Mekanisouitu taisteluosaston taktiika

Hösseli kirjoitti:
Einomies1 kirjoitti:
Hölmönä ja tietämättömänä kysyn että olisiko nykypäivänä tolla BMP-1 vaunulla muuta taisteluteknistä arvoa kuin luotettava miehistön kuormajuhta (varsin ahdas semmoinen)? Kun vaunu on tietääkseni lähes puolivuosisataa vanha konstruktio ja 73 mm matalapainetykin sirpaleammuksella ei juuri tehoa ole kuin pehmeisiin maaleihin sekä runko kestää vain kevyet aseet ja sirpaleet, niin eipä tekisi mieleni pistää moiseen jalkaani kun tehtävänä on vastahyökkäys vihollisen mekanisoitua muodostelmaa vastaan.

Kuljetuskalustona ykkösbemarit olisivat olleet käyttökelpoisia vielä pitkään ilman juuri minkäänlaista lisäpanostusta. Jostain syystä meillä on katsottu, että pyörätraktorin peräkärry on parempi kulkuväline kuin panssarisuojattu tela-ajoneuvo.

Tykin tilallehan olisi voinut istuttaa vaikka NSV:n Reiskan verstaalla.

Tarkoitatko, että olisi hedelmällisempää keskustella traktorinperäkärryjen eri valmistajien tuottamien yksilöiden suoja-arvoista? Onko Tuhdissa parempi suoja-arvo kuin Vilskeellä vai pitäisikö olla normi, jonka mukaan velvoitettaisiin jokainen maan tonkkaöykkäri hankkimaan Pöttingerin perävaunu, koska sen laitojen ainevahvuus on jämäkin?

Sitäpaitsi kaikissa nykytraktoreissa on kattoluukku, siihen voisi asentaa vaikka jonkun pyssyn ja ampuja istuisi kuskin hartioilla pää ulkona luukusta. Millainen kuski pitäisi olla, että nykyressun aiheuttaman paineen kestäisi kuskin niskat? Painija tai judoka nyt ainakin.
 
Syy traktorin "paremmuuteen" sa-taisteluajoneuvona on se, että sen rauhanajan varastointikustannukset ovat pyöreä nolla. Kysykää vaikka keneltä konsulentilta, joka on päässyt Puolustusvoimia rahastamaan...
 
juhapar kirjoitti:
Syy traktorin "paremmuuteen" sa-taisteluajoneuvona on se, että sen rauhanajan varastointikustannukset ovat pyöreä nolla. Kysykää vaikka keneltä konsulentilta, joka on päässyt Puolustusvoimia rahastamaan...

Ja olettama on että noita traktorijoukkoja ei tarvita seuraavaan x vuoteen. Siitähän nuo kaikki kalustohankinnat lähtee...
 
juhapar kirjoitti:
Syy traktorin "paremmuuteen" sa-taisteluajoneuvona on se, että sen rauhanajan varastointikustannukset ovat pyöreä nolla. Kysykää vaikka keneltä konsulentilta, joka on päässyt Puolustusvoimia rahastamaan...

Juu, ykkösbemarin herkkä elektroniikka vaatii varmasti hienostuneet varastointijärjestelyt :a-rolleyes:

Olemassa olevan toimintakuntoisen kaluston poistoissa on toisinaan menty turhan pitkälle, vaikka vähemmän nykyään onkin enemmän.
 
baikal kirjoitti:
Hösseli kirjoitti:
Einomies1 kirjoitti:
Hölmönä ja tietämättömänä kysyn että olisiko nykypäivänä tolla BMP-1 vaunulla muuta taisteluteknistä arvoa kuin luotettava miehistön kuormajuhta (varsin ahdas semmoinen)? Kun vaunu on tietääkseni lähes puolivuosisataa vanha konstruktio ja 73 mm matalapainetykin sirpaleammuksella ei juuri tehoa ole kuin pehmeisiin maaleihin sekä runko kestää vain kevyet aseet ja sirpaleet, niin eipä tekisi mieleni pistää moiseen jalkaani kun tehtävänä on vastahyökkäys vihollisen mekanisoitua muodostelmaa vastaan.

Kuljetuskalustona ykkösbemarit olisivat olleet käyttökelpoisia vielä pitkään ilman juuri minkäänlaista lisäpanostusta. Jostain syystä meillä on katsottu, että pyörätraktorin peräkärry on parempi kulkuväline kuin panssarisuojattu tela-ajoneuvo.

