Markkinoilla oleva käytetty kalusto

Hmm, miten olisi rannikkojääkäreille lisää veneitä? Tarve on selvä, koska kilpajuoksu Maarianhaminaan.

Ruotsalaiset ovat tilanneet Stridsbåt 90 -maihinnousuveneitä yhteensä kokonaiset 150 kpl! Valtaosa aluksista on 1990-luvulta, mutta 27 on panssaroitua mallia, jota tilattiin vuonna 2002. G-veneitä (sama kuin Suomessa) Ruotsi on myöskin hankkinut, ilmeisesti kokonaiset 100 kappaletta.

En tunne tarkkaan ruotsalaisten nykyistä organisaatiota, mutta minulle on jäänyt käsitys, että siellä ei ole rannikkojoukkoja enää kuin n. komppanian verran. Sekään ei ole mikään rannikkojääkärikomppania, vaan pikemminkin erikoistoimintaosasto. En sitten tiedä, mitä ruotsalaiset aikovat perustaa reservistä, jos aikovat. Tarve koko kalustolle lienee siis aika pieni.

Sen sijaan meillä taitaa olla vielä Uiskoja palveluksessa? Jurmoja nyt on kohtalaisesti, mutta Jehuja on tilattu vain 12 kpl, ja hintaa kertyi 34 miljoonaa euroa... Kyllä se ruotsinlaiva aina Uiskon voittaa! Mahtaisiko panssaroitujakin Stridsbåteja olla tarjolla?
Noissa tuon kokoisissa paateissa ei välttämättä ole niin paljon mieltä ostaa käytettyä kamaa kuin muualla. Tämä siksi että niissä maksaa eniten moottorit&propulsio jotka keräävät itseensä tunteja koulutuskäytössä runsaasti eli tuollainen 1990-luvun vene on koneeltaan todennäköisesti koulutuskäyttöön loppu. Toinen on navigointi- ja sensorijärjestelmä joka on noihin hommiin nykystandardein antiikkia. Meilläkin menossa Jurmot käsittääkseni melko isoon ja arvokkaaseen retrofittiin vaikka ovat vuosikymmenen tuoreempia ja nimenomaan meidän tarpeisiin(tapoihin toimia) alunperin muokattuja. Jos halutaan saavuttaa vaikkapa ballistista tai ABC-suojausta, helpompi tehdä se uuteen kuin vanhaan runkoon jolloin saavutettu säästö isommassa sarjassa ostamalla noin vanhaa kamaa ja päivittää se tämän päivän suorituskykyvaatimuksiin. Tämä oli alaa tuntevan jonkin verran tuntevan näkemys yleisellä tasolla hankitun tiedon perusteella Stridabåt:eista. Lisäksi olen antanut itselleni ymmärtää että Marine Alutechin tekeleissä on jotain paremmin oivallettua meidän rannikolle kuin Dockstan vastaavissa mutta tämä sellainen enempi tornaritason juttu kuin kylmää tieteellistä faktaa mielipiteen tueksi.
 
Tod.näk
 
Kuulema euroopan suunnalta löytyy vielä telakalustoa, ei tst mallia. Mutta niitä tukevia osia mistä osa on luopunut...
 
Ehdottelinkiin jo tykistöketjussa, mutta olisiko teistä järkevää korvata itämainen vedettävä kalusto esim 155mm M198 kalustolla? Tykki painaa 7 tonnia ja tarvitsisi todennäköisesti tehokkaan vetokaluston.

USA on korvaamassa omaa vedettävää kalustoaan M777 tykillä ja noita vanhoja voisi irrota sopuhintaan.
 
Ehdottelinkiin jo tykistöketjussa, mutta olisiko teistä järkevää korvata itämainen vedettävä kalusto esim 155mm M198 kalustolla? Tykki painaa 7 tonnia ja tarvitsisi todennäköisesti tehokkaan vetokaluston.

USA on korvaamassa omaa vedettävää kalustoaan M777 tykillä ja noita vanhoja voisi irrota sopuhintaan.
Ei ole Suomen kohdalla taloudellisesti kannattavaa ostaa käytettyä, tai uutta raskasta kalustoa rapakaon takaa. Rahtikustannukset ovat niin päätähuimaavat että kaluston arvo kaksin-, kolminkeraistuu matkan aikana.
 
Viimeksi muokattu:
Ei ole Suomen kohdalla taloudellisesti kannattavaa ostaa käytettyä, tai uutta raskasta kalustoa rapakaon takaa. Rahtikustannukset ovat niin päätähuimaavat että kaluston arvo kaksin-, kolminkeraistuu matkan aikana.

