Hylkää huomautus
Liity mukaan keskusteluun!

Rekisteröityminen ei kestä kuin hetkosen ja pääset keskusteluun mukaan, tervetuloa!

>>> REKISTERÖIDY <<<

Merisodan historiasta

Viestiketju osiossa 'Menneet sodat ja sotahistoria' , aloittaja John Hilly, 06.03.2017.

  1. John Hilly

    John Hilly Eversti

    Liittynyt:
    24.11.2014
    Viestejä:
    1,698
    Tykkäykset:
    1,747
    Pisteet:
    316
    Aloitin tämän ketjun, kun en löytänyt vastaavaa. Tässä Iowa -luokan taistelulaivoista ja erityisesti USS Missourista.

    [​IMG]
    The battleship USS ‘Missouri’ fires its main guns during an exercise in 1990. U.S. Navy photo

    https://warisboring.com/the-best-designed-battleships-ever-built-41d367c78da8#.xp51ia58x
     
    Fremen, Mikoyan, tulikomento ja nämä jäsenet tykkäsivät tästä.
  2. Mainos Google AdSense



  3. Sardaukar

    Sardaukar Ylipäällikkö Lahjoittaja

    Liittynyt:
    05.03.2014
    Viestejä:
    7,276
    Tykkäykset:
    12,445
    Pisteet:
    1,286
    Pistetäämpä tämä, kun oli varsin edistynyt laiva 1800-luvun alussa ja taisi kyykyttää brittejä aika lujasti:

    https://en.wikipedia.org/wiki/USS_Constitution

    Constitution is most noted for her actions during the War of 1812 against the United Kingdom, when she captured numerous merchant ships and defeated five British warships: HMS Guerriere, Java, Pictou, Cyane, and Levant. The battle with Guerriere earned her the nickname of "Old Ironsides" and public adoration that has repeatedly saved her from scrapping. She continued to serve as flagship in the Mediterranean and African squadrons, and circled the world in the 1840s. During the American Civil War, she served as a training ship for the United States Naval Academy. She carried American artwork and industrial displays to the Paris Exposition of 1878.

    Oli fregattina hieman erilainen ratkaisu ja vahva, mikä yhdessä lisäksi käytettyjen vahvempien puulajikkeiden kanssa teki laivasta huomattavasti osumankestävämmän kuin kevyemmät fregatit.

    Tässä siitä hieman: https://en.wikipedia.org/wiki/Frigate#Heavy_frigates

    In 1797, three of the United States Navy's first six major ships were rated as 44-gun frigates (or "super-frigates"), which operationally carried fifty-six to sixty 24-pounder long guns and 32-pounder or 42-pounder carronades on two decks; by all regards they were exceptionally powerful and tough. These ships were so well-armed that they were often regarded as equal to ships of the line, and after a series of losses at the outbreak of the War of 1812, Royal Navy fighting instructions ordered British frigates (usually of 38 guns or less) to never engage American frigates at any less than a 2:1 advantage.

    [​IMG]
     
    Viimeksi muokattu: 06.03.2017
    tulikomento, TBman ja John Hilly tykkäsivät tästä.
  4. John Hilly

    John Hilly Eversti

    Liittynyt:
    24.11.2014
    Viestejä:
    1,698
    Tykkäykset:
    1,747
    Pisteet:
    316
    North Carolina -luokka

    [​IMG]
    USS ‘Washington’ in September 1945. U.S. Navy photo
    https://warisboring.com/uss-washing...-at-point-blank-range-abca83d8ee35#.9u2rvguzt











     
    JR49 tykkäsi tästä.
  5. Merten sheriffi

    Merten sheriffi Ylipäällikkö Lahjoittaja

    Liittynyt:
    09.04.2010
    Viestejä:
    3,616
    Tykkäykset:
    2,520
    Pisteet:
    1,286
    Ruotsin laivaston kunniakasta historiaa.
     
    Mikoyan, tulikomento, Rannari ja nämä jäsenet tykkäsivät tästä.
  6. Rannari

    Rannari Ylipäällikkö

    Liittynyt:
    04.07.2014
    Viestejä:
    5,448
    Tykkäykset:
    4,447
    Pisteet:
    1,286
    Siinä sitä olisi meillekin miinalaivan mallia :) Naapurissa ei varmaan oltu 70-luvulla kovin tyytyväisiä kun tuo paatti myytiin Allenden Cileen ja päätyi hetikohta Pinochet:n laivastoon.

