Merivoimien kehitysnäkymät

Mitä varten meille sitten on hankittu aiemminkin miinalaivoja?

Pohjanmaa ja Hämeenmaa-luokka eivät aseistuksensa puolesta kyenneet/kykene juuri muuhun kuin miinoittamiseen. Meritorjuntaohjuksia ei ole ja ilmatorjuntakyky on luokkaa omasuoja. Lähinnä Hämeenmaa-luokan syvyysraketinheittimistä voi olla jotakin iloa, seuraava askel syvyyspommista.

Onhan niitä miinanlaskijoita nytkin tulossa useampia. Ja niiden kaveriksi löytyy miinalautat. Korvetit on suunniteltu hoitamaan monenlaisia hommia joista miinoittaminen on vain yksi. Osa aluksen varustuksesta palvelee myös miinoitustehtävää. Etenkin kyky ilmavalvontaan ja ilmatorjuntaan.

Edelliset miinalaivat eivät olleet samaa tasoa koska niiden hankinnan aikaan eri tehtäviä oli hajautettu eri alusluokille ja etenkin Hämeenmaa-luokka oli alkujaan varustettu vain omasuoja-it:tä ja sutoa varten. Siinä ei ollut edes ilmavalvontatutkaa. Peruskorjauksen jälkeen varustus parani merkittävästi mutta samalla muu aluskalusto myös kutistui huomattavasti ja miinalaivan tehtäväkuva laajeni mm. koululaivakäyttöön.

Ja jotta ajatus ei ihan karkaa niin nythän oli kyse siitä kannattaako kolmen miinoittamiskykyisen korvetin lisäksi rakentaa neljäs runko joka jätetään varustelematta ja jota käytetään miinoittajana. Ei kannata koska tuossakin muodossaan hinta olisi yläkanttiin. Vaikka sotalaivan runko onkin halpa suhteessa aluksen kokonaishintaan niin se ei tarkoita että runko olisi halpa verrattaessa esim. rahtilaivaan. Ja se rahtilaiva toimii toisen linjan miinanlaskijana siinä kuin se korvetin kuorikin.
 
Viimeksi muokattu:
Onhan niitä miinanlaskijoita nytkin tulossa useampia. Ja niiden kaveriksi löytyy miinalautat. Korvetit on suunniteltu hoitamaan monenlaisia hommia joista miinoittaminen on vain yksi. Osa aluksen varustuksesta palvelee myös miinoitustehtävää. Etenkin kyky ilmavalvontaan ja ilmatorjuntaan.

Edelliset miinalaivat eivät olleet samaa tasoa koska niiden hankinnan aikaan eri tehtäviä oli hajautettu eri alusluokille ja etenkin Hämeenmaa-luokka oli alkujaan varustettu vain omasuoja-it:tä ja sutoa varten. Siinä ei ollut edes ilmavalvontatutkaa. Peruskorjauksen jälkeen varustus parani merkittävästi mutta samalla muu aluskalusto myös kutistui huomattavasti ja miinalaivan tehtäväkuva laajeni mm. koululaivakäyttöön.

Ja jotta ajatus ei ihan karkaa niin nythän oli kyse siitä kannattaako kolmen miinoittamiskykyisen korvetin lisäksi rakentaa neljäs runko joka jätetään varustelematta ja jota käytetään miinoittajana. Ei kannata koska tuossakin muodpssaan hinta olisi yläkanttiin. Vaikka sotalaivan runko onkin halpa suhteessa aluksen kokonaishintaan niin se ei tarkoita että runko olisi halpa verrattaessa esim. rahtilaivaan. Ja se rahtilaiva toimii toisen linjan miinanlaskijana siinä kuin se korvetin kuorikin.
:rolleyes:Tämä on ns. Yksityisajattelua. Neljä Korvettia on tulossa ja hyvä niin, paitsi ryssien mielestä tietysti.
 
:rolleyes:Tämä on ns. Yksityisajattelua. Neljä Korvettia on tulossa ja hyvä niin, paitsi ryssien mielestä tietysti.

