Kumpi, Aurajoen laakson peittyminen vedellä, vai tuo putki?
Molemmat. Enkä kirjoita tätä tamperelaisena.
Mitä tunnelihankkeisiin tulee, niin en usko kummallakaan olevan taloudellisia edellytyksiä - vielä. Tulevina vuosikymmeninä tilanne voi sen sijaan muuttua.
Rahdin näkökulmasta on se ongelma, että pidemmillä matkoilla laiva on raidetta parempi kuljetustapa. Vientimme mm. Saksaan ja kauemmaksi kulkisi luultavasti jatkossakin enimmäkseen laivoilla. Ruotsiin ja Viroon kuljetuskustannukset kyllä alenisivat.
Lähde: Marinov, Marin, Giubilei, Federico, Gerhardt, Mareike, Özkan, Tolgahan, Stergiou, Evgenia, Papadopol, Mihaela, & Cabecinha, Luis. (2013). Urban freight movement by rail.
Journal of Transport Literature,
7(3), 87-116.
https://dx.doi.org/10.1590/S2238-10312013000300005
Aikaisemmin on mainittu mm. ahtaajat, joiden kiristysmahdollisuuksiin kuulemma vaikuttaisi tavaraliikenteen siirtyminen kiskoille. Osittain asia kyllä on näin, mutta sikäli kuin suurin osa rahdista liikkuisi jatkossakin meriteitse, ei tilanne juurikaan muuttuisi nykyisestä. Lyhyellä aikavälillä ei nimittäin ole järkevää mahdollisuutta siirtyä kalliimpaan raideliikenteeseen, kun ylimääräistä kapasiteettia ei ole.
Inkeroisen mukaan satamien sulkeutumisen aiheuttamat kustannukset voi laskea koko vuoden viennin arvosta. Vuoden 2008 lukujen perusteella kustannukset nousisivat 160 miljoonaan euroon päivässä. Koska vienti on taantuman takia siitä kuitenkin hidastunut, Inkeroisen mielestä oikeampi hintalappu lakolle on reilut sata miljoonaa euroa päivässä.
http://www.taloussanomat.fi/kansant...-voi-sysata-suomen-uuteen-laskuun/20102336/12
Mitä sitten tulee ihmisten liikkuvuuteen, niin siltä osin Tallinna-Helsinki-tunneli on mielestäni järkevä. Matka-aika supistuisi murto-osaan nykyisestä. Jopa helikopterilla olisi vaikeuksia kilpailla matkustusnopeudessa. Turku-Tukholma-tunnelia en sen sijaan pidä uskottavana tältä osin, sillä matka-aika nousee nykyteknologialla liian suureksi Turun ja Tukholman välillä. Kahden-kolmen tunnin työmatka (ml. siirtyminen molemmissa päissä) ei ole realismia.
Siis:
Helsinki-Tallinna-tunnelilla on ongelmana Viron ja Baltian taloudellinen merkityksettömyys Suomelle. Viennistämme ja tuonnistamme kohdistuu Viroon vain muutama prosentti. Sen sijaan ajatus kaksoiskaupungista on pidemmällä aikavälillä hyvin mielenkiintoinen. Viro on kasvava talous, jonka BKT per henkilö lähestyy koko ajan Suomea ja saattaa sen saavuttaakin
jos ei vuosikymmenessä niin kahdessa tai kolmessa. Tallinnan metropolialueella asuu nykyiselläänkin
yli 550 000 ihmistä. Rakennustöiden aloittaminen seuraavassa taantumassa/lamassa toimisi osittain elvytyksenä ja samalla investointina tulevaisuuteen.
Turku-Tukholma-tunneli loisi yhteyden Suomen toiseksi tärkeimpään vientimaahan, millä olisi positiivisia taloudellisia vaikutuksia. Länsi-Euroopan markkinoille kuljetuskustannuksissa tuskin saavutettaisiin juurikaan etua. Kaksoiskaupunkia ei kuitenkaan syntyisi, toisin kuin Helsingin ja Tallinnan välille. Läntinen yhteys lienee myös turvallisuuspoliittisesti parempi. Negatiivisena tekijänä on sitten se raha, tämä tunneli maksaisi helposti kolme kertaa niin paljon kuin Tallinnan tunneli. Myös ympäristövaikutukset olisivat suuremmat, ja ahvenanmaalaiset kävisivät ankaran puolustustaistelun maakuntansa puolesta.