    Aika huima ero Suomen ja Ruotsin merivoimilla 1960-luvun alussa. Toki myös ilmavoimissa ja varustuksen osalta varmasti myös maavoimissa.
     
    Viimeksi muokattu: 25.03.2017 klo 10:10
    tulikomento ja Merten sheriffi tykkäsivät tästä.
  7. Merten sheriffi

    Merten sheriffi Ylipäällikkö Lahjoittaja

    Liittynyt:
    09.04.2010
    Viestejä:
    3,616
    Tykkäykset:
    2,520
    Pisteet:
    1,286
    Juurikin näin. Ruotsi oli asevoimien puolesta pieni suurvalta. Suomi taas samassa sarjassa neuvostoliiton pienempien sateliittien kanssa.
     
    tulikomento tykkäsi tästä.
  8. tulikomento

    tulikomento Ylipäällikkö

    Liittynyt:
    27.01.2015
    Viestejä:
    4,974
    Tykkäykset:
    14,433
    Pisteet:
    1,286
    Mitäpä mieltä muuten olette ruotsalaisista Halland -luokan hävittäjistä ?

    https://en.wikipedia.org/wiki/Halland-class_destroyer

    Olivat käsittääkseni melko edistyksellisiä. Jo 60-luvulla aseistukseen kuului merimaaliohjuksia.
     
  9. Merten sheriffi

    Merten sheriffi Ylipäällikkö Lahjoittaja

    Liittynyt:
    09.04.2010
    Viestejä:
    3,616
    Tykkäykset:
    2,520
    Pisteet:
    1,286
    Kumpa pääsisi Göteborgiin katsomaan museoitua hävittäjää.
     
  10. Mikoyan

    Mikoyan Kenraali

    Liittynyt:
    03.07.2014
    Viestejä:
    2,432
    Tykkäykset:
    3,777
    Pisteet:
    636
    Lyhyt juttu suomalaisista sukellusveneistä:
    http://www.veteraanienperinto.fi/ve...ukset-21/i3-22/373-suomalaiset-sukellusveneet

    Suomalaiset sukellusveneet

    Erik Helenius

    Meidän veneemme olivat suunnitellut 1920-luvun loppupuolella ja perustuivat I maailmansodan aikana saatuihin kokemuksiin. Käytän seuraavassa esimerkkinä meidän suurinta eli Vetehis-luokan venettämme, koska siinä olivat mm. kaikki sukellusveneen aseet.

    [​IMG]

    Veneen pituus oli 63,5 m ja sen uppouma pinnalla 493 t sekä sukelluksissa 718 tonnia. Suurin sallittu sukellussyvyys oli 75 m, vaikka painerungon kestävyys oli laskettu 180 metrin syvyyteen saakka. Sukellusveneeseen kuuluivat oleellisena osana sukellustankit, joiden avulla se sukelsi veden virratessa tankkeihin. Tärkeä elementti oli myös paineilma, jolla oli useita erilaisia tehtäviä veneessä. Paineilma säilytettiin 180 ilmakehän paineessa ilmapulloissa, kuten myös happivarastot.

    Painerunko oli jaettu kahdella paineenkestävällä ja kolmella vesitiiviillä laipiolla kuuteen osastoon, jotka perästä alkaen olivat seuraavat:
    1. Perätorpedo- ja sähkömoottoriosasto.

    2. Dieselosasto.

    3. Peräakkurnalaattoriruuma, jonka päällä oli neljän konehenkilöstöön kuuluvan asunto.

    4. Miinanlaskuosasto, jossa alhaalla olivat tasaus- ja säätötankit ja päällä neljän kansihenkilöstöön kuuluvan asunto. Veneen keskus oli yhtenäinen osasto, jonka alla olivat muona-, ammus- ja käyttö-öljysäiliöt eli päivätankit.