Hyvä niin jos onnistuu. Kunhan ovat kaikki kunnolla varusteltuja ja aseetkin hommattuna. Budjetista voi kuitenkin olla ihan perustellusti huolissaan.
 
Onhan niitä miinanlaskijoita nytkin tulossa useampia. Ja niiden kaveriksi löytyy miinalautat. Korvetit on suunniteltu hoitamaan monenlaisia hommia joista miinoittaminen on vain yksi. Osa aluksen varustuksesta palvelee myös miinoitustehtävää. Etenkin kyky ilmavalvontaan ja ilmatorjuntaan.

Edelliset miinalaivat eivät olleet samaa tasoa koska niiden hankinnan aikaan eri tehtäviä oli hajautettu eri alusluokille ja etenkin Hämeenmaa-luokka oli alkujaan varustettu vain omasuoja-it:tä ja sutoa varten. Siinä ei ollut edes ilmavalvontatutkaa. Peruskorjauksen jälkeen varustus parani merkittävästi mutta samalla muu aluskalusto myös kutistui huomattavasti ja miinalaivan tehtäväkuva laajeni mm. koululaivakäyttöön.

Ja jotta ajatus ei ihan karkaa niin nythän oli kyse siitä kannattaako kolmen miinoittamiskykyisen korvetin lisäksi rakentaa neljäs runko joka jätetään varustelematta ja jota käytetään miinoittajana. Ei kannata koska tuossakin muodpssaan hinta olisi yläkanttiin. Vaikka sotalaivan runko onkin halpa suhteessa aluksen kokonaishintaan niin se ei tarkoita että runko olisi halpa verrattaessa esim. rahtilaivaan. Ja se rahtilaiva toimii toisen linjan miinanlaskijana siinä kuin se korvetin kuorikin.

On luultavaa, että alusten roolin muuttuessa miinoituskyky heikkenee, eli saman miinoituksen laskemiseen tarvitaan useampia suoritteita monitoimialukselta kuin miinalaivalta. Tai jos monitoimialukselle mahdutetaan yhtä paljon tai enemmän miinoja kuin miinalaivalle, niin silloin lienee kyse modulaarisesta konstruktiosta, josta nostetaan esimerkiksi ilma- ja pintatorjuntaohjusmoduulit pois ja lastataan miinoja tilalle, eli tällöin miinoitustehtävällä oleva monitoimialus ei kykene hoitamaan muita tehtäviään samanaikaisesti.

Toinen merkittävä ongelma on, että aluksen miinoitustehtävä sitoo aluksen helposti väärään paikkaan. Esimerkiksi Hangon suojaksi miinoitetta laskeva alus on hieman väärässä paikassa Maarianhaminan suojaamiseksi ilmatorjunta-aseillaan. Miinat pitää toki laskea ennen sotatoimien alkua, jotta niistä on hyötyä, mutta harmaassa vaiheessa on vaikea sanoa, mitä tapahtuu ja millä aikataululla. Miinoitustehtävällä oleva monitoimialus on aina jostakin pois.

Meillä on tällä hetkellä kaksi miinalaivaa, hetki sitten niitä oli vielä kolme. Jatkossa meillä on neljä, tai sinun kaavailuissasi kolme, monitoimialusta, joiden tehtävistä yksi on miinoittaminen.

Kysymys kuuluu, kannattaako monitoimialuksiin edes rakentaa miinoituskykyä, jos miinoittaminen voidaan hoitaa muullakin kalustolla? Vai kannattaisiko MTA2020:n miinoituskyvystä ennemmin luopua kokonaan tai jättää miinoituskyky auttavaksi, luokkaa 20 miinaa helikopterikannelle?
 
On luultavaa, että alusten roolin muuttuessa miinoituskyky heikkenee, eli saman miinoituksen laskemiseen tarvitaan useampia suoritteita monitoimialukselta kuin miinalaivalta. Tai jos monitoimialukselle mahdutetaan yhtä paljon tai enemmän miinoja kuin miinalaivalle, niin silloin lienee kyse modulaarisesta konstruktiosta, josta nostetaan esimerkiksi ilma- ja pintatorjuntaohjusmoduulit pois ja lastataan miinoja tilalle, eli tällöin miinoitustehtävällä oleva monitoimialus ei kykene hoitamaan muita tehtäviään samanaikaisesti.

