Marksmanin korvaus

Joo tuota idän ihmettä lienee ollut runsaasti käytössä. Niitä riitti myös erillisille psv-pataljoonille. Tuolloin on kaksi tusinaa voinut olla todellisuutta.

Mulla on muistikuva jostain 9 kpl/prikaati ja 9kpl/prikaati. Siis että näin olisin jostain lukenut. Eri asia onko koskaan ollut näin.
 
57mm:n kranaatin hyvä suorituskyky myös maa-ammunnassa oli ymmärtääkseni yksi asia joka houkutti PV:a yrittämään modernisoida veiviaikakauden ITK. ITPSV:n toiminnasta kun tuppaa yllättävänkin iso-osa ajasta kulumaan putket vaakatasossa kun kärjen tasalla suojataan. Ymmärsin myös, että kyllähän sillä osui jos riittävästi kranaattia lyö taivaalle kuten 23ITK61:lläkin. Osumise ongelmaa vaan tuppaa lisäämään tuo tarve tukea iskuporrasta liikkeestä tai ainakin valmistelemattomista tuliasemista nopeasta pysähdyksestä, jossa "ryhmän liikkuva poreamme" ei ollut parhaimmillaan. Myöskin tuo kyvyttömyys toimia pimeässä ja heikoissa kelioloissa oli ongelma.

Eikös tuolle samalle kaliberille ollut Suomella muutakin it-kalustoa.

Mutta voisin kuvitella että 57 mm olisi aikoinaan tarjonnut hyvän pelotteen yllättävissäkin tilanteissa. Siis että sen verran järeä kranaatti että ei ihan tarvihe kohalle sattua.
 
Mulla on muistikuva jostain 9 kpl/prikaati ja 9kpl/prikaati. Siis että näin olisin jostain lukenut. Eri asia onko koskaan ollut näin.

9kpl prikaatissa lienee ZSU-57-2:n osalta oikea määrä mutta Marksmaneja oli toisella prikaateista vain 6kpl. Tai näin minä olen ymmärtänyt. Lisäksi itäperäisiä it-vaunuja riitti kullekin kolmelle erilliselle psv-pataljoonalle. Kullakin on varmaan ollut 2-3kpl ilmatorjuntapanssareita. Taas oletus ei tieto.
 
No, voihan se olla se modernisoitukin sergei, ellei ase tullut ajoneuvon mukana. Sitä mietittiin aikaisemmin, että tuo ajoneuvoalusta voisi olla ratkaisu tuon modernisaation ongelmiin. Voimakonetta ei tarvitsisi erikseen mylkätä asemiin, kun sähköt saadaan ajoneuvosta tai sitten se voimakone on ajoneuvossa mukana. Jos hinattavassa oli jotakin johtoja vedettävänä, jotta saadaan tietoja maalista johtoja pitkin, niin ajoneuvoalustassa voisi olla langattomat yhteydet verkkoon ja tiedot tulisivat sieltä.

Tuollainen tuli syyskuussa 90% tod.näk. vastaan Tre-Hml välillä lavetilla. "Torni" huputettuna, sergein tuplaputkilta näytti, mutta korkeutta ei ollut kuin luokkaa BMP-2 tornin verran. Jos se kyseinen härveli oli, niin oletan että siellä on runkoon jollain tapaa upotettu modattu sergei, joko maa, tai laiva versio.
 
57mm:n kranaatin hyvä suorituskyky myös maa-ammunnassa oli ymmärtääkseni yksi asia joka houkutti PV:a yrittämään modernisoida veiviaikakauden ITK. ITPSV:n toiminnasta kun tuppaa yllättävänkin iso-osa ajasta kulumaan putket vaakatasossa kun kärjen tasalla suojataan. Ymmärsin myös, että kyllähän sillä osui jos riittävästi kranaattia lyö taivaalle kuten 23ITK61:lläkin. Osumise ongelmaa vaan tuppaa lisäämään tuo tarve tukea iskuporrasta liikkeestä tai ainakin valmistelemattomista tuliasemista nopeasta pysähdyksestä, jossa "ryhmän liikkuva poreamme" ei ollut parhaimmillaan. Myöskin tuo kyvyttömyys toimia pimeässä ja heikoissa kelioloissa oli ongelma.

En ihan ymmärrä mihin perustui, mutta vähän ennen poistoa it-tarkastaja sanoi (olisikohan ollut it-upseeri lehden artikkelissa) että kyseessä on edelleen maavoimien tehokkain hekon torjuja päiväsaikaan. En keksi muuta kuin että tällä tarkoitettiin todellisia lähitilanteita kun suojattavan kärjen kimppuun tullaan tst-hekoilla puulatvoja hipoen/luokkaa 100m:ssä ja varmaan mielellään vielä jonkun uran suunnassa jolloin A-sektori on ennalta selvä/hyvin rajattu. Olisiko Marksman sitten muka hieman liian tekninen tuollaisessa tilanteessa...? vrt. musti vs. pst-ohjus läheltä/pikatilanteessa.
 