    5. Keula-akkumalaattoriruuma, jossa myös oli upseeriosasto, radiohytti ja keittiö.

    6. Keulatorpedo-osasto, joka samalla oli 12 miehistöön kuuluvan asunto-osastona.

    7. Keskuksen päällä oli torni, jossa oli luukku osastoon neljä eli keskukseen; myös katossa oli luukku, joka johti sillalle. Torniin oli sijoitettu kaksi 6,2 metrin pituista näköputkea.

    Sukellusvenemiesten valinta

    [​IMG]

    Pintakulussa vene käytti kahta dieselkonetta ja sukelluksissa kahta sähkömoottoria, jotka saivat virtansa 124 kennosta.

    Tällainen oli tuleva toimipaikkani kun vuoden 1941 lopulla Laivaston komentaja kutsui minut puhutteluun ja kysyi, haluanko siirtyä sukellusveneelle. Vastasin myöntävästi ja vuoden 1942 alusta siirryin sukellusveneupseerikurssille. Menettely oli henkilöstön valinnassa tällainen. Sukellusveneille otettiin vain vapaaehtoisia!

    Kurssin kestettyä kolme kuukautta kurssilaiset siirtyivät veneille, aluksi nuoremmiksi upseereiksi.

    Veneiden monimutkainen toiminta vaati aluksien henkilöstön jakoa ns. jakokirjan mukaisiin toimipaikkoihin, kuten muillakin laivaston aluksilla. Tehtävistä mainittakoon: taisteluhälytys pinnalla tai sukelluksissa, irrotus- ja kiinnityshälytys, merivahti ja sukellushälytys, eräitä tärkeimpiä mainitakseni. Veneellä oli lukuisia huoltotehtäviä kuten aseiden huolto, akkujen lataus, yleiset laivatyöt, aluksen "painon" laskeminen sekä veneen viippaaminen, keula- ja peräpuolen pitäminen samanpainoisina.

    Elämä sukellusveneessä vaatii sopeutumista

    [​IMG]


    Miten tässä melko ahtaassa, monien putkien, vedenpaineen kestävien ovien ja lukemattomien venttiilien keskellä tultiin toimeen?

    Aloitetaan vaikkapa nukkumisesta. On paljon puhuttu ns. lämpimästä punkasta eli petistä, jota kaksi käytti vuorollaan. Suomen veneillä jokaisella miehellä kyllä oli oma peti.

    Ruokailu tapahtui normaalisti pinnalla ollessamme, mutta sukelluksissa voitiin tietyin edellytyksin käyttää sissimuonan tapaan jaettua erikoismuonaa, johon muuten sisältyi oikeaa kahvia. Yötoiminnan aikana se oli todella piristävää.

    Sukelluksista tuli esille myös ilman puhdistus. Hiilihapon määrä ei saanut ylittää 1,5 prosenttia vaan tuuletus oli aloitettava melko pian sukelluksen jälkeen. Ilma tuuletettiin kalipatruunoiden kautta. Kali sitoi hiilihapon ja ilmaan lisättiin vain kulutettu happi. Oltaessa pitkään sukelluksissa oli välillä tarkistettava hyrräkompassin näyttämä suunta eli katsottava ettei ruorimies ollut nukahtanut.

    Vahtipalvelus oli pintakulussa sama kuin laivaston alusten yleensä käyttämä, mutta sukelluksissa oli yleensä 2 tunnin vahdit. Upseerivahvuus oli yleensä vain kaksi. Taisteluhälytys veneen ollessa sukelluksissa edusti tiettyä huipputilannetta, silloin jokainen mies oli paikallaan.

    Sukellusveneen aseet

    [​IMG]

    Veneemme tärkein ase oli torpedo, jonka huolto aluksella oli juttu sinänsä. Torpedot vaativat viikoittaiset tarkastukset ja torpedon hyrrä aika-ajoin suuntavakavuuden tarkistuksen. Ottaen huomioon, että torpedo painoi noin tonnin, sen käsittely ei ollut helppoa. Sen ampumakuntoon saamiseksi ei tarvinnut muuta kuin avata torpedoputken ulkoluukut ja odottaa käskyä. Keula torpedo-osastossa oli kaksi varatorpedoa, joten muutaman miehen petit olivat "turvallisessa" paikassa.