Toinen merkittävä ongelma on, että aluksen miinoitustehtävä sitoo aluksen helposti väärään paikkaan. Esimerkiksi Hangon suojaksi miinoitetta laskeva alus on hieman väärässä paikassa Maarianhaminan suojaamiseksi ilmatorjunta-aseillaan. Miinat pitää toki laskea ennen sotatoimien alkua, jotta niistä on hyötyä, mutta harmaassa vaiheessa on vaikea sanoa, mitä tapahtuu ja millä aikataululla. Miinoitustehtävällä oleva monitoimialus on aina jostakin pois.

Meillä on tällä hetkellä kaksi miinalaivaa, hetki sitten niitä oli vielä kolme. Jatkossa meillä on neljä, tai sinun kaavailuissasi kolme, monitoimialusta, joiden tehtävistä yksi on miinoittaminen.

Kysymys kuuluu, kannattaako monitoimialuksiin edes rakentaa miinoituskykyä, jos miinoittaminen voidaan hoitaa muullakin kalustolla? Vai kannattaisiko MTA2020:n miinoituskyvystä ennemmin luopua kokonaan tai jättää miinoituskyky auttavaksi, luokkaa 20 miinaa helikopterikannelle?

Pahimpien paikkojen miinoitusta ei voi hoitaa millä tahansa purkilla. Kauempana itärajalta se saattaa silti onnistua vaatimattomammallakin ottokalustolla. Kunnon omasuojalla varustettu miinanlaskija taas maksaisi niin paljon ettei erillisiä tst-aluksia kyettäisi niiden lisäksi enää hankkimaan. Siksi ratkaisu on monitoimialus.

Mitä miinakiskojen määrään tulee niin esim. Hämeenmaalla niitä on puolet aluksen mitasta ja nyt on tulossa isommat paatit joihin niitä melko varmasti mahtuu enemmän. Ja uudet herätemiinat ovat myös vanhoja selvästi pienempiä joten sekin parantaa tilannetta. Miinoituskyky lienee kolmella korvetilla vähintään kaksinkertainen nykyisiin miinalaivoihin verraten joten tilanne on kehittymässä toivomaasi suuntaan. Kantavuutta aluksilla on riittävästi joten MTO:t saavat olla ihan rauhassa yläkannella vaikka miinat onkin lastattu kyytiin. Tuollaiselle aseistuksen vuorottelulle ei tule tarvetta.

Pieni alusmäärä on luonnollisesti aina siinä suhteessa ongelmallinen että kaikkea ei voida tehdä kaikkialla yhtaikaa. Merivoimatkin varmaan ottaisi mielellään tusina korvettia jos vain olisi fyffeä käytössä.
 
Eiköhän tuo korvettien rakentaminen onnistu Raumalla. Järjestelmien asentamiseen pitää sitten joka tapauksessa haalia yhteistyökumppaneita ulkomaita myöten.
 
Korvettien tarkoitus ei tietääkseni kautta luullakseni ole miinanlasku, vaan merenkulun turvaaminen. Eli käytännössä ilmatorjunta.
 
On luultavaa, että alusten roolin muuttuessa miinoituskyky heikkenee, eli saman miinoituksen laskemiseen tarvitaan useampia suoritteita monitoimialukselta kuin miinalaivalta. Tai jos monitoimialukselle mahdutetaan yhtä paljon tai enemmän miinoja kuin miinalaivalle, niin silloin lienee kyse modulaarisesta konstruktiosta, josta nostetaan esimerkiksi ilma- ja pintatorjuntaohjusmoduulit pois ja lastataan miinoja tilalle, eli tällöin miinoitustehtävällä oleva monitoimialus ei kykene hoitamaan muita tehtäviään samanaikaisesti.
Modulaarisuus on pop ja mitä nopeammin sitä voidaan muuttaa, sen parempi. En kyllä itse usko että luotaisiin alusluokka joka joutuu luopumaan pääaseistuksestaan kuten ilma-, ja SS-ohjuksistaan pelkän miinoittamisen vuoksi.