Tykin tilallehan olisi voinut istuttaa vaikka NSV:n Reiskan verstaalla.

Tarkoitatko, että olisi hedelmällisempää keskustella traktorinperäkärryjen eri valmistajien tuottamien yksilöiden suoja-arvoista? Onko Tuhdissa parempi suoja-arvo kuin Vilskeellä vai pitäisikö olla normi, jonka mukaan velvoitettaisiin jokainen maan tonkkaöykkäri hankkimaan Pöttingerin perävaunu, koska sen laitojen ainevahvuus on jämäkin?

Sitäpaitsi kaikissa nykytraktoreissa on kattoluukku, siihen voisi asentaa vaikka jonkun pyssyn ja ampuja istuisi kuskin hartioilla pää ulkona luukusta. Millainen kuski pitäisi olla, että nykyressun aiheuttaman paineen kestäisi kuskin niskat? Painija tai judoka nyt ainakin.

Ymmärrän pointin. Mutta eikös intilla ole noita panssaroituja traktoreita?
Voitaisiin tässä ottaa oppia talvisodasta ja käyttää neukkujen käytössä ollutta pirullisen tehokasta kuljetusvälinettä, nimittäin panssarirekeä! Se on halpa, yksinkertainen, kestää varastointia ja mikä parasta sen siluetti on pieni ja siihen kun lisätään Stealth-muotoilu niin vihollinen ei tiedä koko reestä mitään! Irtopyörillä se on maastoliikkuva myös kesällä (voidaan ottaa vanhoista ostoskärryistä niin saadaan siinäkin säästöä).

Siihen voisi lisätä vielä periskoopilla varustetun, ylösnostetun PKM:n tai NSV:n ja advanced- versiossa voisi olla valonvahvistin mukana! No johan kulkisi 10 ukkoa reessä vauhdilla yli maiden ja mantujen. Turvavyöt tietysti pitäisi olla ettei ukot lennä kesken kyydin pois kun kaljamaha runttaa Valmetin kaasupoljinta!

Voisi olla "kuumaa kamaa" Afganistanissakin...
 
baikal kirjoitti:
Hösseli kirjoitti:
Einomies1 kirjoitti:
Hölmönä ja tietämättömänä kysyn että olisiko nykypäivänä tolla BMP-1 vaunulla muuta taisteluteknistä arvoa kuin luotettava miehistön kuormajuhta (varsin ahdas semmoinen)? Kun vaunu on tietääkseni lähes puolivuosisataa vanha konstruktio ja 73 mm matalapainetykin sirpaleammuksella ei juuri tehoa ole kuin pehmeisiin maaleihin sekä runko kestää vain kevyet aseet ja sirpaleet, niin eipä tekisi mieleni pistää moiseen jalkaani kun tehtävänä on vastahyökkäys vihollisen mekanisoitua muodostelmaa vastaan.

Kuljetuskalustona ykkösbemarit olisivat olleet käyttökelpoisia vielä pitkään ilman juuri minkäänlaista lisäpanostusta. Jostain syystä meillä on katsottu, että pyörätraktorin peräkärry on parempi kulkuväline kuin panssarisuojattu tela-ajoneuvo.

Tykin tilallehan olisi voinut istuttaa vaikka NSV:n Reiskan verstaalla.

Tarkoitatko, että olisi hedelmällisempää keskustella traktorinperäkärryjen eri valmistajien tuottamien yksilöiden suoja-arvoista? Onko Tuhdissa parempi suoja-arvo kuin Vilskeellä vai pitäisikö olla normi, jonka mukaan velvoitettaisiin jokainen maan tonkkaöykkäri hankkimaan Pöttingerin perävaunu, koska sen laitojen ainevahvuus on jämäkin?

Sitäpaitsi kaikissa nykytraktoreissa on kattoluukku, siihen voisi asentaa vaikka jonkun pyssyn ja ampuja istuisi kuskin hartioilla pää ulkona luukusta. Millainen kuski pitäisi olla, että nykyressun aiheuttaman paineen kestäisi kuskin niskat? Painija tai judoka nyt ainakin.

eipä tommosilla kesseillä puhkottavia rotanloukkuja paljon tarvii.
 
tykäri10 kirjoitti:
eipä tommosilla kesseillä puhkottavia rotanloukkuja paljon tarvii.