    Myös miinat vaativat osakseen huomiota. Veneen keskialuksella, tornin kummallakin puolella oli 5 miinakuilua, joissa oli päällekkäin kaksi miinaa Ne voitiin pudottaa veneen sisältä.

    Pinnalla oltaessa käytettävissä oli torpedojen lisäksi 76 mm ja a 20 mm tykit,

    Päiväpalvelus aloitettiin herätyksellä klo 6. Sitä seurasivat aamutoimet. Klo 8 suoritettiin lipunnosto ja työnjako. Näin tehtiin normaalioloissa. Toiminnan aikana oltiin joko merivahdissa tai sukelluksissa.

    Veden alla jopa 3 vuorokautta

    [​IMG]

    Ehkä kiinnostavin asia on kuitenkin elämä sukelluksissa. Veneemme oli suunniteltu 80 mpk (n. 150 km) vedenalaiseen matkaan 4 solmun nopeudella. Sukelluksissa pystyttiin olemaan esim. paikallaan pohjassa n. 3 vrk. Normaali partiomatka ajettiin vahdittain, jolloin vapaana vahdista olevat yleensä lepäsivät. Turha liikkuminen veneessä ei ollut sallittua, turhat sähkövalot sammutettiin, piti säästää sähköä! Ruokailu tapahtui vahdeittain, kuten muillakin aluksilla. Sukellusaika meillä oli yleensä 23-24 tuntia.

    Pinnalle noustaessa noustiin aluksi näköputkisyvyydelle, jolloin köli oli 13 m:n syvyydessä. Tällöin päällikkö suoritti ympäristön tarkastelun. Ellei hän huomannut mitään epäilyttävää hän käski nousta. Käskyllä -ilmaa kaikille- voitiin poistaa vettä sukellustankeista niin paljon, että torni oli pinnalla. Dieselit käynnistettiin ja loppuvesi puhallettiin tuulettimella pois. Mikäli veneen sukelluskykyä ei tarvittu pohjaluukut voitiin sulkea.

    Hyökkäyksessä vihollisen alusta vastaan päällikkö oli ainoa, joka ratkaisi maalin nopeuden ja maalikulman. Näitten avulla voitiin laskea tähtäyskulma. jonka avulla torpedon piti osua.

    Vihollinen kohdisti vastatoimenpiteet veneeseen heti sen tultua havaituksi tai torpedon osuessa. Vene yritti väistää vastustajan syvyyspommit, jotka aiheuttivat huomattavaa tärähtelyä vedessä. On kuitenkin todettava, että silloisella vastustajilla ei ollut hyviä kuuntelulaitteita. Ehkä tämä pelasti veneemme useista hyökkäyksistä.

    Tämän tapaista oli elämä sukellusveneessä. Toimintaan liittyi monenlaisia tapahtumia, jotka antoivat lisäpotkua henkilöstölle.

    Muistiini on jäänyt erikoisesti toiminta Ahvenanmerellä vuonna 1942, jolloin isot veneet vuorollaan upottivat yhden sukellusveneen. Onnistunut hyökkäys ja mahdolliset palkkiot kunniamerkein oli eräs tapa piristää veneen miehistöä. Toiminta-alue oli kesällä 1944 itäinen Suomenlahti ja Koiviston salmen miinoittaminen 5.7.1944.
     
    Fremen, John Hilly ja Rannari tykkäsivät tästä.
  11. Rannari

    Rannari Ylipäällikkö

    Liittynyt:
    04.07.2014
    Viestejä:
    5,448
    Tykkäykset:
    4,447
    Pisteet:
    1,286
    Sukellusveneistä kiinnostuneiden kannattaa poiketa Tallinnan merimuseossa. Siellä on roudattu haliin ilmeisesti noiden Suomen isompien veneiden kokoluokkaa oleva Lembit. Sen sisällä pääsee kulkemaan päästä päähän. Kulku sisään ja ulos on keulakannen torpedoluukusta ( tuossa edellä ei siis lue että torpedoputkesta :) ). Paikka on kävelyetäisyydellä matkustajasatamasta. Ulkoalueella on kevyempää kalustoa kuten entiset Rymättylä ja Rihtniemi sekä vanha jäänmurtaja.