Pintamaaliohjukset tulevat olemaan todennäköisesti kannen yläpuolisilla rakenteilla, suojattuina tutkalta eikä missään VLS-kehdoissa. Sen tilan vievät varmaankin SAM-ohjukset jotka on järkevää sijoittaa näin (kuten nykyäänkin). Alusluokka ei tule olemaan niin suuri että kaikki ohjukset voitaisiin sijoittaa kannen alle VLS-järjestelmään varsinkin jos miinoja varten tarvitaan tilaa ja kiskot. SAM-ohjukset on samalla aluksen omasuojaa varten eikä niitä sieltä raavita pois missään tapauksessa, muutoin alukset olisivat vielä heikommilla kuin nykyinen Hämeenmaa-luokka!

Ennemmin näkisin että mahdollinen miinakansi kannen alla on monitoiminen ja sinne voisi sijoittaa miinoja 50-100 kpl?, RIB-veneitä / UUV:n tai niitä torpedoja jotka voitaisiin laukaista kylkiin tehtävistä luukuista. Toki varmaan mahdollista HEKO-kanttakin voisi hyödyntää vaikka se ei suuri olekaan.

Toinen merkittävä ongelma on, että aluksen miinoitustehtävä sitoo aluksen helposti väärään paikkaan. Esimerkiksi Hangon suojaksi miinoitetta laskeva alus on hieman väärässä paikassa Maarianhaminan suojaamiseksi ilmatorjunta-aseillaan. Miinat pitää toki laskea ennen sotatoimien alkua, jotta niistä on hyötyä, mutta harmaassa vaiheessa on vaikea sanoa, mitä tapahtuu ja millä aikataululla. Miinoitustehtävällä oleva monitoimialus on aina jostakin pois.
Siksihän puolustus ei ole sidottu yhteen alukseen että voidaan olla monessa paikassa. Siksi aluksia ei pidä tehdä liian modulaarisiksi.

Siellä Ahvenanmaan suojana voipi olla joku muu alus tai sitten sitä kallista Maarianhaminaa voidaan suojata maasta laukaistavalla ilmatorjunnalla. En kyllä näe hyötyä miksi joku alus pitäisi sitoa lähelle Maarianhaminaa puolustamaan kaupungin infraa ilmahyökkäykseltä ja rajoittaa taktista liikkuvuutta. Ei niihin korvetteihin nyt kuitenkaan mitään SM-2/3 tai MAMBaa tule vaan ehkä korkeintaan ESSM (50 km max. kantamalla).

Käyt ehkä edellistä sotaa ja muistelet kun Väinämöinen ja Ilmarinen suojasivat rannikkokaupunkeja liikkuvina it-pesäkkeinä satamissa? Se aika on jo mennyttä ja nykyään tilannekuva on paljon parempi ja laajempi. Valtakunnan ilmatilaa puolustetaan maasta, mereltä ja ilmasta ja kokonaisuutena.

Kysymys kuuluu, kannattaako monitoimialuksiin edes rakentaa miinoituskykyä, jos miinoittaminen voidaan hoitaa muullakin kalustolla? Vai kannattaisiko MTA2020:n miinoituskyvystä ennemmin luopua kokonaan tai jättää miinoituskyky auttavaksi, luokkaa 20 miinaa helikopterikannelle?
Hyvä kysymys! Merivoimat on kuitenkin katsonut tarvitsevansa uusia miinoja koska HM-16 on hankinnassa ja muita miinoja ei ole ainakaan median mukaan hävitetty. Samaten miinoituskyky pitää olla uusilla aluksilla.
Kannattaa kuitenkin muistaa että merimiinat on köyhän puolustajan lempiaseita ja ne ovat tehokkaita myös sukellusveneitä vastaan eli osa SUTOa. Sekin on plussaa että meillä kotimaassa jopa osataan valmistaa miinoja!