Ei kai, ellei järjestelmien hinta ole TODELLA alhainen? Laivarahti on yllättävän edullista hommaa, 30 tonnin raakakiviblokin kuljetuskustannukset eivät päätä huimaa. Varmaan panssaroidulla ovat isommat, mutta silti... 2-3x kuulostaa paljolta.
 
olisiko teistä järkevää korvata itämainen vedettävä kalusto esim 155mm M198 kalustolla

Oletetaan siis, että ollaan melkein liittolaisia, eli saataisiin tykit rahdin hinnalla. Tykeillä luultavasti ammuttu aika vähän, mutta silti ne on kunnostettava. Paino vastaisi jo lähes poistettua 130K kalustoa.

Esteeksi nousisi luultavasti atarvikkeiden hankintakustannukset. Uudessakin vedettävässä tykissä maksaa saman kun tykki. Ei ole tarkkaa tietoa sopisiko joku meidän kranaatti, mutta ainakin uudet
panokset on hankittava. Jenkkien varastot jo ehtiny liian vanhoiksi. Kun kuitenkin varaudutaan kriisiaikoihin, on kyseenalaista, tekeekö panoksia edes kukaan enää.
 
Ei kai, ellei järjestelmien hinta ole TODELLA alhainen? Laivarahti on yllättävän edullista hommaa, 30 tonnin raakakiviblokin kuljetuskustannukset eivät päätä huimaa. Varmaan panssaroidulla ovat isommat, mutta silti... 2-3x kuulostaa paljolta.

Joo, ei ole kuljetuskustannukset mahdottomat meriteitse. Sitä paitsi M198 on vedettävä tykki, joka on raskaudeltaan hädin tuskin neljänneksen tuosta 30 tonnin raakakiviblokista.
 
Esteeksi nousisi luultavasti atarvikkeiden hankintakustannukset. Uudessakin vedettävässä tykissä maksaa saman kun tykki. Ei ole tarkkaa tietoa sopisiko joku meidän kranaatti, mutta ainakin uudet panokset on hankittava. Jenkkien varastot jo ehtiny liian vanhoiksi. Kun kuitenkin varaudutaan kriisiaikoihin, on kyseenalaista, tekeekö panoksia edes kukaan enää.

M198:n nykyisiä käyttäjiä on Wikipedian mukaan 13, joista yksi on ISIS, ja esimerkiksi Libanoniin toimitettiin viime vuonna 72 tykkiä. Siihen peilaten tuotetukea luulisi riittävän.

Sen sijaan siitä olen samaa mieltä, että ammusten hankintakustannukset voivat nousta ongelmaksi. Ei ole halpaa lystiä hankkia varastoon tuhatta kranaattia panoksineen tykkiä kohti. Sitä paitsi julkisuudessa olleiden lausuntojen perusteella olisi syytä hoitaa ensin kuntoon nykyisten tykkien ja kranaatinheitinten ammustilanne ennen uuden tyhmän raudan hankintaa.
 
Kun äkkiseltään googlaa, niin aiheesta on paljonkin artikkeleita. Tuossa yksi:
http://www.theguardian.com/world/2013/mar/25/us-bill-equipment-home-afghanistan
Afganistan lienee kuljetuksellisesti vaikein paikka koko planeetalla heti Antarktiksen jälkeen. Lisäksi USA:n kalustovolyymit siellä olivat massiiviset.

Linkittämästäsi artikkelista:

In Iraq, US equipment was trucked across the border to Kuwait where it was packed, cleaned, recorded and shipped on. But Afghanistan has no coastline, no stable, US-friendly neighbours and only a weak, vulnerable road network, making the job more expensive and complicated.

Some 28,000 vehicles and 20,000 shipping containers need to be sorted and prepared in Afghanistan, then shipped out of the country by the end of next year,

Maailman merillä kuljetetaan kaupallisesti niinkin arvokkaita artikkeleita kuin metalliromua, jätepaperia ja kivilohkareita. Muutaman tykin kuljettaminen eräällä maailman vilkkaimmista kauppareiteistä ei todellakaan ole ylivoimainen tehtävä. Usko pois :)
 
Kun äkkiseltään googlaa, niin aiheesta on paljonkin artikkeleita. Tuossa yksi:
http://www.theguardian.com/world/2013/mar/25/us-bill-equipment-home-afghanistan

Merirahti on halvempaa kuin saippua. Tuossa artikkelissa "ship home" tarkoittaa kokonaiskuljetuskustannuksia. Afganistanin tapauksessa valtaosa siitä syntyy siirrettäessä tavara joko Pakistaniin tai Väli-Aasian kautta satamiin.