    Lennusadam

    Kuriositeettina hallista löytyy myös suomalainen it-panssari tyyppiä ZSU-57-2. Minulle ei auennut miksi.
     
    PSS, JR49, Merten sheriffi ja nämä jäsenet tykkäsivät tästä.
  12. Old Boy

    Old Boy Majuri

    Liittynyt:
    31.03.2014
    Viestejä:
    1,153
    Tykkäykset:
    1,300
    Pisteet:
    156
    Museo on hieno ja todella käymisen arvoinen. Se sai jonkin kansainvälisen museoalan arvostetun palkinnonkin suunnittelusta ja lay-outista valmistuessaan. Mutta esineitä siellä ei ole tiloihin nähden riittävästi! Eihän Viro mikään Tanskan veroinen merivalta
    koskaan ollutkaan, mutta näyttelyesineiden vähyys johtuu siitä, että eivät uuden museon avautuessa lopettaneet Vanhankaupungin tykkitornissa ollutta entistä neuvostohenkistä merenkulkumuseotaan. Siksi nämä täyteesineet.
     
    Rannari tykkäsi tästä.
  13. JR49

    JR49 Ylipäällikkö Lahjoittaja

    Liittynyt:
    22.02.2015
    Viestejä:
    4,303
    Tykkäykset:
    9,177
    Pisteet:
    1,286
    Juna112Porojetsiin ja Old Boy tykkäsivät tästä.
  14. Rannari

    Rannari Ylipäällikkö

    Liittynyt:
    04.07.2014
    Viestejä:
    5,448
    Tykkäykset:
    4,447
    Pisteet:
    1,286
    Näyttely on tosiaan varsin suppea. Ilman hienoja tiloja ja tuota sukellusvenettä koko paikka ei välttämättä olisi edes käynnin arvoinen. Miinoja on esillä varsin hyvin. On sääli ettei Suomessa kuulemma olevaa ainutlaatuisen laajaa miinakokoelmaa ole saatu kunnolla esille vaikka Forum Marinumiin.
     
    JR49 ja tulikomento tykkäsivät tästä.
  15. Old Boy

    Old Boy Majuri

    Liittynyt:
    31.03.2014
    Viestejä:
    1,153
    Tykkäykset:
    1,300
    Pisteet:
    156
    Näin on sillä eihän meillä ole Merivoima- tai Laivastomuseotakaan. Kaksi merimuseota toimii osittain päällekkäin eikä Forum Marinum ole pelkästään Merivoimien museo, jollainen siitä mun muistaakseni piti tulla. Tila ei siis riitä. Ehkä joskus näemme miina-
    näyttelyn. Miina-ase laiminlyötiin 1920-1939 ja voidaan sanoa, että tämä jatkuu museopuolella edelleen.
     
    Rannari ja tulikomento tykkäsivät tästä.
  16. Rannari

    Rannari Ylipäällikkö

    Liittynyt:
    04.07.2014
    Viestejä:
    5,448
    Tykkäykset:
    4,447
    Pisteet:
    1,286
    Miinojen ohella myös laivatykistön puolelta löytisi näyttelyyn asti varmasti yhtä ja toista. Forun Marinum tokii lohkaisee hyvän siivun laivastolle mutta niukkaahan se silti on. Pienoismalleja museossa on hyvin esillä.
     
    Old Boy tykkäsi tästä.
  17. Juna112Porojetsiin

    Juna112Porojetsiin Luutnantti

    Liittynyt:
    09.04.2016
    Viestejä:
    429
    Tykkäykset:
    661
    Pisteet:
    36
    Lembit'iin tutustuessa kannattaa katsoa myös tornin ulkopintaa. Siinä joitakin fritsuja, jotka on Lembitille antanut pari VMV:tä ... en kyllä muista mitkä(mulla on jossain kuva plakaatista siinä Lembitissä).
     