Jep, kaikki muu kuin Leot pitää stenata. Oikeastaan nekin voidaan sulatella tiskipöydiksi ja lusikoiksi, koska niidenkin rikkomiseen on välineet.
Myös ihan tavalliset asevelvolliset voitaisiin poistaa käytöstä, koska menevät puhki ihan rynkyn luodilla.

Säästöt olisivat ~2 miljardia € vuodessa. :)
 
pstsika kirjoitti:
tykäri10 kirjoitti:
eipä tommosilla kesseillä puhkottavia rotanloukkuja paljon tarvii.

Jep, kaikki muu kuin Leot pitää stenata. Oikeastaan nekin voidaan sulatella tiskipöydiksi ja lusikoiksi, koska niidenkin rikkomiseen on välineet.
Myös ihan tavalliset asevelvolliset voitaisiin poistaa käytöstä, koska menevät puhki ihan rynkyn luodilla.

Säästöt olisivat ~2 miljardia € vuodessa. :)

Eikä kun käytetään 1 miljardi vuodessa ja rakennetaan RoboCop ja palkataan sille partiokavereiksi Chuck Norris ja MacGyver. John Matrixia (elokuvasta Commando) voi sitten käyttää kaukokpartiomiehenä.

Mutta aiheeseen... tavallaan.. käsittääkseni mek. osaston pitäisi olla se ykkösnyrkki, joka liikkuu nopeasti ja on mahdollisimman taistelukunnossa about kosketukseen asti. Saatanpa olla väärässäkin. Mutta kyllähän se peltipurkki sen verran suojaa, että ukot saadaan reijättöminä taisteluun helpommin kuin traktorin lavalla. Tai sitten pitää jalkautua aiemmin, kun kulkupelillä ei päästä pitkälle, ennen kuin vihulainen alkaa tikata reikiä kalustoon.

Plääh, en minä noista peltipurkeista mitään tiedä, muuta kuin että lähelle hiihdetään tai hiivitään (kenelle nyt ajoneuvoja pohjoisessa ?) ja jysäytetään kessillä pienempätä ja apilaksella isompata.
 
Uusimmassa Panssari-lehdessä on hyvä artikkeli moottoroiduista taisteluosastoista. Niiden joukkotuotanto alkaa ensi kesänä, ja sekä PSVK että PSJK alkaa tuottaa MOOTTSTOS panssarijääkärikomppanioita sekä panssaritiedustelujoukkueita. Henkilökunnan ammattitaidon ylläpitämiseksi MEKTSTOS-kalustolla (Leo 2a4, BMP-2) tuotetaan yksi leo/bemari-joukkue/vuosi. Ohjusjoukkueiden tuottamisesta artikkelissa ei muistaakseni ollut puhetta vaikka sellainen pstiedj tapaan EK:hon kuuluu.

Tämä tarkoittanee sitä että KARPR on lienee pakko perustaa oma PSVK KARJPR tarpeita varten koska PSPR:ssä ei ole resursseja siihen. Tällä hetkellähän KYMJP:stä käy yksi miehistö Leopard-opissa per saapumiserä ja kyseiset tyypit saavat melko asentaja-painotteisen koulutksen.
 
Kapiainen kirjoitti:
PJ85 kirjoitti:
Tämä tarkoittanee sitä että KARPR on lienee pakko perustaa oma PSVK KARJPR tarpeita varten

??????

Miksi??
Sinulla on varmasti parempaa tietoa asiasta joten olin siis väärässä.

Ajattelin vaan että jos PSPR voimavarat keskitetään moneksi vuodeksi mttstos koulutukseen. Karjalan Prikaatin tuottaman jääkäriprikaatin koulutus on taas alkanut mekanisoidun jalkaväen osalta, parin vuoden taon jälkeen jona aikana tuotettiin alueellisia joukkoja.(lähde: Karjalan prikaatin kilpi) Kyseiseen jääkäriprikaatiin kuuluu panssarivaunukomppaniat, jotka on tähän asti tuotettu panssariprikaatissa. Mitens nämä asiat nyt seuraavan "kierroksen" osalta hoidetaan?
 
PJ85 kirjoitti:
Sinulla on varmasti parempaa tietoa asiasta joten olin siis väärässä.

Ajattelin vaan että jos PSPR voimavarat keskitetään moneksi vuodeksi mttstos koulutukseen. Karjalan Prikaatin tuottaman jääkäriprikaatin koulutus on taas alkanut mekanisoidun jalkaväen osalta, parin vuoden taon jälkeen jona aikana tuotettiin alueellisia joukkoja.(lähde: Karjalan prikaatin kilpi) Kyseiseen jääkäriprikaatiin kuuluu panssarivaunukomppaniat, jotka on tähän asti tuotettu panssariprikaatissa. Mitens nämä asiat nyt seuraavan "kierroksen" osalta hoidetaan?