9kpl prikaatissa lienee ZSU-57-2:n osalta oikea määrä mutta Marksmaneja oli toisella prikaateista vain 6kpl. Tai näin minä olen ymmärtänyt. Lisäksi itäperäisiä it-vaunuja riitti kullekin kolmelle erilliselle psv-pataljoonalle. Kullakin on varmaan ollut 2-3kpl ilmatorjuntapanssareita. Taas oletus ei tieto.

Voisin olettaa että alussa tuo 9 kpl/prikaati on voinut pitää paikkansa.

Marksmanien saavuttua ja ZSU-57 kaluston ollessa vielä jotenkin iskussa on tavaraa jaettu muuallekkin.
 
1.PSPR: 3x ITPSVJ x 2kpl Marksman
2.PSPR: 3x ITPSVJ x 3 kpl ZSU-57-2
3x ErPSVP 1x ITPSVJ x 3 kpl ZSU-57-2
 
Voisin olettaa että alussa tuo 9 kpl/prikaati on voinut pitää paikkansa.

Marksmanien saavuttua ja ZSU-57 kaluston ollessa vielä jotenkin iskussa on tavaraa jaettu muuallekkin.

Asiaan vaikutti ennen kaikkea se Marksmanien käyttöönoton jälkeen tehty ZSU-57-2-lisähankinta. Ilman sitä noita vaunuja olisi ollut vain 12kpl. Tai se oli alkuperäinen hankintamäärä. Saattoihan joku olla jo tuossa vaiheessa hylättykin. Joka tapauksessa ilman Unkarista tehtyä hankintaa olisi käsittäkseni edelleen saatu varustettua vain panssariprikaatit ( ja ehkä yksi erillisistä pataljoonista? ).
 
57mm:n kranaatin hyvä suorituskyky myös maa-ammunnassa oli ymmärtääkseni yksi asia joka houkutti PV:a yrittämään modernisoida veiviaikakauden ITK. ITPSV:n toiminnasta kun tuppaa yllättävänkin iso-osa ajasta kulumaan putket vaakatasossa kun kärjen tasalla suojataan. Ymmärsin myös, että kyllähän sillä osui jos riittävästi kranaattia lyö taivaalle kuten 23ITK61:lläkin. Osumise ongelmaa vaan tuppaa lisäämään tuo tarve tukea iskuporrasta liikkeestä tai ainakin valmistelemattomista tuliasemista nopeasta pysähdyksestä, jossa "ryhmän liikkuva poreamme" ei ollut parhaimmillaan. Myöskin tuo kyvyttömyys toimia pimeässä ja heikoissa kelioloissa oli ongelma.

Tuohan puoltaisi DRACO:n hankkimista Leo-2 alustalle. Ilmatorjuntakyky, suora-ammuntakyky ja epäsuorakin tuli samassa paketissa. Itpsv-tarjonta on valitettavan heikkoa. Oikeastaan pois lukien käytettyjen LkVk-90:n hankinta joka tapauksessa hankittava järjestelmä on vähän tuotettu tai ainakin vanhentuvalla lavetilla. Minkäs ikäisiä nuo LkVK-90:t ovat?
 
Viimeksi muokattu:
Tuohan puoltaisi DRACO:n hankkimista Leo-2 alustalle. Ilmatorjuntakyky, suora-ammuntakyky ja epäsuorakin tuli samassa paketissa. Itpsv-tarjonta on valitettavan heikkoa. Oikeastaan pois lukien käytettyjen LkVk-90:n hankinta joka tapauksessa hankittava järjestelmä on vähän tuotettu tai ainakin vanhentuvalla lavetilla. Minkäs ikäisiä nuo LkVK-90:t ovat?

Olisiko -90 luvun alkupuolelta tai sitten vieläkin vanhempia. Olen vissiin tähänkin ketjuun postannut videoita niistä Boforsin demoammunnoista. Yksi niistä on vuodelta -92 joskin se yksilö on voinut olla proto.
 
Eikös tuolle samalle kaliberille ollut Suomella muutakin it-kalustoa.

Mutta voisin kuvitella että 57 mm olisi aikoinaan tarjonnut hyvän pelotteen yllättävissäkin tilanteissa. Siis että sen verran järeä kranaatti että ei ihan tarvihe kohalle sattua.

Tietääkseni ryssällä ei ole herätesytytintä vieläkään tarjolla tuohon kaliberiin.
 
57 Itk 60. Oliko muuten niin, että herätesytyttimen käytössä tuossa 57-2 itpsv:ssa oli jotain ongelmia?

Existentiaalisia ongelmia. Ei tietääkseni ole vieläkään olemassa. Herätesytytintä ei pidä sekoittaa siihen ammuksen itsetuhoon, joka siis räjäyttää ammuksen kiinteän ajan kuluttua.
 
