisyyksillä tapahtuisi korolla?. Näitä kyselee siis tietämätön...

 

[SJ]

slo pol ger- yritys valmistaa tai valmisti 122-rakettia, jonka maks.amet oli on 40 kilometriä. Sen tilaaminen oli ammoin tapetilla, ei hajuakaan toteutumasta. Rahaa oli varattu pyöreet 40 miljoonaa silloin ammushankintaan.

Kaikkien valtioiden asevoimat haluavat jättää kertomatta olennaisia osia suorituskyvystään. Tässä kohtaa sitten itsekunkin hlökoht. luolauskovaisuuden taso ratkaisee eli onko joku paketti sotavalmis, ei ihan ole vai onko se vain kategoriaräpellys.

MLRS haluttiin varmasti saattaa oikeasti toimintavalmiiksi ja menneet vuodet on käytetty tuohon työhön. Ammusten hankinta on kuitenkin suht simppeliä ja ""nopeaa"" hommaa. Tässä uhkatilanteessa mielestäni on perusteltuakin liukua a-tarpeen hankinta-aikatauluissa. Toki on niin, ettei Maavoimat voi antaa loputtomia liukuja....jahka alkaa Ilmavoiman vaihtoviikot niin silloin kyllä tietää, mihin hankintarahat menevät.

Tuota nuin: Nuilla Gradin paukuilla ja muilla vastaavilla; osuukos nuilla oikeasti mihinkään tarkasti tuolla hahmotelulla "extended range" etäisyydellä?. Niillä ei taida osua tarkasti oletuksenakaan ...

Se vähän riippuu. Taitaa olla, että tavallisestikin rakettikasetti ammutaan 50x300 metrin alueelle. Tavallinen tykistö ampuu tarvittaessa 100x100 alueelle. Mutta veikkaan, että tarkkuutta löytyy ihan tarpeeksi jatketullakin kantamalla, ottaen huomioon, että yleensä niitä raketteja ammutaan kerralla 240.

Jos saitilta löytyy Gradi miehiä: Miten tuo kasettipaketti tähdätää ja suunnataan haluttuun kohteeseen?. Ei muuten, mutta olen ymmärtänyt että niissä on kiinteä ajopanos, joten kikkailu etäisyyksillä tapahtuisi korolla?. Näitä kyselee siis tietämätön...

Joo, lisäksi rakettiin voi laittaa jonkinlaisen ilmajarrun joka suunnilleen puolittaa kantaman. Raketeilla on luonnollisestikin jonkinlainen minimi kantama.

 

[Samses]

slo pol ger- yritys valmistaa tai valmisti 122-rakettia, jonka maks.amet oli on 40 kilometriä. Sen tilaaminen oli ammoin tapetilla, ei hajuakaan toteutumasta. Rahaa oli varattu pyöreet 40 miljoonaa silloin ammushankintaan.

Kaikkien valtioiden asevoimat haluavat jättää kertomatta olennaisia osia suorituskyvystään. Tässä kohtaa sitten itsekunkin hlökoht. luolauskovaisuuden taso ratkaisee eli onko joku paketti sotavalmis, ei ihan ole vai onko se vain kategoriaräpellys.

MLRS haluttiin varmasti saattaa oikeasti toimintavalmiiksi ja menneet vuodet on käytetty tuohon työhön. Ammusten hankinta on kuitenkin suht simppeliä ja ""nopeaa"" hommaa. Tässä uhkatilanteessa mielestäni on perusteltuakin liukua a-tarpeen hankinta-aikatauluissa. Toki on niin, ettei Maavoimat voi antaa loputtomia liukuja....jahka alkaa Ilmavoiman vaihtoviikot niin silloin kyllä tietää, mihin hankintarahat menevät.

Tuota nuin: Nuilla Gradin paukuilla ja muilla vastaavilla; osuukos nuilla oikeasti mihinkään tarkasti tuolla hahmotelulla "extended range" etäisyydellä?. Niillä ei taida osua tarkasti oletuksenakaan ...

No ei varmasti osu, mutta toisaalta, jos maali on tyyliin "teiden x ja y risteyksen pohjoispuolella oleva peltoaukea, jonne vihollisen maahanlaskuprikaatia juuri lasketaan helikoptereilla" niin tarvinneeko tuon niin metrintarkkaa per raketti ollakaan - keskitys menee oikealle pellolle ja se riittää. Ymmärtääkseni rakh käytetään juuri tästä syystä aina pattereittain.

 

[SJ]

slo pol ger- yritys valmistaa tai valmisti 122-rakettia, jonka maks.amet oli on 40 kilometriä. Sen tilaaminen oli ammoin tapetilla, ei hajuakaan toteutumasta. Rahaa oli varattu pyöreet 40 miljoonaa silloin ammushankintaan.

Kaikkien valtioiden asevoimat haluavat jättää kertomatta olennaisia osia suorituskyvystään. Tässä kohtaa sitten itsekunkin hlökoht. luolauskovaisuuden taso ratkaisee eli onko joku paketti sotavalmis, ei ihan ole vai onko se vain kategoriaräpellys.

MLRS haluttiin varmasti saattaa oikeasti toimintavalmiiksi ja menneet vuodet on käytetty tuohon työhön. Ammusten hankinta on kuitenkin suht simppeliä ja ""nopeaa"" hommaa. Tässä uhkatilanteessa mielestäni on perusteltuakin liukua a-tarpeen hankinta-aikatauluissa. Toki on niin, ettei Maavoimat voi antaa loputtomia liukuja....jahka alkaa Ilmavoiman vaihtoviikot niin silloin kyllä tietää, mihin hankintarahat menevät.

Tuota nuin: Nuilla Gradin paukuilla ja muilla vastaavilla; osuukos nuilla oikeasti mihinkään tarkasti tuolla hahmotelulla "extended range" etäisyydellä?. Niillä ei taida osua tarkasti oletuksenakaan ...

No ei varmasti osu, mutta toisaalta, jos maali on tyyliin "teiden x ja y risteyksen pohjoispuolella oleva peltoaukea, jonne vihollisen maahanlaskuprikaatia juuri lasketaan helikoptereilla" niin tarvinneeko tuon niin metrintarkkaa per raketti ollakaan - keskitys menee oikealle pellolle ja se riittää. Ymmärtääkseni rakh käytetään juuri tästä syystä aina pattereittain.

Raketinheittimet (siis nuo mitkä käyttävät tyhmiä raketteja) ovat aina aluemaaleja varten. Siis vielä isompia kuin tykistön maalit yleensä.