Viime kesänä TEU:n kuskaaminen Shanghaista Rotterdamiin maksoi 205 USD.

http://wolfstreet.com/2015/06/22/co...-to-the-us-europe-totally-collapse-ccfi-scfi/
 
Merirahti on halvempaa kuin saippua. Tuossa artikkelissa "ship home" tarkoittaa kokonaiskuljetuskustannuksia. Afganistanin tapauksessa valtaosa siitä syntyy siirrettäessä tavara joko Pakistaniin tai Väli-Aasian kautta satamiin.

Viime kesänä TEU:n kuskaaminen Shanghaista Rotterdamiin maksoi 205 USD.

http://wolfstreet.com/2015/06/22/co...-to-the-us-europe-totally-collapse-ccfi-scfi/
Tästä samasta aiheesta oli aiemminkin väännetty kättä tällä palstalla.

Upouuden Humvee ajoneuvon hinta on mallista riippuen 70 000-220 000 dollaria. Kun niitä käytettyjä alettiin raahata takaisin Afganistanista rapakon taakse, oli kappalehinta keskimäärin 215 000 dollaria/ajoneuvo. Suomeen on liki sama matka, joten hinta on varmasti samaa suuruusluokkaa.
 
Merirahti on halvempaa kuin saippua. Tuossa artikkelissa "ship home" tarkoittaa kokonaiskuljetuskustannuksia. Afganistanin tapauksessa valtaosa siitä syntyy siirrettäessä tavara joko Pakistaniin tai Väli-Aasian kautta satamiin.

Viime kesänä TEU:n kuskaaminen Shanghaista Rotterdamiin maksoi 205 USD.

http://wolfstreet.com/2015/06/22/co...-to-the-us-europe-totally-collapse-ccfi-scfi/
Ei olla kaukana noista luvuista. Viime perjantain SCFI Europe Base Port on USD 257/TEU.
 
Upouuden Humvee ajoneuvon hinta on mallista riippuen 70 000-220 000 dollaria. Kun niitä käytettyjä alettiin raahata takaisin Afganistanista rapakon taakse, oli kappalehinta keskimäärin 215 000 dollaria/ajoneuvo. Suomeen on liki sama matka, joten hinta on varmasti samaa suuruusluokkaa.

Suomeen pääsee suoraan meritse esim. aikarahdatulla aluksella tai konttirahdin ollessa kyseessä rahtaus tulisi vaikkapa Rotterdamiin ja sieltä feederillä Suomeen.

Tässä eka hakutulos kvg-metodilla autorahtauksen hinnasta USA-Eurooppa. Todennäköisesti kuskaamalla vähän enemmän kamaa kustannukst ovat vähän pienempiä...

https://www.carfax.eu/article/car-transport-to-europe.html

Typical costs
The cost of transporting cars to Europe from the USA usually begins around €650 for a compact and can get up to around €1,800 for a full-sized SUV. If you’re booking an individual container, the price begins around €2,900 for a 20-foot container or around €4,200 for a 40-foot container. Note: every shipping company has their own cost schedule. It’s recommended to shop around and negotiate. Be sure to also ask if there is a less expensive U.S. / European port available.

Shipping US cars by air
Transporting US cars by air is very expensive. You can expect to pay anywhere between €6,500 and €9000 from the East Coast (e.g. New York City) to a major European airport. The only real advantage to this method is that it only takes about two days to arrive. This is the way to go if time is a serious matter of importance for you and money is not.
 
Ehdottelinkiin jo tykistöketjussa, mutta olisiko teistä järkevää korvata itämainen vedettävä kalusto esim 155mm M198 kalustolla? Tykki painaa 7 tonnia ja tarvitsisi todennäköisesti tehokkaan vetokaluston.

USA on korvaamassa omaa vedettävää kalustoaan M777 tykillä ja noita vanhoja voisi irrota sopuhintaan.
Jos nyt kokonaisuutta mietitään, niin ei liene järkevää hankkia uutta vedettävää 155mm tykkijärjestelmää. Se vaatii yhtä lailla huoltoa kuin nykyisetkin (ainakin varaosavaraston ja koulutuksen), ja noin painavana tykkinä se ei sovi täkäläiseen tapaan käyttää 122mm tykkejä, joita noin kolmen tonnin painoisina siirrellään miesvoiminkin aika helposti.
Lisäksi M198:n kantama on aika huono 155mm tykiksi, vain 22km tavallisella a-tarvikkeella, huonompi kuin esim. 130K54:llä.
Käytännössä M198 täyttäisi vähän huonommin saman roolin kuin 130K54, toki yhteensopivammalla a-tarvikkeella.

Itse kannattaisin tuon kaluston antamista kuitenkin ennemmin Baltian maille, kuin Suomelle.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top