Voi ollakin tietoa, mutta se ei ollut kysymykseni taustalla.

Tarkoitin sitä, että jos jossakin ei muutamiin vuosiin tuoteta jotakin, ei se tarkoita sitä että sitä samaa pitäisi alkaa tuottaa jossakin muualla. Panssarivaunukomppaniat ovat henkilöstömäärältään sellaisia (pieniä) että miehistöjä on taatusti reservissä mukavasti enemmän kuin mitä meillä on niille miehistöille koneita - joten en usko, että olisi tarpeen alkaa jossakin muualla tuottamaan Leo-miehistöjä jos PSPR ei niitä muutamaan vuoteen tuota.
 
PJ85 kirjoitti:
Kyseiseen jääkäriprikaatiin kuuluu panssarivaunukomppaniat, jotka on tähän asti tuotettu panssariprikaatissa. Mitens nämä asiat nyt seuraavan "kierroksen" osalta hoidetaan?

Onko jääkäriprikaateja enää olemassa? Eivätkö niiden varustukset ole siirretty jalkaväkiprikaateille?
 
Kapiainen kirjoitti:
Tarkoitin sitä, että jos jossakin ei muutamiin vuosiin tuoteta jotakin, ei se tarkoita sitä että sitä samaa pitäisi alkaa tuottaa jossakin muualla. Panssarivaunukomppaniat ovat henkilöstömäärältään sellaisia (pieniä) että miehistöjä on taatusti reservissä mukavasti enemmän kuin mitä meillä on niille miehistöille koneita - joten en usko, että olisi tarpeen alkaa jossakin muualla tuottamaan Leo-miehistöjä jos PSPR ei niitä muutamaan vuoteen tuota.

Voisi tietenkin jo tässä vaiheessa arvata, minä vuonna Leopardit stenataan. Onhan nimittäin niin, että taistelupanssarivaunuja alettiin muuttaa muuhun käyttöön, kuten siltapanssarivaunuiksi ja huoltopanssarivaunuksi.

Jos suppeampi panssariajattelu olisi ollut alkuperäinen tarkoitus. olisi nuo erikoispanssarivaunut Leopardin alustalle rakennettuina toki ostettu valmiina eikä "tuhottu" taistalupanssarivaunuja muuttamalla niitä sikakalliilla.

Jotenkin uskon, että panssariaselajia ollaan panemassa hitaasti pataan, koska tavallaan ajatellaan panssareista jälleen, että ne ovat jalkaväen tulitukiaseita.

Se, mitä ei kehitetä, kuitenkaan, on ovat panssarivaunut konetykein kaupunkitaisteluiden hyväksi. Toisin sanoen sotilaspoliisitoiminnasta ja kaupunkijääkäriydestä otetaan kaikki hyöty irti, mutta varinaista Groznyn ja Stalinigradin taiteluista selviämiskykyistä joukkotyyppiä ei kehitetä, ei ainakaan puoleen väliin.

Tämä on sitä pienten kustannusten rauhantyötä, joka tehdään luomalla paljon halvemmaksi tulevia mielikuvia julkisuudessa.

Ensimmäinen taktinen keskustelu, jonka olen käynyt kolmannella luokalla, oli se, kumpi voitaisi: Mustanaamio vai Tarzan. Tarzanin taistelutaidoista huolimatta päädyin Mustanaamion kannalle, joka osaa käyttää pistooliakin hyvin.
 
Jontikka- ja Valtra-komppniat

Lunni kirjoitti:
Ja olettama on että noita traktorijoukkoja ei tarvita seuraavaan x vuoteen. Siitähän nuo kaikki kalustohankinnat lähtee...

John Deere- ja Valtra-komppaniat uudistuvat itsestään Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikkan tukien avulla. Monilla pääsee jopa 50 km/h eli sillä ehtii melkein yhtä hyvin paikalle kuin 80 km/h ajavalla panssaroidulla miehistönkuljetusvaunulla, joka kuitenkin pelkää kertasinkoakin.

Itse asiassa ei tarvittaisi kuin panssaroitu perävaunu, jossa olisi mukava köllötellä.