En ihan ymmärrä mihin perustui, mutta vähän ennen poistoa it-tarkastaja sanoi (olisikohan ollut it-upseeri lehden artikkelissa) että kyseessä on edelleen maavoimien tehokkain hekon torjuja päiväsaikaan. En keksi muuta kuin että tällä tarkoitettiin todellisia lähitilanteita kun suojattavan kärjen kimppuun tullaan tst-hekoilla puulatvoja hipoen/luokkaa 100m:ssä ja varmaan mielellään vielä jonkun uran suunnassa jolloin A-sektori on ennalta selvä/hyvin rajattu. Olisiko Marksman sitten muka hieman liian tekninen tuollaisessa tilanteessa...? vrt. musti vs. pst-ohjus läheltä/pikatilanteessa.

Muistaakseni artikkeli sanoi "tehokkaimpia" hekon torjujia, ei "tehokkain". Ja miksikäs ei? Heko ei ole erityisen nopea maali ja kokoakin on sen verran, että pienet arviointivirheet eivät haittaa ampumista parin kolmen kilsan päästä. Ja mitä tulee pintamaaleihin, niin uskoakseni panssarimuseossa on T-55:n torni, jossa näkyy mitä tuolla kanuunalla saa aikaan.
 
Niin koskasn Marksmanejen edeltäjien poistamisesta on?

Eikös ZSU-57-2 palvellut aika kauan mukana?

I/02 saapumiserän sanottiin olevan toiseksi viimeinen. Vaunut alkoivat olemaan loppuun kuluneita, moottori taisi olla ainoa osa joka ei jostain vaunusta levinnyt. Ilmeisesti varaosat alkoivat olla tuolloin vähissä kun uusi hydraulipumppukin piti irrottaa varastossa olevasta vehkeestä. Loppusodan lopussa oli yksi toimiva vaunu, loput joukkueesta Zilin perässä. Sirpalekranaatteja ei tuolloin voinut ampua koska sytytin oli liian herkkä rauhan aikana kuljetettavaksi.
 
Muistaakseni artikkeli sanoi "tehokkaimpia" hekon torjujia, ei "tehokkain". Ja miksikäs ei? Heko ei ole erityisen nopea maali ja kokoakin on sen verran, että pienet arviointivirheet eivät haittaa ampumista parin kolmen kilsan päästä. Ja mitä tulee pintamaaleihin, niin uskoakseni panssarimuseossa on T-55:n torni, jossa näkyy mitä tuolla kanuunalla saa aikaan.

" Yksi tehokkaimpia järjestelmiä luokassaan " on usein toistuva väittämä mm. ilmatorjuntaohjusten kohdalla. Kun tietyn luokan järjestelmiä on koko maailmassa tyypillisesti vain 2-4 kpl niin tuo täyttyy niiden kaikkien kohdalla. Samoin kahden it-panssarin vertailussa on helppo olla yksi parhaista.
 
En ihan ymmärrä mihin perustui, mutta vähän ennen poistoa it-tarkastaja sanoi (olisikohan ollut it-upseeri lehden artikkelissa) että kyseessä on edelleen maavoimien tehokkain hekon torjuja päiväsaikaan. En keksi muuta kuin että tällä tarkoitettiin todellisia lähitilanteita kun suojattavan kärjen kimppuun tullaan tst-hekoilla puulatvoja hipoen/luokkaa 100m:ssä ja varmaan mielellään vielä jonkun uran suunnassa jolloin A-sektori on ennalta selvä/hyvin rajattu. Olisiko Marksman sitten muka hieman liian tekninen tuollaisessa tilanteessa...? vrt. musti vs. pst-ohjus läheltä/pikatilanteessa.

It-tarkastaja sanoi näin ainakin Parolan vaunuhallilla, it-upseeriyhdistyksen seminaarin yhteydessä.
Ajankohta oli tuolloin se, että Marksmanit eivät olleet sotakelpoisia. Vähän myöhemmin kaikki piuhat koko vehkeestä ym. elektronikka uusittiin suomalaisten itsensä toimesta. Johan alkoi Marksman pelittää!

57 -2 ItPsV:t poistettiin pian sen jälkeen.
 
Ajankohta oli tuolloin se, että Marksmanit eivät olleet sotakelpoisia. Vähän myöhemmin kaikki piuhat koko vehkeestä ym. elektronikka uusittiin suomalaisten itsensä toimesta. Johan alkoi Marksman pelittää!

Eikös noiden Marksmanien ongelmana ollut suuri torni jonka painopiste on huomattavasti T-55:n tornia korkeammalla. Ainakin silloin kun itse suoritin asepalvelusta noista marksmaneista nypittiin tornit irti ja torninkääntökoneistoja/laakereita remontoitiin.

Toki Marksmanin huono puoli on myös se ettei sillä juuri voi metsässä möyriä kun on sen verran herkkää tekniikkaa, esim. putkien kolhiminen puunrunkoihin maksaa maltaita.
 
Back
Top