Asialla voi tietysti spekuloida mutta on myös mahdollista että meiltä odotetaan jotain muutakin mitä ei julkisesti kerrota. Yksi esimerkki voisi olla Venäjän laivaston toiminnan rajoittaminen miinoittamalla rankasti Suomenlahtea mahdollisessa kriisissä. Ei kai Yhdysvallat huvikseen täällä käy harjoittelemassa maihinnousua jos niillä ei olisi jotain mielessä? Luulisi että niillä on varmaan muitakin tarpeita haaskata rahaa ja aikaa.

Korvettien tarkoitus ei tietääkseni kautta luullakseni ole miinanlasku, vaan merenkulun turvaaminen. Eli käytännössä ilmatorjunta.
Ja pintatorjunta ja sukellusveneentorjunta. Nuo kaikki pitää hanskata jotenkin jotta voidaan puhua uskottavasta merenkulun turvaamisesta nykyään. Ei vihollinen ole niin tyhmä ettei se toimisi juuri kuin me oletamme ja lähetä vain Ilmavoimia mahdollisten kauppalaivojen perään?
 
  • Tykkää
Reactions: ctg
Ennemmin näkisin että mahdollinen miinakansi kannen alla on monitoiminen ja sinne voisi sijoittaa miinoja 50-100 kpl?, RIB-veneitä / UUV:n tai niitä torpedoja jotka voitaisiin laukaista kylkiin tehtävistä luukuista. Toki varmaan mahdollista HEKO-kanttakin voisi hyödyntää vaikka se ei suuri olekaan.

Tuokin on varmasti yksi vaihtoehto ja sopiikin ihan hyvin KV-tehtäviä ajatellen (lisää majoitustilaa, varastotilaa ym.).

Sen sijaan olen vähän ihmetellyt, että paljonko tilaa SUTO-torpedot oikeasti vievät? Eiköhän nekin voisi olla meritorjuntaohjuksien tapaan aina kyydissä. Joku täällä jopa ehdotti, että Haminaa pidennettäisiin niiden sijoittamiseksi kyytiin, mikä kuulostaa liialliselta. Wikipediassa on kuva MU90:n kolmeputkisesta laukaisimesta, ja kun miettii torpedon fyysisiä mittoja (pituus alle kolme metriä, halkaisija runsas 30 cm), niin ei tuon pitäisi viedä paljoa tilaa.

Siellä Ahvenanmaan suojana voipi olla joku muu alus tai sitten sitä kallista Maarianhaminaa voidaan suojata maasta laukaistavalla ilmatorjunnalla. En kyllä näe hyötyä miksi joku alus pitäisi sitoa lähelle Maarianhaminaa puolustamaan kaupungin infraa ilmahyökkäykseltä ja rajoittaa taktista liikkuvuutta. Ei niihin korvetteihin nyt kuitenkaan mitään SM-2/3 tai MAMBaa tule vaan ehkä korkeintaan ESSM (50 km max. kantamalla).

Käyt ehkä edellistä sotaa ja muistelet kun Väinämöinen ja Ilmarinen suojasivat rannikkokaupunkeja liikkuvina it-pesäkkeinä satamissa? Se aika on jo mennyttä ja nykyään tilannekuva on paljon parempi ja laajempi. Valtakunnan ilmatilaa puolustetaan maasta, mereltä ja ilmasta ja kokonaisuutena.

NASAMS-patterin vieminen demilitarisoidulle Ahvenanmaalle on voimakas poliittinen viesti, jota päättäjät eivät välttämättä uskalla lähettää ennen kuin Suomi on avoimesti sodassa. Merivoimien aluksen siirtyminen Ahvenanmaan alueelle on sen sijaan demilitarisoinnin kannalta huomattavasti vähemmän ongelmallinen.