Kun traktori ajaa miinaan, voi traktoria vaihtaa. Kun miehistönkuljetusajoneuvo ajaa miinaan on se kuorma-autona kokonaan kelvoton.

Puolustusvoimat ei ole ollenkaan ajatellut sotataloutta, koska sen ei tarvitse. Olisi paljon halvempaa, jos vaunu ja veturi olisivat erikseen.
 
jokiranta kirjoitti:
PJ85 kirjoitti:
Kyseiseen jääkäriprikaatiin kuuluu panssarivaunukomppaniat, jotka on tähän asti tuotettu panssariprikaatissa. Mitens nämä asiat nyt seuraavan "kierroksen" osalta hoidetaan?

Onko jääkäriprikaateja enää olemassa? Eivätkö niiden varustukset ole siirretty jalkaväkiprikaateille?

Tarkoitin jääkäriprikaatia m05 joita 3(valmiusprikaatit). Porin, Kainuun ja Karjalan jääkäriprikaatit.
 
jokiranta kirjoitti:
Kapiainen kirjoitti:
Tarkoitin sitä, että jos jossakin ei muutamiin vuosiin tuoteta jotakin, ei se tarkoita sitä että sitä samaa pitäisi alkaa tuottaa jossakin muualla. Panssarivaunukomppaniat ovat henkilöstömäärältään sellaisia (pieniä) että miehistöjä on taatusti reservissä mukavasti enemmän kuin mitä meillä on niille miehistöille koneita - joten en usko, että olisi tarpeen alkaa jossakin muualla tuottamaan Leo-miehistöjä jos PSPR ei niitä muutamaan vuoteen tuota.

Voisi tietenkin jo tässä vaiheessa arvata, minä vuonna Leopardit stenataan. Onhan nimittäin niin, että taistelupanssarivaunuja alettiin muuttaa muuhun käyttöön, kuten siltapanssarivaunuiksi ja huoltopanssarivaunuksi.

Jos suppeampi panssariajattelu olisi ollut alkuperäinen tarkoitus. olisi nuo erikoispanssarivaunut Leopardin alustalle rakennettuina toki ostettu valmiina eikä "tuhottu" taistalupanssarivaunuja muuttamalla niitä sikakalliilla.

Jotenkin uskon, että panssariaselajia ollaan panemassa hitaasti pataan, koska tavallaan ajatellaan panssareista jälleen, että ne ovat jalkaväen tulitukiaseita.

Se, mitä ei kehitetä, kuitenkaan, on ovat panssarivaunut konetykein kaupunkitaisteluiden hyväksi. Toisin sanoen sotilaspoliisitoiminnasta ja kaupunkijääkäriydestä otetaan kaikki hyöty irti, mutta varinaista Groznyn ja Stalinigradin taiteluista selviämiskykyistä joukkotyyppiä ei kehitetä, ei ainakaan puoleen väliin.

Tämä on sitä pienten kustannusten rauhantyötä, joka tehdään luomalla paljon halvemmaksi tulevia mielikuvia julkisuudessa.

Ensimmäinen taktinen keskustelu, jonka olen käynyt kolmannella luokalla, oli se, kumpi voitaisi: Mustanaamio vai Tarzan. Tarzanin taistelutaidoista huolimatta päädyin Mustanaamion kannalle, joka osaa käyttää pistooliakin hyvin.

Leopardeja ostettiin sen verran, että siinä otettiin huomioon nuo raivaus- ja siltapanssarivaunuksi muutettavat yksilöt. Huoltopanssarivaunuiksi Suomessa leopardeja ei ole muutettu. Leo2a4-vaunuja on tarpeeksi Suomen kokoonpanoille.

En ole varma, mutta taitaa olla niin että edelleenkään ei ole Leo 2-alustaisia siltapanssarivaunuja leguan-sillalla muualla kuin Suomessa joten mistäs niitä olisi ostettu kuin "sikakalliilla".

En ymmärrä että jos Suomessa pistettiin alulle liikkeenedistämisprojekti jonka tarkoituksena oli tehdä Leo2-alustaisia raivaamis- ja siltapanssarivaunuja, liittyisi mitenkään panssariaselajin "kuolemiseen"?
 
jokiranta kirjoitti:
Onko valmiusyhtymiä alettu kutsua jääkäriprikaateiksi?

Sodan ajan organisaatio jota vaikkapa esim. Karjalan Prikaati tuottaa, on Karjalan Jääkäriprikaati.
 
Back
Top