    JR49 ja Rannari tykkäsivät tästä.
  18. John Hilly

    John Hilly Eversti

    Liittynyt:
    24.11.2014
    Viestejä:
    1,698
    Tykkäykset:
    1,747
    Pisteet:
    316
    Juttua "superdreadnought' Iron Dukesta:

    [​IMG]'
    HMS ‘Iron Duke’ in 1916. Photo via Wikimedia
    https://warisboring.com/iron-duke-was-the-united-kingdom-s-super-dreadnought-d863155336d0#.4ugxfm3lu
     
    tulikomento tykkäsi tästä.
  19. Merten sheriffi

    Merten sheriffi Ylipäällikkö Lahjoittaja

    Liittynyt:
    09.04.2010
    Viestejä:
    3,616
    Tykkäykset:
    2,520
    Pisteet:
    1,286
    PAIKALLISET
    Naantaliin saapuu kaikki Suomen sodat nähnyt veteraanialus
    [​IMG]

    Carpelan juhlalipuissa

    Naantalin Venemessut


    Naantalissa koetaan ensi kesänä historiallisia hetkiä, kun yli 100 vuotta vanha von Fersen-luokan sotalaiva M/S Wilhelm Carpelan saapuu Naantalin Venemessuille.

    Kaikki Suomen sodat nähnyt veteraanialus on edelleen ajokunnossa. Se saapuu messuille omilla koneillaan.

    Sotatoimien lisäksi alus on osallistunut Suomenlahden miinanraivaustoimintaan ja toiminut pitkään yhteysaluksena Turun ja Utön linnakkeen välillä.




    – Aloitimme jo vuosi sitten valmistelemaan Suomen 100 -vuotisjuhlien näkymistä Naantalin Venemessuilla. Oli selvää, että messuille pitäisi tuoda esille jokin merkittävä alus, jonka vaiheet liittyvät tiiviisti Suomen historiaan ja kohtalon hetkiin. Varsinaisissa sotatoimissa mukana olleita aluksia ei vesillä enää kovin montaa ole jäljellä, kertoo Naantalin Venemessujen toimitusjohtaja Tuomas Levanto.

    – Pitkän prosessin ja erinäisten neuvottelujen jälkeen päädyimme tuomaan messuille M/S Wilhelm Carpelanin. Aluksessa tiivistyy Suomen merenkulun ja laivaston historia. Olemme todella ilahtuneita myös siitä, että Valtioneuvoston kanslia on liittänyt M/S Wilhelm Carpelanin Naantalin vierailun Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden 2017 viralliseen ohjelmaan, Levanto jatkaa.

    Venemessuille saapuva M/S Wilhelm Carpelan on rakennettu Helsingissä Kone ja Silta Oy:n telakalta Venäjän keisarillisen laivaston käyttöön vuonna 1915. Aluksen pituus on 18,3 metriä, leveys 3,9 metriä, syväys

    1,8 metriä ja uppouma lastattuna noin 20 tonnia. 80 hv:n petrolimoottori antoi alun perin nopeudeksi noin 10 solmua. Alukseen on myöhemmin vaihdettu moottoriksi 180-hevosvoimainen Valmet 815D -dieselmoottori.

    Wilhelm Carpelan palveli laivaston käytössä vuoteen 1977 saakka, jolloin se myytiin yksityisomistukseen. Erinäisten vaiheiden jälkeen alus päätyi Merimuseo Forum Marinumin hallintaan vuonna 2014. Tämän jälkeen alukseen on asennettu jälleen miinanraivauskalusto ja tällä hetkellä alus edustaakin historiallista miinanraivaajaa.

    Museoviraston perinnelaivarekisteriin alus kirjattiin vuonna 1995.

    – M/S Wilhelm Carpelan on Naantalin Venemessuilla yleisön ihasteltavissa perjantaista sunnuntaihin. Aluksen historian lisäksi messuilla yleisölle kerrotaan miinanraivauksesta ja siitä, miten valtava urakka Suomenlahden miinanraivaus on kokonaisuudessaan ollut. Itse asiassa sodanaikaisia miinoja löytyy Suomen rannikolta edelleen, Levanto kertoo.

    Naantalin Venemessut järjestetään 26.–28.5.2017 Naantalin Vierasvenesatamassa. Tapahtumaan on vapaa sisäänpääsy.
     
  20. yrjö

    yrjö Kenraali

    Liittynyt:
    29.01.2012
    Viestejä:
    2,470
    Tykkäykset:
    2,725
    Pisteet:
    636

Jaa tämä sivu