Nimenomaan ilmapuolustuksen kokonaisuuden kannalta alusilmatorjunnalla on tärkeä rooli Ahvenanmaan kannalta, koska maasijoitteista ilmatorjuntaa siellä ei tule olemaan ainakaan ennen kuin kriisi on jo pitkällä. Toki aluetta voitaisiin puolustaa pelkillä ilmavoimien hävittäjilläkin, mutta ilmapuolustus on enemmän kuin osiensa summa. :)
 
Meillä alkaa varmaan herätemiinojakin mennä hiljalleen myös poistoon. Neukkulan puikulat hankittiin 1983 ja rempattiin 1998 joten ne lienevät hyvinkin jo uransa ehtoolla. Kun vielä ensimmäinen Stonefish-sarja jossain välissä poistuu niin päästään yhä parempaan tilanteeseen uusien miinojen ollessa selvästi vanhoja pienempiä. Korveteille saadaan isomman rungon ansiosta helposti vähintään sama määrä kiskoa kuin tämänhetkisillä miinalaivoilla on. Kun alusten määrä vielä nousee ainakin yhdellä ja miinat ovat entistä kompaktimpia niin kapasiteettia tulee reilusti lisää.
 
Tuokin on varmasti yksi vaihtoehto ja sopiikin ihan hyvin KV-tehtäviä ajatellen (lisää majoitustilaa, varastotilaa ym.).

Sen sijaan olen vähän ihmetellyt, että paljonko tilaa SUTO-torpedot oikeasti vievät? Eiköhän nekin voisi olla meritorjuntaohjuksien tapaan aina kyydissä. Joku täällä jopa ehdotti, että Haminaa pidennettäisiin niiden sijoittamiseksi kyytiin, mikä kuulostaa liialliselta. Wikipediassa on kuva MU90:n kolmeputkisesta laukaisimesta, ja kun miettii torpedon fyysisiä mittoja (pituus alle kolme metriä, halkaisija runsas 30 cm), niin ei tuon pitäisi viedä paljoa tilaa.



NASAMS-patterin vieminen demilitarisoidulle Ahvenanmaalle on voimakas poliittinen viesti, jota päättäjät eivät välttämättä uskalla lähettää ennen kuin Suomi on avoimesti sodassa. Merivoimien aluksen siirtyminen Ahvenanmaan alueelle on sen sijaan demilitarisoinnin kannalta huomattavasti vähemmän ongelmallinen.

Nimenomaan ilmapuolustuksen kokonaisuuden kannalta alusilmatorjunnalla on tärkeä rooli Ahvenanmaan kannalta, koska maasijoitteista ilmatorjuntaa siellä ei tule olemaan ainakaan ennen kuin kriisi on jo pitkällä. Toki aluetta voitaisiin puolustaa pelkillä ilmavoimien hävittäjilläkin, mutta ilmapuolustus on enemmän kuin osiensa summa. :)

Saattavat ensimmäiset miinoitustehtävätkin olla Ahvenanmaan suunnalla joten it-hommat onnistuvat siinä samalla ihan sujuvasti. Tuo olisikin yksi isoimpia etuja jos saataisiin kunnon it:llä varustettuja sotalaivoja.
 
Törmäsin tähän ketjuun vanhoja keskusteluja penkoessani...

Entäpä miten olisi, jos korvetteja rakennettaisiin vain kolme ja rakennettaisiin ne lähinnä Itämeren olosuhteisiin ja aseistettaisiin oikein kunnolla? Sen lisäksi hankittaisiin neljäs alus, heikosti aseistettu monitoimialus, hoitamaan muita rooleja.

Tämä neljäs alus olisi mahdollisesti ulkomailta käytettynä hankittu tai Hämeenmaan jatkokehitelmä, jossa olisi mm. helikopterihangaari ulkomaantoimintaa varten, siinä missä korvetteihin voisi riittää pelkkä helikopterikansi. Rauhan aikana neljättä alusta voitaisiin kierrättää maailmalla operaatioissa ja koulutuspurjehduksilla, minkä lisäksi aluksesta voitaisiin varustella hieman kevyempi tiedustelualus (vrt. norjalaisten Marjata). Sodan aikana alus toimisi johtoaluksena sekä miinanlaskijana.

Saattavat ensimmäiset miinoitustehtävätkin olla Ahvenanmaan suunnalla joten it-hommat onnistuvat siinä samalla ihan sujuvasti. Tuo olisikin yksi isoimpia etuja jos saataisiin kunnon it:llä varustettuja sotalaivoja.

Juu, mutta jos aluksia on kolme :)rolleyes:), niin jatkuva Ahvenanmaan ilmasuojaus tarkoittaa vähintään kahden aluksen sitomista tuonne, jotta ainakin yksi alus on läsnä myös uutta miinalastia rannikolta haettaessa. Sitten jää enää yksi korvetti muihin tehtäviin, vaikka toki ohjusveneet ovat lisänä jäätilanteen salliessa.

Oletan kyllä, että kunnon IT on tulossa. Vähintään n. 50 kilometriin pystytään vaikuttamaan, ja toivottavasti jätetään myös ainakin optio kyvyn parantamiseen tulevaisuudessa.
 
Törmäsin tähän ketjuun vanhoja keskusteluja penkoessani...

Entäpä miten olisi, jos korvetteja rakennettaisiin vain kolme ja rakennettaisiin ne lähinnä Itämeren olosuhteisiin ja aseistettaisiin oikein kunnolla? Sen lisäksi hankittaisiin neljäs alus, heikosti aseistettu monitoimialus, hoitamaan muita rooleja.

Tämä neljäs alus olisi mahdollisesti ulkomailta käytettynä hankittu tai Hämeenmaan jatkokehitelmä, jossa olisi mm. helikopterihangaari ulkomaantoimintaa varten, siinä missä korvetteihin voisi riittää pelkkä helikopterikansi. Rauhan aikana neljättä alusta voitaisiin kierrättää maailmalla operaatioissa ja koulutuspurjehduksilla, minkä lisäksi aluksesta voitaisiin varustella hieman kevyempi tiedustelualus (vrt. norjalaisten Marjata). Sodan aikana alus toimisi johtoaluksena sekä miinanlaskijana.



Juu, mutta jos aluksia on kolme :)rolleyes:), niin jatkuva Ahvenanmaan ilmasuojaus tarkoittaa vähintään kahden aluksen sitomista tuonne, jotta ainakin yksi alus on läsnä myös uutta miinalastia rannikolta haettaessa. Sitten jää enää yksi korvetti muihin tehtäviin, vaikka toki ohjusveneet ovat lisänä jäätilanteen salliessa.

Oletan kyllä, että kunnon IT on tulossa. Vähintään n. 50 kilometriin pystytään vaikuttamaan, ja toivottavasti jätetään myös ainakin optio kyvyn parantamiseen tulevaisuudessa.

Ei siellä jatkuvaa pitkäkestoista läsnäoloa tarvita vaan puhutaan tunneista joiden aikana paikalle tuodaan maalle sijoitettua ilmatorjuntaa.

Ja kuten edellä jo todettiin tuottaa pieni alusmäärä väistämättä sen murheen että kaikkea ei voida tehdä kaikkialla kaiken aikaa. Voisin kuvitella että Åålanti on kuitenkin proriteettilistalla melko korkealla sekä ilmasuojan että miinoitusten osalta.

Ja mitä miinojen kuormaamiseen tulee niin niitä ei todellakaan tarvitse hakea rannikolta saakka.
 
Ei siellä jatkuvaa pitkäkestoista läsnäoloa tarvita vaan puhutaan tunneista joiden aikana paikalle tuodaan maalle sijoitettua ilmatorjuntaa.

Voidaan hyvinkin tarvita. Ahvenanmaan puolustus on sinällään loppuun asti kaluttu aihe, mutta aiemmissa aiheissa on käynyt ainakin minulle selväksi, että merivoimien läsnäolo alueella on huomattavasti ongelmattomampaa kuin maajoukkojen toimittaminen alueelle. Merivoimien alus voi poiketa alueelle "tarkastuskäynnille" joka kerta, kun Pihkovassa harjoitellaan, mutta viepä sinne joka kerta Nasams-patteri, niin noottia pukkaa...

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/ahvenanmaa_oikeusasiantuntijat-56727
 
Back
Top